Perustiedot
- Perustettu
- 1994 (1994-11-26) nykyinen SKP rakennettiin SKP(yhtenäisyys):n pohjalle; uusi rekisteröity puolue perustettiin 26.–27.11.1994 pidetyssä edustajakokouksessa, puoluerekisteriin helmikuussa 1997; putosi rekisteristä 2003, 2011 ja 2019, palasi 1.3.2021
- Rekisteröity puolueeksi
- 1.3.2021
- Kotisivu
- https://www.skp.fi
- Kotipaikka
- Helsinki
- Nuorisojärjestö
- Kommunistinuoret (perustettu 2019)
- EU-ryhmä
- ei MEP-edustusta; europuolue Euroopan vasemmisto (ELA), täysjäsen vuodesta 2009
- Kansainväliset jäsenyydet
- Euroopan vasemmistopuolue (Party of the European Left), Maailman kommunististen ja työväenpuolueiden kansainväliset tapaamiset
- Ehdolla 2027
- kyllä (ehdokkaita nimetty marraskuussa 2026, vaaliohjelma työn alla; vaalipäivä 18.4.2027) · 34 ehdokasta listalla
Johto
- Puheenjohtaja
- Tiina Sandberg (2025–, valittu Porin edustajakokouksessa 14.–15.6.2025)
- Puoluesihteeri
- Heikki Ekman (pääsihteeri, 2025–)
- Varapuheenjohtajat
-
- Jiri Mäntysalo
- Akira Siivonen
- Petra Packalén
Profiili
- Ideologia
-
- kommunismi
- sosialismi
- marxilaisuus
- Poliittinen kirjo
- vasemmisto (äärivasemmisto)
Edustus
- Eduskunta
- 0 (2023)
- Kunnanvaltuustot
- 0 (2025)
- Hyvinvointialueet
- 0 (2025)
- Europarlamentti
- 0 (2024)
Tunnus
- Värit
-
- #8B0000 (pääväri, punainen, fi.wikipedia infolaatikko)
Logo: /assets/puolueet/skp.png
Kannatus
- Eduskuntavaalit
- 0,1 % (2023)
Jäsenmäärä
- Jäseniä
- alle 3 000 (arvio, vuotta ei ole ilmoitettu) Wikipedia-tietolaatikon luku; puolue itse kertoi vajaasta 3 000 jäsenestä vuonna 2010, joten nykyluku on tarkistettava
Suomen Kommunistinen Puolue on kommunistinen puolue, jonka juuret ovat vuonna 1918 Moskovassa perustetussa SKP:ssä. Nykymuotoonsa puolue tuli 1990-luvun puolivälissä, kun SKP(yhtenäisyys) päätti jatkaa toimintaa SKP:n nimellä ja rakentaa uuden rekisteröidyn puolueen. Puolue on ollut puoluerekisterissä 1.3.2021 alkaen, sillä ei ole kansanedustajia eikä kunnanvaltuutettuja, ja se asettuu ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Historia
- Perustamistilanne: SKP perustettiin elokuussa 1918 Moskovassa. Perustajiin kuuluivat O. W. Kuusinen, Yrjö Sirola, Kullervo Manner ja Edvard Gylling; ohjelman tavoitteena oli porvarillisen valtiokoneiston lakkauttaminen (skp.fi/puolueen-historia; vaalit.fi/puoluehistoriaa).
- 1944–1945 — SKP sai lailliset toimintaoikeudet, oli perustamassa SKDL:ää ja osallistui vaaleihin sen listoilla. SKDL sai 1945 49 paikkaa ja oli hallituksessa 1945–1948 (skp.fi/puolueen-historia; vaalit.fi/puoluehistoriaa).
- 1960-luku — Sisäiset erimielisyydet kärjistyivät kiistoina hallituspolitiikasta, suhteesta Neuvostoliittoon, ohjelmasta ja jäsendemokratiasta (skp.fi/puolueen-historia).
- 1985–1986 — Avoin hajaannus: keskuskomitea erotti oppositiopiirijärjestöt 13.10.1985, ja erotetut järjestäytyivät SKP(yhtenäisyydeksi) Taisto Sinisalon johdolla. Vuonna 1986 perustettiin vaalijärjestö DEVA. Erottamiset todettiin myöhemmin oikeudessa laittomiksi (fi.wikipedia).
