Perustiedot
- Perustettu
- 1906 perustettiin 1906 (Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto); valtakunnallinen Maalaisliitto 1908; nimi Keskustapuolue 1965, Suomen Keskusta 1988
- Rekisteröity puolueeksi
- 1.2.1969
- Kotisivu
- https://www.keskusta.fi
- Kotipaikka
- Helsinki
- Nuorisojärjestö
- Suomen Keskustanuoret
- EU-ryhmä
- Renew Europe
- Kansainväliset jäsenyydet
- Euroopan liberaalidemokraattinen puolue (ALDE), Liberal International (LI)
- Ehdolla 2027
- kyllä, ehdokasasettelu käynnissä ja kampanja avataan 30.1.2027
Johto
- Puheenjohtaja
- Antti Kaikkonen (vuodesta 2024)
- Puoluesihteeri
- Antti Siika-aho
- Varapuheenjohtajat
-
- 1. vpj: Hilkka Kemppi
- 2. vpj: Markku Siponen
- 3. vpj: Markus Lohi
Profiili
- Ideologia
-
- sosiaaliliberalismi
- alkiolaisuus
- sentrismi
- agrarismi
- hajauttaminen
- EU-myönteisyys
- Poliittinen kirjo
- keskusta
Edustus
- Eduskunta
- 23 (2023)
- Kunnanvaltuustot
- 2 623 (2025)
- Hyvinvointialueet
- 304 (2025)
- Europarlamentti
- 2 (2024)
Tunnus
- Värit
-
- #01954B (pääväri, Keskustan vihreä, fi.wikipedia infolaatikko)
- #FFFFFF (apuväri, valkoinen)
Logo: /assets/puolueet/kesk.svg
Kannatus
- Eduskuntavaalit
- 11,3 % (2023)
Jäsenmäärä
- Jäseniä
- 64 000 (2024) MTV Uutisten selvitys 9.3.2025; puolue kertoi marraskuussa 2026 noin 4 000 uudesta jäsenestä kahden vuoden aikana
Aiemmat ohjelmat
-
Eduskuntavaaliohjelma 2015 (Keskustan vaaliohjelma) (2015)
Arkistokopio:
kesk-2015-vaaliohjelma.md -
Periaateohjelma 2018 (Tasapainossa, eteenpäin — 101 periaatetta) (2018)
Arkistokopio:
kesk-2018.md -
Eduskuntavaaliohjelma 2019 (Suomen arvoisia tekoja) (2019)
Arkistokopio:
kesk-2019-vaaliohjelma.md -
Eduskuntavaaliohjelma 2023 (Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta) (2023)
Arkistokopio:
kesk-2023-vaaliohjelma.md
Suomen Keskusta on keskustalainen yleispuolue, jonka juuret ovat vuoden 1906 maaseutuväestön liikkeessä ja Santeri Alkion alkiolaisuudessa. Puolue oli 2000-luvun alussa Suomen suurin, mutta sai vuoden 2023 vaaleissa itsenäisyyden ajan heikoimman tuloksensa ja on nyt oppositiossa. Vuodesta 2024 sitä johtaa Antti Kaikkonen, ja vuonna 2026 puolue täytti 120 vuotta.
Historia
- Perustamistilanne: Oulun läänin maalaisseurojen edustajat perustivat syyskuussa 1906 Suomen Maalaisväestön Liiton. Samaan aikaan Kauhavalla syntyi Santeri Alkion johtama Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto; liitot yhdistyivät 1908, jolloin nimeksi vakiintui maalaisliitto. (keskusta.fi)
- 1917 — Puolue ajaa tasavaltaa ja itsenäisyyttä; Kyösti Kallio laatii itsenäisyysjulistuksen senaatissaan ja Alkio allekirjoittaa sen ensimmäisenä. Tasavaltalaiset voittavat hallitusmuototaistelun 1919, ja paikkamäärä nousee 26:sta 42:een.
- 1929 — Puolue saa 60 kansanedustajaa, historian parhaan paikkamääränsä. Vuonna 1930 se irtautuu lapuanliikkeestä.
- 1937 — Kallio valitaan presidentiksi, syntyy ensimmäinen punamultahallitus ja kansaneläkelaki säädetään.
- 1948 — Maalaisliitto on 56 edustajalla suurin puolue ja YYA-sopimus allekirjoitetaan.
- 1959 — Veikko Vennamo eroaa ja perustaa Suomen Pientalonpoikien Puolueen, josta tulee myöhemmin SMP.
