Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Svenska folkpartiet i Finland (Suomen ruotsalainen kansanpuolue)

RKP

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
1906 (1906-05-20) perustettu Helsingissä 20.–21.5.1906 eduskuntauudistuksen jälkeen Ruotsalaisen puolueen seuraajaksi
Rekisteröity puolueeksi
1.2.1969
Kotisivu
https://www.sfp.fi
Kotipaikka
Helsinki
Nuorisojärjestö
Svensk Ungdom
EU-ryhmä
RE (Uudistuva Eurooppa)
Kansainväliset jäsenyydet
Liberal International, Euroopan liberaalidemokraattinen puolue (ALDE/EDP)
Ehdolla 2027
kyllä, ehdokasasettelu käynnissä ja vaaliohjelma käsittelyssä marraskuussa 2026 · 26 ehdokasta listalla

Johto

Puheenjohtaja
Anders Adlercreutz (vuodesta 2024, jatkokausi 7.6.2026 ilman vastaehdokkaita)
Puoluesihteeri
Fredrik Guseff
Varapuheenjohtajat
  • 1. vpj: Sandra Bergqvist (7.6.2026)
  • 2. vpj: Ramieza Mahdi (7.6.2026)
  • 3. vpj: Cecilia Ehrnrooth (7.6.2026)

Profiili

Ideologia
  • liberalismi
  • sosiaaliliberalismi
  • suomenruotsalaisten asiat (kaksikielisyys)
  • pohjoismainen hyvinvointimalli
  • EU-myönteisyys
Poliittinen kirjo
keskusta, käytännössä keskusta-oikeisto; sisäisiä liberaaleja, konservatiivisia ja agraareja siipiä

Edustus

Eduskunta
9 (2023)
Kunnanvaltuustot
452 (2025)
Hyvinvointialueet
71 (2025)
Europarlamentti
1 (2024)

Tunnus

Värit
  • #007AC9 (pääväri, SFP/RKP virallinen sininen, en.wikipedia)
  • #FFD700 (tukiväri, keltainen/kulta)

Logo: /assets/puolueet/rkp.png

Kannatus

Eduskuntavaalit
4,3 % (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
20 787 (2024) MTV Uutisten selvitys joulukuussa 2024; laskenut vuoden 2013 luvusta 26 482

Puolueohjelma

Puolueohjelma 2025 (fi, 24402 merkkiä)

Lue ohjelma

Suomen ruotsinkielistä väestönosaa edustava liberaali puolue, joka perustettiin vuonna 1906 ja on yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista puolueista. RKP on ollut mukana useimmissa itsenäisyyden ajan hallituksissa ja istuu myös Orpon hallituksessa. Kannatus on 2000-luvulla pysynyt 4–5 prosentin tasolla. Eduskuntavaalit järjestetään 18.4.2027.

Historia

  • 1906 — Ruotsalainen puolue järjestäytyi uudelleen Ruotsalaiseksi kansanpuolueeksi Helsingissä 20.–21. toukokuuta eduskuntauudistuksen jälkeen. Perustajahahmo oli Axel Lille, ja ohjelman ydin oli kieli- ja sivistyskysymyksissä (Wikipedia; Borg 1965).
  • 1907 — Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa puolue sai 12,6 prosenttia äänistä ja 24 paikkaa (Wikipedia, vaalitaulukko).
  • 1910 — Historian paras ääniosuus: 13,53 prosenttia ja 26 paikkaa (Wikipedia, vaalitaulukko).
  • 1919 — Valtiomuotokiista jakoi puolueen. Tasavaltalainen vähemmistö järjestäytyi Ruotsalaiseksi vasemmistoksi ja erosi omaksi puolueekseen vuonna 1931.
  • 1930-luku — Osa puolueen oikeistosiivestä tuki Lapuan liikettä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Myöhemmin puolue teki yhteistyötä SDP:n kanssa rauhanoppositiossa.
  • 1945–1955 — Ralf Törngren johti puoluetta. Hän on ainoa RKP:stä noussut pääministeri ja johti Törngrenin hallitusta vuonna 1954.
  • 1964 — Uusi ohjelma syntyi Svensk Ungdomin aloitteesta, ja puolue poisti itsemäärittelystään sanan "porvarillinen".
  • 1979–2015 — RKP oli yhtäjaksoisesti mukana hallituksissa. Jääminen Sipilän hallituksen ulkopuolelle 2015 katkaisi 36 vuoden putken.
  • 2019 — Paluu hallitukseen Rinteen ja Marinin hallituksiin, ja vuodesta 2023 Orpon hallitukseen.
  • 2024 — Anna-Maja Henriksson valittiin europarlamenttiin, ja Anders Adlercreutz valittiin puheenjohtajaksi kesäkuussa 2024.
  • 2025 — Vaasan puoluekokous hyväksyi uuden puolueohjelman 15.6.2025.
  • 2026 — Vantaan puoluekokous valitsi 7.6.2026 Adlercreutzin jatkamaan ilman vastaehdokkaita.