- 1988–1990 — Osa marxilais-leniniläisistä irtautui KTP:ksi. Vasemmistoliitto perustettiin 1990, ja vanhan SKP:n toiminta lopetettiin; SKP(y) jatkoi (fi.wikipedia).
- 1994 — Marraskuun edustajakokous päätti uuden rekisteröidyn puolueen perustamisesta ja hyväksyi uuden ohjelman (fi.wikipedia; skp.fi/puolueen-historia).
- 1996–1997 — Vasemmistoliitto kielsi kaksoisjäsenyyden 1995 ja kommunisteja erotettiin. SKP:n ylimääräinen edustajakokous pidettiin 1996, ja puolue merkittiin rekisteriin helmikuussa 1997 (fi.wikipedia).
- 2003, 2011 ja 2019 — Puolue putosi puoluerekisteristä ja palasi kerättyään 5 000 kannattajakorttia; viimeisin paluu 1.3.2021 (vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet; fi.wikipedia).
- 2013, 2022 ja 2025 — Puheenjohtajina Juha-Pekka Väisänen, Liisa Taskinen ja Tiina Sandberg (fi.wikipedia; skp.fi/puolueen-johto).
- Paras vaalitulos: SKDL:n listoilla 1945 saadut 49 paikkaa; itsenäisenä puolueena 0,8 prosenttia ja 20 442 ääntä vuonna 1999. Vaikeimmat ajat: 2019 eduskuntavaaleissa 4 305 ääntä (0,1 %), 2021 kuntavaaleissa kaikki valtuustopaikat menetettiin ja 2025 kuntavaaleissa ääniä kertyi 1 121 (0,05 %) (Tilastokeskus, evaa/13sw; tulospalvelu).
Ideologia ja arvot
SKP sijoittuu vasemmiston vasempaan laitaan; Wikipedia luonnehtii sitä äärivasemmistolaiseksi. Puolue määrittelee toimintansa nojaavan Marxin, Engelsin ja Leninin tieteellisen sosialismin teoriaan (skp.fi/puolueen-historia).
Puolueohjelma tiivistää arvopohjan: "Me kommunistit luotamme ihmiseen." Päämääriä ovat ohjelman mukaan "kansanvaltainen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, demokraattinen ja solidaarinen Eurooppa, rauha, oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä maailma sekä uudenlainen inhimillinen sivilisaatio, sosialismi ja kommunismi" (SKP:n puolueohjelma, 2022).
EU:hun puolue suhtautuu kielteisesti. Vuoden 2024 EU-vaaliohjelman mukaan "toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista nykymuotoisten EU:n sopimusten puitteissa, koska niiden perustarkoitus on toimia isojen pääomien hyväksi". Ohjelma vaatii perussopimukset sitoviin kansanäänestyksiin, suunnitelmaa EU:sta irrottautumiseksi ja perustuslaista EU-jäsenyyssäännöksen poistamista (SKP:n EU-vaaliohjelma 2024).
Natoon puolue suhtautuu jyrkän kielteisesti. Ohjelma vaatii "irtaantumista Natosta ja Naton, Yhdysvaltojen ja eräiden muiden maiden kanssa tehdyistä sotilaallisista sopimuksista sekä EU:n sotilaallisesta toiminnasta". Linjana on "uskottava sotilaallinen liittoutumattomuus", ja Suomen pitää liittyä ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen (puolueohjelma, 2022).
Ero lähimpään kilpailijaan on periaatteellinen. Vasemmistoliitto on hyväksynyt EU- ja Nato-jäsenyyden ja ajaa muutosta niiden sisällä, kun taas SKP pitää jäsenyyksiä esteenä tavoitteilleen ja vaatii eroa molemmista (SKP:n EU-vaaliohjelma 2024; Vasemmistoliiton tavoiteohjelma 2025–2028).
Ohjelmat
- Voimassa oleva puolueohjelma on vuodelta 2022; sitä ennen ohjelma uudistettiin 2007 (skp.fi/puolueen-historia).
- Kolme keskeistä teemaa: kapitalismin ja suurpääoman vallan rakenteellinen kritiikki sekä tuotantovälineiden yhteiskunnallinen omistus, työajan lyhentäminen ja perusturvan vahvistaminen, sekä rauhanpolitiikka eli Naton ja EU:n sotilaallisen ulottuvuuden vastustaminen.
