Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
1899 (17.–20.7.1899) perustettu 1899 Suomen työväenpuolueena Turussa, nimi SDP vuodesta 1903 (Forssan kokous)
Rekisteröity puolueeksi
1.2.1969
Kotisivu
https://www.sdp.fi
Kotipaikka
Helsinki
Nuorisojärjestö
Demarinuoret (Sosialidemokraattiset Nuoret)
EU-ryhmä
S&D (Sosialistien ja demokraattien ryhmä)
Kansainväliset jäsenyydet
Euroopan sosialidemokraattinen puolue (PES/ESP), Sosialistinen internationaali
Ehdolla 2027
kyllä (kampanja käynnissä, vaalipäivä 18.4.2027) · 201 ehdokasta listalla

Johto

Puheenjohtaja
Antti Lindtman (valittu 2023, jatkokausi 23.5.2026 ilman vastaehdokkaita)
Puoluesihteeri
Mikkel Näkkäläjärvi (jatkokausi 23.5.2026, ilman vastaehdokkaita)
Varapuheenjohtajat
  • 1. vpj: Nasima Razmyar (904 ääntä, 24.5.2026)
  • 2. vpj: Niina Malm (745 ääntä, 24.5.2026)
  • 3. vpj: Pinja Perholehto (625 ääntä, 24.5.2026)

Profiili

Ideologia
  • sosiaalidemokratia
  • EU-myönteisyys
Poliittinen kirjo
keskusta-vasemmisto

Edustus

Eduskunta
43 (2023)
Kunnanvaltuustot
1 699 (2025)
Hyvinvointialueet
321 (2025)
Europarlamentti
2 (2024): Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma

Tunnus

Värit
  • #FF0032 (pääväri, SDP-punainen, ilme 2026)
  • #BE0028 (tummempi punainen)
  • #0A2850 (tukiväri, laivastonsininen)

Logo: /assets/puolueet/sdp.png

Kannatus

Eduskuntavaalit
19,9 % (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
29 000 (2024) sdp.fi kuvaa puoluetta "lähes 30 000 jäsenen puolueeksi" (2026); luku on laskusuunnassa

Puolueohjelma

Periaatejulistus (fi, 11991 merkkiä)

Lue ohjelma

Aiemmat ohjelmat

Suomen vanhin puolue, perustettu 1899 Suomen Työväenpuolueena ja nykyisellä nimellään vuodesta 1903. SDP on sosiaalidemokraattinen, pohjoismaista hyvinvointivaltiota puolustava puolue, joka kuuluu eurooppalaiseen sosialidemokratiaan. Vuoden 2023 vaaleissa se sai 43 paikkaa ja on siitä lähtien ollut oppositiossa. Marraskuussa 2026 puolue tähtää vaaleihin pääministeripuolueena ja on julkistanut oman vaihtoehtonsa hallituksen talouspolitiikalle.

Historia

  • Perustamistilanne: syntyi 1800-luvun lopun työväenliikkeestä ja ammattiyhdistysliikkeestä. Perustava kokous pidettiin Turussa 17.–20.7.1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
  • 1903 — Forssan kokouksessa nimi vaihtui Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi ja hyväksyttiin Forssan ohjelma, joka seurasi Saksan Erfurtin ohjelmaa ja oli voimassa vuoteen 1952.
  • 1907 — ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 80 paikkaa, puolueesta tuli eduskunnan suurin.
  • 1916 — 103 paikkaa ja enemmistö; muodostettiin Oskari Tokoin johtama senaatti, maailman ensimmäinen sosialistienemmistöinen hallitus.
  • 1918 — sisällissota jakoi puolueen. Osa johdosta toimi punaisten hallinnossa, ja sodan jälkeen toimintaa jatkoi Väinö Tannerin johtama ryhmä syksyllä 1918. Vasemmisto perusti erillisen kommunistisen puolueen, joka toimi omilla listoillaan 1920-luvulta lähtien.
  • 1926 — Tannerin vähemmistöhallitus, ensimmäinen sosialidemokraattien johtama valtioneuvosto.
  • 1937 — A. K. Cajanderin punamultahallitus käynnisti talonpoikais-sosialidemokraattisen yhteistyön.
  • 1946 — Mauno Pekkalan kansanrintamahallitus.
  • 1956 — Karl-August Fagerholmin hallitus.
  • 1966 — Rafael Paasion kansanrintama aloitti pitkän hallituskauden.
  • 1972–1987 — Kalevi Sorsa oli pääministeri yhteensä 3 652 vuorokautta, eniten Suomen historiassa.
  • 1982 — Mauno Koivistosta presidentti; Tarja Halonen presidenttinä 2000–2012.
  • 1995–2003 — Paavo Lipposen hallitukset vakauttivat talouden ja veivät Suomen EU:n rahaliittoon.
  • 2019 — Antti Rinne ja Sanna Marin pääministereinä; 2023 — 43 paikkaa ja siirtyminen oppositioon, puheenjohtajaksi Antti Lindtman syyskuussa 2023.
  • Paras vaalitulos: 1916, 47,5 prosenttia ja 103 paikkaa. Heikoin: 2015, 16,5 prosenttia ja 34 paikkaa.
  • Keskeiset henkilöt: Tanner, Tokoi, Fagerholm, Paasio, Sorsa, Koivisto, Lipponen, Halonen, Marin, Lindtman.

