Perustiedot
- Perustettu
- 2020 (2020-01-20) yhdistys perustettu 20.1.2020; puolue itse ilmoittaa perustamisajankohdaksi joulukuun 2019; puoluerekisteriin 1.3.2021 kerättyään 5 000 kannatusilmoitusta
- Rekisteröity puolueeksi
- 1.3.2021
- Kotisivu
- https://avoinpuolue.fi/
- Kotipaikka
- Espoo
- Ehdolla 2027
- kyllä, puolue ilmoittaa verkkosivullaan olevansa mukana eduskuntavaaleissa 2027; ehdokaslistoja ei ollut julkistettu 21.11.2026
Johto
- Puheenjohtaja
- Thierry Botty van den Bruele (lokakuu 2024–, jatkokausi kesäkuussa 2025)
- Puoluesihteeri
- Petrus Pennanen (2026–)
- Varapuheenjohtajat
-
- Ilkka Nuotio (2025–)
- Petrus Pennanen (2025–, siirtyi puoluesihteeriksi 2026)
Profiili
- Ideologia
-
- markkinaliberalismi
- sosiaaliliberalismi
- suora demokratia
- elektroninen demokratia
- tiedepohjaisuus
- Poliittinen kirjo
- ei vasen–oikeisto-akselilla: puolue kuvaa itsensä akselin ulkopuoliseksi, ja profiili on synkreettinen; talouspolitiikaltaan markkinaliberaali, arvopolitiikaltaan liberaali
Edustus
- Eduskunta
- 0 (2023)
- Kunnanvaltuustot
- 0 (2025)
- Hyvinvointialueet
- 0 (2025)
- Europarlamentti
- 0 (2024)
Tunnus
- Värit
-
- #ffb300 (pääväri, keltainen, Wikipedia)
- vihreä (tukiväri, Wikipedia)
Logo: /assets/puolueet/avoin.png
Kannatus
- Eduskuntavaalit
- 0,0 % (985 ääntä, 2023)
Jäsenmäärä
- Jäseniä
- ei julkista tietoa
Avoin Puolue on vuonna 2020 yhdistyksenä perustettu ja maaliskuussa 2021 puoluerekisteriin merkitty pienpuolue, joka korostaa avoimuutta, tiedepohjaista päätöksentekoa ja suoraa demokratiaa. Sen tunnetuin linjaus on 1 500 euron perustulo, jonka puolue lupaa rahoittaa pienydinvoimalla ja ydinjätteen loppusijoituksella. Puolueella ei ole kansanedustajia eikä kunnanvaltuutettuja, ja sen kannatus eduskuntavaaleissa on jäänyt alle 0,1 prosenttiin. Eduskuntavaalit järjestetään 18.4.2027 (vaalit.fi).
Historia
- 2019 — Petrus Pennanen valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 2017 piraattipuolueen listalta 1 364 äänellä. Hän erosi piraateista ja perusti joulukuussa 2019 oman yhden hengen valtuustoryhmän (Wikipedia; HS 2.12.2019).
- 2020 — Yhdistys perustettiin 20.1.2020, ja kannattajakorttien keruu alkoi 3.6.2020 (Wikipedia). Puolue itse ajoittaa perustamisensa joulukuuhun 2019 (avoinpuolue.fi, tietoa-sivu).
- 2021 — Tarvittavat 5 000 kannatusilmoitusta täyttyivät 24.2.2021, ja oikeusministeriö merkitsi puolueen rekisteriin 1.3.2021 (vaalit.fi; Wikipedia). Ensimmäisissä kuntavaaleissa Helsingin ehdokkaat asettuivat RKP:n listalle sitoutumattomina 19.4.2021 julkaistun tiedotteen mukaan; koko maan tulos oli 435 ääntä ja nolla paikkaa (tulospalvelu.vaalit.fi).
- 2022 — Aluevaaleissa 181 ääntä ja nolla paikkaa. Ehdokkaita oli Vantaa–Keravan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Lapin hyvinvointialueilla (Wikipedia).
- 2023 — Ensimmäiset eduskuntavaalit tuottivat 985 ääntä eli 0,0 prosenttia ja nolla paikkaa. Ehdokkaita oli yhdeksän, joista kahdeksan Helsingin ja yksi Lapin vaalipiirissä (tulospalvelu.vaalit.fi; avoinpuolue.fi, eduskuntavaalit 2023).
