Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Liberaalipuolue – Vapaus valita

Lib.

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
2014 perustettu 2014 nimellä Kansallinen Viskipuolue; nimeksi Liberaalipuolue 2016, sitten Liberaalipuolue – Vapaus valita; poistettiin puoluerekisteristä 19.4.2023, palasi 30.1.2024
Rekisteröity puolueeksi
30.1.2024
Kotisivu
https://liberaalipuolue.fi/
Kotipaikka
Helsinki
Nuorisojärjestö
Liberaalinuoret
Ehdolla 2027
kyllä, ehdokasasettelu käynnissä: 47 ehdokasta seitsemässä vaalipiirissä 21.11.2026, ehdokashakemukset jätettävä 9.3.2027

Johto

Puheenjohtaja
Lassi Kivinen (2022–, valittu uudelleen 14.6.2026)
Puoluesihteeri
Aarne Leinonen (2021–)
Varapuheenjohtajat
  • 1. vpj: Laura Lähteenmäki
  • 2. vpj: Valtteri Turpeinen
  • 3. vpj: Nina Sneitz

Profiili

Ideologia
  • klassinen liberalismi
  • markkinaliberalismi
  • arvoliberalismi
Poliittinen kirjo
oikeisto; talouspolitiikaltaan selkeän oikeistolainen, arvopolitiikaltaan liberaali

Edustus

Eduskunta
0 (2023)
Kunnanvaltuustot
1 (2025)
Hyvinvointialueet
0 (2025)
Europarlamentti
0 (2024)

Tunnus

Värit
  • #F9B000 (pääväri, oranssi, graafinen manuaali)
  • #FFD500 (apuväri, keltainen, graafinen manuaali)

Logo: /assets/puolueet/liberaalipuolue.png

Kannatus

Eduskuntavaalit
0,48 % (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
700 (2025) puheenjohtaja Kivisen mukaan jäsenmäärä yli kaksinkertaistunut noin 300:sta lähes 700:aan

Puolueohjelma

Puolueohjelma (fi, 54504 merkkiä)

Lue ohjelma

Liberaalipuolue – Vapaus valita on vuonna 2014 perustettu klassista liberalismia ja markkinaliberalismia ajava puolue, joka korostaa yksilönvapautta, elinkeinovapautta ja julkisen sektorin supistamista. Se on ollut puoluerekisterissä vuodesta 2024 ja sillä on yksi kunnanvaltuutettu. Puolueella ei ole kansanedustajaa, ja eduskuntavaalit järjestetään 18.4.2027 (vaalit.fi).

Historia

  • 2014 — Puolue perustettiin nimellä Kansallinen Viskipuolue. Idea syntyi, kun viranomaiset kielsivät Olut & Viski Expo -tapahtumaa käyttämästä nimessään sanaa viski (Wikipedia; Yle 2016).
  • 2016 — Nimi muuttui Liberaalipuolueeksi 14.5.2016, mutta Patentti- ja rekisterihallitus hylkäsi sen. Uusi kokous 17.6.2016 päätyi nimeen Liberaalipuolue – Vapaus valita, joka hyväksyttiin 21.6.2016 (Yle 22.6.2016).
  • 2017 — Ensimmäinen kunnanvaltuutettu tuli alkuvuodesta, kun Toivo Miettinen siirtyi Pudasjärvellä perussuomalaisista. Kuntavaaleissa 2017 Juhani Kähärä valittiin Espooseen; puolue sai 5 valtuutettua ja 0,16 prosenttia, mutta osa valtuutetuista tuli Parikkalan sitoutumattomilta listoilta (Wikipedia).
  • 2019 — Ensimmäiset eduskuntavaalit puoluerekisterissä: 5 014 ääntä ja 0,16 prosenttia, ei paikkoja (vaalit.fi).
  • 2022 — Toukokuun puoluekokous valitsi Lassi Kivisen puheenjohtajaksi äänin 12–10 istuvaa Aki Kivirintaa vastaan ja päätti liittyä Kansallinen Edistyspuolue ry:n jäseneksi. Syksyllä julkaistiin #LeikattavaaLöytyy-varjobudjetti, jossa esitettiin noin kuuden miljardin euron leikkauksia (lehdistötiedote 21.5.2022).
  • 2023 — Eduskuntavaaleissa 14 982 ääntä ja 0,48 prosenttia, historian paras tulos, mutta ei paikkoja. Oikeusministeriö poisti puolueen rekisteristä 19.4.2023, koska se ei ollut saanut kansanedustajaa kahdissa peräkkäisissä vaaleissa (vaalit.fi).
  • 2024 — Puolue palasi rekisteriin 30.1.2024 ja liittyi toukokuussa Kansallinen Edistyspuolue ry:n jäseneksi, millä se perustelee jatkumoa vuosien 1918–1951 Edistyspuolueeseen (lehdistötiedote 6.5.2024). Europarlamenttivaaleissa 0,39 prosenttia.
  • 2025 — Kuntavaaleissa puolue sai yhden valtuutetun, kun ekonomisti Sanna Kurronen valittiin Espooseen 949 äänellä; koko maan kannatus oli 0,25 prosenttia. Aluevaaleissa 0,23 prosenttia ja ei paikkoja (vaalit.fi; HS 14.4.2025).
  • 2026 — Puoluekokous 13.–14.6.2026 valitsi hallituksen ja hyväksyi uuden puolueohjelman. Syksyllä julkaistiin vaihtoehtobudjetti Ratkaisut rahapulaan, joka esittää 13,9 miljardin euron menoleikkauksia ja budjetin tasapainottamista (liberaalipuolue.fi).

