Perustiedot
- Perustettu
- 2022 perustettiin VKK:sta eronneiden toimesta alkuvuonna 2022 VKK:n Venäjä-myönteisyyden vuoksi; kannatusilmoitukset 19.4.2022, puoluerekisteriin 6.5.2022
- Rekisteröity puolueeksi
- 6.5.2022
- Kotisivu
- https://vapaudenliitto.fi/
- Kotipaikka
- Helsinki
- Ehdolla 2027
- kyllä — ehdokkaita ainakin 12 vaalipiirissä ja mukana neljän puolueen Sodanvastainen kansanrintama -vaaliliitossa (vapaudenliitto.fi 15.11.2026) · 43 ehdokasta listalla
Johto
- Puheenjohtaja
- Ossi Tiihonen
- Puoluesihteeri
- Lasse Paananen
- Varapuheenjohtajat
-
- 1. vpj: Niina Valtanen
- 2. vpj: Kimmo Kautio
- 3. vpj: Susanna Strandvik
Profiili
- Ideologia
-
- euroskeptismi
- kansalliskonservatismi
- lokalismi
- yksilönvapaus
- Poliittinen kirjo
- oikeisto
Edustus
- Eduskunta
- 0 (2023)
- Kunnanvaltuustot
- 0 (2025)
- Hyvinvointialueet
- 0 (2025)
- Europarlamentti
- 0 (2024)
Tunnus
- Värit
-
- #efc454 (pääväri, keltainen, brändisivu)
- #332c6d (tukiväri, violetti, brändisivu)
- #545454 (tukiväri, harmaa, brändisivu)
Logo: /assets/puolueet/vapaudenliitto.png
Kannatus
- Eduskuntavaalit
- 0,9 % (2023)
Jäsenmäärä
- Jäseniä
- ei julkista tietoa
Kansalliskonservatiivinen ja lokalistinen puolue, jonka Valta kuuluu kansalle -puolueesta irtautuneet perustivat vuonna 2022. Se kannattaa laajoja yksilönvapauksia, Suomen eroa EU:sta ja eurosta sekä sotilaallista liittoutumattomuutta. Puolueella ei ole yhtään kansanedustajaa tai valtuutettua, ja se valmistautuu vuoden 2027 vaaleihin neljän puolueen vaaliliitossa.
Historia
- 2022 (alkuvuosi) — Vapauden liitto syntyi VKK:sta lähteneistä. Lähtijät ilmoittivat syyksi VKK:n Venäjä-myönteisyyden, autoritaariseksi koetun rakenteen ja Ano Turtiaisen uskonnolliset kannanotot. Keskeisiä perustajia olivat Ossi Tiihonen ja Cia Grönberg (Yle 11.4.2022).
- huhti–toukokuu 2022 — Kannatusilmoitukset täyttyivät 19.4., ja puolue merkittiin rekisteriin 6.5. Kotipaikaksi tuli Helsinki (Yle 19.4.2022; vaalit.fi; säännöt §1).
- 2023 — Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 27 558 ääntä (0,9 prosenttia) ja nolla paikkaa; vaaliliitto Kristallipuolueen ja Suomen Kansa Ensin kanssa (tulospalvelu.vaalit.fi).
- 2023 (heinä–joulukuu) — Puolue tuki Saara Huhtasaaren presidentinvaalikampanjaa; kannattajakortteja kertyi alle puolet vaaditusta 20 000:sta (vapaudenliitto.fi 12.12.2023; Yle 5.7.2023).
- 9.3.2024 — Jyväskylän puoluekokous asemoi puolueen lokalistipuolueeksi ja uudisti yleisohjelman; sääntöihin tarkennettiin sitoutumattomien ehdokkaiden valintaa eurovaaleissa (vapaudenliitto.fi 11.3.2024).
- 2024 — Eurovaaleissa 16 717 ääntä (0,9 prosenttia) ja nolla paikkaa; perussuomalaisista erotettu Teuvo Hakkarainen oli sitoutumattomana ehdokkaana (tulospalvelu.vaalit.fi; HS 30.4.2024).
- 2025 — Kunta- ja aluevaaleissa 5 513 ääntä (0,2 prosenttia) ja 7 960 ääntä (0,4 prosenttia), ei paikkoja; puolue myönsi, ettei saanut yhtään valtuutettua läpi (tulospalvelu.vaalit.fi; vapaudenliitto.fi 10.5.2025).
