Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Vihreä liitto

Vihr

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
1987 (1987-02-28) vihreä liike syntyi 1970–1980-lukujen ympäristöliikkeistä (Koijärvi); Vihreä liitto perustettiin yhdistykseksi 28.2.1987 ja rekisteröitiin puolueeksi 1988
Rekisteröity puolueeksi
9.8.1988
Kotisivu
https://www.vihreat.fi
Kotipaikka
Helsinki
Nuorisojärjestö
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO)
EU-ryhmä
Greens/EFA (Vihreät / Euroopan vapaa allianssi)
Kansainväliset jäsenyydet
Euroopan vihreä puolue (EGP), Global Greens
Ehdolla 2027
kyllä, ehdokkaita julkaistu yli 140 lokakuun 2026 loppuun mennessä; virallinen asettelu 18.3.2027 · 153 ehdokasta listalla

Johto

Puheenjohtaja
Sofia Virta (kesäkuusta 2023, jatkokausi 2025)
Puoluesihteeri
Anna Moring
Varapuheenjohtajat
  • 1. vpj: Allu Pyhälammi
  • 2. vpj: Jenni Pitko
  • 3. vpj: Shawn Huff

Profiili

Ideologia
  • vihreä liike (ympäristöpolitiikka)
  • sosiaaliliberalismi
  • feminismi
  • EU-myönteisyys
Poliittinen kirjo
keskusta-vasemmisto

Edustus

Eduskunta
13 (2023)
Kunnanvaltuustot
418 (2025)
Hyvinvointialueet
107 (2025)
Europarlamentti
2 (2024)

Tunnus

Värit
  • #0C6846 (pääväri, Vihreiden vihreä)

Logo: /assets/puolueet/vihr.svg

Kannatus

Eduskuntavaalit
7,0 % (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
9 000 (2024) noin 9 000 jäsentä vuonna 2024; jäsenmäärä on kasvanut vuoden 2021 jälkeen (MTV 9.3.2025)

Puolueohjelma

Puolueohjelma (Hyvä elämä maapallon rajoissa) (fi, 146415 merkkiä)

Lue ohjelma

Suomalainen ympäristöpuolue, joka perustettiin helmikuussa 1987 vihreän liikkeen kattojärjestöksi ja rekisteröitiin puolueeksi 1988. Se korostaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa, koulutusta sekä ihmisoikeuksia. Vuoden 2023 vaaleissa puolue sai 13 kansanedustajaa ja siirtyi oppositioon; marraskuussa 2026 kannatus on noin yhdeksän prosenttia.

Historia

  • 1983 — Vihreät saivat kaksi kansanedustajaa puolueiden ulkopuolisilta listoilta: Kalle Könkkölän ja Ville Komsin. Tulos oli 1,4 prosenttia (vihreat.fi/historia).
  • 1987 — Vihreä liitto perustettiin 28.2.1987 pitkän keskustelun jälkeen. Vaaleissa tuli 4,0 prosenttia ja neljä paikkaa (vihreat.fi/historia).
  • 1988–1991 — Puolue rekisteröitiin 9.8.1988, ja ensimmäisessä vaalissa rekisteröitynä puolueena 1991 tuli 6,8 prosenttia ja kymmenen paikkaa (vihreat.fi/historia).
  • 1995 — Pekka Haavistosta tuli Suomen ja Länsi-Euroopan ensimmäinen vihreä ministeri (vihreat.fi/historia).
  • 2002 — Vihreät jättivät hallitusyhteistyön 26.5.2002, kun eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen viidennestä ydinvoimalasta (vihreat.fi/historia).
  • 2007 — Vaalivoitto toi 8,5 prosenttia ja 15 paikkaa. Puolue palasi hallitukseen; ministereinä Tarja Cronberg ja Tuija Brax (vihreat.fi/historia).
  • 2011 — Tulos laski 7,3 prosenttiin ja kymmeneen paikkaan. Puolue jätti hallituksen 2014 Fennovoiman ydinvoimaluvan vuoksi (vihreat.fi/historia).
  • 2019 — Paras tulos: 11,5 prosenttia ja 20 paikkaa. Puolue oli Marinin hallituksessa kolmella ministerillä (vihreat.fi).
  • 2023 — Romahdus 7,0 prosenttiin ja 13 paikkaan, heikoin tulos sitten vuoden 1991. Puolue siirtyi oppositioon (vaalit.fi).
  • 2026 — Turun puoluekokous 23.–24.5.2026 hyväksyi uuden puolueohjelman "Hyvä elämä maapallon rajoissa" (vihreat.fi/puoluekokous-2026).