Nimi on vaihtunut kahdesti, ja puolue oli poissa rekisteristä 2023–2024. Paras vaalitulos on 0,48 prosenttia vuodelta 2023, heikoin kuntavaalitulos 0,04 prosenttia vuodelta 2021. Keskeisiä henkilöitä ovat Juhani Kähärä, Tea Törmänen, Marko Kettunen, Harri Kreus, Aki Kivirinta, Lassi Kivinen ja Aarne Leinonen.

Ideologia ja arvot

Puolue sijoittuu talouspolitiikaltaan selvästi oikealle ja arvopolitiikaltaan liberaaliksi. Ohjelma tiivistää lähtökohdan: "Jokaisella on oikeus elää haluamallaan tavalla edellyttäen ettei aiheuta kohtuutonta haittaa toisille ihmisille, eläimille tai ympäristölle" (puolueohjelma 2026). Vapauteen liitetään vastuu, ja julkisen sektorin tehtäväksi jää lähinnä ydintehtävien turvaaminen ja heikoimmista huolehtiminen ilman koko aikuisväestön holhoamista.

EU:hun puolue suhtautuu myönteisesti mutta pragmaattisesti. Unioni on tärkeä arvoyhteisö ja vapaakaupan takaaja, mutta liittovaltiokehitys ei ole itseisarvo, eikä EU:sta tule tehdä velka- ja tulonsiirtounionia. Nato-jäsenyys hyväksytään ja kansallinen puolustus halutaan pitää uskottavana; miehille pakollinen asevelvollisuus halutaan korvata kaikkia koskevalla valikoivalla asepalveluksella (puolueohjelma 2026).

Lähimmistä kilpailijoista puolue eroaa kokoomuksesta radikaalimman menoleikkauslinjan, perustulovaatimuksen ja päihdepolitiikan laillistamisten kautta. Liike Nytiin verrattuna ohjelma on yksityiskohtaisempi, ja RKP:hen ja vihreisiin verrattuna ero on talouspolitiikassa: liberaalit painottavat veronalennuksia ja sääntelyn purkamista. (Arvio.)

Ohjelmat

Voimassa oleva puolueohjelma hyväksyttiin 14.6.2026. Oikeusministeriölle toimitettu yleisohjelma on vuodelta 2015 ja toimii muodollisena perustaajelmapaperina (liberaalipuolue.fi/yleisohjelma). Ohjelman kolme keskeistä teemaa ovat yksilön- ja elinkeinovapaus, julkisen sektorin supistaminen ydintehtäviin sekä verotuksen siirtäminen työstä kulutukseen ja haittoihin.

