Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Kansallinen Kokoomus

Kok

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
1918 (1918-12-09) perustivat Suomalaisen puolueen ja Nuorsuomalaisen puolueen monarkiaa kannattaneet jäsenet Helsingin vanhalla ylioppilastalolla; nimi Kansallinen Kokoomuspuolue vuoteen 1951 asti
Rekisteröity puolueeksi
1.2.1969
Kotisivu
https://www.kokoomus.fi
Kotipaikka
Helsinki
Nuorisojärjestö
Kokoomuksen Nuorten Liitto (Kokoomusnuoret)
EU-ryhmä
EPP (Euroopan kansanpuolue)
Kansainväliset jäsenyydet
Euroopan kansanpuolue (EPP), International Democrat Union (IDU)
Ehdolla 2027
kyllä, puolue asettuu ehdolle kaikissa vaalipiireissä ja valmistelee vaaliohjelmaa

Johto

Puheenjohtaja
Petteri Orpo (vuodesta 2016, jatkokausi 6.6.2026 ilman vastaehdokkaita)
Puoluesihteeri
Maggie Keskinen
Varapuheenjohtajat
  • 1. vpj: Karoliina Partanen (7.6.2026)
  • 2. vpj: Antti Häkkänen (7.6.2026)
  • 3. vpj: Sari Multala (7.6.2026)

Profiili

Ideologia
  • liberalismi
  • liberaalikonservatismi
  • sosiaalireformismi
  • markkinaliberalismi
  • EU-myönteisyys
Poliittinen kirjo
keskusta-oikeisto

Edustus

Eduskunta
48 (2023)
Kunnanvaltuustot
1 592 (2025)
Hyvinvointialueet
281 (2025)
Europarlamentti
4 (2024)

Tunnus

Värit
  • #0B288C (pääväri, Kokoomuksen sininen, ohjeisto 2026)
  • #CCDDFE (apuväri, taivas)
  • #ECE0AA (apuväri, ruis)

Logo: /assets/puolueet/kok.png

Kannatus

Eduskuntavaalit
20,8 % (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
23 000 (2024) noin 23 000 (MTV:n selvitys 9.3.2025); laskusuunnassa

Puolueohjelma

Periaateohjelma (fi, 24217 merkkiä)

Lue ohjelma

Aiemmat ohjelmat

Suomen suurin puolue eduskunnassa ja pääministeripuolue vuodesta 2023. Perustettu joulukuussa 1918 sisällissodan jälkeen, ja se on ollut 1970-luvulta lähtien noin 20 prosentin kannatuksella yksi Suomen suurista puolueista. Keskusta-oikeistolainen, EU- ja Nato-myönteinen puolue, jonka periaateohjelman painopisteitä ovat sivistys, demokratia, kansainvälisyys ja kestävä kehitys.

Historia

  • 1918 — Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin 9. joulukuuta Helsingin vanhalla ylioppilastalolla Suomalaisen ja Nuorsuomalaisen puolueen monarkististen ryhmien pohjalta. Tavoite oli turvata vastikään itsenäistynyt maa ja vastustaa kommunismia (kokoomus.fi, historia).
  • 1919 — Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa puolue sai 15,7 prosenttia äänistä ja 28 paikkaa. Talousliberalismi tuli ohjelmaan vuonna 1922 (vaalit.fi; Wikipedia taustatukena).
  • 1933 — Vaalitappio IKL:n kanssa solmitun vaaliliiton jälkeen: kannatus putosi 10,4 prosenttiin, historian heikoimpaan tulokseen. J.K. Paasikivi valittiin puheenjohtajaksi ja puolue teki pesäeron äärioikeistoon.
  • 1951 — Nimi lyheni Kansalliseksi Kokoomukseksi.
  • 1966–1987 — Yhtäjaksoinen oppositio kesti 21 vuotta. Sinä aikana puolue siirtyi konservatismista liberalismiin ja rakensi hallituskelpoisuuttaan remonttimiesten johdolla.
  • 1987 — Holkerin sinipunahallitus nosti kokoomuksen 21 oppositiovuoden jälkeen valtaan. Hallitusyhteistyö SDP:n kanssa jatkui Lipposen hallituksissa 1995–2003.
  • 2007 — Paras vaalitulos 2000-luvulla: 22,3 prosenttia ja 50 paikkaa, puolueen historian suurin eduskuntaryhmä. Vuosina 2011–2015 kokoomus oli pääministeripuolue.
  • 2016 — Petteri Orpo valittiin puheenjohtajaksi Stubbin jälkeen.
  • 2023 — Eduskuntavaaleissa 20,8 prosenttia ja 48 paikkaa. Orpo muodosti kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallituksen.
  • 2026 — Jyväskylän puoluekokous 5.–7. kesäkuuta valitsi Orpon jatkamaan ilman vastaehdokkaita ja hyväksyi uuden tavoiteohjelman "Vapaus onnistua, vastuu huolehtia" (kokoomus.fi, 6.–7.6.2026).

