Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 147 pv 0 h 45 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Eläinoikeuspuolue

EOP

Ehdolla 2027

Vertaile

Perustiedot

Perustettu
2015 (2015-03-19) yhdistysrekisteriin 19.3.2015; puoluerekisteriin ensimmäisen kerran 20.9.2016, poistettiin 19.4.2023, palasi 8.10.2024
Rekisteröity puolueeksi
8.10.2024
Kotisivu
https://www.eop.fi/
Kotipaikka
Helsinki
Kansainväliset jäsenyydet
Animal Politics Foundation, Euroopan eläinpuolueiden verkosto (yhteinen manifesti 2019)
Ehdolla 2027
kyllä, neljä ehdokasta julkistettu 21.11.2026 mennessä; ehdokasasettelu jatkuu maaliskuuhun 2027 · 4 ehdokasta listalla

Johto

Puheenjohtaja
Jaakko Perttunen
Puoluesihteeri
Hilkka Luosa (tarkistettava; ei mainita eop.fi:n hallitussivulla 21.11.2026)
Varapuheenjohtajat
  • 1. vpj: Kapa Monola-Lemière
  • 2. vpj: Heini Niinimäki

Profiili

Ideologia
  • eläinten oikeudet
  • kestävyys, oikeudenmukaisuus ja elämä (arvoperusta)
Poliittinen kirjo
talous- ja ympäristöpolitiikaltaan vasemmistolainen, mutta puolue kieltäytyy sijoittamasta itseään vasen–oikeisto-akselille

Edustus

Eduskunta
0 (2023)
Kunnanvaltuustot
0 (2025)
Hyvinvointialueet
0 (2025)
Europarlamentti
0 (2024; ei ehdokaslistalla)

Tunnus

Värit
  • #000000 (pääväri, musta, virallinen logo)
  • #F8BA29 (keltainen)

Logo: /assets/puolueet/eop.png

Kannatus

Eduskuntavaalit
0,1 % (2023)

Jäsenmäärä

Jäseniä
ei julkista tietoa

Puolueohjelma

Manifesti (Oikeudenmukainen ja turvattu tulevaisuus kaikille eläimille) (fi, 6286 merkkiä)

Lue ohjelma

Eläinoikeuspuolue (EOP) on vuonna 2015 perustettu suomalainen puolue, jonka ensisijainen tavoite on eläinten oikeuksien nostaminen poliittiseen päätöksentekoon ja eläinten hyödyntämisen lopettaminen. Puolue oli puoluerekisterissä 2016–2023 ja palasi sinne lokakuussa 2024 (vaalit.fi). Sillä ei ole ollut paikkoja missään vaaleissa, ja se rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla.

Historia

  • 2014–2015 — Perustamisaloitteen tekivät Tarja Benaouda ja Kristina Labart-Bergestad, taustalla pettymys Vihreisiin ja Djurens Partin esimerkki. Yhdistysrekisteriin 19.3.2015, manifesti maaliskuussa 2015 (Wikipedia; eop.fi/manifesti).
  • 2015–2016 — Kannattajakorttikampanja käynnistyi 23.5.2015. Hakemus jätettiin heinäkuussa 2016 ja puolue hyväksyttiin rekisteriin 20.9.2016 (vaalit.fi).
  • 2017 — Ensimmäiset kuntavaalit tuottivat 1 795 ääntä (0,07 %) ja nolla paikkaa (vaalit.fi).
  • 2018 — Periaateohjelma 25.5.2018 ja yhteiskuntapoliittinen ohjelma 16.12.2018; Santeri Pienimäki jatkoi puheenjohtajana (eop.fi; Aamuset 31.5.2018).
  • 2019 — Ensimmäinen eduskuntavaali 3 378 ääntä (0,1 %) ja eurovaali 2 917 ääntä (0,2 %), ei paikkoja (vaalit.fi).
  • 2021–2022 — Kuntavaaleissa 1 761 ääntä (0,1 %) ja aluevaaleissa 493 ääntä (0,0 %) (vaalit.fi).
  • 2023 — Eduskuntavaaleissa 3 107 ääntä (0,1 %) ja nolla paikkaa; puolue poistettiin rekisteristä 19.4.2023 (vaalit.fi).
  • 2024 — Puolue palasi puoluerekisteriin 8.10.2024 uuden korttikierroksen jälkeen; paluu yhdistettiin julkisuudessa raakkutapaukseen (vaalit.fi; Keskisuomalainen 3.9.2024; MTV 13.10.2024).
  • 2025 — Kuntavaaleissa 546 ääntä (0,0 %) ja aluevaaleissa 1 455 ääntä (0,1 %), ei paikkoja (vaalit.fi).
  • 2026 — Puolue julkisti ensimmäiset ehdokkaansa 2027 vaaleihin: Perttunen ja Monola-Lemière (Pirkanmaa), Lindlöf (Pirkanmaa) ja Niinisalo (Uusimaa); asettelu jatkuu maaliskuuhun 2027 (eop.fi/ehdokkaat).