- 1965 — Kuopion ylimääräinen kokous äänestää nimeksi Keskustapuolue; Kajaanin puoluekokous muuttaa nimen Suomen Keskustaksi 1988.
- 1991 — Esko Ahon johdolla 55 paikkaa ja suurimman puolueen asema lamaa vastaan.
- 2011 — Historian suurin vaalitappio: paikkaluku putoaa 51:stä 35:een.
- 2015 — Juha Sipilän johdolla 49 paikkaa ja pääministerin paikka.
- 2023 — 11,3 prosenttia ja 23 paikkaa, itsenäisyyden ajan heikoin tulos; puolue jää oppositioon. Antti Kaikkonen valitaan puheenjohtajaksi 2024.
- 2026 — 120-vuotisjuhla; uusi periaateohjelma ja Uusi suunta Suomelle -ohjelma hyväksytään Tampereella 7.6.2026.
Nimenmuutokset olivat maalaisliitto (1908), Keskustapuolue (1965) ja Suomen Keskusta (1988); merkittävin split oli Vennamon lähtö 1959. Sotien jälkeisen ajan parhaat tulokset olivat 24,8 prosenttia (1991) ja 24,7 prosenttia (2003). Keskeisiä henkilöitä ovat Alkio, Kallio, Kekkonen, Virolainen, Aho, Jäätteenmäki, Vanhanen, Sipilä ja Kaikkonen. (keskusta.fi; vaalit.fi)
Ideologia ja arvot
Keskusta sijoittuu vasemmisto-oikeisto-akselin keskustaan. Talouspoliittisesti se on keskustaoikeistolainen ja korostaa yrittäjyyttä ja tasapainoista julkista taloutta; arvokysymyksissä se painottaa yhteisöllisyyttä ja perhettä. Puolue kuvaa itseään näin: "Keskusta on koko Suomen, kestävyyden, kohtuullisuuden ja sovittelevuuden puolue." (Periaateohjelma 2026)
Ohjelman mukaan "keskustalaisuuden ytimeen kuuluu oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja kansallisen eheyden puolustaminen vaikeinakin aikoina". Taustalla on alkiolaisuus: sivistys, itsensä kehittäminen ja vastuu läheisistä. Puolue pitää hajautettua yhteiskuntaa sekä kriisinkestävänä että turvallisuuspolitiikkana. (Periaateohjelma 2026)
EU:hun suhde on myönteinen: "Euroopan Unioni on Suomen tärkein kumppani maailmanpolitiikan myllertäessä ympärillämme." Natoon suhde on vakiintunut myönteiseksi: vuoden 2023 ohjelmassa puolue ilmoitti liittyvänsä "yksituumaisena Natoon", ja vuoden 2026 ohjelmassa jäsenyys on osa verkostoitunutta puolustusmallia EU:n, Ruotsin ja pohjoismaisen yhteistyön kanssa. Puolustuksen perustana pidetään yleistä asevelvollisuutta. (Periaateohjelma 2026; Vaaliohjelma 2023; Uusi suunta Suomelle 2026)
Kokoomukseen ja perussuomalaisiin verrattuna Keskusta korostaa sovittelua ja kieltäytyy blokkipolitiikasta; SDP:hen verrattuna se painottaa yrittäjyyttä ja hajautettua hallintoa. Vihreisiin ero näkyy metsäpolitiikassa, jossa Keskusta vastustaa metsien käytön poliittista rajaamista. (Politiikkalinjaukset 2024-2027)
Ohjelmat
Voimassa oleva puolueohjelma on Periaateohjelma 2026 ("Ihmisläheinen ja kestävä"), jonka Tampereen puoluekokous hyväksyi 7.6.2026. Sen teemoja ovat sivistys ja ihmiskäsitys, luonnon ja ihmisen kumppanuus sekä kohtuullisuus taloudessa. Ohjelma tavoittelee siirtymää pois pelkästä taloudellisesta tehokkuudesta kohti "kokonaisvaltaista ihmisenä kasvua". (Periaateohjelma 2026)
Muita ohjelmia:
- Uusi suunta Suomelle (7.6.2026) on kuuden teeman ohjelma ja pohja vuoden 2027 vaaliohjelmalle. Teemat: turvallisuus, luottamusyhteiskunta, kestävä kasvu, väestökehitys, koko Suomen elinvoima ja kohtuullisuuden yhteiskunta. Ohjelma sisältää 12 kärkitoimea, "Keskustan tusinan". (keskusta.fi/uss)
- Politiikkalinjaukset 2024-2027 kattavat metsä-, asunto-, sähkö-, kaivos-, koulutus-, mielenterveys-, maahanmuutto-, liikunta-, sisäisen turvallisuuden, tekoäly- ja demokratialinjauksen sekä lähimallin ja itäisen Suomen ohjelman. (keskusta.fi)
- Vuoden 2023 vaaliohjelma oli "Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta".
