Perustiedot
- Perustettu
- 1958 (1958-05-06) perustettu 6.5.1958 Helsingin Kuusisaaressa nimellä Suomen Kristillinen Liitto (SKL); nykyinen nimi vuodesta 2001
- Rekisteröity puolueeksi
- 7.7.1970
- Kotisivu
- https://www.kd.fi
- Kotipaikka
- Helsinki
- Nuorisojärjestö
- KD Nuoret
- EU-ryhmä
- EPP (Euroopan kansanpuolue)
- Kansainväliset jäsenyydet
- Euroopan kansanpuolue (EPP), täysjäsen vuodesta 2018, Pohjoismainen keskiryhmä (Mittengruppen)
- Ehdolla 2027
- kyllä, ehdokasasettelu on käynnissä: puolueella on Eduskuntavaalit 2027 -sivu ja julkinen ehdokasgalleria, vaaliristeily 13.–14.2.2027 ja puoluekokous 21.–22.8.2027 · 144 ehdokasta listalla
Johto
- Puheenjohtaja
- Sari Essayah (vuodesta 2015)
- Puoluesihteeri
- Mikko Rekimies
- Varapuheenjohtajat
-
- 1. vpj: Mika Poutala
- 2. vpj: Sirpa Pursiainen-Hautala
- 3. vpj: Susanna Kokkonen
Profiili
- Ideologia
-
- kristillisdemokratia
- konservatismi
- sosiaalinen markkinatalous
- Poliittinen kirjo
- keskusta-oikeisto
Edustus
- Eduskunta
- 5 (2023)
- Kunnanvaltuustot
- 299 (2025; 346 varavaltuutettua)
- Hyvinvointialueet
- 62 (2025; 62 varavaltuutettua)
- Europarlamentti
- 0 (2024)
Tunnus
- Värit
-
- #2B67C9 (pääväri, sininen, fi.wikipedia infolaatikko)
- #B7D0EE (tukiväri, vaaleansininen)
- #F18716 (tukiväri, oranssi)
Logo: /assets/puolueet/kd.svg
Kannatus
- Eduskuntavaalit
- 4,2 % (2023)
Jäsenmäärä
- Jäseniä
- 7 222 (2024) toimintakertomus 2023–2025: 163 osastoa 2023 ja 159 osastoa 2024; jäsenmaksun maksaneita 5 568 (2024)
Aiemmat ohjelmat
-
Periaateohjelma ja yleisohjelma (Kristillisdemokratia - vastuuta ja välittämistä) (2005)
Arkistokopio:
kd-2005-periaateohjelma.md -
Eduskuntavaaliohjelma 2015 (Rohkeus rakentaa tulevaisuutta) (2015)
Arkistokopio:
kd-2015-vaaliohjelma.md -
Eduskuntavaaliohjelma 2019 (Suomi, johon voit luottaa) (2019)
Arkistokopio:
kd-2019-vaaliohjelma.md -
Eduskuntavaaliohjelma 2023 (Järjen ääni) (2023)
Arkistokopio:
kd-2023-vaaliohjelma.md
Suomen Kristillisdemokraatit r.p. (KD) on vuonna 1958 perustettu kristillisdemokraattinen ja keskusta-oikeistolainen puolue, joka nojaa kristilliseen ihmiskuvaan, perheen asemaan ja sosiaaliseen markkinatalouteen. Vuoteen 2001 asti se toimi nimellä Suomen Kristillinen Liitto. Marraskuussa 2026 sillä on viisi kansanedustajaa ja kaksi ministeriä Orpon hallituksessa, ja se valmistautuu 18.4.2027 pidettäviin vaaleihin.
Historia
- 1958 — Perustava kokous pidettiin 6. toukokuuta Helsingin Kuusisaaressa. Päämääräksi ilmoitettiin kristillis-isänmaallisen suuntauksen edustaminen ja kansanvallan turvaaminen puoluediktatuurilta (kd.fi, historia).
- 1970 — Raino Westerholm valittiin Kymen vaalipiiristä puolueen ensimmäisenä kansanedustajana, ja liitto merkittiin puoluerekisteriin (kd.fi, historia).
