Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Suomen Graniittipuolue

SGP

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
2025 yhdistyksen perustaminen tuli julkisuuteen 14.11.2025; puoluerekisteriin 15.4.2026
Rekisteröity puolueeksi
15.4.2026
Kotisivu
http://www.suomengraniittipuolue.fi/
Kotipaikka
Pori
Ehdolla 2027
kyllä: mukana Sodanvastainen kansanrintama -vaaliliitossa, jonka tavoite on täydet listat kaikissa vaalipiireissä; omia ehdokkaita ei ollut julkistettu 21.11.2026

Johto

Puheenjohtaja
Merja Lindström (2026–)
Puoluesihteeri
ei tiedossa julkisista lähteistä
Varapuheenjohtajat
ei tietoa

Profiili

Ideologia
  • kyläkulttuurin ja maaseutuelämän vahvistaminen
  • kansallisen itsetunnon palauttaminen
  • ihmisläheisyys ja yhteisöllisyys
  • juurevuus ja luontosuhde
  • vastikkeellinen kansalaispalkka
Poliittinen kirjo
keskusta (Kansan ääni 2.11.2026); puolue ei itse määrittele itseään vasemmisto–oikeisto-akselilla

Edustus

Eduskunta
0 (ei osallistunut 2023)
Kunnanvaltuustot
0 (2025)
Hyvinvointialueet
0 (2025)
Europarlamentti
0 (2024)

Tunnus

Värit
  • #F4BF7A (pääväri, hiekanruskea; puolueen oma sivusto, ei uudelleenvarmistettu)
  • #757679 (tukiväri, harmaa; puolueen oma sivusto, ei uudelleenvarmistettu)

Logo: /assets/puolueet/suomen-graniittipuolue.png

Kannatus

Eduskuntavaalit
ei osallistunut (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
ei julkista tietoa

Suomen Graniittipuolue (SGP) on pienpuolue, joka merkittiin puoluerekisteriin 15.4.2026 ja on rekisterin uusin puolue. Sen taustalla on marraskuussa 2025 julkisuuteen tullut yhdistys, jonka tunnetuin perustaja oli Katariina Souri. Puolue korostaa maaseutua, kyläkulttuuria ja lähiyhteisöjä ja ajaa muun muassa perintöveron poistoa sekä vastikkeellista kansalaispalkkaa. Sillä ei ole kansanedustajia eikä valtuutettuja, ja marraskuussa 2026 se liittyi neljän puolueen Sodanvastainen kansanrintama -vaaliliittoon.

Historia

  • 14.11.2025 — HS ja IS uutisoivat Sourin perustavan Graniittipuolueen. Nimen idea liittyi tavoitteeseen rakentaa hyvinvointia "kestävälle kivijalalle" (HS 14.11.2025; IS 14.11.2025).
  • Helmikuu 2026 — Hallituksessa olivat puheenjohtaja Souri, sihteeri Metsälintu Pahkin ja jäsen Maiju Palin. Jani Somppi nimitettiin varapuheenjohtajaksi 25.2.2026 (arkistoitu sivusto; tiedote 25.2.2026).
  • 8.–16.3.2026 — Puolue ilmoitti keränneensä yli 5 000 kannatusilmoitusta kahdeksassa vuorokaudessa. Ilmoitukset siirtyivät oikeusministeriön tarkastuslaskentaan (suomengraniittipuolue.fi 16.3.2026).
  • 30.3.2026 — Souri ilmoitti eronneensa puolueesta sisäisten erimielisyyksien vuoksi (IS 30.3.2026).
  • 15.4.2026 — Puolue merkittiin puoluerekisteriin osoitteella Yrjönkatu 15, 28100 Pori (vaalit.fi, päivitetty 13.5.2026).
  • Kevät 2026 — Somppi jäi pois varapuheenjohtajan tehtävästä; ajankohtaa ei ole vahvistettu julkisesta lähteestä (tarkistettava).
  • 26.9.2026 — Verkkosivustolla luki enää "Sivusto on toistaiseksi suljettu" (arkistoitu sivu).
  • 2.11.2026 — Kansan ääni kertoi vaaliliiton valmistelusta ja nimesi puheenjohtajaksi Merja Lindströmin (Kansan ääni 2.11.2026).
  • 15.11.2026 — Neljän puolueen Sodanvastainen kansanrintama julkistettiin (vapaudenliitto.fi 15.11.2026).