- Muut ohjelmat: EU-vaaliohjelma 2024, kunta- ja aluevaaliohjelmat 2025, vaalimanifesti 2025, perusturva 1500 -aloite, parempi työaika -lakialoite, ympäristö- ja rauhanasiakirjat sekä kielipoliittinen ohjelma (skp.fi/asiakirjat).
- Vuoden 2027 vaaliohjelma on marraskuussa 2026 työn alla. Sivusto listaa kärkialoitteiksi rauhan, ympäristön, perusturva 1500:n ja paremman työajan (skp.fi/vaalit27).
Politiikka
Talouspolitiikka
Puolue keventäisi pieni- ja keskituloisten verotusta ja kiristäisi "suuryhtiöiden, suurten pääomien ja suurituloisten veroja sekä luonnonvarojen haaskaamisen verotusta". Kunta- ja maakuntatason verotus olisi progressiivista ja koskisi myös pääomatuloja (puolueohjelma, 2022).
Puolue pitää velkajarrua, menokehyksiä ja EU:n finanssipoliittisia sääntöjä "poliittisen hallinnan välineinä" (SKP:n keskuskomitea 4.9.2026). Talouspolitiikan ydin on taloudellinen demokratia: pankkien, vakuutusyhtiöiden sekä teollisuuden ja energiahuollon keskeisten alojen kansallistaminen (puolueohjelma). EU-vaaliohjelmassa samaa vaaditaan sähköntuotannolle ja -siirrolle, rautateille, tietoliikenteelle, terveydenhuollolle, eläkevakuutuksille ja kaivoksille.
Työmarkkinoilla tavoitteena on kuuden tunnin työpäivä tai 30 tunnin työviikko ansiotasoa alentamatta, yleissitovat työehtosopimukset ja työterveyshuolto julkisena palveluna (puolueohjelma; skp.fi/parempityoaika). Yrittäjyydessä ohjelma korostaa osuustoimintaa ja julkisten yritysten kehittämistä edelläkävijöiksi.
Sosiaalipolitiikka
Sote-ryhmän aloite helmikuulta 2025 esittää 1 500 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja maassa vakituisesti asuville (skp.fi/perusturva1500). Puolueohjelma vaatii kattavaa perusturvajärjestelmää, jolla taataan riittävä toimeentulo työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille, sairaille ja vammaisille.
Terveydenhuollossa puolue vaatii peruspalveluja julkisina ja vastustaa asiakasmaksujen korotuksia (skp.fi/perusturva1500). Koulutuksessa linja on julkisten palvelujen ja sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen. Maahanmuutosta ohjelmassa ei ole erillistä osiota; se nostaa esiin maahanmuuttajien heikot työehdot ja vaatii rasismin torjumista (skp.fi/vaalit27).
Ympäristö- ja energiapolitiikka
Ohjelma vaatii fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla energialähteillä, hiilinielujen lisäämistä ja Suomesta hiilineutraalia. Keinoina mainitaan raideliikenteen osuuden kasvattaminen, rakennusten perusparantaminen ja energiatehokkuus. Ilmastosopimusten velvoitteet on ulotettava myös sotilaalliseen toimintaan (puolueohjelma, 2022).
Ympäristöverot on kohdistettava niin, ettei pienituloisten asema vaikeudu. Ohjelma arvostelee ylihakkuiden heikentävän metsien hiilinielua sekä kaivosteollisuuden löysää lainsäädäntöä. Ydinvoimasta ohjelmassa ei ole erillistä linjausta (tarkistettava). Ympäristöryhmä korostaa "luokkatietoista radikaalia vihreää toimintaa" ja vastustaa "uusliberaalia viherpesua" (skp.fi/ymparisto).
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Linja perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen: irtautuminen Natosta, DCA-sopimuksesta ja EU:n yhteisestä turvallisuus- ja sotilaspolitiikasta. Puolue vaatii ydinaseiden tuonnin pitämistä kiellettynä, Suomen liittymistä ydinasekieltosopimukseen ja YK:n vahvistamista. Se vastustaa asevientiä Israeliin ja kannattaa Palestiinan tunnustamista (skp.fi/rauha; EU-vaaliohjelma 2024).