- 1973–1979 — Vuonna 1973 puolueella oli jo 134 kunnanvaltuutettua. Westerholmin haastettua Kekkosen 1978 puolue sai seuraavissa vaaleissa 4,8 prosenttia ja yhdeksän paikkaa (kd.fi, historia; Wikipedia, taustatuki).
- 1991 — Kahdeksan paikkaa ja ensimmäinen hallitusvastuu Ahon hallituksessa, jossa Toimi Kankaanniemi oli kehitysyhteistyöministeri (kd.fi; Wikipedia).
- 1995–2003 — Bjarne Kalliksen kaudella puolue modernisoitui eurooppalaiseksi kristillisdemokratiaksi. Vuonna 1999 se sai kymmenen paikkaa ja Eija-Riitta Korholasta tuli ensimmäinen europarlamentaarikko (vaalit.fi; Wikipedia).
- 2001 — Nimeksi vahvistettiin Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Jyväskylän puoluekokouksessa äänin 223–101. Merkittäviä eroamisia ei ole, mutta 1990-luvulla EU-kysymys jakoi puoluetta (kd.fi; Wikipedia).
- 2003 — Eduskuntavaaleissa 5,3 prosenttia ja 148 987 ääntä, puolueen historian suurin ääniosuus (Tilastokeskus).
- 2011–2015 — Päivi Räsäsen johdolla puolue palasi hallitukseen; Räsänen oli sisäministeri Kataisen ja Stubbin hallituksissa (kd.fi, historia).
- 2015–2018 — Sari Essayah valittiin puheenjohtajaksi 2015, periaateohjelma uudistettiin Seinäjoella 2017 ja puolue hyväksyttiin EPP:n täysjäseneksi 2018 (kd.fi, historia; Wikipedia).
- 2023–2026 — Puolue meni Orpon hallitukseen: Essayahista tuli maa- ja metsätalousministeri ja keväällä 2025 Poutalasta toinen ministeri, ensimmäistä kertaa puolueen historiassa (kd.fi, ministerit).
Keskeisiä henkilöitä ovat Westerholm, Esko Almgren, Kankaanniemi, Kallis, Räsänen ja Essayah.
Ideologia ja arvot
KD sijoittuu keskusta-oikeistoon: taloudessa se painottaa yrittäjyyttä ja verotuksen keventämistä, sosiaalipolitiikassa yhteisvastuuta enemmän kuin kokoomus. Arvopohja on konservatiivinen erityisesti ihmisarvon, perheen ja uskonnonvapauden kysymyksissä.
Periaateohjelman (2017) mukaan puolue rakentaa "inhimillistä, oikeudenmukaista, perheystävällistä ja yritteliästä lähimmäisyhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisen arvo tunnustetaan ja kaikilla on turvallista elää". Ihmisarvo ulottuu ohjelman mukaan "hedelmöityksestä alkaen aina luonnolliseen kuolemaan asti", ja keskeisiä periaatteita ovat vapaus ja vastuu sekä lähipäätösperiaate (kd.fi, periaateohjelma 2017).
EU:hun puolue suhtautuu liittovaltiokriittisesti mutta ei aja eroa: unionia pitäisi kehittää "itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä", ja eurovaaliohjelman 2024 mukaan "EU:n hivuttaminen kohti liittovaltiota on lopetettava". Ohjelma vastustaa yhteisiä velkoja ja verotusoikeutta (kd.fi, eurovaaliohjelma 2024).
Natoon suhtaudutaan myönteisesti, ja puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen (kd.fi, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 2026).
Kokoomuksesta KD eroaa arvoissa ja perhepoliitikassa, perussuomalaisista maahanmuuton sävyssä: se korostaa ihmisarvoa ja velvoittavaa kotoutumista eikä vastakkainasettelua (kd.fi, maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2026).
Ohjelmat
Voimassa oleva periaateohjelma hyväksyttiin 19.8.2017 Seinäjoella. Sen kantavat teemat ovat ihmisarvon ja perheen suojeleminen, sosiaalinen markkinatalous ja yritteliäisyys sekä lähimmäisyhteiskunta.