Nimi on vaihtunut kerran: Ruotsalainen puolue vaihtui Ruotsalaiseksi kansanpuolueeksi vuonna 1906. Paras vaalitulos on 13,5 prosenttia vuodelta 1910 ja heikoimmillaan kannatus oli noin 4,3 prosenttia vuosina 2011 ja 2023. Keskeisiä henkilöitä ovat Axel Lille, Ernst von Born, Ralf Törngren, Pär Stenbäck, Christoffer Taxell, Ole Norrback, Jan-Erik Enestam, Stefan Wallin, Carl Haglund, Anna-Maja Henriksson ja Anders Adlercreutz.

Ideologia ja arvot

RKP sijoittuu poliittiseen keskustaan, käytännössä keskusta-oikeistoon. Puolue määrittelee itsensä Suomen liberaalipuolueeksi: "Suomen ruotsalainen kansanpuolue on Suomen liberaali puolue. Me uskomme demokratiaan, oikeusvaltioon ja kaikkien ihmisten yhtäläiseen arvoon" (RKP:n puolueohjelma 2025). Ohjelman ihmiskäsitys tiivistyy vastuulliseen vapauteen, jossa jokainen vastaa omasta elämästään ja myös muista.

Puolueen ydintehtävä on kaksikielisyyden ja ruotsinkielisten instituutioiden turvaaminen: ohjelma lupaa työskennellä "sellaisen Suomen puolesta, jossa on kaksi elävää kansalliskieltä, ruotsi ja suomi" (puolueohjelma 2025). EU-suhteessa linja on poikkeuksellisen vahva, sillä ohjelma julistaa RKP:n "Suomen EU-myönteisimmäksi puolueeksi". Nato-jäsenyys esitetään länsi-ankkurina ja puolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus.

Kilpailijoista RKP eroaa kokoomuksesta pehmeämmällä sosiaalipolitiikalla ja kielikysymyksen korostuksella, kristillisdemokraateista liberaalilla arvopohjalla sekä perussuomalaisista maahanmuutto- ja vähemmistökannoilla. Vihreisiin ja vasemmistoon verrattuna ero on talouspolitiikassa ja yrittäjyysmyönteisyydessä.

Ohjelmat

Voimassa oleva puolueohjelma on Vaasan puoluekokouksessa 15.6.2025 hyväksytty "RKP:n puolueohjelma 2025" (sfp.fi). Sen kolme keskeistä teemaa ovat koulutus ja osaaminen, vastuullinen talous ja yrittäjyys sekä avoin, kansainvälinen ja kaksikielinen yhteiskunta.

Muita ohjelmia ovat muun muassa energiapoliittinen ohjelma 2023, päihdepoliittinen ohjelma 2024, työelämäohjelma 2022, Itämeriohjelma 2022, tasa-arvopoliittinen ohjelma, kotoutumispoliittinen ohjelma 2026 ja saamelaispoliittinen toimenpideohjelma 2026 (sfp.fi, päätökset ja poliittiset ohjelmat). Viimeisin eduskuntavaaliohjelma on vuodelta 2023.

