Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Vasemmistoliitto

Vas

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
1990 (1990-04-28) perustettu 28.–29.4.1990 Helsingin Kulttuuritalolla ja jäähallissa SKDL:n ja SKP:n pohjalle; mukana myös Suomen Naisten Demokraattinen Liitto
Rekisteröity puolueeksi
12.6.1990
Kotisivu
https://www.vasemmisto.fi
Kotipaikka
Helsinki
Nuorisojärjestö
Vasemmistonuoret
EU-ryhmä
GUE/NGL (Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto)
Kansainväliset jäsenyydet
Euroopan vasemmistoliitto (ELA), Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liitto (NGLA)
Ehdolla 2027
kyllä (ehdokasgalleria julkaistu, 199 ehdokasta marraskuussa 2026; vaalipäivä 18.4.2027) · 199 ehdokasta listalla

Johto

Puheenjohtaja
Minja Koskela (lokakuusta 2024, jatkokausi 22.11.2025 ilman vastaehdokkaita)
Puoluesihteeri
Anna Mäkipää (jatkokausi 14.3.2026)
Varapuheenjohtajat
  • 1. vpj: Laura Meriluoto (22.11.2025)
  • 2. vpj: Otto Bruun (22.11.2025)
  • 3. vpj: Miikka Kortelainen (22.11.2025)

Profiili

Ideologia
  • uusvasemmisto
  • demokraattinen sosialismi
  • punavihreys
  • EU-myönteisyys
Poliittinen kirjo
vasemmisto

Edustus

Eduskunta
11 (2023)
Kunnanvaltuustot
536 (2025)
Hyvinvointialueet
117 (2025)
Europarlamentti
3 (2024): Li Andersson, Merja Kyllönen, Jussi Saramo

Tunnus

Värit
  • #BF1E24 (pääväri, punainen, fi.wikipedia infolaatikko)
  • #FF78C8 (tukiväri, vaaleanpunainen)

Logo: /assets/puolueet/vas.svg

Kannatus

Eduskuntavaalit
7,1 % (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
15 000 (2026) Yle uutisoi luvun 14.3.2026; kasvussa

Puolueohjelma

Periaateohjelma (fi, 29420 merkkiä)

Lue ohjelma

Vasemmistoliitto on vuonna 1990 SKDL:n ja SKP:n pohjalle perustettu vasemmistopuolue. Se määrittelee itsensä ekologiseen ja demokraattiseen sosialismiin sitoutuneeksi kansanliikkeeksi, joka yhdistää punavihreää ympäristöpolitiikkaa työväenliikkeen perinteeseen. Puolue on ollut oppositiossa vuodesta 2023, ja syksyllä 2026 sen kannatus nousi ennätystasolle.