Vuosina 2025–2026 on valmistunut tai päivittynyt kymmenkunta ohjelmaa: koulutus-, työllisyys-, ympäristö-, energia- ja ilmasto-, yrittäjyys-, ulko- ja turvallisuuspoliittinen, vammais-, liikunta- ja maahanmuuttopoliittinen ohjelma sekä yksinasuvien, seniori-, perhe- ja tasa-arvo-ohjelma. Aiempia ovat kunta- ja aluevaaliohjelmat 2025, eurovaaliohjelma 2024 ja eduskuntavaaliohjelma 2023 "Järjen ääni" (kd.fi, tutustu ohjelmiin).
Eduskuntavaaliohjelmaa 2027 ei ole julkaistu marraskuussa 2026. Vaaliteemojen runkona ovat 10.11.2026 esitellyt talouspolitiikan suuntaviivat (kd.fi, eduskuntavaalit 2027).
Politiikka
Talouspolitiikka
Puolue esitti 10.11.2026 yhdeksän miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudelle: noin 7,5 miljardia menosäästöjä ja 1,5 miljardia verotoimia. Suurimmat erät ovat valtionhallinto (1 mrd), hyvinvointialueiden hallinto ja tilat (1,4 mrd) sekä indeksijäädytykset (1,5 mrd), joista puolustus 670 ja Yle sekä taidelaitokset 232 miljoonaa euroa (Verkkouutiset 10.11.2026; KD:n sopeutusesitys).
Verotoimista suurin on ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen lykkääminen 2028 (815 milj. €), minkä lisäksi haittaveroista tavoitellaan 446 ja arvonlisäverouudistuksesta 223 miljoonaa. Arvonlisäverossa ruoka, lääkkeet ja vaipat laskisivat 12 prosenttiin ja yleinen kanta nousisi 26 prosenttiin; yhteisö- tai perintöveroa ei korotettaisi. Puolue on sitoutunut velkajarruun (KD:n sopeutusesitys; Yle 5.11.2026).
Työmarkkinoilla puolue korostaa sopimuskulttuuria ja yrittäjyyden esteiden purkamista itsensä työllistämisen mallilla (KD:n sopeutusesitys; eduskuntaryhmän kannanotot 26.8.2025).
Sosiaalipolitiikka
Perhepolitiikka on ydinaluetta: KD esittää porrastettua perheverotusta, jossa vähennys kasvaa lapsiluvun mukaan ja yksinhuoltajat huomioidaan. Sosiaaliturvan indeksit ja perusopetuksen rahoitus jäisivät ennalleen, eikä eläkkeisiin kohdistettaisi leikkauksia (KD:n sopeutusesitys).
Sote-palveluissa puolue vaatii rahoitusmallia, jossa raha seuraisi väestökriteereitä menohistorian sijaan, ja leikkaisi yksityislääkärikäyntien ja itsehoitolääkkeiden KELA-korvauksia 50 prosentilla (KD:n sopeutusesitys; KD-Lehti 24.10.2026).
Koulutuksessa puolue ajaa lähikoululisää valtionosuuksiin ja päivittäistä lukemista kaikilla luokka-asteilla. Maahanmuutossa linja on "inhimillistä mutta hallittua": ihmisarvo kuuluu jokaiselle, mutta maahantulon välineellistäminen on estettävä ja kotoutumisen oltava velvoittavaa (eduskuntaryhmän kannanotot; kd.fi, maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2026).
Ympäristö- ja energiapolitiikka
Ydinvoima on puolueelle keskeinen osa energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, ja pienydinvoimalat nähdään mahdollisuutena. Tuulivoimaa kannustetaan erityisesti merellä, ja kotimaisen kapasiteetin ylläpitoon luetaan myös turve ja CHP-tuotanto. Ilmastolaissa puolue ei esitä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen poistamista, mutta pitää sitä nykyarviolla vaikeasti saavutettavana ja vaatii realistista uudelleenarviointia sekä sitä, että jokainen sektori vastaa omista vähennyksistään (kd.fi, ympäristö-, energia- ja ilmasto-ohjelma 2026).
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Linja on länsisuuntainen ja Nato-myönteinen. Ohjelma korostaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamista liittolaisten kanssa sekä kokonaisturvallisuutta. EU:ssa painotetaan puolustusyhteistyötä ja ulkorajojen valvontaa mutta vastustetaan liittovaltiokehitystä ja yhteisvelkaa (kd.fi, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 2026).