Aluepolitiikka
Asuminen määritellään perusoikeudeksi: valtion rahoittama edullinen vuokra-asuntotuotanto, vuokrasäännöstely ja voittoa tavoittelemattomat kunnalliset rakennusyhtiöt. Hyvään asumiseen liitetään lähipalvelut, joukkoliikenne ja viheralueet. Aluehallinnolle vaaditaan verotusoikeutta ja lähidemokratiaa, ja saamelaisten itsemääräämisoikeus on toteutettava (puolueohjelma, 2022).
Muut teemat
Puolue vaatii valtaa talouden alalle, kansanäänestyksiä ja osallistuvaa budjetointia sekä suuryhtiöiden mediavallan purkamista ja Yleisradion kehittämistä. Kirkko on erotettava valtiosta ja siltä poistettava verotusoikeus (puolueohjelma).
Johto ja valtarakenteet
Puheenjohtaja on Tiina Sandberg, joka valittiin tehtävään Porin edustajakokouksessa kesäkuussa 2025. Varapuheenjohtajat ovat Jiri Mäntysalo, Akira Siivonen ja Petra Packalén. Pääsihteerinä toimii Heikki Ekman (skp.fi/puolueen-johto; fi.wikipedia).
Ylin päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva edustajakokous. Sen valitsema keskuskomitea (2025–2028) kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa ja siihen kuuluu 37 varsinaista jäsentä. Keskuskomitean välillä kokoontuu noin kymmenhenkinen poliittinen toimikunta. Puolueella on 14 piirijärjestöä ja yli sata perusosastoa (skp.fi/puolueen-johto; fi.wikipedia).
Puolueella ei ole kansanedustajia, eduskuntaryhmää eikä valiokuntapaikkoja, eikä se ole ollut hallituksessa. Nykyisestä sisäisestä ryhmittymisjaosta ei ole julkista tietoa. Historiallisesti puolueen ulkopuolelle ovat jääneet KTP ja Kommunistien liitto, jotka kieltäytyivät voimien yhdistämisestä (skp.fi/puolueen-historia).
Vaalitulokset ja kannatus
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |
|---|---|---|---|
| 1999 | 0,8 % | 0 | – |
| 2003 | 0,8 % | 0 | 0,0 |
| 2007 | 0,7 % | 0 | −0,1 |
| 2011 | 0,3 % | 0 | −0,4 |
| 2015 | 0,3 % | 0 | 0,0 |
| 2019 | 0,1 % | 0 | −0,2 |
| 2023 | 0,1 % | 0 | 0,0 |
Lähde: Tilastokeskus (evaa/13sw); vuosien 2023 (3 044 ääntä) ja 2019 (4 305 ääntä) luvut vahvistuvat tulospalvelusta.
Kuntavaaleissa puolueella oli 9 valtuutettua vuonna 2012, 2 vuonna 2017 ja 0 vuosina 2021 ja 2025. Aluevaaleissa 2025 tulos oli 1 989 ääntä (0,1 %) ja europarlamenttivaaleissa 2024 2 815 ääntä (0,15 %), kummassakin ilman paikkoja (Tilastokeskus; tulospalvelu).
Gallupkannatusta ei ole julkisista lähteistä: Ylen mittaus 5.11.2026 raportoi eduskuntapuolueet eikä mainitse SKP:tä. Vuonna 2023 ääniä tuli eniten Helsingistä (710), Pirkanmaalta (473) ja Uudeltamaalta (434); seuraavina olivat Kaakkois-Suomi (258), Keski-Suomi (240) ja Oulu (224) (Tilastokeskus).
Kannattajaryhmistä ei ole tutkittua tietoa. Puolueen profiili painottuu työväestöön, hoiva- ja palvelutyöhön, opiskelijoihin ja eläkeläisiin (havainto keskuskomitean ammattiluettelosta, skp.fi/puolueen-johto).
Rakenne ja organisaatio
Päätöksenteko rakentuu edustajakokoukseen, keskuskomiteaan ja poliittiseen toimikuntaan. Piirijärjestöt kattavat Manner-Suomen vaalipiirit, ja osasto saa yhden edustajan alkavaa 20 jäsentä kohden (fi.wikipedia).