Vuoden 2027 kampanjan teemoja ovat turvallisuus ja huoltovarmuus, talouskasvun kaksinkertaistaminen, perheiden lapsilukutoiveet, lähipalvelut ja koko Suomen elinvoima. Vaaliohjelma ja vaali-ilme julkistetaan 30.1.2027. (Uusi suunta Suomelle 2026; Siika-aho 21.11.2026)
Politiikka
Talouspolitiikka
Keskusta pitää velkaantumista kestämättömänä mutta vaatii oikeudenmukaista sopeutusta. Marraskuun 2026 vaihtoehtobudjetissaan puolue esitti 1,9 miljardin euron sopeutuksia ja 550 miljoonan euron menolisäyksiä, eli 1,4 miljardia euroa enemmän tasapainotusta kuin hallitus. Keinoja ovat yhteisöveron alennuksen peruminen (850 miljoonaa), eläkekertymän poistaminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta (650 miljoonaa), eläkekatto sekä työttömyysturvan suojaosan palauttaminen. (Yle 20.11.2026)
Sosiaalipolitiikka
Sosiaalipolitiikan ydin on perhe. Puolue on julkaissut kymmenen kohdan ohjelman syntyvyyden tukemiseksi ja esittää muun muassa vanhempainetuuksien asteittaista verovapautta sekä hedelmöityshoitojen ja adoption helpottamista. (Keskusta.fi; Periaateohjelma 2026)
Terveydenhuollossa tavoite on jokaiselle suomalaiselle omalääkäri ja hoidon jatkuvuus. Mielenterveydestä esitetään kansallista suurhanketta, jossa painopiste on ehkäisyssä ja saumattomissa hoitoketjuissa. Perusturva uudistettaisiin nykyistä selkeämmin työhön kannustavaksi. (Uusi suunta Suomelle 2026)
Koulutuksessa puolue lupaa pelastaa suomalaisen koulun: pienten koulujen ja esiopetuksen vakiinnuttaminen, perustaitojen tarkastuspisteet toisella ja kahdeksannella luokalla sekä ammatillisen polun vahvistaminen. Maahanmuutossa linja on työ- ja osaamisperusteinen Suomen omalla pisteytysmallilla. (Koulutuspoliittinen linjaus; Maahanmuuttopoliittinen linjapaperi)
Ympäristö- ja energiapolitiikka
Keskusta kannattaa hajautettua energiantuotantoa ja pitää sitä huoltovarmimpana mallina. Metsäpolitiikassa se vaatii, ettei metsien käyttöä rajata poliittisilla päätöksillä, ja lupaa samalla vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Kaivopolitiikassa tavoite on "kestävän kaivostoiminnan mallimaa", jossa turvataan vesistöt, maanomistajien oikeudet ja paikallinen päätösvalta. (Politiikkalinjaukset 2024-2027)
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Keskusta nojaa monenkeskiseen, sopimuksiin perustuvaan järjestykseen ja kansainväliseen oikeuteen. Turvallisuus rakennetaan verkostomallilla, johon kuuluvat Nato, EU:n puolustusyhteistyö, Ruotsi, pohjoismainen yhteistyö ja kahdenväliset sopimukset. Puolue esittää "kansallisia turvallisuustalkoita" ja siirtymistä 2030-luvulla koko ikäluokkaa koskevaan palvelusvelvollisuuteen; ensimmäinen askel olisivat naisia ja miehiä koskevat tulevaisuuskutsunnat. (Uusi suunta Suomelle 2026)
Aluepolitiikka
Lähimalli esittää hallinnon keventämistä ja vallan siirtämistä pois Helsingistä, ja puolue arvioi säästöksi vähintään puoli miljardia euroa. Jokaiselle maakunnalle taataan vähintään yksi korkeakoulu, ja itäiseen Suomeen esitetään kymmenen vuoden erityistalousaluetta. Asumisessa tavoite on palauttaa omistusasuminen tavallisten suomalaisten ulottuville omistuskotitakuulla, liikenteessä korostuvat pohjoiset yhteydet ja huoltovarmuus. (Lähimalli; Asuntopoliittinen linjaus; Uusi suunta Suomelle 2026)
Muut teemat