Historia

  • Tausta: Suomen Kommunistinen Puolue perustettiin 1918, ja sen rinnalle syntyi 1944 Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL), joka sai 1945 vaaleissa 49 paikkaa ja oli mukana useissa hallituksissa 1980-luvulle asti.
  • 1980-luku — SKP:n sisäinen kiista taistolaisten ja enemmistön välillä kärjistyi. Demokraattinen Vaihtoehto (DEVA, 1986) ja Liike 88 olivat välivaiheita uuden puolueen hankkeelle.
  • 1990 — Puolue perustettiin 28.–29.4.1990 Helsingin Kulttuuritalolla ja jäähallissa noin 3 500 kannattajan voimin. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Claes Andersson. DEVA:n kansanedustajat liittyivät mukaan samana vuonna, ja uudelleen perustetun SKP:n jäsenet poistuivat 1990-luvun puolivälissä.
  • 1995–2003 — Puolue oli mukana molemmissa Paavo Lipposen hallituksissa kahdella ministerinsalkulla. Andersson toimi kulttuuriministerinä, ja vuonna 1998 puheenjohtajaksi valittu Suvi-Anne Siimes jatkoi ministerinä.
  • 2003–2011 — Oppositiota. Siimes erosi puheenjohtajan tehtävästä 2006, ja häntä seurasivat Martti Korhonen (2006–2009) ja Paavo Arhinmäki (2009–2016).
  • 2011 — 14 paikkaa ja paikka Kataisen hallituksessa kahdella ministerinpaikalla; Arhinmäestä tuli kulttuuriministeri. Kevään 2014 kehysriihen jälkeen puolue erosi hallituksesta.
  • 2016 — Li Andersson valittiin puheenjohtajaksi neuvoa-antavalla jäsenäänestyksellä.
  • 2019 — 16 paikkaa ja paikka Rinteen ja Marinin hallituksissa opetusministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin salkuilla (Andersson, Pekonen, Sarkkinen).
  • 2023 — Kannatus laski 7,1 prosenttiin ja paikkamäärä 11:een, ja puolue siirtyi oppositioon.
  • 2024 — Europarlamenttivaaleissa 17,3 prosenttia ja kolme paikkaa. Andersson siirtyi europarlamenttiin ja Minja Koskela valittiin puheenjohtajaksi lokakuussa 2024 ilman vastaehdokkaita.
  • Paras vaalitulos: 1995, 11,2 prosenttia ja 22 paikkaa. Heikoin: 2015 ja 2023, 7,1 prosenttia.
  • Keskeiset henkilöt: Claes Andersson, Suvi-Anne Siimes, Martti Korhonen, Paavo Arhinmäki, Li Andersson, Minja Koskela.

Ideologia ja arvot

Vasemmistoliitto sijoittuu vasemmistoon, tutkimuskirjallisuudessa radikaaliin vasemmistoon. Se ei ole pelkästään sosiaalidemokraattinen uudistuspuolue: periaateohjelma toteaa, että "Vasemmisto vastustaa kapitalismia" ja että "Vasemmiston päämäärä on ekologiseen ja demokraattiseen sosialismiin pohjaava yhteiskunta" (2022). Ohjelman mukaan "Vasemmiston perusarvot ovat vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo", ja puolue tekee "feminististä, ekososialistista ja antirasistista politiikkaa".

EU:hun puolue suhtautuu myönteisesti mutta kriittisesti: se haluaa joustavoittaa finanssipoliittisia sääntöjä, lisätä EU-tason rahoitusta ja yhteisvelkaa, ottaa käyttöön EU:n laajuisen suurten omaisuuksien veron ja vahvistaa strategista omavaraisuutta. Ukrainaa puolue tukee voimakkaasti ja pitää Ukrainan EU-jäsenyyden edistämistä tärkeänä.

Natoon puolue suhtautuu hyväksyvästi mutta pidättyvästi. Tavoiteohjelman mukaan "Suomi hakeutui Naton jäseneksi nostaakseen kynnystä hyökätä Suomeen", ja jäsenyys on puolustuksellinen: maahan ei oteta ydinaseita, pysyviä tukikohtia eikä pysyviä Naton joukkoja. Puolue vastustaa Naton käyttämistä suurvaltapolitiikan välineenä ja ajaa ydinaseriisuntaa sekä Pohjolaa ydinaseettomana alueena.

Ero lähimpiin kilpailijoihin on periaatteellinen. SDP on sitoutunut velkajarruun ja asteittaiseen sopeutukseen, kun taas vasemmistoliitto on eduskuntapuolueista ainoa, joka ei ole siihen sitoutunut. Vihreisiin verrattuna puolue korostaa enemmän luokkaa, tulonsiirtoja ja julkista omistusta sekä suhtautuu kriittisemmin asevientiin.