Paras äänimäärä on 2019 vaalien 3 378 ääntä ja korkein osuus saman vuoden eurovaalien 0,2 %. Vaikein vaihe oli 2023–2024 rekisterin ulkopuolella. Keskeisiä henkilöitä: Benaouda, Labart-Bergestad, Pienimäki ja Perttunen.

Ideologia ja arvot

Puolueen ydin on eläinten oikeudet ja lajisortoa vastustava etiikka. Periaateohjelman mukaan puolue tavoittelee "poliittista vallankumousta demokraattisin keinoin" ja määrittelee arvoperustakseen "kestävyyden, oikeudenmukaisuuden ja elämän" (eop.fi, periaateohjelma 2018). Ohjelma tähdentää, ettei puolue aja eläimille ihmisoikeuksia vaan "yksilön oikeutta lajityypilliseen elämään".

Talous- ja ympäristöpolitiikaltaan puolue on vasemmistolainen: se vastustaa kasvupakkoa ja kannattaa perustuloa, julkisia palveluja, työajan lyhentämistä ja haittoihin kohdistuvaa verotusta (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018). Puolue ei silti sijoita itseään vasen–oikeisto-akselille. UKK:n mukaan ihminen voi suojella eläimiä "riippumatta 'perinteisestä' poliittisesta suuntautumisestaan" (eop.fi/ukk).

EU:hun puolue suhtautuu "kriittisen positiivisesti". Se pitää unionia tarpeellisena yhteistyökanavana, haluaa tiukempaa eläinsuojelusääntelyä ja vahvempaa Euroopan parlamenttia, mutta palauttaisi osan päätösvallasta jäsenmaille (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018).

Natoon puolue ei ota ohjelmissaan kantaa. Vuoden 2018 ohjelma kritisoi yleistä asevelvollisuutta ja esittää tilalle parlamentaarisen valvonnan alaista ammattiarmeijaa ja vapaaehtoisreserviä, mahdollisesti osin EU:n yhteisen puolustuksen tasolla. Ohjelma vaatii aseistariisuntaa ja EU:n laajuista ydinaseettomuutta (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018). Päivitettyä Nato-kantaa ei löytynyt puolueen sivuilta 21.11.2026 (tarkistettava).

Kilpailijoistaan puolue eroaa siten, että eläinten oikeudet eivät ole sivuteema vaan toiminnan lähtökohta. EOP pitää itseään ainoana puolueena, jonka päämäärä on eläinten vapauttaminen (eop.fi/manifesti).

Ohjelmat

Voimassa oleva periaateohjelma on hyväksytty 25.5.2018 ja yhteiskuntapoliittinen ohjelma 16.12.2018. Lisäksi puolueella on manifesti "Oikeudenmukainen ja turvattu tulevaisuus kaikille eläimille" sekä vaaliohjelmat vuosilta 2017–2023 (eop.fi/puolueohjelmat).