Aluepolitiikka
KD profiloituu maaseudun ja pienten kaupunkien puolueena. Ohjelmissa korostuvat lähikoulut, lähipalvelut, ruokaturva ja kotimainen maatalous, liikenneverkon korjausvelka sekä asumisen kustannukset. Puolue esittää ruoka-alan yhteiskuntasopimusta, jolla ketjun lisäarvo siirtyisi paremmin tuottajille (eduskuntaryhmän kannanotot).
Muut teemat
Digipolitiikassa puolue vaatii tekoälylle eettiset rajat ja vaihtoehdon niille, jotka eivät pysy digipalveluissa mukana. Kulttuurissa se puolustaa kristillistä perintöä, kansallisia taidelaitoksia ja katsomusopetuksen mallia, jossa oma uskonto opetetaan erikseen. Sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat identiteettikysymyksiä; Päivi Räsänen on kuvannut kiihottamislain käyttöä kohdallaan vääräksi (kd.fi, periaateohjelma 2017; KD-Lehti 20.11.2026).
Johto ja valtarakenteet
Puheenjohtaja on Sari Essayah, joka valittiin 2015 ja uudelleen yksimielisesti kaudelle 2025–2027. Varapuheenjohtajat ovat Mika Poutala, Sirpa Pursiainen-Hautala ja Susanna Kokkonen. Puoluesihteeri on Mikko Rekimies, joka toimii myös vaalipäällikkönä, ja puoluevaltuuston puheenjohtaja on Jukka Palokangas (kd.fi).
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Peter Östman. Kansanedustajat ovat Essayah (Savo-Karjala), Poutala (Uusimaa), Östman (Vaasa), Sari Tanus (Pirkanmaa) ja Päivi Räsänen (Häme). Essayah sai 15 862 ääntä, Räsänen 6 968 ja Östman 6 444 (vaalit.fi 2023).
Hallituksessa Essayah on maa- ja metsätalousministeri ja Poutala liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri kesäkuusta 2025; kahden salkun jako on poikkeuksellisen hyvä viiteen paikkaan nähden (kd.fi, ministerit). Valiokuntapaikkoja ei saatu varmistettua julkisesta lähteestä (tarkistettava eduskunta.fi:stä). Julkista näyttöä järjestäytyneistä ryhmittymistä ei ole. Seuraava puoluekokous on 21.–22.8.2027 Jyväskylässä (kd.fi).
Vaalitulokset ja kannatus
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |
|---|---|---|---|
| 1999 | 4,2 % | 10 | +3 |
| 2003 | 5,3 % | 7 | −3 |
| 2007 | 4,9 % | 7 | 0 |
| 2011 | 4,0 % | 6 | −1 |
| 2015 | 3,5 % | 5 | −1 |
| 2019 | 3,9 % | 5 | 0 |
| 2023 | 4,2 % | 5 | 0 |
Lähteet: Tilastokeskus (1999–2019), vaalit.fi (2011, 2019, 2023). Vuonna 2023 ääniä kertyi 130 694; suurin äänimäärä on vuodelta 2003 (148 987).
Ylen mittauksessa 5.11.2026 kannatus oli 4,1 prosenttia; haastattelut tehtiin 12.10.–3.11.2026 (Yle; Verkkouutiset 5.11.2026). Kuntavaaleissa 2025 tulos oli 3,6 prosenttia ja 299 valtuutettua, kun 2021 valtuutettuja oli 311. Aluevaaleissa 2025 puolue sai 4,8 prosenttia ja 62 valtuutettua, eurovaaleissa 2024 tulos oli 4,1 prosenttia ilman paikkaa (vaalit.fi).
Vuonna 2023 puolue sai yhden edustajan viidestä vaalipiiristä; vahvinta kannatus on ollut Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Hämeessä (vaalit.fi; arvio). Tyypillinen kannattaja on keski-ikäinen tai sitä vanhempi, seurakuntaelämään osallistuva, maaseudulla tai pienessä kaupungissa asuva äänestäjä, jolle työllisyys, sosiaali- ja terveydenhuolto, vanhustenhoito ja koulutus ovat korostuneet (eduskuntavaalitutkimus 2019, siteerattu Wikipediassa; tarkistettava alkuperäisraportista).