Vuoden 2027 vaaliohjelmaa käsiteltiin puoluevaltuuston kokouksessa Porvoossa 21.–22.11.2026, eikä sitä ollut tuolloin vielä julkistettu kokonaisuudessaan. Puheenjohtaja Adlercreutzin mukaan vaalien pääteema on talous, mutta samalla puolustetaan koulua, terveydenhuoltoa, hoivaa ja turvallisuutta (STT 21.11.2026). Puolue lupaa vaaleihin "selkeän liberaalin profiilin".

Politiikka

Talouspolitiikka

Ohjelma lupaa vastuullista ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa ja asettaa tavoitteeksi yli 80 prosentin työllisyysasteen. Verotusta halutaan keventää työstä, eläkkeistä ja yrittäjyydestä, ja perintövero korvata perityn omaisuuden myyntiverolla (puolueohjelma 2025). Työmarkkinoilla puolue kannattaa paikallista sopimista ja tarveharkinnan poistamista rekrytoinnista. Hyvinvointi halutaan rahoittaa työllä eikä velkaantumisella.

Hallituksessa RKP on ollut mukana sopeutustoimissa, mutta puheenjohtaja korostaa, että talous on väline eikä itseisarvo: koulut, terveydenhuolto, hoiva ja turvallisuus ovat se, mitä taloudella mahdollistetaan (STT 21.11.2026).

Sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikan perusta on pohjoismainen hyvinvointimalli: julkinen sektori takaa hoidon saatavuuden, mutta sen ei tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluita. Ohjelma tavoittelee omalääkäri- ja oma hoitotiimi -mallia, terapiatakuuta kaikille sekä palveluita molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa puolue vaatii subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen ja ruotsinkielisen yliopistolaitoksen turvaamista Helsingin, Turun ja Vaasan kolmipistemallilla (puolueohjelma 2025).

Maahanmuutossa ohjelma on myönteinen ja korostaa kotoutumista, nopeita lupaprosesseja ja työperäistä maahanmuuttoa. Hallituksessa RKP on kuitenkin hyväksynyt kiristyksiä, mikä on näkynyt puolueen sisäisenä jännitteenä (ks. Arviot).

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Tavoite on ilmastoneutraali Suomi vuonna 2035. Ohjelma vaatii fossiilisista energialähteistä luopumista, saastuttaja maksaa -periaatetta ja monipuolista, pitkälti kotimaista energiahuoltoa. Yksittäisiä energiamuotoja ohjelma ei nimeä (puolueohjelma 2025).

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen halutaan pysäyttää kestävällä maankäytöllä, ja metsien käytön on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Liikenteessä painotetaan raideliikennettä ja joukkoliikennettä, ja Itämeren suojelu on oma ohjelmateemansa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Linja on vahvasti länsisuuntainen. Nato-jäsenyys "ankkuroi meidät länteen ja takaa, ettemme ole yksin", ja puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen sekä laajaan varuskuntaverkostoon (puolueohjelma 2025). EU:n päätöksentekoa halutaan tehostaa ja ulottaa enemmistöpäätöksiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kehitysavun tavoite on yksi prosentti bruttokansantuotteesta.

Aluepolitiikka

RKP korostaa koko maan elinvoimaa, saariston ja maaseudun asumismahdollisuuksia sekä toimivia lähipalveluita. Kunnat ja hyvinvointialueet halutaan vahvoiksi. Liikenteessä puolue on profiloitunut Pohjanmaan yhteyksiin ja nosti marraskuussa 2026 esiin valtatie 8:n parannukset (sfp.fi 20.11.2026).