- 2025 (maaliskuu) — Hakkarainen kuvasi puoluetta "venäjämieliseksi vikapartioksi" ja siirtyi kuntavaaleissa perussuomalaisten sitoutumattomaksi ehdokkaaksi (HS 5.3.2025).
- 6.6.2026 — Puoluekokous Jyväskylässä valitsi johdon toiselle kaksivuotiskaudelle; Tiihonen jatkoi puheenjohtajana (vapaudenliitto.fi 8.6.2026).
- 15.11.2026 — Vapauden liitto, Graniittipuolue, Kristallipuolue ja Rauhan ja Hyvinvoinnin puolue (entinen VKK) julkistivat Sodanvastainen kansanrintama -vaaliliiton (vapaudenliitto.fi 15.11.2026).
Nimeä ei ole vaihdettu. Paras tulos on 0,9 prosenttia (2023), heikoin 0,2 prosenttia (kuntavaalit 2025). Keskeisiä henkilöitä ovat Tiihonen, Paananen, Valtanen ja Hakkarainen.
Ideologia ja arvot
Puolue sijoittuu oikeistoon ja kuvaa itseään kansalliskonservatiiviseksi ja individualistiseksi. Yleisohjelman mukaan "perinteinen poliittinen nelikenttä ei ole enää nykypäivää": jaottelu kulkee "lokalismiglobalismi -akselilla ja toisaalta kollektivismi-individualismi -akselilla", joilla puolue asettuu lokalistiseen ja individualistiseen kulmaan (vapaudenliitto.fi, yleisohjelma).
Keskeisin arvo on vapaus: "Puolueemme keskeisin arvo on vapaus sen monissa eri muodoissa", kuten liikkumisen, sanan, omistamisen ja elinkeinon vapaus sekä "vapaus päättää itsenäisesti kehostamme" (yleisohjelma 1.1). Lokalismissa päätökset tehdään "niin lähellä yksilöä kuin mahdollista", ja puolue asettaa itsensä "selkeäksi vastavoimaksi globalisteille". Konservatiivisuus rajaa muutokset tilanteisiin, joissa "asia todella tarvitsee muuttaa" (yleisohjelma, pääperiaatteet).
EU-suhteessa linja on jyrkin mahdollinen: puolue tavoittelee eroa EU:sta ja eurosta. Eron jälkeen vaihtoehtoja ovat neuvoteltava vapaakauppasopimus, ero WTO-säännöillä tai ETA-jäsenyys väliaikaisena järjestelynä (ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 26.7.2026).
Natoon puolue suhtautuu kielteisesti ja vaatii eroa sotilasliitosta. Ohjelma pitää "hyvien, mutta tarkkaavaisten suhteiden ylläpitämistä Venäjään" uskottavampana ja halvempana vaihtoehtona kuin Nato-jäsenyyttä, jota se kutsuu "hyvin kalliiksi provokaatioksi Venäjää vastaan" (yleisohjelma 3.52). Puolustus nojaa kansalliseen asevelvollisuuteen ja kotimaiseen tuotantoon.
Kilpailijoista perussuomalaiset hyväksyvät EU- ja Nato-jäsenyydet, kun Vapauden liitto vaatii eroa molemmista. VKK:hon ja RHP:hen verrattuna puolue korostaa syntyneensä vastalauseena VKK:n Venäjä-myönteisyydelle. Kristallipuolueeseen verrattuna painotus on taloudessa ja suvereniteetissa, liberaalipuolueeseen verrattuna arvomaailma on konservatiivisempi.
Ohjelmat
Voimassa oleva yleisohjelma on vuodelta 2022, ja sitä muutettiin 9.3.2024 lokalistisen asemoinnin osalta (vapaudenliitto.fi 11.3.2024). Se jakautuu arvoihin, pääperiaatteisiin ja 19 numeroituun politiikkaohjelmaan.
Kolme keskeistä teemaa ovat valtiollinen itsenäisyys ja EU-ero, yksilönvapaus ja sananvapaus sekä kansallinen omavaraisuus taloudessa, ruoassa ja energiassa.
Erityisohjelmia on yhdeksän: sote- ja pelastustoimen, talous-, turve-, metsä-, maahanmuutto-, kulttuuri-, eläke- ja koulutuspoliittinen ohjelma sekä turvallisuuspoliittinen ohjelma. Yleisohjelmasta on ruotsin- ja venäjänkieliset käännökset.