Rakenne ja organisaatio
Ylin päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva puoluekokous, joka valitsee puheenjohtajiston, puoluesihteerin ja 60-jäsenisen puoluevaltuuston. Puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen, johon kuuluvat puheenjohtajiston lisäksi piirien edustajat (kd.fi).
Piirijärjestöjä on 15 ja erityisjärjestöjä kolme: KD Naiset, KD Nuoret ja KD Svenska. Paikallisosastoja oli 159 vuonna 2024 (kd.fi; toimintakertomus 2023–2025).
Rahoitus nojaa julkiseen puoluetukeen, joka oli 864 150 euroa vuonna 2026 ja on eduskuntapuolueiden pienimpiä (valtioneuvosto). Äänenkannattaja on Kristillisdemokraatti-lehti, päätoimittajana Kristiina Kunnas (kd.fi). Ajatushautomo Kompassi on perustettu 2016 (Wikipedia, taustatuki).
Jäsenmäärä on laskenut: 7 468 (2023) ja 7 222 (2024), joista jäsenmaksun maksoi 5 568. Osa laskusta johtuu maksamattomien jäsenten poistamisesta (toimintakertomus 2023–2025).
Arviot ja havainnot
Suurin vahvuus on hallituskelpoisuus ja selkeä arvoprofiili: puolue on ollut kolmessa hallituksessa ilman suurempia kriisejä ja tarjoaa kokoomukselle ja perussuomalaisille kumppanin, joka ei kilpaile samoista äänistä (arvio).
Suurin heikkous on koko: neljän prosentin kannatus antaa viisi paikkaa ja pienen puoluetuen, ja ehdokaspohja riittää vain osaan vaalipiirejä. Puolue vetoaa eniten kristillisiin yhteisöihin, maaseudun perheisiin ja ikääntyneisiin (arvio).
Sisäisiä kiistakysymyksiä ovat olleet arvo- ja oikeuskysymykset, kuten Päivi Räsäsen pitkä oikeusprosessi. Hallituksessa jännitettä syntyy siitä, että puolue lupaa olla leikkaamatta lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä samalla kun hallitus leikkaa menoja. Punaisia linjoja ovat eläkkeet, lapsiperheiden perustoimeentulo, maatalous, poliisi ja oikeuslaitos sekä perusopetuksen indeksit (KD-Lehti 20.11.2026; KD:n sopeutusesitys; arvio).
Arvio tulevaisuudesta: KD voi tavoitella 5–6 prosenttia ja kuutta paikkaa, jos perhe- ja maaseututeemat pysyvät kampanjan keskiössä. Suurempi harppaus edellyttäisi läpimurtoa kaupungeissa, mitä puolue ei ole 2000-luvulla saavuttanut (arvio, ei fakta).
Lähteet
- Puolue: kd.fi (historia, periaateohjelma 2017, puoluejohto, ministerit, puoluehallitus, ohjelmat, vaalit 2027, puoluekokous 2027), sopeutusesitys 10.11.2026, toimintakertomus 2023–2025, ympäristö-, maahanmuutto- ja turvallisuusohjelmat 2026, eurovaaliohjelma 2024, eduskuntaryhmän kannanotot 26.8.2025.
- Viranomaiset: vaalit.fi (eduskuntavaalit 2011, 2019, 2023; kunta- ja aluevaalit 2025; eurovaalit 2024), Tilastokeskus, valtioneuvosto (puolueavustukset 2026), eduskunta.fi.
- Media: Yle 5.11.2026, Verkkouutiset 5.11.2026 ja 10.11.2026, KD-Lehti 20.11.2026 ja 24.10.2026.
- Wikipedia: taustatukena historiassa ja äänestäjäkunnassa, ei ainoana lähteenä luvuille.
Lähteet
- Perustiedot: https://www.kd.fi/historia/
- Johto: https://www.kd.fi/puoluejohto/
- Profiili: https://www.kd.fi/periaateohjelma/
- Tunnus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kristillisdemokraatit
- Edustus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2025/fi/tulos_kokomaa.html
- Kannatus: https://yle.fi/a/74-20255019
- Jäsenmäärä: https://www.kd.fi/app/uploads/2025/08/Toimintakertomus_puolue-2023-2025.pdf
- Puolueohjelma: https://www.kd.fi/app/uploads/2015/01/Periaateohjelma2017_12s_FINAL_low.pdf