Muut teemat

Kielipolitiikka on puolueen ominta aluetta: uudistusten kielivaikutukset on arvioitava ja palvelut taattava molemmilla kansalliskielillä. Saamelaispolitiikassa RKP julkaisi marraskuussa 2026 ensimmäisenä eduskuntapuolueena 26 kohdan toimenpideohjelman, johon kuuluu muun muassa ILO 169 -sopimuksen ratifiointi (Yle 9.11.2026).

Johto ja valtarakenteet

Puheenjohtaja on Anders Adlercreutz, joka valittiin tehtävään kesäkuussa 2024 Anna-Maja Henrikssonin siirryttyä europarlamenttiin ja jatkokaudelle 7.6.2026 ilman vastaehdokkaita. Varapuheenjohtajat ovat Sandra Bergqvist, Ramieza Mahdi ja Cecilia Ehrnrooth. Puoluesihteeri on Fredrik Guseff ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Eva Biaudet (sfp.fi).

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Otto Andersson. Varapuheenjohtajat ovat Mats Löfström ja Anders Norrback. Ruotsalaiseen eduskuntaryhmään kuuluu kymmenen kansanedustajaa: yhdeksän RKP:n edustajaa ja Ahvenanmaan edustaja. RKP:n kansanedustajat ovat Adlercreutz, Andersson, Bergqvist, Biaudet, Christoffer Ingo, Norrback, Mikko Ollikainen, Joakim Strand ja Henrik Wickström (sfp.fi, eduskuntaryhmä).

Keskeisiä valiokuntavastuita: Löfström johtaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja istuu perustuslakivaliokunnassa, Bergqvist on lakivaliokunnan varapuheenjohtaja, Andersson istuu puolustus- ja valtiovarainvaliokunnassa sekä Biaudet ulkoasiain- ja suuressa valiokunnassa (sfp.fi).

Hallituksessa RKP:llä on kaksi ministeriä: Adlercreutz (opetus) ja Strand (eurooppa- ja omistajaohjaus). Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin salkku siirtyi kristillisdemokraateille kesäkuussa 2025, jolloin Sandra Bergqvistin tilalle nimitettiin Mika Poutala (valtioneuvosto.fi; IS 13.6.2025).

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 1999 | 5,1 % | 11 | — |

| 2003 | 4,6 % | 8 | −3 |

| 2007 | 4,6 % | 9 | +1 |

| 2011 | 4,3 % | 9 | 0 |

| 2015 | 4,9 % | 9 | 0 |

| 2019 | 4,5 % | 9 | 0 |

| 2023 | 4,3 % | 9 | 0 |

Luvut: Oikeusministeriön vaalitilastot (vaalit.fi); vuoden 2023 vaaleissa RKP sai 133 518 ääntä.

Kannatus on vakaata mutta matalaa. HS-gallupissa 18.11.2026 RKP:n kannatus oli 4,0 prosenttia (STT/Demokraatti 18.11.2026); Ylen 5.11.2026 mittauksessa luku oli 4,1 prosenttia (tarkistettava, mediakooste).

Alueellinen painopiste on Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Neljä yhdeksästä kansanedustajasta tulee Vaasan vaalipiiristä, kolme Uudeltamaalta ja yksi kustakin Helsingin ja Varsinais-Suomen vaalipiiristä (sfp.fi, eduskuntaryhmä). Tyypillisiä kannattajia ovat ruotsinkieliset, pohjalaiset maanviljelijät ja eteläsuomalaiset liberaalit (Wikipedia, taustatuki).

Rakenne ja organisaatio

Puoluekokous pidetään sääntöjen mukaan vuosittain ennen kesäkuun loppua, ja se valitsee puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluevaltuuston. Puoluevaltuustoon kuuluu puheenjohtajiston neljä jäsentä sekä 46 jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen; puoluehallitus johtaa toimintaa kokousten välillä (partidagen.sfp.fi).

Piirijärjestöjä on viisi: Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Yhteispiiri. Jäsenjärjestöjä ovat Svensk Ungdom, Svenska Kvinnoförbundet i Finland ja Svenska Seniorer.