Nimi on säilynyt Vihreänä liittona. Keskeisiä henkilöitä ovat olleet Kalle Könkkölä, Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Satu Hassi, Osmo Soininvaara, Anni Sinnemäki, Ville Niinistö, Maria Ohisalo ja Sofia Virta. 1990-luvulla käytiin kiista liikkeen "fundamentalistien" ja "realistien" suhteesta valtaan.

Ideologia ja arvot

Vihreät sijoittuu keskusta-vasemmistoon. Talouspolitiikassa se painottaa verotuksen kiristämistä suurituloisilta ja haitoilta, arvoissa se on liberaali ja feministinen. Ohjelman mukaan "uskomme edistykseen ja sivistykseen. Puolustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapautta" (vihreat.fi, puolueohjelma 2026).

EU on puolueelle Suomen ulkopolitiikan tärkein viitekehys. Ohjelma haluaa vahvistaa EU:n taloutta ja turvallisuutta sekä tukea Ukrainaa (vihreat.fi, puolueohjelma; ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 2023).

Natoon suhtauduttiin pitkään pidättyvästi, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 kanta muuttui. Suomen liityttyä Natoon 2023 puolue määrittelee itsensä "aktiiviseksi ja vastuulliseksi Naton jäsenmaaksi" ja korostaa yhteistä pelotetta sekä demokraattista ohjausta. Ydinaseissa linja on pidättyvä: Vihreät vastustaa rajoitusten poistamista ydinaseiden sijoittamiselta Suomen alueella (Niinistö, vihreat.fi 13.3.2026).

Vasemmistoliitosta Vihreät eroaa hyväksymällä markkinatalouden ja velkajarrun kaltaisen sitoumuksen; SDP:stä valmiudessa leikata suurimmista eläkkeistä ja kiristää ympäristöveroja; kokoomuksesta verolinjassa ja ympäristöpolitiikassa; keskustasta kaupunkipainotuksessa ja metsäpolitiikassa.

Ohjelmat

Periaateohjelma on hyväksytty vuonna 2020. Poliittinen puolueohjelma "Hyvä elämä maapallon rajoissa" hyväksyttiin 24.5.2026, ja se korvaa vuoden 2022 poliittisen ohjelman (vihreat.fi, puolueohjelma 2027–2031).

Ohjelman kolme keskeistä teemaa ovat ilmastokriisin ja luontokadon torjunta, hyvinvointivaltion päivittäminen ja köyhyyden vähentäminen sekä koulutuksen ja sivistyksen puolustaminen. Tavoitteita ovat muun muassa hiilinegatiivinen Suomi, perustuloon etenevä sosiaaliturva ja ihmisoikeuksien vahvistaminen.

Muita ohjelmia ovat talouspoliittinen ohjelma (2025), maahanmuuttopoliittinen ohjelma (2026), sosiaaliturvapoliittinen ohjelma (2026), reilun muutoksen ohjelma (2026), ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma (2023, päivitetty 2025), energiavisio 2035 sekä kunta- ja aluevaaliohjelmat 2025 (vihreat.fi/ohjelmat).

Vuoden 2027 vaaliohjelmaa ei ole julkaistu 21.11.2026 mennessä (tarkistettava). Kampanjan talouslinja on vaihtoehtobudjetissa "Rohkeutta valita toisin". Keskeisiä teemoja ovat lasten ja nuorten köyhyys, koulutusleikkausten vastustaminen, luonnon suojelu ja ilmastotoimet (Virta 21.11.2026).