Nimeä ei ole vaihdettu eikä puolue ole yhdistynyt toiseen. Vaalitulosta ei ole, koska puolue ei ole ollut rekisterissä yhdenkään vaalin aikana. Vaikein vaihe ajoittuu kevääseen 2026, jolloin perustaja erosi ja sivusto suljettiin syyskuuhun mennessä.

Ideologia ja arvot

Puolue ei aseta itseään vasemmisto–oikeisto-akselille vaan rakentaa ohjelmansa yhteisöllisyyden ja juurevuuden ympärille. Kansan ääni sijoitti sen keskustaan ja nimesi erityisalaksi ympäristön (Kansan ääni 2.11.2026). Ohjelmissa talouslinja on pk-yrityksiä ja kevyttä sääntelyä korostava, arvopolitiikassa perinne ja lähiyhteisö.

Yleisohjelma tiivistää ajattelun graniittiin: kivi on "laadultaan lujaa ja säänkestävää", ja puolue lupaa rakentaa "vakaalle perustalle". Kantaviksi periaatteiksi nimetään ihmisläheisyys ja yhteisöllisyys, jotka muodostavat "rattaiden kaksi pyörää" (yleisohjelma).

Ohjelma arvostelee julkisen sektorin kasvua: "Meillä ei ole varaa jatkaa entiseen malliin, eli paisuttaa entisestään julkista sektoria ja tyytyä yritykseen hoitaa ongelmien oireita." Se katsoo "kollektiivisen häpeän" periytyneen alistamisen historiasta ja kutsuu omien perinteiden väheksyntää oikofobiaksi (puolueohjelma).

EU:hun puolueella ei ole eroilmoitusta. Sen EU-maininnat ovat myönteisiä viittauksia velvoitteisiin: "EU:n ennallistamisasetus velvoittaa myös Suomea palauttamaan heikentyneitä ekosysteemejä", ja vanhat metsät on suojeltava "EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti" (puolueohjelma). Tämä erottaa puolueen jyrkästi vaaliliittokumppaneistaan.

Natoon puolue ei ota ohjelmissaan kantaa. Vaaliliitossa se sitoutui kuitenkin rintamaan, jonka tavoitteisiin kuuluvat puolueeton ja ydinaseeton Suomi sekä Ukrainan aseellisen tuen lopettaminen (vapaudenliitto.fi 15.11.2026). Kyse on liittotason linjauksesta, ei puolueen omasta ohjelmakirjauksesta.

Liittokumppaneistaan puolue eroaa painotuksellaan: ne korostavat yrittäjyyttä ja EU-eroa, hyvinvointivaltiota tai henkisyyttä, kun Graniittipuolueen kiila on maaseutu ja perinneympäristö.

Ohjelmat

Voimassa on kaksi ohjelmatekstiä, Yleisohjelma ja Puolueohjelma. Kummassakaan ei ole päivättyä hyväksymismerkintää, joten hyväksymisvuosi ei ole tiedossa; molemmat olivat luettavissa viimeistään maaliskuussa 2026 (arkistoitu sivusto).

Puolueohjelman otsikko on "Suomen Graniittipuolue palauttaa ratkaisut ongelmien juurisyihin", ja se jakautuu numeroituihin lukuihin. Kolme keskeistä teemaa ovat maaseudun ja kyläkulttuurin elvyttäminen, lähiyhteisöön nojaava hoiva ja sivistys sekä juurisyihin puuttuva talouspolitiikka.

Muita tekstejä ovat blogikirjoitukset, kuten Sourin "Maaseudun aika on vihdoin koittanut". Vaaliohjelmaa tai ehdokaslistoja ei ole julkistettu 21.11.2026 mennessä; vaaliliiton kehys on tunnus "Suomi irti sodasta".