Vuoden 2027 vaaliohjelma julkistettiin syksyllä 2026 kolmella kärjellä: RAUHA (ei toista rintamaa Suomeen, ero Natosta, ei vieraita joukkoja), ITSENÄISYYS (ero eurosta ja EU:n velkaunionista, energiaomavaraisuus, Venäjä-pakotteiden purku ja itärajan avaaminen) sekä SUOMALAINEN KULTTUURI JA HYVINVOINTI (julkinen terveydenhuolto, maahanmuuton rajoittaminen, perinteiset arvot, ympäristörealismi) (vapaudenliitto.fi, Eduskuntavaalit 2027).
Politiikka
Talouspolitiikka
Puolue haluaa irrottaa Suomen "EU:n uusliberalismiin perustuvasta ylikansallisesta talousjärjestelmästä" ja rakentaa kansallisen järjestelmän, jonka kulmakivi on oma valuutta, markka. Se vaatii rahapolitiikan palauttamista eduskunnalle ja pääomien liikkuvuuden kontrollia (yleisohjelma 3.1; vaaliohjelma 2027). Ohjelman väite, että Suomi on menettänyt euroaikana noin 20 prosenttia kansantuotteestaan Ruotsiin verrattuna, on puolueen oma eikä yksilöity.
Verotuksessa tavoitellaan arvonlisäveron laskua 15 prosenttiin, polttoaineen hinnan alennusta ja Viron mallin mukaista yritysveroa, jossa veroa maksetaan vain ulos otetusta voitosta. Eläkevakuutusmaksu halutaan laskea noin 25 prosentista viiteen (yleisohjelma 3.8, 3.11, 3.16). Luonnolliset monopolit kuuluvat sen mielestä julkiselle vallalle; Carunan myynti oli "massiivinen virhe".
Sosiaalipolitiikka
Terveydenhuollossa puolue ajaa valinnanvapautta ja yhtä yhtenäistä asiakastietojärjestelmää. Ohjelma korostaa paljon palveluja tarvitsevien tunnistamista, omahoitaja-mallia, ennaltaehkäisyä, perhekeskuksia, julkista lastensuojelua, mielenterveys- ja päihdepalveluja, työttömien terveydenhuoltoa ja ikäihmisten kotihoitoa (yleisohjelma 3.12).
Maahanmuutossa puolue hyväksyy työ- ja opiskeluperusteisen muuton mutta vastustaa muuta maahanmuuttoa, jota se kutsuu siirtolaisuudeksi; ohjelma vaatii oikeudetta maassa olevien kiinniottoa ja pakolaisaseman määräaikaistarkastelua (yleisohjelma 3.14). Koulutuksessa puolue kannattaa valinnanvapautta ja vastustaa pakkoruotsia; marraskuussa 2026 se julkaisi kannanoton vapaakoulujen ja kotiopetuksen puolesta (vapaudenliitto.fi 11.11.2026).
Ympäristö- ja energiapolitiikka
Puolue ilmoittaa, ettei se "usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen", ja pitää hiilidioksidiin kohdistuvaa hysterisointia ylimitoitettuna. Se vaatii "ilmastohysterian lopettamista", ilmastoperusteisten veronkorotusten perumista ja ympäristönsuojelun rajaamista ongelmiin, jotka tiedetään varmasti ihmisen aiheuttamiksi (yleisohjelma 3.13). Energiassa painotetaan omia energianlähteitä, turvetta ja irtautumista sähköpörssistä; vaaliohjelmassa esitetään verkkojen kansallistamista. Metsä- ja turveohjelmat täsmentävät linjaa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Linja on puolueeton ja liittoutumaton Suomi: ero Natosta, ei vieraita joukkoja, ei osallistumista vieraisiin sotiin ja rauhandiplomatian vahvistaminen. Puolustus perustuu omaan tuotantoon ja kotimaisiin hankintoihin. Kehitysapu halutaan korvata halvemmaksi väitetyllä rauhansovittelulla (yleisohjelma 3.19, 3.51–3.52). Vaaliliitto vie linjaa pidemmälle: se tavoittelee Ukrainan aseellisen tuen lopettamista ja vastakkainasettelujen purkamista Itämeren alueella (vapaudenliitto.fi 15.11.2026).
Aluepolitiikka
Puolue lupaa palauttaa maaseudulle "pienet ja edullisesti pyörivät poliisilaitokset" ja vastustaa poliisin varustautumisen kasvua. Se haluaa alentaa kotimaisen ruoan verotusta, tukea maa- ja metsätaloutta sekä pitää pohjavedet ja maaperän valtion kontrollissa (yleisohjelma 3.7, 3.15, 3.18).