Kolme keskeistä teemaa ovat eläinten oikeudellinen asema ja hyväksikäytön lopettaminen, ekologinen jälleenrakennus ja kasviperäinen ruoantuotanto sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja perustulo. Vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelma "Ääni eläimille ja luonnolle, ääni elämälle" vaati muun muassa eläinperäisten tuotteiden haittaveroa ja niin sanottua kuolinkerrointa, turkistarhauksen lakkauttamista, eläinkokeista luopumista, eläinasiainministeriötä ja eläinten itseisarvon kirjaamista lakiin (eop.fi, vaaliohjelma 2023).

Muita ohjelmia ovat Euroopan eläinpuolueiden yhteinen manifesti 2019, Tulevaisuusohjelma sekä kunta- ja aluevaaliohjelmat (eop.fi/puolueohjelmat).

Vuoden 2027 vaaliohjelmaa ei ole julkaistu 21.11.2026 mennessä. Kampanjan näkyvät teemat ovat eläinpolitiikan tuominen pysyväksi osaksi päätöksentekoa ja eläinnäkökulman puuttuminen vaalikeskustelusta. Perttunen kuvaa eläinoikeuksien edistämistä osaksi progressiivista politiikkaa ja arvostelee talouskuripolitiikkaa (eop.fi/ehdokkaat).

Politiikka

Talouspolitiikka

Puolue hylkää talouskasvun ensisijaisuuden ja puhuu "ekologisesta ja eettisestä jälleenrakennuksesta"; rajaton kasvu rajallisessa tilassa on sen mukaan mahdotonta (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018; vaaliohjelma 2023).

Verotuksessa painopiste siirtyisi ympäristöä rasittavaan kulutukseen ja pääomavirtoihin. Puolue lakkauttaisi eläintuotannon ja muut ympäristölle haitalliset elinkeinotuet ja nostaisi eläinperäisten tuotteiden verotusta haittaverolla ja kuolinkertoimella (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018; vaaliohjelma 2023).

Työmarkkinoilla puolue kannattaa työajan lyhentämistä. Se tukee yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja vaatii yritysvastuulakia (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018).

Sosiaalipolitiikka

Sosiaaliturvan keskeinen uudistus on vastikkeeton perustulo, joka riittäisi perustoimeentuloon ja korvaisi nykyisen suoritepohjaisen järjestelmän. Perustulon rinnalla säilytettäisiin sosiaalipalvelut, ja ensimmäisenä askeleena pidettäisiin laajempaa perustulokokeilua (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018).

Terveydenhuollossa puolue vaatii asiakasmaksuista luopumista, koska ne estävät hoitoon hakeutumista. Koulutuksessa se vaatii toisen asteen maksuttomuutta, korkeakoulujen maksuttomuuden säilyttämistä ja tutkimusrahoituksen nostoa (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018).

Maahanmuutossa linja on ihmisoikeusperustainen: puolue pitää vapaata liikkuvuutta perusoikeutena ja vaatii turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista, perheenyhdistämisen helpottamista ja pakolaiskiintiön nostamista vähintään Ruotsin tasolle (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018).

Ympäristö- ja energiapolitiikka

Puolue vaatii luopumista fossiilisista polttoaineista ja turpeesta sekä uusien fossiilisten voimaloiden rakentamiskieltoa. Energiantuotannossa painotetaan uusiutuvia muotoja ja kulutuksen vähentämistä. Metsissä se kannattaa jatkuvan kasvatuksen menetelmiä avohakkuiden sijaan ja soiden ennallistamista. Metsien käyttöä lyhytikäisiin puutuotteisiin ja bioenergiaan pidetään huonona ratkaisuna (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018).

Maataloudessa tavoite on siirtää tuet kasviproteiinin tuotantoon ja luopua eläintuotannon subventiosta. Luonnonsuojelussa puolue korostaa uhanalaisten lajien ja kansallispuistojen metsästyskieltoja sekä petoeläinten suojelua (eop.fi, vaaliohjelma 2023).

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Linja perustuu konfliktien ehkäisyyn, aseistariisuntaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Puolue pitää sääntöpohjaista järjestelmää Suomen etuna ja korostaa kyberturvallisuutta sekä propagandavaikuttamisen torjuntaa. Se vastustaa asekauppaa konfliktien osapuolille (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018).

