Perustiedot
- Perustettu
- 1995 (1995-05-11) perustettu Helsingissä Suomen Maaseudun Puolueen seuraajapuolueeksi; yhdistysrekisteriin 16.6.1995 ja puoluerekisteriin 13.10.1995
- Rekisteröity puolueeksi
- 13.10.1995
- Kotisivu
- https://www.perussuomalaiset.fi
- Kotipaikka
- Helsinki
- Nuorisojärjestö
- Perussuomalainen Nuoriso ry
- EU-ryhmä
- ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit)
- Kansainväliset jäsenyydet
- Pohjoismaiden neuvoston Vapaa Pohjola -ryhmä
- Ehdolla 2027
- kyllä, ehdokasasettelu on käynnissä ja puolueella on oma Eduskuntavaalit 2027 -sivusto; Riikka Purra on ehdolla Uudellamaalla · 111 ehdokasta listalla
Johto
- Puheenjohtaja
- Riikka Purra (vuodesta 2021)
- Puoluesihteeri
- Harri Vuorenpää
- Varapuheenjohtajat
-
- 1. vpj: Teemu Keskisarja
- 2. vpj: Joakim Vigelius
- 3. vpj: Simo Grönroos
Profiili
- Ideologia
-
- nationalismi
- kansalliskonservatismi
- arvokonservatismi
- kristillissosiaalisuus
- oikeistopopulismi
- Poliittinen kirjo
- oikeisto
Edustus
- Eduskunta
- 45 (2023; vaaleissa 46 paikkaa, ryhmäkoko 45 marraskuussa 2026)
- Kunnanvaltuustot
- 651 (2025)
- Hyvinvointialueet
- 105 (2025)
- Europarlamentti
- 1 (2024)
Tunnus
- Värit
-
- #0017AB (pääväri, sininen, fi.wikipedia infolaatikko)
- #FFD900 (tukiväri, kulta)
- #FFFFFF (tukiväri, valkoinen)
Logo: /assets/puolueet/ps.png
Kannatus
- Eduskuntavaalit
- 20,1 % (2023)
Jäsenmäärä
- Jäseniä
- 12 662 (2026) Ilta-Sanomien selvitys 2026; jäsenrekisteriä siivottiin, vuonna 2024 jäseniä oli 15 134
Aiemmat ohjelmat
-
Eduskuntavaaliohjelmat (pääteemat) (2015)
Arkistokopio:
ps-2015-vaaliohjelma.md -
Eduskuntavaaliohjelma (2019)
Arkistokopio:
ps-2019-vaaliohjelma.md
Perussuomalaiset r.p. on vuonna 1995 perustettu kansalliskonservatiivinen ja arvokonservatiivinen puolue, joka korostaa kansallista etua, suomalaisuutta ja sisäistä solidaarisuutta. Se on ollut vuodesta 2011 yksi Suomen suurista puolueista ja vuodesta 2023 Orpon hallituksen toiseksi suurin puolue. Marraskuussa 2026 puolueella on 45 kansanedustajaa ja yksi europarlamentaarikko.
Historia
- 1995 — Puolue perustettiin 11. toukokuuta Helsingissä vararikkoon ajautuneen Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) seuraajaksi. Puoluerekisteriin se merkittiin 13. lokakuuta (perussuomalaiset.fi, säännöt).
- 1997–2007 — Timo Soini valittiin puheenjohtajaksi 1997. Vuonna 1999 puolue sai 1,0 prosenttia ja yhden paikan, 2003 1,6 prosenttia ja kolme paikkaa (Soini ja Tony Halme) ja 2007 4,1 prosenttia ja viisi paikkaa (Tilastokeskus).
- 2011 — "Jytkyksi" kutsutuissa vaaleissa kannatus nousi 19,1 prosenttiin ja paikkamäärä 39:ään. Puolue jäi oppositioon vastustaessaan Kataisen hallituksen EU-tukipaketteja. Eurovaaleissa 2009 se oli saanut ensimmäisen meppipaikkansa 9,8 prosentilla (vaalit.fi; Wikipedia).