Vuoden 2027 vaaliohjelman pääteemoja ovat vapaus elää omana itsenään, pk-yritysten asema, perustuloa kohti etenevä sosiaaliturva, päästökauppaan nojaava ympäristöpolitiikka, koulutuksen lisärahoitus ja 40 000 hengen nettomaahanmuutto (eduskuntavaaliohjelma 2027).

Taloudellinen pääohjelma on Ratkaisut rahapulaan -vaihtoehtobudjetti, joka käy valtion menot läpi rivitasolla. Se esittää 13,9 miljardin euron vuotuisia menoleikkauksia, ansiotuloverotuksen puolittamista ja keskivertopalkansaajalle 450 euroa kuukaudessa enemmän käteen. Budjetti on esitetty ylijäämäisenä (liberaalipuolue.fi/ratkaisutrahapulaan).

Politiikka

Talouspolitiikka

Kokonaisveroastetta halutaan laskea menoleikkauksilla, ja veronkorotuksia hyväksytään vain, jos muita veroja lasketaan vähintään vastaavasti. Työn verotusta kevennetään, Yle-vero poistetaan ja painopiste siirretään haittoihin ja kulutukseen. Yritys- ja aluetuet lopetetaan, ja työmarkkinoilla tavoitellaan paikallista sopimista sekä yleissitovuudesta luopumista (puolueohjelma 2026; ratkaisutrahapulaan).

Vaihtoehtobudjetissa ansiotuloverotus puolittuu ja progressiota loivennetaan. Auto- ja ajoneuvovero poistetaan, mutta polttoaineiden verotusta kiristetään noin 50 sentillä litralta. Arvonlisäverokannat yhtenäistetään ja kompensaatio pienituloisille hoidetaan sosiaaliturvan kautta. Valtion yhtiöitä, muun muassa Alko ja Veikkaus, myydään.

Sosiaalipolitiikka

Sosiaaliturva halutaan uudistaa vaiheittain perustuloksi. Vaihtoehtobudjetin malli maksaa täysi-ikäisille 640 euroa kuukaudessa, alaikäisille 400 euroa ja osallisuuslisän kanssa tulottomalle 800 euroa; eläkeläisille ja työkyvyttömille taso on 960 euroa. Tavoite on, että tienatusta eurosta jää käteen vähintään 50 senttiä (ratkaisutrahapulaan).

Ansiosidonnainen työttömyysturva siirretään julkiseksi vakuutukseksi, joka kattaa kaikki työntekijät ilman kassajäsenyyttä, ja karenssiajoista luovutaan. Terveydenhuollossa tavoitellaan viittä yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvaa hyvinvointialuetta, joilla on verotusoikeus. Koulutuksessa vaaditaan valtakunnallisia osaamiskokeita 3., 6. ja 9. luokalle, katsomusaineiden opetuksen lopettamista sekä korkeakoulujen lukukausimaksuja (puolueohjelma 2026; vaaliohjelma 2027).

Maahanmuutossa työvoiman tarveharkinta poistetaan, työntekijä saa vaihtaa työnantajaa vapaasti ja tavoitteeksi asetetaan 40 000 hengen nettomaahanmuutto. Turvapaikkajärjestelmä halutaan pitää erillään työperäisestä maahanmuutosta (vaaliohjelma 2027).

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Ilmastopolitiikan kulmakivi on päästökauppa, jota halutaan laajentaa; uudet toimet kohdistetaan sen ulkopuolisille aloille, kuten maankäyttöön. Luonnon monimuotoisuutta tuetaan suojelualueiden lisäksi luonnonarvomarkkinoilla ja vapaaehtoisilla ennallistamisohjelmilla. Poronhoitoalueen etelärajaa esitetään siirrettäväksi pohjoisemmaksi (puolueohjelma 2026).

Energiapolitiikassa puolue on ydinvoimamyönteinen: lupaprosessit halutaan nopeiksi ja pienreaktorit mahdollisiksi. Puun ja turpeen polton verotuet poistetaan, energiaveroja kiristetään ja alennetut verokannat poistetaan. Yksityisautoilun rajoituksia ja erillistä lentoveroa ei kannateta (vaaliohjelma 2027).