Politiikka

Talouspolitiikka

Vaihtoehtobudjetti vuodelle 2027 vahvistaa julkista taloutta 3 640 miljoonalla eurolla. Koulutukseen panostetaan 807 miljoonaa ja luonnonsuojeluun 350 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus, eikä velkaa otettaisi hallitusta enempää (vihreat.fi/vaihtoehtobudjetti-2026; Verde 19.11.2026).

Verotuksessa painopistettä siirrettäisiin työstä haittoihin, kulutukseen ja varallisuuteen: ohjelmassa esitetään muun muassa pysyvää varallisuusveroa suurille omaisuuksille ja yhteisöveron palauttamista pohjoismaiselle tasolle (vihreat.fi, puolueohjelma). Puolue kannattaa parlamentaarista sitoumusta kestävyysvajeen taittamisesta, minkä Yle tulkitsee velkajarrun tavoittelemiseksi (Yle 5.11.2026).

Sosiaalipolitiikka

Sosiaaliturvaa kehitetään kohti perustuloa: etuuksia yksinkertaistetaan ja kannustinloukkuja puretaan. Vaihtoehtobudjetin mukaan yli 60 000 pienituloista nostetaan köyhyydestä, heistä 29 000 lapsia, ja pienituloisen palkansaajaperheen toimeentulo paranee 268 euroa kuukaudessa (vihreat.fi/vaihtoehtobudjetti-2026).

Terveydenhuollossa tavoitteena on palauttaa hoitotakuu ja panostaa mielenterveyspalveluihin. Koulutuksessa puolue puolustaa maksutonta koulutusta ja pienempiä ryhmiä; opiskelijoiden toimeentuloa parannettaisiin 174 eurolla kuukaudessa (vihreat.fi/vaihtoehtobudjetti-2026).

Maahanmuutossa linja on ihmisoikeusperustainen: työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa sujuvoitetaan ja kotoutumista tuetaan. Puolue vastustaa sosiaaliturvan ehdollistamista kieliopintoihin (vihreat.fi, maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2026; Hopsu 18.8.2026).

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Tavoite on hiilineutraali Suomi 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivinen. Puolue lopettaisi fossiilisten polttoaineiden, turpeen ja runkopuun polttamisen energiaksi ja edistäisi tuuli-, aurinko- ja varastointiteknologiaa. Ydinvoimassa linja on salliva mutta varovainen: nykyisten voimaloiden käyttö sallitaan turvallisuuden ehdoilla ja uusia teknologioita halutaan mahdollistaa (vihreat.fi, puolueohjelma).

Luonnonsuojelussa tavoitellaan vähintään 30 prosentin suojelua maa- ja vesipinta-alasta vuoteen 2030 mennessä, josta vähintään 10 prosenttia tiukasti suojeltua. Avohakkuut tehtäisiin luvanvaraisiksi, turvemaiden avohakkuut kiellettäisiin ja vanhat metsät suojeltaisiin (vihreat.fi, puolueohjelma).

Ajankohtaisia kiistoja ovat Viiankiaavan kaivoshanke ja datakeskusten maankäyttö. Puolue vaatii datakeskuksille sitovia ehtoja energiankäytöstä ja luontoarvoista (Pitko 26.9.2026; Tynkkynen 21.11.2026).

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Linja on sääntöpohjainen, ihmisoikeusperustainen ja feministinen. Puolue tukee Ukrainaa, Euroopan yhteistä puolustusta ja EU:n laajentumista. Nato-jäsenyys hyväksytään, ja puolue korostaa Suomen aluepuolustusta, huoltovarmuutta ja pohjoismaista yhteistyötä. Suomen on pysyttävä rauhan aikana ydinaseettomana alueena (vihreat.fi, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma; Niinistö 13.3.2026).

Aluepolitiikka

Vihreä aluepolitiikka painottaa alueiden erilaisia lähtökohtia ja palveluiden turvaamista koko maassa. Liikenteessä suositaan joukkoliikennettä, raideliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä uusien moottoritiehankkeiden sijaan. Asumisessa tavoitellaan täydennysrakentamista ja lähiluontoa 3-30-300-periaatteella (vihreat.fi, puolueohjelma).