- 2015 — Eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia ja 38 paikkaa. Puolue meni ensimmäistä kertaa hallitukseen, Sipilän hallitukseen, neljällä ministerillä (Tilastokeskus).
- 2017 — Jussi Halla-aho voitti puheenjohtajavaalin. Keskusta ja kokoomus kieltäytyivät jatkamasta hallituksessa, ja enemmistö PS:n eduskuntaryhmästä erosi perustaen Uusi vaihtoehto -ryhmän (Wikipedia).
- 2019–2021 — Eduskuntavaaleissa 2019 puolue sai 17,5 prosenttia ja 39 paikkaa nousten takaisin toiseksi suurimmaksi. Riikka Purra valittiin puheenjohtajaksi 2021 (vaalit.fi; Wikipedia).
- 2023 — Eduskuntavaaleissa 20,1 prosenttia ja 46 paikkaa, puolueen historian paras tulos. Perussuomalaiset meni Orpon hallitukseen seitsemällä ministerillä (vaalit.fi).
- 2024–2026 — Eurovaaleissa 2024 puolue sai 7,6 prosenttia ja yhden paikan. Vuoden 2025 kuntavaaleissa tuli 7,6 prosenttia ja 651 valtuutettua, 700 vähemmän kuin 2021. Helmikuussa 2026 Mikko Polvinen siirtyi keskustan ryhmään, minkä jälkeen PS:n ryhmäkoko oli 45 (vaalit.fi; Wikipedia).
Kansainvälinen nimi vaihtui 2011 The Finnsiksi. Paras tulos on 2023 (20,1 %, 46 paikkaa); vaikeimpia olivat 1999 ja 2024–2025. Keskeisiä henkilöitä: Vistbacka, Soini, Halla-aho, Purra ja Tynkkynen.
Ideologia ja arvot
Perussuomalaiset sijoittuu tutkimuskirjallisuudessa kansalliskonservatiiviseksi ja oikeistopopulistiseksi puolueeksi, jonka kannatus painottuu työväenluokkaan ja alempaan keskiluokkaan. Puolue itse kiistää olevansa oikeistopuolue ja korostaa hyvinvointijärjestelmää sekä "sisäistä solidaarisuutta", jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutetaan ensisijaisesti Suomen sisällä (Wikipedia; perussuomalaiset.fi, arvomaailma).
Puolue määrittelee itsensä näin: "Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua." Arvopohjaksi luetellaan "oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, rehellisyys ja tasa-arvo", ja ohjelman mukaan puolue "haluaa tukea apua tarvitsevia ensisijaisesti oman maamme sisällä" (perussuomalaiset.fi, arvomaailma; lainaus periaateohjelmasta 2018).
EU:hun puolue suhtautuu kriittisesti mutta ei enää aja eroa. Vuoden 2024 eurovaaliohjelman mukaan ero ei ole realistinen tavoite; puolue haluaa palauttaa päätösvaltaa jäsenvaltioille ja kehittää unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä eikä liittovaltiona. Ohjelma kuvaa perussuomalaiset jopa "Suomen Eurooppa-myönteisimmäksi puolueeksi", millä viitataan Euroopan kansojen ja sivistyksen puolustamiseen, ei federalismiin (EU-vaaliohjelma 2024; Wikipedia).
Natoon puolue suhtautui pitkään kielteisesti, mutta puoluevaltuusto siirtyi kannattamaan jäsenyyttä lähes yksimielisesti 30. huhtikuuta 2022. Puolustuspolitiikassa korostuvat yleinen asevelvollisuus, suuri reservi ja Puolustusvoimien lisäresurssit (Wikipedia; PS:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 2022). Kokoomuksesta PS eroaa työväenluokkaisemmalla pohjalla, tiukemmalla maahanmuuttolinjalla ja EU-federalismin vastustuksella; keskustasta kaupunkimaisemmalla profiililla.
Ohjelmat
Voimassa oleva yleisohjelma on vuonna 2018 hyväksytty periaateohjelma. Vuoden 1995 yleisohjelma loi kristillissosiaalisen perustan (Pohtiva; perussuomalaiset.fi). Kolme keskeistä teemaa ovat kansallinen etu ja maahanmuuton kiristäminen, julkisen talouden tasapainottaminen leikkauksilla sekä suomalaisen kulttuurin, kielen ja koulutuksen puolustaminen.
