Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 18 h 36 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · PTK 115/2026 vp

Torstai 19.11.2026 klo 16.00—21.43

PTK 115/2026 vp · Pöytäkirja

Tiedot

TunnusPTK 115/2026 vp
TyyppiPöytäkirja
KuvausTäysistunnon virallinen pöytäkirja: mitä istunnossa on käsitelty ja päätetty.
Päivämäärä19.11.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Karoliina Partanen esittelijä Sosiaaliturvaministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Wille Rydman esittelijä Sosiaali- ja terveysministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Karoliina Partanen esittelijä Sosiaaliturvaministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Karoliina Partanen esittelijä Sosiaaliturvaministeri
Mari-Leena Talvitie esittelijä Tiede- ja kulttuuriministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Karoliina Partanen esittelijä Sosiaaliturvaministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Sakari Puisto esittelijä Elinkeinoministeri
Mari Rantanen esittelijä Sisäministeri
Karoliina Partanen esittelijä Sosiaaliturvaministeri
Sari Essayah esittelijä Maa- ja metsätalousministeri
Wille Rydman esittelijä Sosiaali- ja terveysministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Antti Häkkänen esittelijä Puolustusministeri
Antti Häkkänen esittelijä Puolustusministeri
Antti Häkkänen esittelijä Puolustusministeri
Antti Häkkänen esittelijä Puolustusministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Matias Marttinen esittelijä Työministeri
Petteri Orpo mainittu —
Riikka Purra mainittu —
Antti Häkkänen mainittu —
Sari Essayah mainittu —
Ville Tavio mainittu —
Anders Adlercreutz mainittu —
Lulu Ranne mainittu —
Anna-Kaisa Ikonen mainittu —
Mari Rantanen mainittu —
Wille Rydman mainittu —
Mari-Leena Talvitie mainittu —
Matias Marttinen mainittu —
Sakari Puisto mainittu —
Karoliina Partanen mainittu —
Timo Harakka mainittu —
Timo Harakka mainittu —
Tytti Tuppurainen mainittu —
Antti Kurvinen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Saara Hyrkkö mainittu —
Laura Meriluoto mainittu —
Helena Marttila mainittu —
Mari Holopainen mainittu —
Harry Harkimo mainittu —
Jessi Jokelainen mainittu —
Jouni Ovaska mainittu —
Suna Kymäläinen mainittu —
Oras Tynkkynen mainittu —
Hanna Räsänen mainittu —
Antti Lindtman mainittu —
Markus Lohi mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Tuula Haatainen mainittu —
Olga Oinas-Panuma mainittu —
Sofia Vikman mainittu —
Mira Nieminen mainittu —
Anders Norrback mainittu —
Sari Tanus mainittu —
Henrik Vuornos mainittu —
Timo Heinonen mainittu —
Markus Lohi mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Pauli Kiuru mainittu —
Henrik Wickström mainittu —
Pauli Kiuru mainittu —
Heikki Autto mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Pauli Kiuru mainittu —
Henrik Wickström mainittu —
Heikki Autto mainittu —
Mika Kari mainittu —
Mika Kari mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Tiina Elo mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Jaana Strandman mainittu —
Tiina Elo mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Saku Nikkanen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Joona Räsänen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Jaana Strandman mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Jaana Strandman mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Juho Eerola mainittu —
Timo Suhonen mainittu —
Heikki Vestman mainittu —
Timo Suhonen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Hanna Sarkkinen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Saku Nikkanen mainittu —
Heikki Autto mainittu —
Joona Räsänen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Teemu Keskisarja mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Saku Nikkanen mainittu —
Heikki Autto mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Joona Räsänen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Joona Räsänen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Heikki Autto mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Hanna Sarkkinen mainittu —
Heikki Autto mainittu —
Mauri Peltokangas mainittu —
Teemu Keskisarja mainittu —
Heikki Autto mainittu —
Juha Hänninen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Alviina Alametsä mainittu —
Alviina Alametsä mainittu —
Alviina Alametsä mainittu —
Alviina Alametsä mainittu —
Petteri Orpo mainittu —
Riikka Purra mainittu —
Antti Häkkänen mainittu —
Sari Essayah mainittu —
Ville Tavio mainittu —
Anders Adlercreutz mainittu —
Lulu Ranne mainittu —
Anna-Kaisa Ikonen mainittu —
Mari Rantanen mainittu —
Wille Rydman mainittu —
Mari-Leena Talvitie mainittu —
Matias Marttinen mainittu —
Sakari Puisto mainittu —
Karoliina Partanen mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Alviina Alametsä mainittu —
Alviina Alametsä mainittu —