Muut teemat

Digipolitiikassa korostetaan teknologian demokraattista ja turvallista hyödyntämistä sekä datakeskusten ja tekoälyn ympäristövaikutusten hallintaa. Kulttuuri ja sivistys ovat ohjelmassa itsessään arvo. Eläinten oikeudet ovat puolueelle ominainen teema (vihreat.fi, puolueohjelma).

Johto ja valtarakenteet

Puheenjohtaja on Sofia Virta, joka valittiin tehtävään kesäkuussa 2023 ja jatkokaudelle 2025. Puoluesihteeri on Anna Moring. Varapuheenjohtajat ovat Allu Pyhälammi, Jenni Pitko ja Shawn Huff, ja puoluevaltuuston puheenjohtaja on Heidi Aaltonen (vihreat.fi/puoluejohto).

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Oras Tynkkynen, varapuheenjohtajat Saara Hyrkkö ja Inka Hopsu. Ryhmässä on 13 kansanedustajaa: Alviina Alametsä, Fatim Diarra, Tiina Elo, Bella Forsgrén, Atte Harjanne, Hanna Holopainen, Mari Holopainen, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Krista Mikkonen, Jenni Pitko, Oras Tynkkynen ja Sofia Virta (vihreat.fi/kansanedustajat). Alametsä nousi eduskuntaan heinäkuussa 2024 Maria Ohisalon siirryttyä europarlamenttiin.

Puolue on oppositiossa ilman ministereitä. Valiokuntapaikkojen jako ei ollut varmistettavissa, koska eduskunnan verkkosivusto oli huoltotilassa 21.11.2026 (tarkistettava).

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 1999 | 7,3 % | 11 | +2 |

| 2003 | 8,0 % | 14 | +3 |

| 2007 | 8,5 % | 15 | +1 |

| 2011 | 7,3 % | 10 | −5 |

| 2015 | 8,5 % | 15 | +5 |

| 2019 | 11,5 % | 20 | +5 |

| 2023 | 7,0 % | 13 | −7 |

Luvut: Oikeusministeriön vaalitilastot (vaalit.fi) ja vihreat.fi/vaalimenestys; vuonna 2023 puolue sai 217 795 ääntä.

Ylen kannatusmittauksessa 5.11.2026 Vihreitä kannatti 8,6 prosenttia (Taloustutkimus, haastattelut 12.10.–3.11.2026). HS-gallupissa 18.11.2026 kannatus oli 9,1 prosenttia ja Vihreät oli mittauksen suurin nousija (HS, siteerattu Verdessä).

Kannatus keskittyy suuriin kaupunkeihin. Vuoden 2023 vaaleissa ääniosuus oli Helsingin vaalipiirissä 15,3 prosenttia, Uudellamaalla 7,6 ja Pirkanmaalla 7,5 prosenttia. Heikointa kannatus oli Vaasan ja Satakunnan vaalipiireissä, noin 2,7 prosenttia (vaalit.fi).

Tyypillisiä kannattajia ovat korkeakoulutetut kaupunkilaiset, opiskelijat ja nuorehkot äänestäjät, erityisesti naiset. Jäsenkunnan keski-ikä oli 46 vuotta (MTV 9.3.2025). Kuntavaaleissa kannatus on ollut eduskuntavaaleja korkeampi: 12,5 prosenttia 2017, 10,6 prosenttia 2021 ja 10,5 prosenttia 2025. Aluevaaleissa 2025 tulos oli 9,1 prosenttia ja eurovaaleissa 2024 11,3 prosenttia.

Rakenne ja organisaatio

Puoluekokous kokoontuu vuosittain ja päättää ohjelmista, säännöistä ja henkilövalinnoista. Puoluevaltuustossa on 43 jäsentä ja puoluehallituksessa 16; valtuusto päättää linjauksista kokousten välillä ja hyväksyy ohjelmat periaateohjelmaa lukuun ottamatta. Puheenjohtaja valitaan jäsenäänestyksessä enintään neljäksi kaksivuotiskaudeksi (vihreat.fi/puoluejohto).