- 2024 — Europarlamenttivaaleissa 1 273 ääntä (0,1 %) ja 11 ehdokasta, ei paikkaa (tulospalvelu.vaalit.fi; Yle 5.6.2024). Lokakuun puoluekokous valitsi Thierry Botty van den Bruelen puheenjohtajaksi; Pennanen siirtyi varapuheenjohtajaksi (avoinpuolue.fi 20.11.2024).
- 2025 — Puolueohjelma hyväksyttiin puoluekokouksessa 22.5.2025 ja päivitettiin 9.6.2025. Kuntavaaleissa 680 ääntä ja aluevaaleissa 74 ääntä, molemmissa nolla paikkaa (tulospalvelu.vaalit.fi). Kesäkuun kokous valitsi Juha Hyrkäksen puoluesihteeriksi (avoinpuolue.fi, uusi hallitus 26.6.2025).
- 2026 — Hallitus uudistui: puoluesihteerinä aloitti Petrus Pennanen. Puolue julkaisi sivustonsa useilla kielillä ja ilmoitti osallistuvansa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin (avoinpuolue.fi, tarkistettu 21.11.2026).
Nimenmuutoksia ei ole ollut; ruotsinkielinen nimi on Öppna Partiet. Paras äänimäärä on 1 273 ääntä eurovaaleista 2024 ja heikoin 74 ääntä aluevaaleista 2025. Keskeisiä henkilöitä ovat Pennanen, Botty, Nuotio, Hyrkäs ja Rantanen.
Ideologia ja arvot
Puolue kiistää sijoittumisensa vasen–oikeisto-akselille: "Emme ole vasemmistoa emmekä oikeistoa", sivusto linjaa, ja Pennanen on kuvannut puolueen edustavan "tieteeseen ja järkeen perustuvaa politiikkaa, joka ei perustu vasemmisto–oikeisto-ajattelun kaltaisiin ideologisiin poteroihin" (avoinpuolue.fi; Wikipedia). Käytännössä talouslinja on markkinaliberaali ja arvolinja liberaali.
Ohjelma määrittelee lähtökohdan näin: "Avoin Puolue on ihmislähtöinen, pragmaattinen ja ratkaisukeskeinen puolue, joka rakentaa politiikkaansa faktoihin, avoimuuteen ja kansalaisten osallisuuteen" (puolueohjelma 2025). Toistuvia arvoja ovat avoimuus ja läpinäkyvyys, tiedepohjaisuus, yksilön vapaus ja vastuu, yhdenvertaisuus sekä osallistava demokratia.
EU:hun puolue suhtautuu myönteisesti mutta haluaa kehittää unionia "läpinäkyvämpään, demokraattisempaan ja kansalaisia paremmin osallistavaan suuntaan". Se vaatii enemmistöpäätöksiä veto-oikeuden sijaan ja kannattaa muun muassa Ahvenanmaan erityisaseman muuttamista (puolueohjelma 2025).
Natoon suhde on myönteinen: "NATO-jäsenyys on tärkeä osa maanpuolustusta", ja myös EU:n omaa puolustusta halutaan vahvistaa. Asevelvollisuus muutettaisiin sukupuolineutraaliksi kokonaispalvelukseksi (puolueohjelma 2025).
Lähimmistä vertailukohdista puolue eroaa liberaalipuolueesta ydinvoimapainotuksen ja energiarahaston kautta, piraattipuolueesta laajemman ohjelman kautta ja vihreistä ydinvoimamyönteisyyden kautta (arvio).
Ohjelmat
Voimassa oleva puolueohjelma hyväksyttiin puoluekokouksessa 22.5.2025 ja päivitettiin 9.6.2025 (avoinpuolue.fi/puolueohjelma). Sen kolme keskeistä teemaa ovat perustulo ja tasavero, pienydinvoima ja Kansallinen Puhtaan Energian rahasto sekä avoin hallinto ja suora demokratia.
Muita aineistoja ovat perustuloa ja veromallia esittelevä sivusto laskureineen sekä teemasivu, joka listaa parikymmentä yksittäistä tavoitetta kannabiksen laillistamisesta Malmin lentokentän säilyttämiseen (avoinpuolue.fi/teemat). Erillistä vaaliohjelmaa vuodelle 2027 ei ollut julkistettu 21.11.2026, eikä ohjelmasivulla ole vuoden 2027 vaaliteemoja.