Politiikka

Talouspolitiikka

Talouslinja rakentuu pienyrittäjyyden varaan: "Pienyrittäjät ovat yhteiskuntamme kivijalka, jota pitäisi tukea, ei rapauttaa." Ohjelma vaatii arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista 50 000 euroon, byrokratian keventämistä ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemista. Lisäksi esitetään kotimaisen kirjallisuuden, kuvataiteen ja käsitöiden arvonlisäveron poistoa sekä tilakauppojen nollaveroa (puolueohjelma).

Perintövero poistettaisiin kokonaan, koska sen katsotaan pakottavan myymään sukutiloja ja mökkejä sekä aiheuttavan metsien pakkohakkuita. Valtion velkaantuminen nimetään ongelmaksi, mutta tasapainotuslaskelmaa ei esitetä.

Kansalaispalkka olisi vastikkeellinen: palkka maksettaisiin yhteishyödyllisestä toiminnasta, kuten harrasteryhmien ohjaamisesta tai luonnonsuojelutyöstä. Mallia perustellaan tekoälyn vähentämillä työpaikoilla ja nuorten mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvulla. Kilpailupolitiikassa puolue haluaa purkaa kaupan keskittämistä ja pilkkoa S-ryhmän niin, että vähittäiskauppa irrotetaan tukkukaupasta. Velallisten oikeusturvaa vaaditaan parannettavaksi ulkomaisia perintäyhtiöitä vastaan (puolueohjelma).

Sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikan ydin on lähiyhteisö: vaihtuvat palkatut hoitajat eivät puolueen mukaan korvaa sukua ja naapureita, ja omaishoitoa on pidettävä ensisijaisena vaihtoehtona laitoshoidolle. Lasten, nuorten ja vanhusten asema nimetään sivistyksen mittariksi.

Terveydenhuollossa tavoitellaan Saksan ja Sveitsin mallia, jossa turvalliset ja tutkittuun hyötyyn perustuvat täydentävät hoidot ovat osa julkista terveydenhuoltoa. Psyykenlääkkeiden määräämistä lapsille ilman vanhempien tietoa kutsutaan ohjelmassa "kemialliseksi pahoinpitelyksi", ja huoltajien oikeuksia halutaan vahvistaa. Päihdehoitoon esitetään kokonaisvaltaista kuntoutusta maaseutuympäristössä, ja eutanasian laillistamista kannatetaan tiukoin edellytyksin.

Koulutuksessa keskeisiä ovat kyläkoulujen säilyttäminen, opiskelumahdollisuuksien palauttaminen pienille paikkakunnille ja kisälliperinteen elvyttäminen ammattiin valmistavana koulutusmuotona. Maahanmuutosta on vain yksi kirjaus: kotouttaminen ja aktiivisen osallistumisen vaatiminen mainitaan "järkevän maahanmuuttopolitiikan" edellytyksinä.

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Ympäristölinja on puolueen omaleimaisin osa. Kaivospolitiikan lähtökohta on: "Kallioperämme mineraalit on tunnustettava kansan yhteiseksi omaisuudeksi." Puolue vaatii kaivannaisjäteveroa, tunnelikaivosten suosimista ja avolouhoksille poikkeuslupaa sekä kaivostoiminnan rajaamista kansallispuistojen, Natura 2000 -alueiden ja tärkeimpien vesistöjen ulkopuolelle.

Vesien- ja luonnonsuojelussa painotetaan virtavesiä, vaelluskaloja ja patoamisen haittoja sekä vanhojen metsien suojelua. Maataloudessa tuetaan luonnonmukaista ja uudistavaa viljelyä, pientiloja, lähiruokaa ja omavaraisuutta. Eläinten hyvinvointi on vahvasti esillä: tehotuotantoa pidetään kestämättömänä ja turkistarhaus halutaan kieltää. Energiantuotannosta ei ole kirjauksia; ydinvoimaa, tuulivoimaa tai turvetta ei käsitellä lainkaan (tarkistettava, onko kantaa otettu muualla).