Keskusta julkaisi ensimmäisenä puolueena oman tekoälylinjauksen ja vaatii demokratialinjauksessaan sosiaalisen median ohjailevien algoritmien kieltämistä. (Politiikkalinjaukset 2024-2027)
Johto ja valtarakenteet
Puheenjohtaja on Antti Kaikkonen, joka valittiin tehtävään kesäkuussa 2024 ja uudelleen yksimielisesti 7.6.2026. Varapuheenjohtajat ovat Hilkka Kemppi, Markku Siponen ja Markus Lohi, ja puoluesihteeri Antti Siika-aho sai niin ikään yksimielisen jatkokauden. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin 21.11.2026 Auli Piiparinen; varapuheenjohtajat ovat Viivi Immonen ja Katri Jalonen. (keskusta.fi)
Eduskuntaryhmää johtaa Antti Kurvinen, ensimmäinen varapuheenjohtaja on Eeva Kalli ja toinen Eerikki Viljanen. Kansanedustajia on 23: Honkonen, Hoskonen, Räsänen, Kaikkonen, Kalli, Vesa Kallio, Kalmari, Kemppi, Kettunen, Kontu, Kosonen, Kurvinen, Lintilä, Lohi, Mattila, Mehtälä, Oinas-Panuma, Ovaska, Polvinen, Riipi, Savola, Siponen ja Viljanen. (keskusta.fi)
Keskusta on oppositiossa eikä sillä ole ministereitä. Ryhmä on saanut valiokuntapaikkoja ryhmäkoon mukaisesti ja profiloituu erityisesti maa- ja metsätalous-, liikenne- sekä aluekehityskysymyksissä. Julkista rekisteriä sisäisistä ryhmittymistä ei ole; puolueen oma työryhmä kuvasi sitä vuonna 2023 "ajatusvirtojen liitoksi". (Keskusta 2010 -raportti)
Vaalitulokset ja kannatus
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |
|---|---|---|---|
| 1999 | 22,4 % | 48 | +4 |
| 2003 | 24,7 % | 55 | +7 |
| 2007 | 23,1 % | 51 | −4 |
| 2011 | 15,8 % | 35 | −16 |
| 2015 | 21,1 % | 49 | +14 |
| 2019 | 13,8 % | 31 | −18 |
| 2023 | 11,3 % | 23 | −8 |
Luvut ovat vaalit.fi:n tulospalvelusta (muutos = paikkamuutos).
Gallupkannatus oli 12,2 prosenttia Ylen ja Taloustutkimuksen mittauksessa marraskuun alussa 2026. Samassa mittauksessa vasemmistoliitto ohitti keskustan ensimmäistä kertaa 12,6 prosentin kannatuksellaan. (Yle 5.11.2026)
Kannatus on vahvinta Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutu- ja pientaajamakunnissa sekä maakuntakeskuksissa, heikointa pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2025 kuntavaaleissa Keskusta sai 16,4 prosenttia äänistä ja 2 623 valtuutettua, eniten kaikista puolueista. (vaalit.fi)
Tyypillisiä kannattajia ovat maanviljelijät, pienyrittäjät, maaseudun palkansaajat ja eläkeläiset. Puolue on itse korostanut kannattajakuntansa monipuolistuneen: palkansaajia oli jo 1990-luvulla yli puolet ja viljelijöitä alle viidennes. (Keskusta 2010 -raportti)
Rakenne ja organisaatio
Ylin päättävä elin on puoluekokous, joka kokoontuu joka toinen vuosi; Tampereella kesäkuussa 2026 pidettiin 81. sääntömääräinen puoluekokous. Puoluevaltuusto kokoontuu vuosittain ja puoluehallitus johtaa käytännön toimintaa. Piirijärjestöjä on 19, ja ne asettavat eduskuntavaaliehdokkaat omissa yleisissä kokouksissaan. (keskusta.fi)
Rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja puoluetukeen, joka jaetaan eduskuntapaikkojen suhteessa ja jonka käyttöä valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto. Keskustan tarkkaa euromääräistä puoluetukea ei ole varmistettu tähän korttiin (tarkistettava). Puoluesihteeri on kertonut, että vaalit rahoitetaan puolueen talouden kestokykyä vaarantamatta. (vaalit.fi; Siika-aho 21.11.2026)
Äänenkannattaja on Suomenmaa ja järjestöille suunnattu julkaisu Keskikenttä. Jäsenmäärä oli 64 000 vuonna 2024; marraskuussa 2026 puolue kertoi yli 1 700 uudesta jäsenestä kuluvana vuonna. (MTV 9.3.2025; Siika-aho 21.11.2026)
