Julkinen velka (EDP)
KantaSisältää valtion, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot. 259,6 mrd € 30.6.2026.
Valtionvelka nyt (laskennallinen)
+422 €/s · +36,4 milj. € / vrk
35 257 € valtionvelkaa asukasta kohden · 69,4 % suhteessa BKT:hen (laskettu)
Velka, mrd €: 54 (2008) · 125 (2020) · 169,4 (2024) · 187,7 (2025) · 198,2 (nyt) · 201 mrd (2026e)
Lainanottovaltuus 270 mrd € (1.7.2026 alkaen, aiemmin 205 mrd €) · käytetty 73,4 % · tilaa jäljellä 71,8 mrd €
Luvut päivitetty 20.10.2026. Tämä on nykyvauhti, ei ennuste.
Sisältää valtion, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot. 259,6 mrd € 30.6.2026.
Kuntien ja hyvinvointialueiden velka.
Budjetoitu alijäämä 2026 ilman Valtion asuntorahaston kertatuloutusta. Tämä on se, mikä velkakelloa pyörittää.
Valtionvelka jaettuna väkiluvulla.
Yhden asukkaan osuus valtionvelasta jaettuna kokoaikaisen palkansaajan mediaanipalkalla.
Markkinahintainen BKT käyvin hinnoin. Lähtötaso on neljän viimeisimmän kvartaalin summa (QNA 132h). Juokseva luku ekstrapoloi 20.10.2026 alkaen konservatiivista 2,0 %:n vuosinimelliskasvua (2024–2025 toteuma 1,7–2,0 %; 2015–2025 CAGR 3,0 %). Historiallinen vuosisarja 1975–2025 (ANA 15a9).
Valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot. COFOG, koko julkinen sektori. Juokseva luku ekstrapoloi 2015–2024 CAGR:ia (3,5 %/v).
COFOG GF10, koko julkinen sektori. 2024: vanhuus 42,7 · perhe ja lapset 9,7 · sairaus 9,1 · työttömyys 4,5 · muut 7,0 mrd €. Juokseva luku ekstrapoloi 2015–2024 CAGR:ia (3,5 %/v).
Eläkkeet, päivärahat, työttömyysturva, lapsilisät, asumistuki ym. 51,7 mrd € (2024); 2026 ekstrapoloitu.
Vanhus- ja vammaispalvelut, varhaiskasvatus, lastensuojelu ym. palveluina annettu turva.
Avohoito, sairaalat ja lääkkeet. 21,3 mrd € (2024); 2026 ekstrapoloitu.
Maksetut työeläkkeet, noin 13 % BKT:sta. Sisältyy sosiaalietuuksiin.
Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat, yli 100 % BKT:sta. Vastapaino julkiselle velalle.
Yhdeksän keskeistä toimeentuloturvaetuutta. Euromäärät ovat juoksevia arvioita 20.10.2026 alkaen; osuus lasketaan juoksevista luvuista. 2017-osuus on vertailuluku.
| Etuus | Yhteensä 2025 | Vieraskielisille | Osuus 2025 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Kansaneläke | 2 271 197 389 € | 91 004 432 € | 4,0 % | 3 % |
| Lastenhoidon tuet | 191 175 813 € | 38 287 731 € | 20,0 % | 15 % |
| Perustoimeentulotuki | 1 004 926 935 € | 413 389 156 € | 41,1 % | 24 % |
| Sairauspäiväraha | 939 379 688 € | 65 875 733 € | 7,0 % | 5 % |
| Takuueläke | 321 875 931 € | 106 342 301 € | 33,0 % | 27 % |
| Työmarkkinatuki | 1 808 536 021 € | 597 379 660 € | 33,0 % | 28 % |
| Työttömän peruspäiväraha | 260 366 093 € | 57 358 225 € | 22,0 % | 17 % |
| Vanhempainpäivärahat | 1 243 449 036 € | 149 479 062 € | 12,0 % | 9 % |
| Yleinen asumistuki | 1 227 586 013 € | 332 134 824 € | 27,1 % | 19 % |
| Yhteensä | 9 268 492 920 € | 1 851 251 124 € | 20,0 % | 15 % |
Vieraskielisten eurot on laskettu kokonaismenoista ja taulukon osuuksista. Kela ilmoittaa artikkelissa myös pyöristettyjä euromääriä; ne voivat poiketa laskennallisista. Osuudet ovat arvioita ja liikkuvat hitaasti.