Merkittävä jako tapahtui 1973, jolloin Kekkosen poikkeuslain vastustajat erosivat ja perustivat Perustuslaillisen Kansanpuolueen. Parhaat vuodet osuivat 1980-luvun alkuun (23,1 prosenttia vuonna 1983) ja 2000-luvulle; vaikeimpia olivat 1930-luvun alku ja 1950-luvun puoliväli. Keskeisiä henkilöitä olivat Lauri Ingman, P.E. Svinhufvud, J.K. Paasikivi, Harri Holkeri, Ilkka Suominen, Sauli Niinistö, Jyrki Katainen ja Alexander Stubb.

Ideologia ja arvot

Kokoomus sijoittuu keskusta-oikeistoon. Puolueen oma määritelmä on moniarvoinen kansanpuolue, jonka aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus ja välittäminen (kokoomus.fi, periaateohjelma 2018). Periaateohjelman mukaan "Kokoomus uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä" ja pitää oikeusvaltiota, demokratiaa ja markkinataloutta länsimaisen yhteiskuntamallin tärkeimpinä puitteina.

Arvot tiivistyvät tavoiteohjelmassa muotoon "tikapuita ja turvaverkkoja": yhteiskunnan on kannustettava työhön, yrittämiseen ja opiskeluun mutta pidettävä huolta myös silloin, kun omat voimat eivät riitä (kokoomus.fi, tavoiteohjelma 2026).

EU-suhteessa puolue on selvästi myönteinen: se pitää EU:ta Suomen ensisijaisena viiteryhmänä, haluaa syventää sisämarkkinoita ja rakentaa Euroopasta "sotilaallista suurvaltaa" (kokoomus.fi, tavoiteohjelma: ulkopolitiikka). Puolue kuuluu Euroopan kansanpuolueeseen (EPP).

Natoon kokoomus suhtautuu yksiselitteisen myönteisesti ja kannatti jäsenyyttä jo vuodesta 2006. Puolue pitää kiinni uskottavasta kansallisesta puolustuksesta, yleisestä asevelvollisuudesta ja vähintään kahden prosentin puolustusmenosta sekä väläyttää pitkällä aikavälillä 2,5–3 prosentin tasoa (kokoomus.fi, vaaliohjelma 2023).

Kilpailijoista kokoomus erottuu SDP:stä kevyemmän verotuksen ja menokurin linjalla, perussuomalaisista EU- ja Nato-myönteisyydellä sekä maltillisemmalla maahanmuuttokielellä ja keskustasta kaupunkikeskeisemmällä kasvupolitiikalla.

Ohjelmat

Voimassa oleva yleisohjelma on vuonna 2018 hyväksytty periaateohjelma "Avoin tulevaisuuspuolue, joka luottaa ihmiseen". Neljän vuoden välein päivitettävä tavoiteohjelma "Vapaus onnistua, vastuu huolehtia" hyväksyttiin 7.6.2026, ja se linjaa politiikkaa vuoteen 2040 (kokoomus.fi, tavoiteohjelma).