Ideologia ja arvot

SDP sijoittuu keskusta-vasemmistoon. Se puolustaa julkista hyvinvointivaltiota, järjestäytyneitä työmarkkinoita ja tulonsiirtoja, mutta hyväksyy markkinatalouden, yksityisen omistuksen ja yrittäjyyden keskeisen roolin. Ohjelmassaan puolue kuvaa talouden perustaksi "aktiivisen talous- ja elinkeinopolitiikan, järjestäytyneet työmarkkinat, hyvinvoivat työntekijät, tarkoituksenmukaisen sääntelyn ja toimivan markkinatalouden" (SDP:n poliittinen ohjelma 2026).

Puolueen itse määrittelemät arvot ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Sdp.fi:n mukaan "SDP:n päämääränä on yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden" (sdp.fi, Tietoa SDP:stä).

EU:hun puolue suhtautuu myönteisesti ja haluaa syventää integraatiota: ohjelman mukaan "Suomen paikka on EU:n eturivissä rakentamassa vahvempaa Eurooppaa", ja EU:n strategista autonomiaa on vahvistettava. Natoon SDP suhtautuu myönteisesti jäsenyyden vakiinnuttua: "Suomen kansallista puolustusta on kehitettävä osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta". Puolue korostaa uskottavaa puolustusta, huoltovarmuutta ja Ukrainan tukemista.

Ero lähimpiin kilpailijoihin on sävyero: vasemmistoliitto painottaa enemmän julkista omistusta ja tulonsiirtoja, vihreät ympäristöpolitiikkaa ja kaupunkilaisia teemoja, kokoomus kevyempää verotusta ja menoleikkauksia. SDP myy itseään työn, kasvun ja turvallisuuden puolueena, joka pitää kiinni palveluista (arvio).

Ohjelmat

  • Voimassa oleva puolueohjelma: SDP:n poliittinen ohjelma 2026, otsikolla "Reilu, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta". Ohjelma julkaistiin kesäkuussa 2026 ja kattaa 2030-luvun puoliväliin (hyväksymispäivä puoluekokouksessa 2026, tarkistettava).
  • Kolme keskeistä teemaa: kestävä kasvu ja vahva julkinen talous, hyvä arki ja toimivat palvelut, turvallinen elämä vahvassa Suomessa.
  • Muut ohjelmat: vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelma "Rohkeutta olla sinun puolellasi", periaatejulistus, vuosittaiset vaihtoehtobudjetit sekä erityisohjelmat kuten 15 keinoa sote-kustannusten hillitsemiseksi, 21 keinoa startup- ja kasvuyrityksille ja Itäisen Suomen ohjelma.
  • Vuoden 2027 vaaleihin puolue on ilmoittanut julkaisevansa vaihtoehtobudjetin marraskuussa 2026, ensi vaalikauden talousohjelman joulukuussa 2026 ja koko vaaliohjelman sen jälkeen (Lindtman, puoluevaltuusto 21.11.2026).

Politiikka

Talouspolitiikka

SDP tavoittelee julkisen velkasuhteen kääntämistä laskuun kasvun ja työllisyyden kautta. Lindtmanin mukaan ensi vaalikauden sopeutus rakennetaan "fifty-fifty-periaatteella", puolet menosäästöinä ja puolet lisätuloina. Puolue lupaa, ettei pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kiristetä, ei leikata maksussa olevia eläkkeitä eikä tehdä indeksileikkauksia sosiaaliturvaan. Ohjelmassa esitetään muun muassa yritystukien perkaamista, tehottoman ja kalliin yhteisöveron alennuksen peruuttamista, osinkoverotuksen uudistamista investointien vauhdittamiseksi ja julkisia investointeja liikenne-, energia- ja datajärjestelmiin.