Koko julkinen sektori, yhteensä 159,4 mrd €. Neljä lohkoa eivät mene päällekkäin: rahaetuudet, sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja kaikki muu julkinen meno.
Rahana maksetut sosiaalietuudet (COFOG 10, D62K).
Palveluina annettu sosiaaliturva (COFOG 10 miinus rahaetuudet).
COFOG 07, koko julkinen sektori.
Kaikki muu julkinen meno: koulutus, puolustus, yleinen hallinto, korot, liikenne, järjestys, elinkeino, ympäristö, asuminen.
Luokitus: Eurostat COFOG (GF10 sosiaaliturva, GF07 terveydenhuolto). Rahaetuudet = D62K; palvelut = GF10 miinus rahaetuudet. Päällekkäisyydet on poistettu konsolidoidusti.
| Erä | Luku | Huom |
|---|---|---|
| Valtion rahoitus | 26,2 mrd € | 2026 kasvu +0,9 mrd € |
| Tulos 2025 | +0,73 mrd € | 2023 -1,3, 2024 -1,2 mrd € |
| Kertynyt alijäämä 31.12.2025 | 1,7 mrd € | katettava vuoteen 2028 mennessä |
| Lainakanta 2025 | 6,8 mrd € | pitkäaikaista 5,7 mrd €; sisältää HUS-yhtymän |
| Nettokustannusten kasvu 2025 | 1,3 % | hyvinvointialueindeksi 3,0 % |
| Kaupunki | Hyvinvointialue | 2022 | 2023 | 2024 |
|---|---|---|---|---|
| Helsinki | Helsingin kaupunki | 3 628 € | 3 748 € | 3 819 € |
| Espoo | Länsi-Uusimaa | 3 168 € | 3 512 € | 3 460 € |
| Tampere | Pirkanmaa | 3 719 € | 4 183 € | 4 192 € |
| Vantaa | Vantaa ja Kerava | 3 344 € | 3 787 € | 3 800 € |
| Oulu | Pohjois-Pohjanmaa | 3 509 € | 4 216 € | 4 346 € |
| Turku | Varsinais-Suomi | 3 772 € | 4 262 € | 4 335 € |
| Jyväskylä | Keski-Suomi | 3 988 € | 4 546 € | 4 754 € |
| Kuopio | Pohjois-Savo | 4 384 € | 4 835 € | 4 985 € |
| Lahti | Päijät-Häme | 3 576 € | 4 339 € | 4 468 € |
| Pori | Satakunta | 4 249 € | 4 665 € | 4 824 € |
Luvut ovat hyvinvointialueen sote-nettokustannuksia euroa/asukas, eivät kaupungin omia menoja. Kunnilta siirtyi sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvointialueille 1.1.2023, joten kaupunkikohtaista sote-erittelyä ei enää ole. Luvut ovat euroa/asukas.
Vain valtio, ei kunnallisveroa. TA 68,2 mrd €, lisätalousarviot −952 +122 milj. €.
Valtion suurin verotulo.
Valtion osuus; tarkka erittely vaatii Verohallinnon tilastot.
Verokanta laskee 20 % → 18 % vuonna 2027.
Energia-, alkoholi-, tupakka- ja makeisverot ym.
Polttoaineiden ja energian valmisteverot: liikennepolttoaineet, sähkö ja lämmityspolttoaineet. Kertymä laski 2025 noin 7,7 % edellisvuodesta.
Yleisradiotoiminnan julkinen rahoitus. Yle-vero kerätään tuloverotuksen yhteydessä ja tilitetään rahastoon; talousarvion momentti 60.
Talousarvio ja kaksi lisätalousarviota.
Määräraha 3,25 mrd €; toteuma 2025: 3,0 mrd €.
Puolustusministeriön hallinnonala 2026. Pitkä sarja: julkisen sektorin puolustusmenot.
Kaikki hallinnonalat, ~0,35 % BKTL.
74,3 mrd € (2025) × 1,115 (tammi–elokuun kasvu +11,5 %).