Kolme keskeistä teemaa ovat julkisen talouden kestävyys ja kasvu, perhe- ja sivistyspolitiikka sekä turvallisuus. Puolue nosti tavoiteohjelmastaan erityisesti naisten terveyden ja lapsiystävällisen yhteiskunnan tavoitteet (kokoomus.fi, 7.6.2026).

Muita ohjelmia ovat eduskuntavaaliohjelma 2023, EU-vaaliohjelma 2024 sekä kunta- ja aluevaaliohjelmat 2025. Syksyllä 2026 julkaistiin "Jarrua velalle" -ohjelma ja kymmenen ratkaisun lapsuuden turvaamisen paketti. Vuoden 2027 vaaliohjelmaa ei ole vielä julkistettu marraskuussa 2026 (tarkistettava).

Politiikka

Talouspolitiikka

Kokoomuksen ydinlupaus on tasapainottaa julkinen talous ilman veronkorotuksia. Lokakuussa 2026 julkaistu "Jarrua velalle" -ohjelma sisältää yhdeksän miljardin euron suorat säästöt, joista miljardi voidaan käyttää uudistusten alkuinvestointeihin; nettomääräinen vahvistus on kahdeksan miljardia (kokoomus.fi, 22.10.2026).

Puolue sitoutuu parlamentaariseen velkajarruun ja tavoittelee velkasuhteeksi enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Verotuksessa tavoite on kokonaisveroasteen lasku, työn verotuksen kevennys ja painopisteen siirto haittoihin ja kulutukseen; perintö- ja lahjaverosta sekä varainsiirtoverosta halutaan luopua pitkällä aikavälillä (kokoomus.fi, tavoiteohjelma: talous).

Työmarkkinoilla kokoomus ajaa paikallista sopimista ja korkeampaa työllisyyttä. Tavoite on, että työstä jää aina vähintään puolet käteen.

Sosiaalipolitiikka

Sosiaaliturvaa halutaan uudistaa kannustavammaksi: etuuksien on tuettava työhön paluuta eikä passivoitava. Tavoiteohjelma korostaa varhaiskasvatusta, koulutusta ja terapiatakuuta sekä palveluiden painopisteen siirtoa ongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisyyn (kokoomus.fi, tavoiteohjelma: hyvinvointi, perheet).

Perhepolitiikka on saanut syksyllä 2026 näkyvän roolin. Marraskuun 20. päivän tiedotteessa puolue esittää kymmenen ratkaisua turvallisen lapsuuden puolesta: muun muassa väkivallattoman kodin takaamista, kouluväkivallan torjuntaa, sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta ja lasten terapiatakuuta (kokoomus.fi, 20.11.2026).

Maahanmuutossa linja on kaksijakoinen: työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä ja lupakäsittelyä nopeuttaa, mutta turvapaikkapolitiikassa puolue painottaa kiintiöpakolaisjärjestelmää ja yleispohjoismaista linjaa (kokoomus.fi, tavoiteohjelma: maahanmuutto).

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Kokoomus sitoutuu Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä ja korostaa markkinaehtoisia keinoja: päästökauppaa, haittaveroja ja saastuttaja maksaa -periaatetta. Puolue haluaa Suomesta "puhtaan energian suurvallan" ja kannattaa ydinvoiman lisärakentamista sekä pienydinvoiman esteiden purkamista. Tuuli- ja aurinkovoimaa edistetään, turpeen energiakäyttöä vähennetään ja metsiä hoidetaan kestävästi (kokoomus.fi, tavoiteohjelma: ympäristö).

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Linja on arvopohjainen realismi: Suomen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus ja länsimainen arvoyhteisö. Nato ja EU ovat keskeisiä turvallisuuden takaajia, ja puolue haluaa syventää transatlanttista yhteistyötä. Venäjän nähdään muodostavan "vakavan ja pitkäkestoisen uhan" (kokoomus.fi, tavoiteohjelma: ulkopolitiikka). Puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, suureen reserviin ja kotimaiseen puolustusteollisuuteen.