Sosiaalipolitiikka

Puolue pitää julkisia palveluita hyvinvointivaltion ytimenä. Se vaatii kahden viikon hoitotakuun palauttamista lakiin, nopeampaa hoitoon pääsyä ja asiakasmaksujen kohtuullistamista. Koulutuksessa se korostaa varhaiskasvatusta, 12-vuotista oppivelvollisuuskoulutusta ja korkeakoulutuksen rahoitusta. Sosiaaliturvaa halutaan kehittää lapsiperheköyhyyttä vähentäen. Maahanmuutossa linja on "oikeudenmukainen, inhimillinen ja hallittu", ja työperäistä maahanmuuttoa pidetään välttämättömänä väestön ikääntyessä.

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Ohjelma sitoutuu hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 ja hiilinegatiivisuuteen "pian sen jälkeen". Puolue laajentaisi päästökauppaa, edistäisi kiertotaloutta ja teknologisia hiilinieluja sekä pitäisi kiinni Pariisin sopimuksesta. Energiassa tavoite on puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen sähkö; polttoon perustuvasta energiantuotannosta luovutaan "riittävän pitkillä siirtymäajoilla". Metsätaloudessa korostetaan tutkittua tietoa, hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

EU-jäsenyys ja Nato-jäsenyys ovat ulkosuhteiden perusta. Ohjelma korostaa Pohjoismaista yhteistyötä, YK:n ja sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamista, Euroopan puolustusteollisuuden kasvattamista ja transatlanttisen kumppanuuden hoitamista. Suomen puolustuskykyä kehitetään osana Naton pelotetta, ja hybridivaikuttamiseen sekä huoltovarmuuteen varaudutaan. Lindtman on korostanut, että SDP ei tingi turvallisuudesta ja tukee Ukrainaa.

Aluepolitiikka

Puolue puhuu "koko Suomen" politiikasta: palvelut on turvattava myös harvaan asutuilla alueilla, ja Itäisen Suomen elinvoimaa varten on oma ohjelma. Liikenneinvestoinnit, toimiva infrastruktuuri ja pitkäjänteinen asuntopolitiikka ovat ohjelmassa keskeisiä. Alue- ja kuntavaaleissa SDP painottaa sote-palvelujen läheisyyttä ja kouluverkkoa.

Muut teemat

Digitalisaatiossa puolue korostaa ihmisen asemaa tekoälyn yleistyessä ja digitaalista osallisuutta. Kulttuuri, liikunta ja järjestötoiminta nähdään hyvinvoinnin ja osallisuuden rakentajina. Demokratian ja oikeusvaltion rakenteista huolehtiminen on oma lukunsa ohjelmassa.

Johto ja valtarakenteet

  • Puheenjohtaja Antti Lindtman, valittu 2023 Sanna Marinin jälkeen, jatkokausi 23.5.2026 ilman vastaehdokkaita.
  • Varapuheenjohtajat Nasima Razmyar, Niina Malm ja Pinja Perholehto (24.5.2026). Puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi. Puoluevaltuuston puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka.
  • Eduskuntaryhmän johto: puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, 1. varapuheenjohtaja Piritta Rantanen, 2. varapuheenjohtaja Seppo Eskelinen (sdp.fi).
  • Kansanedustajia 43 (2023). Sdp.fi:n ryhmälistalla oli marraskuussa 2026 yhteensä 39 nimeä (tarkistettava; sivun listaus voi olla puutteellinen). Tunnetuimpia nimiä: Tarja Filatov, Tuula Haatainen, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johannes Koskinen, Antti Rinne, Ville Skinnari, Tytti Tuppurainen.
  • Valiokuntavastuut jakautuvat ryhmän koon mukaan; koottua julkista listausta marraskuulta 2026 ei löytynyt (tarkistettava).
  • Hallitusasema: oppositiossa 20.6.2023 alkaen, ei ministerinsalkkuja.
  • Julkisia sisäisiä ryhmittymiä ei ole rekisteröity; puolueen sisällä on jännite kasvupolitiikan ja perinteisen tulonsiirtolinjan välillä (arvio).

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 1999 | 22,9 % | 51 | −12 |

| 2003 | 24,5 % | 53 | +2 |

| 2007 | 21,4 % | 45 | −8 |

| 2011 | 19,1 % | 42 | −3 |

| 2015 | 16,5 % | 34 | −8 |

| 2019 | 17,7 % | 40 | +6 |

| 2023 | 19,9 % | 43 | +3 |

Lähteet: vaalit.fi:n tulospalvelu (2011, 2019, 2023) ja vaalit.fi:n puolueiden voimasuhteet -taulukko (paikat); aiempien vuosien osalta Tilastokeskuksen ja vaalit.fi:n historiatilastot.