Ohjelmat

  • Voimassa oleva kokonaisuus: Porissa 11.6.2022 hyväksytty periaateohjelma sekä tavoiteohjelma "Yhdessä vahvempia, Vasemmiston tavoitteet 2025–2028".
  • Kolme keskeistä teemaa: taloudellisen vallan ottaminen takaisin, ekologinen jälleenrakennus planetaaristen rajojen sisällä sekä hyvä elämä kaikille eli julkiset palvelut ja sosiaaliturva.
  • Muut ohjelmat: vuoden 2023 vaaliohjelma "Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille", vaihtoehtobudjetti 2026 "Hyvinvointivaltion jälleenrakennus" (25.11.2025) sekä erityisohjelmat, kuten reilun siirtymän ohjelma 2020, eläinpoliittinen ohjelma 2022 ja vammaispoliittinen ohjelma 2021.
  • Vuoden 2027 vaaleihin ei marraskuussa 2026 ollut erillistä vaaliohjelmaa; Vaalit 2027 -sivu ohjaa tavoiteohjelmaan ja ehdokasgalleriaan (199 ehdokasta).

Politiikka

Talouspolitiikka

Puolue verottaisi kaikkia tuloja samalla progressiivisella asteikolla ja yhdenmukaistaisi ansio- ja pääomatuloverotuksen. Se esittää yhden prosentin varallisuusveroa eli miljonääriveroa yli miljoonan euron omaisuuksille oman asunnon arvo rajan ulkopuolella, kiristäisi suurten perintöjen verotusta, poistaisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, korottaisi yhteisöveroa maltillisesti ja laskisi yleisen arvonlisäveron takaisin 24 prosenttiin (vaihtoehtobudjetti 2026).

Puolue vastustaa velkajarrua ja ajoittaisi sopeutukset suhdanteen mukaan; vaihtoehtobudjetissa se lupaa perua leikkauksia ja vahvistaa kotimaista kysyntää. Työmarkkinoilla tavoitteena on 30 tunnin viikkotyöaika ilman palkanalennusta, 12 euron vähimmäispalkka ja yleissitovien työehtosopimusten vahvistaminen.

Sosiaalipolitiikka

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja vastikkeeton perustulo ovat pitkäaikaisia tavoitteita, ja perustuloa täydentäisivät ansiosidonnaiset etuudet. Terveydenhuollossa puolue vaatii hoitoon pääsyä seitsemässä vuorokaudessa ja vastustaa voittoa tavoittelevia sote-toimijoita. Koulutuksessa korostetaan varhaiskasvatusta, maksutonta toista astetta ja korkeakoulujen perusrahoitusta; TKI-rahoituksen tavoite on viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Maahanmuutossa linja on ihmisoikeusperustainen: hallituksen kiristysten peruminen, pakolaiskiintiön nosto ja työlupaprosessien sujuvoittaminen.

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Puolue sitoutuu hiilineutraaliuteen 2035 mennessä kulutusperäiset päästöt mukaan lukien ja vaatii vuosittaisia päästö- ja luonnonvarabudjetteja, 30 prosentin suojeluastetta sekä turpeen ja fossiilisen kaasun käytöstä luopumista. Energiassa painotetaan tuuli-, aurinko- ja geotermistä voimaa sekä sähkönsiirtoverkon palauttamista julkiseen omistukseen. Ydinvoimaan puolue suhtautuu nykyään sallivasti: tavoiteohjelma edellyttää lisäystä myös ydinvoimassa ja pitää pienydinvoimaa selvitettävänä tiukoin turvallisuusehdoin. Metsissä korostetaan hiilinieluja ja kestävää hakkuutasoa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikan perustana ovat EU- ja Nato-jäsenyys, YK ja sääntöpohjainen järjestelmä; Nato nähdään puolustuksellisena ratkaisuna. Puolue korostaa uskottavaa kansallista puolustusta ja puolustusyhteistyötä Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Se ajaa EU:n solidaarisuuslausekkeen täsmentämistä, sukupuolineutraalia asevelvollisuutta ja Suomen liittymistä ydinasekieltosopimukseen. Asevientiä halutaan rajoittaa ja asekauppa Israelin kanssa lopettaa; puolue kannattaa Palestiinan tunnustamista.