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Puolueella ei ole omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa. Ainoa julkinen linjaus tulee vaaliliitosta: Sodanvastainen kansanrintama tavoittelee puolueetonta, ydinaseetonta ja itsenäistä ulkopolitiikkaa, kauppaa kaikkien valtioiden kanssa sekä Ukrainan aseellisen tuen lopettamista (vapaudenliitto.fi 15.11.2026). Liitto syntyi juuri tämän teeman ympärille, joten sen painoarvo on suuri.

Aluepolitiikka

Aluepolitiikka on koko ohjelman kantava rakenne. Keinoja ovat kaksoiskuntalaisuus, etätyön lisääminen, palveluiden palauttaminen kyliin ja lainoitus maaseudun rakennuskannan korjaamiseen. Maaseutuasumista pidetään myös huoltovarmuuskysymyksenä: hajautetut, osittaiseen omavaraisuuteen nojaavat yhteisöt kestävät pitkittyneitä kriisejä kaupunkeja paremmin.

Asumisessa vaaditaan yhteisöllisiä asumismuotoja kaavoitukseen, opiskelijoille soluasuntoja ja taajamiin kohtaamispaikkoja. Kerrostalorakentamisen painotusta pidetään yksipuolisena.

Muut teemat

Digitalisaatio on oma lukunsa: puolue vaatii henkilökohtaista palvelua yhteiskunnan ydinpalveluissa, digipalveluille vaihtoehtoja ja tekoälyn sääntelyä. Se varoittaa automatisoinnin eriarvoistavasta vaikutuksesta ikäihmisiin ja nimeää transhumanismin perinteistä ihmiskäsitystä uhkaavaksi. Kulttuuripolitiikassa korostuvat perinne, käsityö ja itämerensuomalainen kulttuuriperintö.

Johto ja valtarakenteet

Puheenjohtaja on Merja Lindström, jonka Kansan ääni ja Vapauden liitto nimesivät tehtävään marraskuussa 2026 (Kansan ääni 2.11.2026; vapaudenliitto.fi 15.11.2026). Aiemmin puheenjohtajana toimi Katariina Souri, joka erosi 30.3.2026. Yhdistyksen sihteerinä toimi Metsälintu Pahkin ja hallituksen jäsenenä Maiju Palin. Varapuheenjohtajaksi 25.2.2026 nimitetty Jani Somppi jäi tehtävästä kevään aikana.

Nykyistä hallitusta, puoluesihteeriä tai varapuheenjohtajia ei ole julkistettu 21.11.2026 mennessä. Sivuston sulkeuduttua johdon kokoonpano on jäljitettävissä vain arkistoista ja ulkopuolisista lähteistä.

Puolueella ei ole kansanedustajia, joten eduskuntaryhmää, valiokuntapaikkoja eikä ministerinpaikkoja ole. Se ei ole ollut hallituksessa eikä sillä ole valtuutettuja kunnissa tai hyvinvointialueilla. Julkista tietoa sisäisistä ryhmittymistä ei ole, mutta Sourin ero "sisäisten erimielisyyksien vuoksi" viittaa linjakeskusteluun (IS 30.3.2026).

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 2019 | ei osallistunut | 0 | — |

| 2023 | ei osallistunut | 0 | — |

| 2027 | vaalit 18.4.2027 | — | — |

Puolue merkittiin rekisteriin vasta 15.4.2026, joten se ei ole voinut asettaa omia listoja aiemmissa vaaleissa (vaalit.fi). Kunnanvaltuustoissa, hyvinvointialueilla tai europarlamentissa ei ole yhtään graniittipuoluelaista.

Puolueelle ei ole julkista galluplukua. Ylen ja HS:n mittaukset raportoivat eduskuntapuolueiden luvut, eikä Graniittipuolueelle ole niissä omaa osuutta (tarkistettava). Ainoa luku on 5 000 kannatusilmoitusta kahdeksassa vuorokaudessa, mutta se mittaa kampanjan vetovoimaa, ei vaalikannatusta.