Johdettu: arvioitu vienti + kauppataseen alijäämä.
Tammi–elokuussa 2026 alijäämää 2,8 mrd €, josta energiatuotteet 3,5 mrd €.
BKTL 2 127, ALV 408, muovimaksu 92, rauhanrahasto 64, kehitysrahasto 22 milj. €. Elpymisvälineen takaisinmaksu alkaa 2028, joten se ei sisälly vuoden 2026 maksuihin. TP 2025: 2 256 milj.
Maataloustuki 537, maaseutu 460, rakennepolitiikka 424, muut 267 milj. €. Ei sisällä elpymisvälineen tuloja (830 milj. €). TP 2025: 1 310 milj. € ilman elpymisvälinettä.
Tuloarvio 830 milj. € vuonna 2026. Välineen yhteinen laina rahoitetaan EU:n omin varoin: korot ja takaisinmaksu näkyvät Suomen EU-maksuissa 2028–2058, eivät erillisenä valtion lainana.
Maksut 2 713 - saatavat 1 688 = 1 025 milj. €. Virallinen nettomaksu 195 milj. € sisältää elpymisvälineen tulot; ilman niitä nettomaksu on 1 025 milj. €. Elpymisvälineen päätyttyä 2027 esityksen nettomaksu 1 558 milj. €.
RRF-tulot vuosittain ja arvio takaisinmaksusta. Takaisinmaksu alkaa 2028 ja kestää 2058 asti. Eurot ovat miljoonia euroja.
| Vuosi | Saatu (milj. €) | Takaisinmaksu (milj. €) |
|---|---|---|
| 2021 | 271,0 | – |
| 2022 | 0,0 | – |
| 2023 | 25,5 | – |
| 2024 | 202,3 | – |
| 2025 | 623,0 | – |
| 2026 | 830,0 | – |
| 2027 | 0,0 | – |
| 2028–2058 | – | 295–330 / v |
| Yhteensä | 1 951,8 | 9 100–10 200 |
Vuosijako: 2021 271,0 (ennakko); 2023 25,5 (REPowerEU-ennakko); 2024 202,3 (1. maksatus); 2025 623,0 (2. + 3. maksatus); 2026 830,0 (4. + 5. maksatus); 2027 0 (TAE 2027). Yhteensä 1 951,8 milj. € ≈ RRF:n 1,95 mrd €:n runko.
Takaisinmaksuarvio: Suomen osuus RRF:n avustusmuotoisen tuen rahoituksesta 5,7 mrd €, annuiteettina 2028–2058 3–4 % korolla (295–330 milj. €/v, yhteensä 9,1–10,2 mrd €). VM arvioi EU-maksujen nousevan 230–540 milj. €/v + korot. Lisäksi laskennallinen vastuu RRF-lainoista 6,6 mrd € (ei menosarviota). RRF-tulot 1,95 mrd € ja takaisinmaksu 5,7 mrd € + korot: netto noin -3,75 mrd € + korot.
5 659 324 (31.8.2026). Kasvu tammi–elokuussa +6 443, kokonaan muuttovoittoa.
31.12.2025.
31.12.2025.
31.12.2025.
31.12.2025.
Työvoimatutkimus, 8/2026.
Työvoimatutkimus, 8/2026.
Kokoaikaiset, kokonaisansiot. 3 611 € (2024) + ansiotasoindeksin kasvu.
Kokoaikaiset, kokonaisansiot. 4 070 € (2024) + ansiotasoindeksin kasvu.
Tänä vuonna on 1.1.2026 jälkeen kertynyt osuus vuoden summasta, kun rahaa oletetaan virtaavan tasaisesti. Kanta on velan tai väkiluvun kaltainen määrä, joka jatkaa viimeisimmällä muutosvauhdilla. Arvio on ekstrapoloitu viimeisten vuosien kasvutahdista. Pitkän aikavälin summat ovat toteutuneita lukuja käypinä euroina, ilman inflaatiokorjausta.
Kaikki luvut ovat julkisista lähteistä (Tilastokeskus, Valtiokonttori, Tulli, Verohallinto, VM, Eurostat, ETK, UM). Lähdeviitteet ovat jokaisen kortin alla.
Turha toivo! Voit yrittää vaaleissa. Mieti tarkkaan…