Aluepolitiikka

Puolue painottaa julkisen liikenteen saatavuutta koko maassa, raideliikennettä pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja liikenneköyhyyden vähentämistä. Henkilöautoliikennettä vähennetään ensisijaisesti tiheästi asutuilla seuduilla; haja-asutusalueilla autoilu hyväksytään tarpeelliseksi. Asumisessa tavoitteena on kohtuuhintainen vuokra-asuminen ja Ara-tuotannon turvaaminen.

Muut teemat

Teknologiapolitiikassa puolue vaatii julkista tekoälytutkimusta, avoimia malleja, tekoäly-yhtiöiden verotusta ja tekijänoikeuksien suojaa koulutusdatassa. Eläinten oikeudet ovat oma profiloiva teema: tavoiteohjelman mukaan myös eläimillä on itseisarvo.

Johto ja valtarakenteet

  • Puheenjohtaja Minja Koskela, valittu lokakuussa 2024 ilman vastaehdokkaita ja jatkokaudelle 22.11.2025 Vantaan puoluekokouksessa.
  • Varapuheenjohtajat Laura Meriluoto, Otto Bruun ja Miikka Kortelainen (22.11.2025). Puoluesihteeri Anna Mäkipää, jonka jatkokausi vahvistettiin 14.3.2026. Puoluevaltuuston puheenjohtaja Mitja Tapio.
  • Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen, varapuheenjohtajat Furuholm ja Lohikoski.
  • Kansanedustajat (11): Koskela, Pekonen, Furuholm, Lohikoski, Honkasalo, Jokelainen, Kivelä, Kontula, Meriluoto, Sarkkinen ja Yrttiaho. Ryhmä edustaa seitsemää vaalipiiriä.
  • Valiokuntapaikat jaetaan ryhmän koon mukaan; koottua listausta vastuista ei löytynyt marraskuussa 2026 (tarkistettava).
  • Hallitusasema: oppositiossa 20.6.2023 alkaen. Puolue on ollut hallituksessa 1995–2003, 2011–2014 ja 2019–2023.
  • Ryhmittymistä kertovat henkilövalinnat: vuoden 2025 varapuheenjohtajakilpailu ratkesi toisella kierroksella Meriluodon ja Jokelaisen välillä, ja duunarisiipeä edustanut Jouni Jussinniemi hävisi kolmannen paikan Kortelaiselle (Yle 22.11.2025).

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 1991 | 10,1 % | 19 | +3 |

| 1995 | 11,2 % | 22 | +3 |

| 1999 | 10,9 % | 20 | −2 |

| 2003 | 9,9 % | 19 | −1 |

| 2007 | 8,8 % | 17 | −2 |

| 2011 | 8,1 % | 14 | −3 |

| 2015 | 7,1 % | 12 | −2 |

| 2019 | 8,2 % | 16 | +4 |

| 2023 | 7,1 % | 11 | −5 |

Lähteet: Tilastokeskus, Eduskuntavaalit 2015, liitetaulukko 2 (kannatus 1991–2015); vaalit.fi:n tulospalvelu 2019 ja 2023; vaalit.fi:n taulukko puolueiden voimasuhteista 2011–2023.

  • Nykyinen gallupkannatus: 12,6 prosenttia (Yle/Taloustutkimus, julkaistu 5.11.2026). Se on puolueen korkein lukema mittaushistoriassa ja nosti sen ensimmäistä kertaa keskustan ohi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.
  • Kuntavaaleissa 2025 puolue sai 9,3 prosenttia ja 536 valtuutettua, aluevaaleissa 9,1 prosenttia ja 117 aluevaltuutettua. Europarlamenttivaaleissa 2024 tulos oli 17,3 prosenttia ja kolme paikkaa.
  • Alueellinen painopiste on suurissa yliopistokaupungeissa: Helsinki, Tampere, Turku ja Jyväskylä (arvio; tarkka vaalipiirijakauma tarkistettava).
  • Tyypilliset kannattajaryhmät: Taloustutkimuksen mukaan kannatus on vahvinta naisten ja nuorten kaupunkilaisten sekä leikkauksista kärsineiden ryhmissä. Äänestäjiä on siirtynyt erityisesti SDP:stä.
  • Kannatus on vaihdellut voimakkaasti: 1990-luvun yli kymmenestä prosentista 7,1 prosenttiin 2015, nousu 8,2 prosenttiin 2019, lasku 2023 ja ennätysnousu 2026.