Aluepolitiikka

Kokoomus tähtää elinvoimaisten kaupunkiseutujen Suomeen: asuntotuotantoa ja tonttitarjontaa lisätään, raideliikennettä kehitetään ja kaupunkien ja valtion kumppanuutta tiivistetään. Maaseudun rooli nähdään ruoantuotannossa ja yritystoiminnassa (kokoomus.fi, vaaliohjelma 2023).

Muut teemat

Teknologia ja tekoäly ovat kokoomukselle kasvupolitiikan kärki: Suomi halutaan tekoälymurroksen voittajaksi, julkisen sektorin digitalisaatiota nopeutetaan ja lupa- ja valvontaprosesseja kevennetään. Sivistyspolitiikassa korostuvat koulutuksen laatu, tutkimusrahoitus ja kansainvälistyminen.

Johto ja valtarakenteet

Puheenjohtaja on Petteri Orpo, joka on johtanut puoluetta vuodesta 2016 ja valittiin jatkokaudelle 6.6.2026 ilman vastaehdokkaita. Varapuheenjohtajat ovat Karoliina Partanen, Antti Häkkänen ja Sari Multala. Puoluesihteeri on Maggie Keskinen ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Arto Satonen (kokoomus.fi, 7.6.2026).

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Jukka Kopra. Varapuheenjohtajat ovat Pia Kauma, Ville Valkonen ja Ville Kaunisto; Valkonen tuli tehtävään toukokuussa 2026 Sinuhe Wallinheimon siirryttyä suuren valiokunnan puheenjohtajaksi (kokoomus.fi, 7.5.2026). Eduskuntaryhmässä on 48 kansanedustajaa. Keskeinen valiokuntavastuu on suuren valiokunnan puheenjohtajuus.

Kokoomuksella on kahdeksan ministeriä Orpon hallituksessa: Orpo (pääministeri), Häkkänen (puolustus), Multala (ympäristö ja ilmasto), Partanen (sosiaaliturva), Anna-Kaisa Ikonen (kunta- ja alue), Matias Marttinen (työ), Mari-Leena Talvitie (tiede ja kulttuuri) ja Elina Valtonen (ulkoasiat) (kokoomus.fi, marraskuu 2026).

Puolueen sisällä on perinteisesti ollut liberaali ja konservatiivinen siipi, mutta marraskuussa 2026 julkisessa keskustelussa on korostunut enemmän puheenjohtajan asema kuin aatteellinen kahtiajako (Yle 5.11.2026, analyysi).

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 1999 | 21,0 % | 46 | +7 |

| 2003 | 18,6 % | 40 | −6 |

| 2007 | 22,3 % | 50 | +10 |

| 2011 | 20,4 % | 44 | −6 |

| 2015 | 18,2 % | 37 | −7 |

| 2019 | 17,0 % | 38 | +1 |

| 2023 | 20,8 % | 48 | +10 |

Luvut: Oikeusministeriön vaalitilastot (vaalit.fi). Vuoden 2023 vaaleissa kokoomus sai 644 555 ääntä.

Kannatus on romahtanut vaalikauden aikana. Ylen kannatusmittauksessa 5.11.2026 kokoomusta kannatti 15,4 prosenttia, matalin taso yli 30 vuoteen; SDP oli 22,9 prosenttia ja perussuomalaiset nousi kokoomuksen ohi (Yle 5.11.2026). HS-gallupissa 18.11.2026 kannatus oli 15,6 prosenttia, historiallisen alhainen vuodesta 1991 alkaneessa sarjassa; SDP 23,0 ja perussuomalaiset 15,4 prosenttia (STT/HS 18.11.2026).