Rahoitus nojaa jäsenmaksuihin, lahjoituksiin ja piirijärjestöjen omistuksiin. Puoluetukea SKP ei saa, koska puoluetukeen oikeuttaa eduskuntapaikat tai vähintään kahden prosentin ääniosuus koko maassa (vaalit.fi/puolueiden-rahoitus). Puolueen talous ajautui kriisiin Neuvostoliiton hajotessa, ja 1990-luvun alussa konkurssiin menivät muun muassa Kirjapaino Kursiivi ja Tiedonantajayhdistys (fi.wikipedia).
Äänenkannattaja on Tiedonantaja, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa paperilla ja diginä (skp.fi). Eräät piirijärjestöt julkaisevat omia lehtiään, kuten Eespäin ja Näköala. Puolue kuuluu Demokraattiseen sivistysliittoon (fi.wikipedia). Jäsenmääräksi on ilmoitettu alle 3 000; vuonna 2010 puolue kertoi vajaasta 3 000 jäsenestä (fi.wikipedia, tarkistettava).
Arviot ja havainnot
Suurin vahvuus on selkeä ohjelmallinen profiili ja vakiintunut järjestötyö ammattiyhdistysliikkeessä, rauhan-, ympäristö- ja sote-liikkeissä. Puolue tuottaa omaa ohjelmatyötä ja asettaa ehdokkaita useisiin vaalipiireihin. Suurin heikkous on hyvin pieni kannatus: ilman kansanedustajia ja valtuutettuja puolue jää paitsi sekä puoluetuesta että institutionaalisesta vaikutusvallasta.
Puolue vetoaa vakiintuneeseen vasemmistolaiseen työväkeen, aktiiveihin ja nuoriin opiskelijoihin, jotka hyväksyvät kommunistisen ohjelman. Kannatus ei ole levittäytynyt laajemmalle.
Tämän hetken kiistakysymykset liittyvät suhteeseen muuhun vasemmistoon. Vasemmistoliitto on torjunut vaaliyhteistyön toistuvasti, ja SKP on pyrkinyt kokoamaan "uusliberalismin ja suurpääoman vastaista radikaalia vasemmistolaista yhteistyötä" liike- ja järjestökentässä (skp.fi/puolueen-historia). Puolueen historiallinen perintö, mukaan lukien suhde Neuvostoliittoon, on yhä osa sen julkikuvaa.
Hallituskumppaneita ei ole. Ohjelmallisia punaisia linjoja ovat Nato- ja EU-jäsenyys, velkajarru ja leikkauspolitiikka sekä ydinaseet.
Arvio: puolue säilynee puoluerekisterissä ja asettanee ehdokkaita vuoden 2027 vaaleihin, mutta läpimurto eduskuntaan edellyttäisi kannatuksen moninkertaistamista nykyisestä noin 0,1 prosentista. Tämä on arvio, ei faktatieto.
Lähteet
- Puolueen oma materiaali: skp.fi (vaalit27, puolueen-johto, puolueen-historia, kärkialoitteet, rauha, ymparisto, perusturva1500, parempityoaika, asiakirjat), puolueohjelma 2022, EU-vaaliohjelma 2024.
- Viranomaislähteet: vaalit.fi (rekisteröidyt puolueet, päivitetty 13.5.2026; puolueiden rahoitus; puoluehistoriaa), tulospalvelu.vaalit.fi (EKV-2023, KV-2021, KV-2025, AV-2025, EPV-2024), Tilastokeskus StatFin (eduskuntavaalien puoluekannatus, evaa/13sw).
- Media ja tutkimus: Ylen kannatusmittaus 5.11.2026.
- Taustatuki: fi.wikipedia.org, artikkeli Suomen Kommunistinen Puolue (1996); projektin oma ohjelmatiedosto ohjelmat/skp.md.
Lähteet
- Perustiedot: https://www.skp.fi/puolueen-historia/
- Johto: https://skp.fi/puolueen-johto/
- Profiili: https://www.skp.fi/asiakirjat/skpn-puolueohjelma/
- Tunnus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kommunistinen_Puolue_(1996)
- Edustus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html; https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2025/fi/tulos_kokomaa.html; https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2025/fi/tulos_kokomaa.html; https://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV-2024/fi/tulos_kokomaa.html
- Kannatus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html
- Jäsenmäärä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kommunistinen_Puolue_(1996)
- Puolueohjelma: https://skp.fi/asiakirjat/skpn-puolueohjelma/