Muut teemat
Suoraa demokratiaa halutaan lisätä ja Suomeen riippumaton perustuslakituomioistuin. Sananvapaudessa puolue vaatii "kiihotus kansanryhmää kohtaan" -pykälän poistamista ja uskonrauhan rikkomisen rajaamista konkreettiseen häirintään. Se vastustaa EU:n digitaalista identiteettiä ja yleiseurooppalaista rokotustodistusta (yleisohjelma 1.3, 3.3–3.6). Sisäisessä turvallisuudessa korostetaan maltillista, ei-militarisoitua poliisia.
Johto ja valtarakenteet
Puheenjohtaja on Ossi Tiihonen, joka valittiin uudelleen 6.6.2026. Puoluesihteeri on Lasse Paananen ja varapuheenjohtajat Niina Valtanen (1.), Kimmo Kautio (2.) ja Susanna Strandvik (3.). Hallituksen jäsenet ovat Juha Lehtinen, Ville Laine, Olli Kotro, Sakari Linden ja Tatu Tyni, varajäsenet Armando Mema, Jani Ginman ja Pekka Timonen (vapaudenliitto.fi, yhteystiedot).
Puolueella ei ole eduskuntaryhmää eikä kansanedustajia, joten sillä ei ole valiokuntapaikkoja eikä ministerinpaikkoja. Se on ollut koko olemassaolonsa ajan eduskunnan ulkopuolella eikä ole ollut hallituksessa.
Tunnetuin sisäinen jännite liittyy suhteeseen Venäjään: puolue syntyi vastalauseena VKK:n Venäjä-linjalle, mutta Hakkarainen kuvasi sitä vuonna 2025 "venäjämieliseksi vikapartioksi" (HS 5.3.2025). Vaaliliitto entisen VKK:n kanssa on herättänyt saman kysymyksen uudelleen (arvio).
Vaalitulokset ja kannatus
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |
|---|---|---|---|
| 2023 | 0,9 % | 0 | — (ensimmäinen vaali) |
Puolue on perustettu 2022, joten tuloksia vuosilta 1999–2019 ei ole. Muut vaalit: eurovaalit 2024 0,9 prosenttia, aluevaalit 2025 0,4 prosenttia ja kuntavaalit 2025 0,2 prosenttia, kaikissa 0 paikkaa (tulospalvelu.vaalit.fi).
Julkisesti raportoitua gallup-lukua ei ole marraskuussa 2026: Ylen mittauksessa 5.11.2026 Vapauden liitolle ei esitetty omaa lukua (tarkistettava). Vertailukohtana on vuoden 2023 tulos 0,9 prosenttia.
Ehdokasasettelu painottuu Etelä-Suomeen: marraskuun 2026 luettelossa Uudellamaalla oli 17 ja Helsingissä 7 ehdokasta, yhteensä ainakin 12 vaalipiirissä (vapaudenliitto.fi, ehdokkaat 2027). Kannattajaryhmiä voidaan ohjelman perusteella arvioida olevan EU- ja Nato-kriittiset, koronarajoituksia vastustaneet, pienyrittäjät ja osa maaseutuväestöstä (arvio).
Rakenne ja organisaatio
Puolue on jäsenjohtoinen. Ylin päättävä elin on puoluekokous, joka valitsee johdon ja hallituksen kahdeksi vuodeksi; hallituksessa on kymmenen varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Paikallistoimintaa varten on kunnallisia ja maakunnallisia jäsenyhdistyksiä, mutta erillisiä piirijärjestöjä säännöt eivät mainitse (säännöt §1–§5).
Jäseniksi hyväksytään 15 vuotta täyttäneitä, ei toisen puolueen jäseniä; varsinainen jäsen käy haastattelun, jonka jälkeen hallitus päättää jäsenyydestä. Vuosimaksu on 20 euroa, tukijäsenyys 20 euroa ja kannatusjäsenyys 100 euroa (vapaudenliitto.fi, jäseneksi). Jäsenmäärää ei ole julkaistu.