Kannatuksen painopiste on Etelä-Suomen kaupunkiseuduilla, erityisesti Uudellamaalla, Helsingissä, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Tyypillisiä kannattajia ovat korkeakoulutetut kaupunkilaiset, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät; Evan mukaan kokoomus on kannattajiensa identiteetiltä Suomen ainoa luokkapuolue (EVA 2022). Vuoden 2025 puoluebarometrissa 53 prosenttia suhtautui puolueeseen kielteisesti ja 55 prosenttia piti sitä ylimielisenä (Verian, puoluebarometri 2025).

Rakenne ja organisaatio

Puoluekokous kokoontuu kahden vuoden välein ja valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja puoluevaltuuston. Puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen, joka johtaa toimintaa kokousten välillä. Piirijärjestöt toimivat vaalipiirien alueella.

Rahoitus nojaa jäsenmaksuihin ja valtion puoluetukeen. Vuonna 2024 kokoomus sai valtionavustuksia 8,2 miljoonaa euroa (Tutkihallintoa.fi, siteerattu Wikipedian taustatiedossa). Jäseniä oli noin 23 000 vuonna 2024, ja määrä on ollut laskussa (MTV 9.3.2025). Äänenkannattajat ovat neljännesvuosittain ilmestyvä Nykypäivä ja verkkolehti Verkkouutiset.

Arviot ja havainnot

Suurin vahvuus on hallitusvastuu ja talouspoliittinen uskottavuus sekä vahva organisaatio koko maassa. Suurin heikkous on profiilin hämärtyminen: hallituksen säästöpolitiikka on vieraannuttanut osan peruskannattajista, ja Ylen analyysin mukaan perussuomalaiset on mennyt talouspolitiikassa kokoomuksesta oikealta ohi (Yle 5.11.2026).

Puolue vetää parhaiten korkeakoulutettuja kaupunkilaisia, yrittäjiä ja keskiluokkaa, jotka arvostavat vakautta ja markkinataloutta. Heikointa kannatus on nuorten ja pienituloisten keskuudessa.

Tämän hetken sisäisiä kiistakysymyksiä ovat puheenjohtajan tulevaisuus ja vaalistrategia, ei niinkään ohjelmallinen linja. Marraskuussa 2026 Yle arvioi, että jos kokoomus ei voita vaaleja, puheenjohtaja todennäköisesti vaihtuu (Yle 5.11.2026). Hallituskumppaneista perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat olleet mukana koko vaalikauden; punaisia linjoja ovat veronkorotusten välttäminen, Nato- ja EU-jäsenyys sekä markkinatalouden puolustaminen.

Arvio: kokoomuksella on vielä noin viisi kuukautta aikaa kääntää kurssi ennen 18.4.2027 pidettäviä vaaleja. Nykyisellä 15 prosentin kannatuksella eduskuntaryhmä pienenisi selvästi, mutta perinteisesti kannatus on noussut vaalien lähestyessä. Jos nousu ei ala, edessä on vaalitappio ja todennäköisesti puheenjohtajavaihdos.

Lähteet

  • Kansallinen Kokoomus: kokoomus.fi, erityisesti periaateohjelma 2018, tavoiteohjelma 2026, historia, yhteystiedot ja tiedotteet 6.6., 7.6., 22.10. ja 20.11.2026.
  • Oikeusministeriö: vaalit.fi, eduskuntavaalien tulokset ja aikataulut.
  • Eduskunta: eduskunta.fi, eduskuntaryhmien tiedot.
  • Yle: kannatusmittaus ja analyysi 5.11.2026 (yle.fi/a/74-20255019, yle.fi/a/74-20255013).
  • Helsingin Sanomat / STT: HS-gallup 18.11.2026.
  • MTV Uutiset: puolueiden jäsenmäärät 9.3.2025; EVA: arvo- ja asennetutkimus 2022.
  • Verian: puoluebarometri 2025 (siteerattu Ylessä).
  • Wikipedia: Kansallinen Kokoomus, vain taustatukena ja ristiintarkistuksessa.