Politiikka
Talouspolitiikka
Ydin on perustulo ja sen rahoitus. Puolue lupaa jokaiselle täysi-ikäiselle 1 500 euron verottoman perustulon, josta 800 euroa vastaa nykyisten perusosien tasoa ja 700 euroa tulee Kansallisesta Puhtaan Energian rahastosta. Rahasto kerrytettäisiin viemällä lähes päästötöntä ydinsähköä Eurooppaan ja säilömällä ydinjätettä Onkaloon; puolue arvioi tuloiksi yli 1 000 miljardia euroa 30 vuodessa ja 500 miljardia ydinjätehuollosta (avoinpuolue.fi/perustulo). Nämä ovat puolueen omia laskelmia, joita ei ole riippumattomasti arvioitu.
Verotus toteutettaisiin kaksiportaisena tasaverona: 5 prosenttia tuloista 1 000 euroon asti, sen yli 20 prosenttia, minkä lisäksi kunnallisvero. Ansio- ja pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla, ja progressiosta sekä marginaaliveroista luovuttaisiin (avoinpuolue.fi/perustulo). Puolue tavoittelee tasapainoista taloutta, jossa lainaa saa ottaa investointeihin mutta ei jatkuvaan alijäämään, ja katsoo verotuksen keventämisen parantavan työn ja yrittämisen kannustimia (avoinpuolue.fi/teemat).
Sosiaalipolitiikka
Perustulo korvaisi työttömyys-, toimeentulo-, eläke- ja opintotukien perusosat mutta ei ansiosidonnaista työttömyysturvaa eikä asumistukea. Tavoite on poistaa kannustinloukut ja hakemusbyrokratia (avoinpuolue.fi/perustulo). Ohjelma painottaa mielenterveyttä ja neurokirjoa, köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyä sekä päihdepolitiikan haittojen vähentämistä (puolueohjelma 2025).
Terveydenhuollossa puolustetaan julkista järjestelmää ja ennaltaehkäisevää työtä, koulutuksessa tasa-arvoista perusopetusta ja elinikäistä oppimista. Maahanmuutossa puolue pitää tarvetta 45 000–65 000 maahanmuuttajalle vuodessa ja ehdottaa englannista kolmatta virallista kieltä (puolueohjelma 2025).
Ympäristö- ja energiapolitiikka
Puolue haluaa lopettaa hiilen ja turpeen polton ja korvata sen pienydinvoimalla, tuulella ja aurinkovoimalla. Ydinvoimaa kuvataan ohjelmassa "vähäpäästöisimmäksi ja vähiten vaaralliseksi energiamuodoksi", ja SMR-reaktoreita halutaan teollisuuden ja kaukolämmön tarpeisiin. Uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja sähköistä liikennettä edistetään, ja tavoitteena on ilmainen paikallisliikenne (puolueohjelma 2025).
Ohjelma lupaa suojella luonnontilaisia metsiä, ennallistaa soita ja jokia sekä vahvistaa ympäristöhallintoa. Liikenteessä puolue esittää Euroopan raideleveyteen siirtymistä ja Malmin lentokentän säilyttämistä (puolueohjelma 2025; avoinpuolue.fi/teemat).
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Linja nojaa ihmisoikeuksiin, kansainväliseen oikeuteen ja monenkeskiseen yhteistyöhön YK:n, EU:n ja Etyjin puitteissa. Puolue kannattaa rauhanvälitystä, kehityspolitiikkaa ja siviilikriisinhallintaa sekä vastustaa asevarustelun lisäämistä. Lähi-idässä se vaatii Palestiinan valtion tunnustamista (puolueohjelma 2025).
Aluepolitiikka
Puolue ajaa suur-Helsingin kuntien yhdistämistä ja ilmaista joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla. Asumisen hintaa halutaan laskea rakentamalla korkeaa ja laadukasta asuntoa raideliikenteen asemien lähelle. Kaupunkiluontoa ja korttelipihojen viherrakentamista pidetään terveyskysymyksenä, ja tyhjiä tiloja halutaan avata kansalaisten käyttöön (avoinpuolue.fi/teemat; puolueohjelma 2025).