Painopiste on Satakunta: puoluerekisterin osoite on Pori, ja puheenjohtajan liikkeen on raportoitu toimivan samassa osoitteessa (tarkistettava).

Rakenne ja organisaatio

Puolue on rekisteröity yhdistys, jonka ylin päättävä elin on puoluekokous ja jota johtaa hallitus; arkistoidun sivuston mukaan hallitus oli keväällä 2026 nelihenkinen. Piirijärjestöistä tai puoluekokouksen aikataulusta ei ole julkista tietoa.

Rahoituksesta ei ole julkista erittelyä. Koska puolueella ei ole kansanedustajia, se ei saa valtion puoluetukea. Jäsenmaksun suuruutta tai jäsenmäärää ei ole ilmoitettu. Puolueella ei ole omaa lehteä; viestintä on tapahtunut verkkosivustolla ja sähköpostilla.

Sivuston sulkeminen ja ilmoittautumislomakkeen puuttuminen viittaavat siihen, että organisaatio on rakenteilla eikä jäsenhankinta ole julkisesti käynnissä (arvio).

Arviot ja havainnot

Suurin vahvuus on erottuva profiili. Maaseutu, kyläkoulut, lähiyhteisö ja perinneympäristö muodostavat yhtenäisen tarinan, jollaista mikään muu rekisteröity puolue ei kerro samalla tavalla. Kannatusilmoitusten nopeus osoitti viestin tavoittaneen uutta yleisöä.

Suurin heikkous on organisaation ohuus. Perustaja lähti kolme kuukautta ennen rekisteröintiä, sivusto suljettiin syyskuussa, ehdokaslistoja ei ole ja johdosta on vain hajanaisia mainintoja. Pysyvä henkilöverkosto on vielä osoittamatta.

Puolue vetonnee maaseudulla ja pienissä kaupungeissa asuviin, maalle muuttamista harkitseviin, perinteitä arvostaviin sekä vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttäjiin.

Tämän hetken kiistakysymys on suhde vaaliliittoon. Ympäristö- ja maaseutuprofiili sopii huonosti yhteen liiton sotilaspoliittisen kärjen kanssa: liitto kerää huomion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kun puolueen oma ohjelma on sisäpolitiikkaa ja ympäristöä. Liitto tuo kuitenkin ehdokasverkoston ja näkyvyyden, joita puolueella ei yksin olisi (arvio).

Hallituskumppaneita on vaikea arvioida, koska puolue ei ole lähellä eduskuntapuolueita yhdessäkään isossa kysymyksessä. Ohjelman EU-myönteiset sävyt ja ympäristölinja voisivat lähentää sitä vihreisiin tai keskustaan, mutta vaaliliitto ja kansallinen itsetuntopuhe etäännyttävät niistä (arvio).

Tulevaisuus riippuu ehdokaslistoista. Jos puolue saa täydet listat edes osaan vaalipiirejä, se voi mitata kannatuksensa vuonna 2027. Jos listat jäävät ohuiksi, puolue jää rekisterimerkinnäksi ilman poliittista painoarvoa (arvio).

Lähteet

  • Puolueen oma materiaali: Yleisohjelma ja Puolueohjelma sekä blogi- ja uutissivut, luettu Internet Archiven arkistosta 5.3.–17.6.2026 (suomengraniittipuolue.fi, sivusto suljettu 26.9.2026).
  • Viranomaislähteet: vaalit.fi, rekisteröidyt puolueet (päivitetty 13.5.2026); tulospalvelu.vaalit.fi (EKV-2023).
  • Media: Helsingin Sanomat 14.11.2025 (Mahlamäki); Ilta-Sanomat 14.11.2025 (Laurila); Ilta-Sanomat 30.3.2026 (Lehto); Kansan ääni 2.11.2026 (Hietanen); Vapauden liitto 15.11.2026.
  • Taustatuki: fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Graniittipuolue (perustiedot ja lähdeviitteet).