Muita ohjelmia ovat talouspoliittinen ohjelma 2023, maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2023, "Sinivalkoinen siirtymä" 2023, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 2022, maaseutupoliittinen ohjelma 2022, suomalaisuusohjelma 2022, kriminaalipoliittinen ohjelma 2022, EU-vaaliohjelma 2024 "Päätetään itse" sekä kunta- ja aluevaaliohjelma 2025 (perussuomalaiset.fi, ohjelmat; Pohtiva).
Vuoden 2027 eduskuntavaaliohjelmaa ei ole julkistettu marraskuussa 2026. Vaaliteemojen runkona toimii 22. lokakuuta 2026 julkaistu 9+1 miljardin euron sopeutusohjelma sekä sen maahanmuutto- ja verolinjaukset (perussuomalaiset.fi 22.10.2026; Yle 22.10.2026).
Politiikka
Talouspolitiikka
Sopeutusohjelma on noin kymmenen miljardin kokonaisuus: kahdeksan miljardia suoria menosäästöjä, miljardi vero- ja muita tulotoimia sekä miljardi kertaluonteinen toimi. Suurimmat säästöt ovat eläkkeissä (1 620 milj. €), valtionhallinnossa (1 300), hyvinvointialueilla (1 000), maahanmuuttajien sosiaaliturvassa (690) ja kuntahallinnossa (630). Pienet eläkkeet jätetään ulkopuolelle (perussuomalaiset.fi; Yle).
Työhön ja yrittämiseen ei esitetä uusia veronkiristyksiä; uusia veroja kaavaillaan pankkien korkokatteelle (3 %), datakeskuksille ja sokerille. Puolue sitoutuu velkajarruun ja tasapainottaisi talouden kahdessa vaalikaudessa. Ympäristöministeriö ja Sitra lakkautettaisiin; työmarkkinoilla puolue kannattaa yleissitovia sopimuksia mutta lisäisi paikallista joustoa (Yle; Wikipedia).
Sosiaalipolitiikka
Puolue puolustaa julkista terveydenhuoltoa mutta rajaa etuudet Suomen kansalaisille ja kiristää ehtoja. Pitkäaikainen teema on "maassa maan tavalla" ja työperäisen maahanmuuton suosiminen humanitaarisen sijaan; sopeutusohjelmassa esitetään humanitaarisen maahanmuuton lopettamista ja pakolaiskiintiön lakkauttamista (Wikipedia; Yle). Terveyspalveluissa korostuvat lähipalvelut; puolue vastusti sote-uudistusta mutta leikkasi hyvinvointialueiden rahoitusta. Koulutuksessa linja tiivistyy "Koulu kuntoon" -teeseihin, ja korkeakoulurahoitusta leikattaisiin 340 miljoonalla (perussuomalaiset.fi; Yle).
Ympäristö- ja energiapolitiikka
Ydinvoima on sähköntuotannon selkäranka, turvetuotanto säilytetään ja uusia tuulivoiman tukia vastustetaan. "Sinivalkoinen siirtymä" korostaa kotimaista, hajautettua ja huoltovarmaa energiaa. Puolue siirtäisi hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050 ja vastustaa kiristyvää ympäristölainsäädäntöä; metsätaloudessa korostuvat maanomistajan oikeudet (perussuomalaiset.fi; Wikipedia).
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Lähtökohta on kansallinen etu. Puolue pitää Nato-jäsenyyttä keskeisenä turvatakkina, korostaa Pohjoismaa- ja Baltia-yhteistyötä sekä suhteita Yhdysvaltoihin ja nojaa yleiseen asevelvollisuuteen. EU:ssa se haluaa vahvistaa jäsenvaltioiden valtaa ja vastustaa yhteisvelkaa ja liittovaltiokehitystä (Wikipedia; PS:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 2022).