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Linja on läntinen ja Nato-myönteinen. Puolue pitää Nato-jäsenyyttä vastauksena Venäjän aiheuttamaan uhkaan ja vaatii uskottavaa kansallista puolustusta. EU:n roolia vapaakaupan ja liikkuvuuden takaajana korostetaan, samoin oikeusvaltiota ja monenkeskistä sopimusjärjestelmää. Kehitysapua halutaan arvioida vaikuttavuuden perusteella (puolueohjelma 2026).

Aluepolitiikka

Julkisen sektorin ei tarvitse tarjota kaikilla alueilla samantasoisia palveluita. Liikennehankkeet on mitoitettava liikennemäärien ja huoltovarmuuden mukaan. Maataloudessa pinta-alatuet korvataan huoltovarmuuteen keskittyvällä tuotantofutuurimallilla, ja aluetuet poistetaan (puolueohjelma 2026).

Muut teemat

Päihdepolitiikka on puolueen näkyvin arvoliberaali linjaus: alkoholin vähittäismyynti vapautetaan, huumeiden käytön rangaistavuudesta luovutaan, kannabis ja nuuska laillistetaan ja verotetaan, mistä vaihtoehtobudjetti arvioi noin 220 miljoonaa euroa vuodessa. Puolue ajaa myös eutanasian laillistamista, translain uudistamista ja massavalvonnan kieltämistä (puolueohjelma 2026).

Johto ja valtarakenteet

Puheenjohtaja on Lassi Kivinen (2022–, uudelleen 2026). Varapuheenjohtajat ovat Laura Lähteenmäki, Valtteri Turpeinen ja Nina Sneitz. Puoluesihteeri on Aarne Leinonen, rahastonhoitaja Mikko Miettinen ja muut hallituksen jäsenet Rasmus Jokela ja Antti Lehto (liberaalipuolue.fi/puoluehallitus).

Puoluevaltuuston puheenjohtaja on Jussi Mäkipelto ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Kaisa Manninen. Valtuustoon valittiin 27 jäsentä piirijärjestöittäin; kahden eron jälkeen jäseniä on 25 (liberaalipuolue.fi/puoluevaltuusto).

Puolueella ei ole kansanedustajia, joten sillä ei ole eduskuntaryhmää eikä valiokuntapaikkoja, eikä se ole hallituksessa eikä virallisessa oppositiossa. Näkyvin luottamustoimi on Sanna Kurrosen valtuustopaikka Espoossa. Sisäisistä jännitteistä on julkista tietoa vuodelta 2022: tiukka puheenjohtajavaali ja päätös liittyä Edistyspuolueen jäseneksi äänin 16–4 (lehdistötiedote 21.5.2022).

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 2015 | ei osallistunut | — | — |

| 2019 | 0,16 % | 0 | — |

| 2023 | 0,48 % | 0 | 0 |

Luvut: Oikeusministeriön tulospalvelu (vaalit.fi). Vuonna 2023 puolue sai 14 982 ääntä. Vuoden 2015 vaaleihin sitä ei ollut rekisteröity.

Kuntavaaleissa kannatus on ollut 0,16 prosenttia (2017), 0,04 prosenttia (2021) ja 0,25 prosenttia (2025); aluevaaleissa 0,05 (2022) ja 0,23 prosenttia (2025); europarlamenttivaaleissa 0,16 (2019) ja 0,39 prosenttia (2024) (vaalit.fi).

Puolueelle ei uutisoitu omaa galluplukua marraskuussa 2026: HS 18.11.2026 ja Yle 5.11.2026 listaavat vain suurimmat puolueet (tarkistettava).

Alueellinen painopiste on Helsingissä ja Uudellamaalla: kuntavaaleissa 2025 puolueella oli 41 ehdokasta Helsingissä ja 12 Espoossa, ja ainoa valtuustopaikka tuli Espoosta. Vaalipiirikohtaisia eduskuntavaalilukuja ei ole varmistettu (tarkistettava). Julkista kannattajatutkimusta ei ole; ehdokasprofiilien perusteella painotus on insinööreissä, asiantuntijoissa ja pienyrittäjissä (arvio).