  • Nykyinen gallupkannatus: 22,9 prosenttia (Yle/Taloustutkimus, julkaistu 5.11.2026). SDP on mittauksen suurin puolue; kokoomus 15,4 ja perussuomalaiset 16,7 prosenttia.
  • Alueellinen painopiste: suurimmat kaupungit ja teollisuusvaltaiset maakunnat, erityisesti Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Tarkka vaalipiirijakauma tarkistettava.
  • Tyypilliset kannattajaryhmät: työntekijät, alempi keskiluokka, julkisen sektorin palkansaajat, ay-liikkeen jäsenet ja naiset (arvio, perustuu kannattajatutkimuksiin).
  • Kannatus on vaihdellut voimakkaasti: 1990-luvun lopun yli 20 prosentista 16,5 prosenttiin vuonna 2015 ja takaisin lähelle 23 prosenttia vuosina 2025–2026.

Rakenne ja organisaatio

  • Ylin päätäntävalta on puoluekokouksella, joka pidetään joka kolmas vuosi ja johon valitaan 500 edustajaa. Puoluevaltuusto (puheenjohtaja ja 60 jäsentä) päättää kokousten välillä muun muassa vaaleihin osallistumisesta. Puoluehallitus johtaa käytännön toimintaa ja kokoontuu kahdesti kuussa.
  • Piirijärjestöjä on 13: Uusimaa, Helsinki, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Oulu, Lappi sekä ruotsinkielinen Finlands Svenska Socialdemokrater.
  • Rahoitus: jäsenmaksut ja valtion puoluetuki, joka jaetaan eduskuntapaikkojen perusteella (vaalit.fi).
  • Jäsenmäärä: noin 29 000 (2024), sdp.fi kuvaa puoluetta "lähes 30 000 jäsenen puolueeksi". Jäsenmäärä on pitkään laskenut.
  • Julkaisut ja taustavaikuttajat: äänenkannattaja Demokraatti, ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiö. Järjestöistä Demarinuoret, Sosialidemokraattiset Naiset ja Sosialidemokraattiset Opiskelijat.

Arviot ja havainnot

  • Suurin vahvuus: kyky puhutella sekä työväenluokkaa että kasvavaa keskiluokkaa, vahva organisaatio ja hallituskokemus. Puolue on ollut 1980-luvulta lähtien useimmissa hallituksissa.
  • Suurin heikkous: ikääntyvä jäsenistö ja kannatuksen hidas eroosio; puolueen on vaikea erottua vasemmistoliitosta ja vihreistä nuoremmille kaupunkilaisille.
  • Kenelle vetoaa: palkansaajille, julkisen sektorin työntekijöille, eläkeläisille ja perheille, jotka arvostavat vakautta ja palveluita.
  • Sisäiset kiistakysymykset: sopeutuksen mitoitus ja verolinja, suhde ydinasepolitiikkaan sekä maahanmuuton kiristyksiin suhtautuminen (arvio).
  • Hallituskumppanit: Lindtman on puhunut "sosialidemokraattien johtamasta laajapohjaisesta yhteistyöhallituksesta". Kokoomus, vihreät ja RKP ovat mahdollisia kumppaneita; perussuomalaisten kanssa yhteistyötä hän ei ole esittänyt. Punaisia linjoja ovat eläke- ja sosiaaliturvaleikkaukset sekä ansiotuloverotuksen kiristäminen pieni- ja keskituloisilta.
  • Arvio tulevaisuudesta: SDP lähtee vaaleihin suurimpana puolueena ja tavoittelee pääministerin paikkaa. Jos gallupkannatus pitää, puolue voi nousta hallituksen johtoon, mutta enemmistöhallitus vaatii laajaa koalitiota. Kurssi voi kääntyä, jos talous ei elvy tai jos vasemmistoliitto ja vihreät vievät kaupunkilaisääniä.

Lähteet

  • SDP:n verkkosivut: https://www.sdp.fi, https://www.sdp.fi/tutustu/tietoa-sdpsta/, https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/, https://www.sdp.fi/tutustu/sdp-eduskunnassa/, https://www.sdp.fi/tutustu/sdp-euroopassa/, https://www.sdp.fi/tutustu/paikallistoiminta/
  • SDP:n poliittinen ohjelma 2026 (PDF): https://www.sdp.fi/app/uploads/sites/2/2026/06/poliittinen_ohjelma_2026.pdf
  • SDP:n tiedote 21.11.2026, Lindtmanin puhe puoluevaltuustossa Kuopiossa
  • Vaalit.fi: tulospalvelu 2023 (https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html), 2019 ja 2011; puolueiden voimasuhteet 1907–1939 ja 2011–2023 (PDF); aikataulut 2027 (vaalipäivä 18.4.2027)
  • Yle/Taloustutkimus, kannatusmittaus 5.11.2026 (Ylen puoluekannatus-sivu: https://yle.fi/t/18-209436/fi)
  • Wikipedia: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (taustatuki henkilöille ja historialle)