Aluepolitiikka
Puolue korostaa pitkien etäisyyksien arkea: autoilun ja polttoaineiden verotus pidettävä kohtuullisena, maaseudun palvelut turvattava. Maatalous, metsätalous ja ruoantuotanto nähdään huoltovarmuutena; "autottomat keskustat" saavat kritiikkiä (maaseutupoliittinen ohjelma 2022).
Muut teemat
Sananvapaus ja "suora puhe" ovat identiteetin ytimessä. Puolue vastustaa "mielipidesensuuria" ja puolustaa suomalaista kulttuuria, kieltä ja koulujen perinnettä (perussuomalaiset.fi, ohjelmat).
Johto ja valtarakenteet
Puheenjohtaja on Riikka Purra (2021, uudelleen 2023 ja 2025). Varapuheenjohtajat ovat Teemu Keskisarja, Joakim Vigelius ja Simo Grönroos; puoluesihteeri on Harri Vuorenpää (perussuomalaiset.fi, puoluehallitus).
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Jani Mäkelä; kansanedustajia on 45. Ministerit ovat Purra (valtiovarainministeri), Mari Rantanen (sisäministeri), Sakari Puisto (elinkeinoministeri 13.6.2025 alkaen), Leena Meri (oikeusministeri), Ville Tavio (ulkomaankauppa- ja kehitysministeri), Wille Rydman (sosiaali- ja terveysministeri) ja Lulu Ranne (liikenne- ja viestintäministeri) (perussuomalaiset.fi, ministerit).
Talousvaliokunnan puheenjohtaja on Vilhelm Junnila (17.6.2025 alkaen) ja hallintovaliokunnan Mauri Peltokangas (tarkistettava 11/2026). Näkyviä ovat myös Jussi Halla-aho, Teemu Keskisarja, Joakim Vigelius ja Laura Huhtasaari (Suomenmaa 17.6.2025; eduskunta.fi).
Puolue on ollut Orpon hallituksessa 2023 alkaen kokoomuksen, RKP:n ja KD:n kanssa. Punaisia linjoja ovat maahanmuuton kiristäminen, verohelpotukset työhön ja yrittäjyyteen sekä EU:n yhteisvelan ja liittovaltiokehityksen vastustaminen. Vuoden 2017 jälkeen ei ole julkisesti dokumentoituja järjestäytyneitä ryhmittymiä; valta on keskittynyt puheenjohtajistolle (arvio).
Vaalitulokset ja kannatus
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |
|---|---|---|---|
| 1999 | 1,0 % | 1 | — |
| 2003 | 1,6 % | 3 | +2 |
| 2007 | 4,1 % | 5 | +2 |
| 2011 | 19,1 % | 39 | +34 |
| 2015 | 17,7 % | 38 | −1 |
| 2019 | 17,5 % | 39 | +1 |
| 2023 | 20,1 % | 46 | +7 |
Lähteet: vaalit.fi:n tulospalvelu 2011–2023 ja Tilastokeskus 1999–2015. Vuoden 2023 tulos: 620 981 ääntä.
Gallupkannatus on 16,7 prosenttia Ylen mittauksessa 5.11.2026 ja 15,4 prosenttia HS:n mittauksessa 18.11.2026. Ylessä se oli hallituksen suosituin ja maan toiseksi suosituin puolue (Yle; IS).
Parhaat vaalipiirit 2023 olivat Lappi (26,8 %), Satakunta (26,6 %), Oulu (25,5 %) ja Häme (24,4 %); heikoin oli Helsinki (11,3 %). Kannatus painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä teollisuusmaakuntiin (vaalit.fi). Tyypillinen kannattaja on mies, suomenkielinen, alle eläkeiän oleva koulutukseltaan perusasteinen palkansaaja, joka samastuu työväenluokkaan; kristilliset arvot ja kriittisyys maahanmuuttoa ja ympäristöpolitiikkaa kohtaan korostuvat (Wikipedia).
Kannatus on vaihdellut voimakkaasti: 20,1 prosenttia (2023), 7,6 prosenttia (2024 eurovaalit), 7,6 prosenttia (2025 kuntavaalit) ja 16,7 prosenttia (gallup 2026). Protesti kanavoituu eduskuntavaaleihin; kunta- ja eurovaaleissa ehdokaspohja on kapeampi (vaalit.fi; arvio).