Rakenne ja organisaatio

  • Ylin päätäntävalta on puoluekokouksella, joka valitsee johdon ja puoluevaltuuston sekä hyväksyy ohjelmat.
  • Piirijärjestöt on jaettu viiteen alueeseen: eteläinen (Helsinki ja Uusimaa), läntinen (Varsinais-Suomi, Häme, Satakunta), keskinen (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa), itäinen ja pohjoinen.
  • Rahoitus: jäsenmaksut ja valtion puoluetuki, joka jaetaan eduskuntapaikkojen mukaan. Vuodelle 2026 puolueelle myönnettiin 1 901 130 euroa; avustuksesta viisi prosenttia on käytettävä naisten poliittiseen toimintaan ja viisi piirijärjestöihin (Valtioneuvoston kanslia 22.1.2026).
  • Jäsenmäärä: noin 15 000 (2026), kasvussa (Yle 14.3.2026).
  • Julkaisut ja järjestöt: äänenkannattaja Kansan Uutiset, Vasemmistonuoret, Vasemmistonaiset, Vasemmisto-opiskelijat ja Pinskut.

Arviot ja havainnot

  • Suurin vahvuus: kyky erottua talouspolitiikassa. Puolue on ainoa eduskuntapuolue, joka kieltäytyi velkajarrusta, ja kerää sillä äänestäjiä SDP:stä. Kolme meppipaikkaa ja vahva nuori naiskannatus antavat näkyvyyttä.
  • Suurin heikkous: kannatuksen epävakaus ja kapea alueellinen pohja. Tulos romahti 11 paikkaan 2023, ja kannatus nojaa suuriin kaupunkeihin sekä protestipotentiaaliin.
  • Kenelle vetoaa: nuorille kaupunkilaisille, opiskelijoille, julkisen sektorin työntekijöille, pienituloisille ja ympäristötietoisille, jotka pitävät SDP:tä liian varovaisena.
  • Kiistakysymykset: suhde velkajarruun, ydinvoiman hyväksyttävyys, asevientiä ja Natoa koskeva linja sekä profiloituminen suhteessa SDP:hen.
  • Hallituskumppanit ja punaiset linjat: Koskela sulkee ulkopuolelle vain perussuomalaiset ja pitää Marinin hallituksen pohjaa mieluisimpana. Punaisia linjoja ovat leikkaukset sosiaaliturvaan ja peruspalveluihin, velkajarru sekä ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto.
  • Arvio tulevaisuudesta: jos ennätyskannatus pitää, puolue voi nousta 15–18 paikkaan ja hallitukseen SDP:n, vihreiden ja RKP:n kanssa. Riskinä on protestikannatuksen sulaminen kampanjan aikana.

Lähteet

  • Vasemmistoliiton verkkosivut: vasemmisto.fi (ohjelmat, puoluejohto, eduskuntaryhmä, piirijärjestöt, vaalit 2027 -ehdokasgalleria)
  • Periaateohjelma 11.6.2022; tavoiteohjelma "Yhdessä vahvempia, Vasemmiston tavoitteet 2025–2028"; vaihtoehtobudjetti 2026 (25.11.2025)
  • Vaalit.fi: tulospalvelut 2011, 2019, 2023, kunta-, alue- ja europarlamenttivaalit 2025/2024; voimasuhdetaulukko 2011–2023
  • Tilastokeskus: Eduskuntavaalit 2015, liitetaulukot 1 ja 2
  • Valtioneuvoston kanslia: puolueavustukset 2026, tiedote 22.1.2026
  • Yle: kannatusmittaus 5.11.2026; puoluekokous 22.11.2025; jäsenmäärä 14.3.2026
  • Wikipedia: Vasemmistoliitto (taustatuki historialle ja henkilöille)