Rahoitus koostuu jäsenmaksuista, lahjoituksista ja myyntituotoista. Valtion puoluetukea puolue ei saa, koska tukeen oikeuttaa kansanedustajapaikka tai vähintään kahden prosentin ääniosuus (vaalit.fi, puolueiden rahoitus). Puoluelehteä ei ole; viestintä tapahtuu verkkosivulla, blogissa ja sosiaalisessa mediassa. Nuorisojärjestöstä ei ole julkista tietoa.
Arviot ja havainnot
Suurin vahvuus on linjan selkeys: puolue vaatii sekä EU- että Nato-eroa ja tekee siitä koko identiteettinsä. Se on onnistunut ehdokashankinnassa muita pienpuolueita paremmin, ja vaaliliitto tuo näkyvyyttä.
Suurin heikkous on kannatuksen taso: alle prosentti, nolla paikkaa ja puoluetuen puuttuminen rajaavat toimintaa. Toinen rasite on Venäjä-kysymys, jota Hakkarainen käänsi puoluetta vastaan vuonna 2025.
Puolue vetoa eniten EU- ja Nato-vastaisiin, koronatoimia vastustaneisiin ja suverenisteihin. Hallituskumppaniksi se ei ole realistinen vuonna 2027; punaisia linjoja ovat EU- ja Nato-jäsenyys, vieraat joukot ja nykyinen maahanmuuttopolitiikka.
Kiistakysymyksiä ovat suhde Venäjään ja vaaliliiton hinta: kumppanit painottavat hyvinvointivaltiota ja ympäristöä, kun Vapauden liitto ajaa kansallista kapitalismia ja ilmastopolitiikan purkamista (arvio). Vaaliliitto yhdistää äänet vaalipiirin paikkajaossa, joten se on realistisin reitti paikkaan.
Arvio tulevaisuudesta: kannatus asettunee 1–2 prosentin välille, ja paikka edellyttää vaaliliiton tuomaa keskittymää jossakin vaalipiirissä. Kahden prosentin ylitys toisi kolmanneksen eduskuntapuolueen puoluetuesta. Ilman paikkaa puolue säilyy rekisterissä, mutta vaikutusvalta jää marginaaliin (arvio).
Lähteet
- Vapauden liitto: yleisohjelma, säännöt, yhteystiedot ja jäseneksi, https://vapaudenliitto.fi/puolueohjelma/ ; https://vapaudenliitto.fi/saannot/ ; https://vapaudenliitto.fi/yhteystiedot/ ; https://vapaudenliitto.fi/jaseneksi/
- Vapauden liitto: https://vapaudenliitto.fi/vapauden-liiton-puoluekokous-valitsi-puoluejohdon-jyvaskylassa-ossi-tiihonen-jatkaa-puheenjohtajana/ ; https://vapaudenliitto.fi/vapauden-liitto-on-tasta-lahtien-lokalistipuolue/ ; https://vapaudenliitto.fi/vapauden-liitto-mukaan-neljan-puolueen-sodanvastaiseen-vaaliliittoon/ ; https://vapaudenliitto.fi/ulko-ja-turvallisuuspoliittinen-ohjelma/ ; https://vapaudenliitto.fi/eduskuntavaaliehdokkaat_2027/ ; https://vapaudenliitto.fi/kiitokset-saara-huhtasaaren-kampanjan-tukemisesta/ ; https://vapaudenliitto.fi/suverenismi-on-suomen-kansalle-viela-loytamaton-aarre/
- Oikeusministeriö: puoluerekisteri https://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet ; puolueiden rahoitus https://vaalit.fi/puolueiden-rahoitus
- Tulospalvelu: EKV-2023, EPV-2024, AV-2025, KV-2025, https://tulospalvelu.vaalit.fi/
- Yle: 19.4.2022 https://yle.fi/a/3-12410057 ; 5.7.2023 https://yle.fi/a/74-20039798 ; 5.11.2026 https://yle.fi/a/74-20255019
- Helsingin Sanomat 30.4.2024 ja 5.3.2025 (Hakkaraista koskevat uutiset)
- Wikipedia: Vapauden liitto (taustatuki), https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapauden_liitto
Lähteet
- Perustiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapauden_liitto
- Johto: https://vapaudenliitto.fi/vapauden-liiton-puoluekokous-valitsi-puoluejohdon-jyvaskylassa-ossi-tiihonen-jatkaa-puheenjohtajana/
- Profiili: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapauden_liitto
- Tunnus: https://vapaudenliitto.fi/logo-varit-fontit/
- Edustus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html
- Kannatus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html
- Puolueohjelma: https://vapaudenliitto.fi/puolueohjelma/