Puolue koostuu noin 200 jäsenyhdistyksestä sekä piiri- ja liittojärjestöistä (vihreat.fi). Rahoitus nojaa jäsenmaksuihin ja valtion puoluetukeen. Vuonna 2026 Vihreä liitto sai valtionavustusta 2 246 790 euroa (Valtioneuvosto 22.1.2026). Jäsenmaksu on 48 euroa ja alennettu 18 euroa vuonna 2027 (vihreat.fi/puoluekokous-2026).

Jäseniä oli noin 9 000 vuonna 2024, ja määrä on kasvanut vuoden 2021 jälkeen (MTV 9.3.2025). Viestinnässä keskeisiä ovat verkkosivut ja jäsenlehti Verde.

Arviot ja havainnot

Suurin vahvuus on selkeä profiili: ilmasto, luonto ja koulutus erottavat puolueen muista, ja sillä on vakiintunut asema suurten kaupunkien äänestäjissä.

Suurin heikkous on kapea kannatuspohja. Vuoden 2023 romahdus vei puolueen 13 paikkaan, ja kannatus on yhä alle pitkän aikavälin tason. Ylen analyysin mukaan äänestäjät mieltävät Vihreät ja vasemmistoliiton samankaltaisiksi, jolloin vasemmistoliitto voi viedä vasemmistolaisia äänestäjiä (Yle 5.11.2026). Puolueen on erotuttava vasemmistosta talouspolitiikassa ja kokoomuksesta ympäristö- ja koulutuspolitiikassa.

Puolue vetää parhaiten korkeakoulutettuja kaupunkilaisia, opiskelijoita ja nuoria aikuisia.

Sisäisiä kiistakysymyksiä ovat suhde SDP:hen ja vasemmistovetoiseen hallitukseen, valmius leikata suurimmista eläkkeistä sekä velkajarrun ja kohtuutalouden yhteensovittaminen. Virta on korostanut, ettei Vihreitä nähdä hallituksessa, joka leikkaa lapsilta ja nuorilta tai kääntää selkänsä luonnolle (Virta 21.11.2026). Hallituskumppaneina ovat toimineet SDP, kokoomus, keskusta, RKP, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Punaisia linjoja ovat koulutus- ja lapsiperheleikkaukset, luonnonsuojelun heikentäminen ja ydinaseiden sijoittaminen Suomeen.

Arvio: jos kannatus pysyy yhdeksän prosentin tuntumassa, eduskuntaryhmä kasvaisi 13:sta arviolta 15–17 paikkaan (arvio, ei ennuste). Nousu edellyttää, että puolue pitää ilmasto- ja luontoteemat kampanjan keskiössä ja puhuttelee taloudellisesti epävarmoja äänestäjiä ilman, että profiili hämärtyy vasemmistoliiton kaltaiseksi.

Lähteet

  • Vihreät: vihreat.fi (historia, puoluejohto, puoluekokous 2026, ohjelmat, puolueohjelma 2027–2031, vaihtoehtobudjetti 2026, vaalimenestys, kansanedustajat); Virran, Tynkkysen, Pitkon, Niinistön ja Hopsun kirjoitukset 2026.
  • Oikeusministeriö: vaalit.fi, vaalien tulokset; EV27-projektin vaalitietokanta.
  • Valtioneuvosto: puolueavustukset vuodelle 2026, 22.1.2026.
  • Yle: kannatusmittaus ja analyysi 5.11.2026 (yle.fi/a/74-20255019, yle.fi/a/74-20255013).
  • Helsingin Sanomat: HS-gallup 18.11.2026, siteerattu Verdessä 18.11.2026; Verde 18.11. ja 19.11.2026.
  • MTV Uutiset: puolueiden jäsenmäärät 9.3.2025.
  • Wikipedia: Vihreä liitto, vain taustatukena.
  • EV27-kartoitus: raaka-VIHR.json (ehdokasmäärä 20.10.2026).