Rakenne ja organisaatio
Ylin päättävä elin on puoluekokous, joka kokoontuu joka toinen vuosi parittomina vuosina ja valitsee puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa, puoluesihteerin ja puoluevaltuuston. Puoluevaltuusto kokoontuu vuosittain ja puoluehallitus johtaa toimintaa (perussuomalaiset.fi).
Piirijärjestöjä on 15 ja paikallisyhdistyksiä kattavasti. Puoluetoimisto on Helsingissä ja jäsenmaksu 30 euroa vuodessa.
Rahoitus nojaa puoluetukeen: vuonna 2026 puolue saa 7 950 180 euroa, toiseksi eniten kokoomuksen jälkeen (valtioneuvosto). Äänenkannattajat ovat Perussuomalainen-lehti ja Suomen Uutiset (Wikipedia). Jäsenmäärä on laskenut: 15 134 (2024), 12 922 (2025) ja 12 662 (2026); lasku johtuu pääosin rekisterin siivoamisesta (IS).
Arviot ja havainnot
Suurin vahvuus on kyky puhutella työväenluokkaista ja maaseudun äänestäjää teemoilla, joita muut käsittelevät varovasti: maahanmuutto, julkinen velka ja suomalaisen kulttuurin asema (arvio).
Suurin heikkous on kapea organisaatio ja ehdokaspohja. Kuntavaaleissa 2025 puolue menetti yli puolet äänistään ja 700 paikkaa. Kannatus nojaa Purraan ja hallitusvastuun herättämään protestiin (vaalit.fi; IS; arvio).
Puolue vetoaa eniten keski-ikäisiin ja sitä nuorempiin miehiin, pienituloisiin palkansaajiin, maaseudun ja pienten kaupunkien asukkaisiin sekä kansallismielisiin; naisissa ja korkeakoulutetuissa kaupunkilaisissa kannatus on heikompaa (Wikipedia; arvio). Nykyisistä kiistoista ei ole julkista näyttöä (tarkistettava).
Kokoomus on lähin talouspolitiikassa, mutta PS erottuu työväenluokkaisemmalla profiililla ja tiukemmalla maahanmuuttolinjalla. RKP:n kanssa jännitteitä ovat aiheuttaneet kielipolitiikka ja maahanmuutto. Punaisia linjoja ovat EU:n yhteisvelka, pakolaiskiintiö ja veronkiristykset työhön (arvio).
Arvio tulevaisuudesta: PS voi tavoitella 17–20 prosentin kannatusta, jos talous- ja maahanmuuttoteemat pysyvät kampanjan keskiössä. Riskinä ovat hallitusväsymys, ehdokaspula ja se, että leikkaukset karkottavat osan työväenluokkaisesta kannatuksesta (arvio, ei fakta).
Lähteet
- Puolue: perussuomalaiset.fi (arvomaailma, ohjelmat, säännöt, ministerit, puoluehallitus, ECR Party, sopeutusohjelma 22.10.2026).
- Viranomaiset: vaalit.fi (eduskuntavaalit 2011, 2019, 2023; kunta- ja aluevaalit 2025; eurovaalit 2024), Tilastokeskus (1999–2015), valtioneuvosto (puolueavustukset 2026), eduskunta.fi.
- Media: Yle 5.11.2026 ja 22.10.2026, IS 18.11.2026 ja 2026 (jäsenmäärät), Suomenmaa 17.6.2025, Pohtiva.
- Wikipedia: Perussuomalaiset ja Sakari Puisto taustatukena.
Lähteet
- Perustiedot: https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/perussuomalaiset-rpn-saannot/
- Johto: https://www.perussuomalaiset.fi/yhteystiedot/puoluehallitus/
- Profiili: https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/
- Tunnus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Perussuomalaiset
- Edustus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html
- Kannatus: https://yle.fi/a/74-20255019
- Jäsenmäärä: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011917674.html
- Puolueohjelma: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/10/periaateohjelma.pdf