Rahoitus nojaa jäsenmaksuihin ja valtion puoluetukeen. Vuonna 2025 RKP sai puolueavustusta 1 555 470 euroa (valtioneuvosto.fi 23.1.2025). Jäseniä oli joulukuussa 2024 noin 20 787 (MTV Uutiset), kun vuonna 2013 määrä oli 26 482. Äänenkannattaja on Medborgarbladet, joka jaetaan myös jäsenlehtenä; puoluetoimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Simonkatu 8 A.

Arviot ja havainnot

Suurin vahvuus on hallituskelpoisuus ja pitkä kokemus: RKP on ollut lähes jokaisessa hallituksessa 1970-luvun lopulta lähtien ja kykenee toimimaan sekä porvarillisissa että vasemmistovetoisissa hallituksissa. Toinen vahvuus on uskollinen ruotsinkielinen äänestäjäkunta.

Suurin heikkous on koko. Noin neljän prosentin kannatus tekee puolueesta riippuvaisen muutamasta vaalipiiristä ja hallituskumppaneiden hyvästä tahdosta. Liberaalina keskustapuolueena erottuminen on vaikeaa, kun kokoomus ja vihreät kilpailevat samoista kaupunkilaisista.

Puolue vetää parhaiten ruotsinkielisiä, kielikysymystä arvostavia keskiluokkaisia äänestäjiä sekä Pohjanmaan yrittäjiä ja maanviljelijöitä. Puoluebarometrissa 2025 puolet vastaajista suhtautui RKP:hen kielteisesti (Verian).

Tämän hetken sisäinen kiistakysymys on suhde hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan. Eva Biaudet on äänestänyt toistuvasti hallituksen esityksiä vastaan, viimeksi rajaturvallisuuslain jatkoa vastaan, eikä eduskuntaryhmä ole määrännyt hänelle sanktioita (Demokraatti; MTV Uutiset).

Punaisia linjoja ovat kielten asema, oikeusvaltio, EU-jäsenyys ja Nato. Hallituskumppaneista kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat olleet mukana koko vaalikauden.

Arvio: nykyisellä 4 prosentin kannatuksella RKP säilyttänee 8–10 paikkaa, ja puolue on todennäköisesti jälleen hallitusratkaisun ratkaisija tiukassa vaalituloksessa. Liberaali profiili viittaa siihen, että puolue hakee kasvua kaupungeista eikä vain perinteisiltä alueilta. Tämä on arvio, ei fakta.

Lähteet

  • Suomen ruotsalainen kansanpuolue: sfp.fi, erityisesti puolueohjelma 2025 (PDF), päätökset ja poliittiset ohjelmat, eduskuntaryhmä, puoluejohto ja tiedotteet 20.–21.11.2026.
  • RKP:n puoluekokous 2026: partidagen.sfp.fi, esityslista ja päätökset.
  • Valtioneuvosto: valtioneuvosto.fi, Orpon hallituksen kokoonpano ja puolueavustukset 2025 (23.1.2025).
  • Oikeusministeriö: vaalit.fi, eduskuntavaalien tulokset ja aikataulu 2027.
  • Eduskunta: eduskunta.fi, ruotsalainen eduskuntaryhmä.
  • Yle: 5.11.2026 kannatusmittaus (yle.fi/a/74-20255019); 9.11.2026 saamelaispoliittinen ohjelma (yle.fi/a/74-20254752); 7.6.2026 puheenjohtajavaali (yle.fi/a/74-20230237).
  • STT: tiedotteet 7.6.2026 ja 21.11.2026 (sttinfo.fi).
  • Demokraatti/STT: HS-gallup 18.11.2026; rajaturvallisuuslain jatko.
  • MTV Uutiset: puolueiden jäsenmäärät joulukuu 2024; Biaudet'n äänestykset.
  • Ilta-Sanomat: ministerivaihdokset 13.6.2025.
  • Wikipedia: Suomen ruotsalainen kansanpuolue, vain taustatukena ja ristiintarkistuksessa.