Rakenne ja organisaatio

Puolue on jäsenjärjestöjen liitto. Varsinaisia jäseniä ovat kymmenen piirijärjestöä (Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala, Keski-Suomi, Vaasa, Oulu) sekä Liberaalinuoret ja Liberaalinaiset. Puoluevaltuustoon valitaan kolme jäsentä kutakin varsinaista jäsentä kohden, enintään 36. Puoluekokous valitsee vuosittain johdon ja puoluehallituksen (liberaalipuolue.fi).

Jäsenmaksu on pääosin 20 euroa vuodessa, josta 10 euroa jää puolueelle ja loput piiri- tai teemajärjestölle. Puolue ei saa valtion puoluetukea, koska tuki määräytyy kansanedustajapaikkojen perusteella; toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla (liberaalipuolue.fi/jasenmaksut).

Jäsenmäärä oli vuonna 2025 noin 700, kun se joitakin vuosia aiemmin oli noin 300 (lehdistötiedote 6.3.2025). Omaa jäsenlehteä ei ole; viestintä tapahtuu verkkosivujen, uutiskirjeen sekä Telegram- ja Discord-kanavien kautta (tarkistettava).

Arviot ja havainnot

Suurin vahvuus on ohjelmallinen selkeys: puolue on ainoa Suomessa, joka on julkaissut vaihtoehtobudjetin budjettirivien tarkkuudella, ja #LeikattavaaLöytyy-kampanja on tehnyt siitä tunnetun. Se tuo puolueelle paljon huomiota.

Suurin heikkous on koko. Kannatus on alle prosentin, ehdokaslistat ovat lyhyitä eikä puolueella ole kansanedustajaa, mikä rajaa rahoitusta ja näkyvyyttä. Vuoden 2023 paras tulos ei riittänyt paikkaan, ja puolue putosi sen vuoksi rekisteristä.

Puolue vetoa parhaiten talousliberaalisti ajatteleviin kaupunkilaisiin: insinööreihin, asiantuntijoihin ja pienyrittäjiin. Espoon valtuustopaikka osoitti, että kannatusta voi löytyä myös lapsiperheiden ja palvelujen kysymyksissä (arvio).

Kiistakysymykset ovat linjapoliittisia: kuinka pitkälle perustuloa ja eläkeuudistusta viedään, kuinka kova leikkauslinja on uskottava ja miten suhde Edistyspuolue-perintöön vaikuttaa identiteettiin. Punaisia linjoja ovat yksilönvapaus, verotuksen keventäminen, perustulo ja päihdepolitiikan vapauttaminen.

Arvio: vuoden 2027 realistinen tavoite on ensimmäinen eduskuntapaikka Helsingistä tai Uudeltamaalta, ei hallituspaikka.

Lähteet

  • Liberaalipuolue – Vapaus valita: liberaalipuolue.fi, puolueohjelma (14.6.2026), yleisohjelma 2015, puoluehallitus, puoluevaltuusto, jäsenmaksut, Liberaalinuoret, Liberaalinaiset ja lehdistötiedotteet 2022–2025.
  • Liberaalipuolue: eduskuntavaaliohjelma 2027, vaalisivusto vaalit-2027 (ehdokasluettelot 21.11.2026), Ratkaisut rahapulaan 2027 ja Rohkeutta priorisoida 2026.
  • Oikeusministeriö: vaalit.fi, rekisteröidyt puolueet (päivitetty 13.5.2026) ja eduskuntavaalien 2027 aikataulu; tulospalvelu.vaalit.fi, eduskuntavaalit 2023, kunta- ja aluevaalit 2025, europarlamenttivaalit 2024.
  • Wikipedia: Liberaalipuolue – Vapaus valita, taustatukena historiassa ja vaalituloksissa.
  • Yle: 16.5.2016 ja 22.6.2016 nimenmuutoksesta; 5.11.2026 kannatusmittaus (yle.fi/a/74-20255019). Helsingin Sanomat: 14.4.2025 Sanna Kurrosen valinnasta; HS-gallup 18.11.2026. Demokraatti/STT: HS-kannatuskysely 18.11.2026. Verkkouutiset: 2016 nimenmuutoksesta.