Muut teemat
Näkyvimpiä arvoliberaaleja linjauksia ovat kannabiksen laillistaminen, eutanasian salliminen, seksityön laillistaminen ja eläinten oikeuksien vahvistaminen. Puolue korostaa avointa hallintoa: kokousten livestriimausta, selkokielisiä päätösasiakirjoja ja kansalaisten suoraa vaikutusvaltaa sekä kansanäänestyksiä. Teknologia- ja digipolitiikassa se painottaa avoimia teknologioita, tekoälyn vastuullista käyttöä ja digitaalista osallisuutta (puolueohjelma 2025; avoinpuolue.fi/teemat).
Johto ja valtarakenteet
Puheenjohtaja on Thierry Botty van den Bruele, joka valittiin tehtävään lokakuun 2024 puoluekokouksessa ja jatkoi kesäkuun 2025 kokouksessa (avoinpuolue.fi 20.11.2024 ja 26.6.2025). Puoluesihteeri on Petrus Pennanen, joka mainitaan tehtävässä vuoden 2026 yhteystietosivulla; häntä ennen puoluesihteerinä oli Juha Hyrkäs (2025) ja sitä ennen Elias Rantanen (2023–2025). Varapuheenjohtajista ei ole ajantasaista varmistusta marraskuulta 2026: vuoden 2025 kokouksessa valittiin Ilkka Nuotio ja Petrus Pennanen (tarkistettava).
Hallituksen muita jäseniä ovat Aleks Koivisto ja Hanna Höglund sekä varajäsen Ilkka Nuotio (avoinpuolue.fi, yhteystiedot 2026). Puolueella ei ole kansanedustajia, joten sillä ei ole eduskuntaryhmää eikä valiokuntapaikkoja, eikä se ole hallituksessa. Näkyvin luottamustoimi on Pennasen varavaltuutus Helsingin kaupunginvaltuustossa; Botty istuu Espoon keskusvaalilautakunnan varajäsenenä (Wikipedia; avoinpuolue.fi/tietoa).
Sisäisistä ryhmittymistä tai valtakamppailuista ei ole julkista tietoa. Julkisesti näkyvin piirre on johdon vaihtuvuus: puheenjohtaja vaihtui 2024 ja puoluesihteeri kahdesti vuosina 2025–2026.
Vaalitulokset ja kannatus
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | Muutos |
|---|---|---|---|
| 1999–2019 | ei osallistunut | — | — |
| 2023 | 0,0 % (985 ääntä) | 0 | uusi |
Luvut: Oikeusministeriön tulospalvelu (tulospalvelu.vaalit.fi). Puolue rekisteröitiin vasta 2021, joten se ei voinut osallistua sitä edeltäviin eduskuntavaaleihin.
Muut vaalit:
| Vaali | Vuosi | Äänet | Paikat |
|---|---|---|---|
| Kuntavaalit | 2021 | 435 | 0 |
| Aluevaalit | 2022 | 181 | 0 |
| Europarlamenttivaalit | 2024 | 1 273 (0,1 %) | 0 |
| Kuntavaalit | 2025 | 680 | 0 |
| Aluevaalit | 2025 | 74 | 0 |
Luvut: tulospalvelu.vaalit.fi (KV-2021, AV-2022, EPV-2024, KV-2025, AV-2025).
Puolueelle ei raportoida omaa gallup-lukua. Ylen 5.11.2026 ja HS:n 18.11.2026 kannatusmittaukset listaavat eduskuntapuolueet ja Liike Nytin, eikä Avoin Puolue esiinny niissä.
Kannatus on käytännössä Helsingin seudun ilmiö. Vuoden 2023 ehdokkaista kahdeksan yhdeksästä oli Helsingin vaalipiirissä, ja puolueen äänimäärä jäi alle tuhanteen koko maassa. Kuntavaaleissa 2021 Helsingin ehdokkaat olivat RKP:n listalla, joten heidän äänensä kirjautuivat RKP:lle. Tyypillisistä kannattajaryhmistä ei ole tutkittua tietoa; ehdokasprofiilien perusteella painotus on kaupunkilaisissa asiantuntijoissa, insinööreissä ja teknologia-alan toimijoissa (arvio).
Rakenne ja organisaatio
Ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous, joka valitsee hallituksen ja puheenjohtajan. Hallitus johtaa toimintaa kokousten välillä (avoinpuolue.fi, säännöt 2021). Puolueella on aluejaosto Tampereella, mutta julkisista lähteistä ei löydy piirijärjestöjen verkostoa (avoinpuolue.fi/tietoa).
Jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa. Puolue ei saa valtion puoluetukea, koska tuki edellyttää kansanedustajaa tai vähintään kahden prosentin ääniosuutta eduskuntavaaleissa; toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla (vaalit.fi, puolueiden rahoitus; avoinpuolue.fi).
Puolueella ei ole omaa puoluelehteä; viestintä tapahtuu verkkosivujen, sähköpostin ja sosiaalisen median kanavien kautta (avoinpuolue.fi). Jäsenmäärää ei ole julkistettu (Ei tiedossa julkisista lähteistä).
Arviot ja havainnot
Suurin vahvuus on ohjelmallinen omaleimaisuus. Perustulo, pienydinvoima ja energiarahasto muodostavat yhdistelmän, jota millään muulla rekisteröidyllä puolueella ei ole, ja se on taannut puolueelle näkyvyyttä pienpuoluetenteissä (Yle 5.6.2024).
Suurin heikkous on koko ja henkilöityminen. Puolueella ei ole paikkoja missään valtuustossa, jäsenmäärä on pieni eikä ehdokaslistoja vuodelle 2027 ole vielä julkaistu. Yle kuvasi puoluetta vuonna 2024 Pennaseen henkilöityneeksi, ja ohjelman kärkihankkeet nojaavat vahvasti hänen asiantuntijuuteensa (Yle 5.6.2024).
Puolue vetoa parhaiten kaupunkilaisiin, jotka arvostavat tiedepohjaisuutta, ydinteknologiaa ja suoraa demokratiaa, sekä arvoliberaaleihin äänestäjiin (arvio).
Sisäisistä kiistakysymyksistä ei ole julkista tietoa. Ohjelmallisia jännitteitä voi nähdä perustulon rahoituksen uskottavuudessa: 1 500 euron perustulo nojaa puolueen omaan arvioon ydinsähkön viennistä ja ydinjätehuollon tuloista, joita kukaan ulkopuolinen ei ole vahvistanut (arvio). Punaisia linjoja ovat perustulo, ydinvoima, avoin hallinto ja päihdepolitiikan vapauttaminen.
Hallituskumppaneista ei voi tehdä päätelmiä ilman paikkoja. Ohjelman perusteella lähimmäksi sijoittuvat liberaalipuolue ja RKP, joiden kanssa puolue on tehnyt vaaliyhteistyötä Helsingissä 2021 (arvio).
Arvio tulevaisuudesta: vuoden 2027 tavoite on todennäköisesti näkyvyys ja ääniosuuden kasvattaminen, ei paikka. Koska puolue ei saanut paikkaa vuoden 2023 vaaleissa, toinen peräkkäinen paikaton vaali voi johtaa poistoon puoluerekisteristä samalla perusteella kuin liberaalipuolueen kohdalla vuonna 2023 (arvio, vaalit.fi).
Lähteet
- Avoin Puolue: avoinpuolue.fi, etusivu, tietoa-sivu, puolueohjelma (22.5.2025, päivitetty 9.6.2025), perustulo- ja veromallisivu, teemasivu, yhteystiedot, blogi 25.3.2026 ja tiedotteet 19.4.2021, 20.11.2024 ja 26.6.2025.
- Oikeusministeriö: vaalit.fi, rekisteröidyt puolueet (päivitetty 13.5.2026), puolueiden rahoitus ja eduskuntavaalien 2027 aikataulu; tulospalvelu.vaalit.fi, EKV-2023, KV-2021, KV-2025, AV-2025 ja EPV-2024.
- Yle: 5.6.2024 pienpuolueiden eurovaaliesittely (yle.fi/a/74-20092114); 5.11.2026 kannatusmittaus (yle.fi/a/74-20255019).
- Helsingin Sanomat: 2.12.2019 Helsingin valtuuston yhden hengen ryhmästä; HS-gallup 18.11.2026.
- Wikipedia: Avoin puolue, Petrus Pennanen ja The Open Party (Finland), taustatukena historiassa ja vaalituloksissa.
Lähteet
- Perustiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_puolue
- Johto: https://avoinpuolue.fi/tietoa-avoimesta-puolueesta/
- Profiili: https://avoinpuolue.fi/
- Tunnus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_puolue
- Edustus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/
- Kannatus: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html
- Puolueohjelma: https://avoinpuolue.fi/puolueohjelma/