Kehityspolitiikassa korostetaan kehityskoherenssia ja vastaanottajien omistajuutta. Puolue on vaatinut Suomen tunnustavan Palestiinan valtion, lopettavan asekaupat Israelin kanssa ja ajavan EU:n assosiaatiosopimuksen purkamista (eop.fi/lausunnot; ajankohta ei ole sivulla yksilöity, arviolta 2025).

Aluepolitiikka

Liikenteessä puolue suosii joukkoliikennettä, raideliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Kaupunkeja ei tule rakentaa yksityisautoilun ehdoilla, mutta haja-asutusalueilla auto hyväksytään tarpeelliseksi. Puolue kannattaa polttomoottoriautojen myyntikieltoa ja progressiivista lentoveroa (eop.fi, yhteiskuntapoliittinen ohjelma 2018). Asumisessa se painottaa ilmastokestävää rakentamista ja kiertotaloutta (eop.fi, vaaliohjelma 2023).

Muut teemat

Eläinpolitiikan hallinnollinen uudistus on puolueen oma teema: eläinasiainministeriö, eläinasiainvaliokunta ja eläinasiavaltuutetun virat. Puolue haluaa eläinten itseisarvon lakiin ja selvittää eläinten perusoikeuksien kirjaamista perustuslakiin (eop.fi, vaaliohjelma 2023).

Lemmikkieläimissä puolue puhuu omistajuuden sijaan huoltajuudesta ja vaatii muun muassa eläinten myynnin kieltämistä eläinkaupoissa. Digipolitiikkaa ohjelmissa ei käsitellä erikseen (eop.fi, vaaliohjelma 2023).

Johto ja valtarakenteet

Puheenjohtaja on Jaakko Perttunen. Varapuheenjohtajat ovat Kapa Monola-Lemière ja Heini Niinimäki. Hallitukseen kuuluvat lisäksi jäsenet Kari Niinisalo, Maria Böhm, Sofia Autio ja Senja Korvensiipi sekä varajäsen Marko Alastalo (eop.fi/hallitus, 21.11.2026). Perttusen valintavuotta ei löytynyt julkisista lähteistä; edeltäjänsä Santeri Pienimäki jatkoi tehtävässä ainakin toukokuuhun 2018 (Aamuset 31.5.2018).

Puoluesihteeriksi on Wikipedia-navigaatiossa merkitty Hilkka Luosa, mutta eop.fi:n hallitussivulla puoluesihteeriä ei mainita 21.11.2026 (tarkistettava). Sääntöjen mukaan puoluehallitus ottaa puoluesihteerin, joten tehtävä voi olla täyttämättä (eop.fi/liity, 19 §).

Puolueella ei ole kansanedustajia, eduskuntaryhmää, valiokuntapaikkoja eikä ministereitä. Sisäisistä ryhmittymistä ei ole julkista tietoa.

Vaalitulokset ja kannatus

| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |

|---|---|---|---|

| 2019 | 0,1 % | 0 | uusi |

| 2023 | 0,1 % | 0 | 0 |

Vuonna 2019 puolue sai 3 378 ääntä ja vuonna 2023 3 107 ääntä. Vuonna 2023 sillä oli 20 ehdokasta (vaalit.fi; EV27-projektin ehdokasaineisto). Puolue ei ole 2024 eurovaalien ehdokasasettajien listalla (vaalit.fi; tarkistettava).

Kuntavaaleissa puolue sai 1 795 ääntä (2017), 1 761 (2021) ja 546 (2025). Aluevaaleissa 493 ääntä (2022) ja 1 455 (2025). Eurovaaleissa 2019 puolue sai 2 917 ääntä eli 0,2 prosenttia (vaalit.fi; Wikipedia).

Ylen 5.11.2026 mittauksessa EOP:tä ei mainita eikä omaa galluparviota löytynyt. Kannatus painottuu vaalipiireihin, joissa on ehdokkaita; vuoden 2027 ehdokkaista kolme on Pirkanmaalta ja yksi Uudeltamaalta (eop.fi/ehdokkaat). Tyypillisiä kannattajia ovat eläinoikeusaktivistit, vegaanit ja ympäristökysymyksiin sitoutuneet kaupunkilaiset (arvio).