Arviot ja havainnot
Suurin vahvuus on koko maan kattava järjestö ja kyky puhutella harvaan asuttuja alueita. Puolueella on 19 piiriä, vahva asema kuntapolitiikassa ja pitkä hallituskokemus, ja sen teemat omavaraisuudesta ja lähipalveluista istuvat nykyiseen turvallisuuskeskusteluun. (arvio)
Suurin heikkous on kannatuksen pitkä lasku 24,7 prosentista 11,3 prosenttiin. Puolueen oma työryhmä kirjoitti vuonna 2023, että "Keskustalta on hukassa identiteetti, olemassaolon tarkoitus" ja että vaikuttaminen koetaan ylhäältä alaspäin virtaavaksi. (Keskusta 2010 -raportti)
Puolue vetoa eniten maaseudulla ja maakuntakeskuksissa asuviin, pienyrittäjiin, maanviljelijöihin sekä keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin. Kaupunkiprofiili on ollut heikko, ja puolue on itse nostanut sen kehittämisen uudistuskohteeksi. (Keskusta 2010 -raportti)
Kiistakysymyksiä ovat suhde kokoomukseen ja perussuomalaisiin mahdollisessa hallitusyhteistyössä, EU-linjan kireys osassa kenttää sekä metsä- ja ympäristöpolitiikan tasapaino. Puoluesihteeri on korostanut, ettei puolue "julista pannaan yksittäisiä puolueita ennen vaaleja" eikä lähde salakihloihin. Keskusta ei ole sulkenut pois hallituskumppaneita; tavoite on Kaikkosen johtama hallitus, jossa puolue on suurin. (Siika-aho 21.11.2026; keskusta.fi)
Arvio tulevaisuudesta: menestys riippuu siitä, pystyykö puolue kääntämään 12 prosentin kannatuksen kasvuun teemoilla, jotka yhdistävät maaseudun ja kaupunkien lapsiperheet. Jos kannatus pysyy nykytasolla, hallituspaikka edellyttää selvää vaalivoittoa. Tämä on arvio, ei ennuste. (arvio)
Lähteet
- Keskusta: puoluejohto, historia, periaateohjelma 2026, Uusi suunta Suomelle, politiikkalinjaukset 2024-2027, lähimalli, eduskuntavaalit 2027, puoluekokous 2026, piirit. https://keskusta.fi/
- Keskusta 2010 -työryhmän raportti 15.10.2023. https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2023/11/Keskusta-2010-raportti-lokakuu-2023.pdf
- Puoluesihteeri Antti Siika-ahon puhe puoluevaltuustossa 21.11.2026. https://keskusta.fi/ajankohtaista/uutiset/puoluesihteeri-antti-siika-aho-keskustan-puoluevaltuustossa-21-11-2026/
- Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu: eduskuntavaalit 2023 ja kuntavaalit 2025. https://tulospalvelu.vaalit.fi/
- Vaalit.fi: rekisteröidyt puolueet ja puolueiden rahoitus. https://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet
- Yle 5.11.2026 (kannatusmittaus) ja 20.11.2026 (vaihtoehtobudjetti). https://yle.fi/a/74-20255270 ; https://yle.fi/a/74-20258058
- MTV Uutiset 9.3.2025 (jäsenmäärät) ja Wikipedia: Suomen Keskusta (taustatuki).
Lähteet
- Perustiedot: https://keskusta.fi/meista/historia/keskustan-koko-historia/
- Johto: https://keskusta.fi/meista/ihmiset/puoluejohto/
- Profiili: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Keskusta
- Tunnus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Keskusta
- Edustus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2025/fi/tulos_kokomaa.html
- Kannatus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html
- Jäsenmäärä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaksi-puoluetta-menettaa-jaseniaan-kovaa-tahtia-mtv-selvitti-puolueiden-jasenmaarat-iat-ja-sukupuolijakauman/8993564
- Puolueohjelma: https://keskusta.fi/periaateohjelma-2026/