Rakenne ja organisaatio

Sääntöjen mukaan kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Puoluekokous pidetään vuosittain tammi–toukokuussa, ja se valitsee puheenjohtajan, 1–2 varapuheenjohtajaa, 3–5 jäsentä sekä varajäsenet. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta (eop.fi/liity, 1, 15 ja 19 §).

Järjestörakenne on paikallis-, piiri- ja keskustasoinen. Paikallistoimintaa on ollut Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa (Wikipedia, 2016), ja piirijärjestöjä ainakin Helsingin, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan vaalipiireissä (Wikipedia-navigaatio; ajantasaisuus tarkistettava).

Rahoitus nojaa jäsenmaksuihin ja lahjoituksiin. Puolue ei saa valtion puoluetukea, koska sillä ei ole kansanedustajia (eop.fi/eduskuntavaalit-2027). Jäsenmaksu oli 2022 vähintään 25 euroa, opiskelijoilta ja vähävaraisilta 12 euroa (eop.fi/liity-jseneksi). Jäsenmäärää ei ole julkistettu. Puoluelehteä ei löytynyt; viestintä tapahtuu verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja sosiaalisessa mediassa.

Arviot ja havainnot

Vahvuus on selkeä profiili. Eläinten oikeudet antavat puolueelle ideologisen selkärangan, jota mikään muu rekisteröity puolue ei haasta samalla kärjellä (arvio).

Heikkous on pieni kannatuspohja ja resurssit. Ilman kansanedustajia puolue jää puoluetuen ulkopuolelle, ja alle 0,1 prosentin kannatus tekee vaalimenestyksestä rakenteellisesti vaikeaa. Rekisterikatko 2023–2024 vei aikaa kannattajakorttien keruuseen (arvio).

Puolue vetoa parhaiten eläinoikeusliikkeen aktiiveihin, vegaaneihin ja nuoriin kaupunkilaisiin, joille eläinkysymys on moraalinen kynnyskysymys. Laajempaa yleisöä rajoittaa ohjelman radikaalius: eläintuotannon alasajo, eläinperäisten tuotteiden haittavero ja perustulo ovat vaikeasti myytäviä (arvio).

Hallituskumppaneita puolueella ei ole ollut. Punaisia linjoja ovat eläinten hyväksikäytön jatkaminen, turkistarhaus ja eläinkokeet (arvio).

Arvio: puolue säilynee rekisteröitynä eläinkysymysten äänitorvena, mutta eduskuntapaikka 2027 on epätodennäköinen ilman kannatusloikkaa. Realistinen tavoite on äänimäärän kasvu ja eläinpoliittisen keskustelun pitäminen esillä (arvio, ei ennuste).

Lähteet

  • Eläinoikeuspuolue: eop.fi (hallitus, ehdokkaat, eduskuntavaalit 2027, ohjelmat, manifesti, UKK, lausunnot, aloitteet, säännöt, jäsenyys).
  • Eläinoikeuspuolueen ohjelmat: periaateohjelma 25.5.2018; yhteiskuntapoliittinen ohjelma 16.12.2018; eduskuntavaaliohjelma 2023 "Ääni eläimille ja luonnolle, ääni elämälle"; Euroopan eläinpuolueiden yhteinen manifesti 2019.
  • Oikeusministeriö ja vaalit.fi: rekisteröidyt puolueet, rekisterimerkinnät 2016, 2023 ja 2024, tulospalvelu (eduskuntavaalit 2019 ja 2023, kuntavaalit 2017, 2021 ja 2025, aluevaalit 2022 ja 2025, eurovaalit 2019 ja 2024).
  • Media: Yle 5.11.2026 (kannatusmittaus); Keskisuomalainen 3.9.2024; MTV Uutiset 13.10.2024; Aamuset 31.5.2018.
  • Wikipedia: Eläinoikeuspuolue, vain taustatukena.
  • EV27-projekti: ehdokasaineisto (20 ehdokasta vuonna 2023) ja vaalilupaukset.