Valiokunnat

Täysistunto

Teksti

Näytä koko teksti (295 002 merkkiä)
Pöytäkirja
PTK
115
2026 vp
Täysistunto
Torstai 19.11.2026 klo 16.00—21.43
Täysistunto alkoi klo 16.00. Täysistunto päättyi klo 21.43.
Puhetta johtivat puhemies Jussi Halla-aho (16.00—17.59 ja 20.02—21.43) ja toinen varapuhemies Tarja Filatov (17.59—20.02).
1
Nimenhuuto
Nimenhuutoraportti
Liite 1A
Toimitettiin nimenhuuto.
2
Suullinen kyselytunti
Vastaamassa olivat seuraavat ministerit
pääministeri
Petteri
Orpo
valtiovarainministeri
Riikka
Purra
puolustusministeri
Antti
Häkkänen
maa- ja metsätalousministeri
Sari
Essayah
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Ville
Tavio
opetusministeri
Anders
Adlercreutz
liikenne- ja viestintäministeri
Lulu
Ranne
kunta- ja alueministeri
Anna-Kaisa
Ikonen
sisäministeri
Mari
Rantanen
sosiaali- ja terveysministeri
Wille
Rydman
tiede- ja kulttuuriministeri
Mari-Leena
Talvitie
työministeri
Matias
Marttinen
elinkeinoministeri
Sakari
Puisto
sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
Puhemies Jussi Halla-aho
Päiväjärjestyksen
2.
Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.
Ministereille esitettiin seuraavat kysymykset:
2.1
Suullinen kysymys nuorten työttömyydestä (Timo Harakka sd)
Suullinen kysymys
SKT 177/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Harakka, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.01
Timo
Harakka
sd
Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teidän hallituskautenne alussa 21. marraskuuta 23 SDP esitti välikysymyksen nuorten tulevaisuudesta. Te vannoitte silloin näin: ”Jokainen ansaitsee tulla toimeen työllään. Tarkoituksena on auttaa erityisesti nuoria löytämään ensimmäisiä työpaikkoja ja pääsemään kiinni oman alan töihin.” Nyt kolme vuotta myöhemmin pahat aavistuksemme ovat käyneet toteen: nuorten työttömyys on noussut yli 25 prosentin. OECD:n tuoreen raportin mukaan Suomen nuorisotyöttömyys on yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Koko väestön työttömyys Suomessa on Euroopan pahin, ja alle 25-vuotiaasta työvoimasta joka neljäs on työtön.
Nuorisotyöttömyys on inhimillisen pääoman haaskausta ja nuorille itselleen hirvittävä tragedia. Se tuomitsee monia elämänmittaiseen syrjäytymiseen. Ministeri Orpo, kolmen nuoren isänä saanko kysyä: miksi ette ole pitänyt lupaustanne nuorille?
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Harakka, sisältönsä puolesta tämä kysymys kuuluu työministeri Marttisen tontille, ja annan hänelle vastauspuheenvuoron. [Timo Harakka: Pääministeri vastasi välikysymykseen! Häntä siteerattiin!] — Olkaa hyvä, ministeri Marttinen.
16.02
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, herra puhemies! Kiitoksia tärkeän aiheen esille ottamisesta. Olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että jokainen työtön Suomessa on liikaa, mutta vielä erityisesti syvää huolta herättää minussa myös se, miten moni suomalainen nuori on vailla työtä. Nuorten osalta meidän täytyy tehdä vielä enemmän toimenpiteitä, jotta me saamme heidät autettua työhön kiinni. Nyt kuitenkin näyttää siltä onneksi, kun katsomme meidän ministeriön uusinta ennustetta, joka julkaistiin tällä viikolla, että työttömyyden pahin huippu on tällä hetkellä jo takanapäin. Työllisyys on lähtenyt paranemaan jo toukokuusta lähtien, ja ensi vuotta kohti tilanne paranee entisestään. Nuorten osalta on tärkeää pitää huolta siitä, että ensinnäkin olemme lisänneet korkeakouluihin aloituspaikkoja, jotta meidän nuoret pääsevät opiskelemaan ja sen kautta taas vastaavasti kiinni työhön, ja toisena olemme ottaneet käyttöön myös ihan erityisiä toimenpiteitä meidän nuoria auttaaksemme, muun muassa nuorten työllistämissetelin, joka on monella alueella jo siis käytetty kaikkinensa loppuun. Me haluamme pitää huolen siitä, että meidän nuoret pääsevät kiinni koulutuspaikkaan ja myös kiinni työhön.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.
16.04
Timo
Harakka
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pääministeri vastasi tähän SDP:n ensimmäiseen välikysymykseen kolme vuotta sitten, ja silloin, pääministeri Orpo, teitte lupauksia. Käydäänpä ne läpi.
Lupasitte, että nuorten työllistyminen helpottuu, ensimmäisen työpaikan saaminen helpottuu ja nuorten syrjäytyminen vähenee. Ja miten kävi? Nuorisotyöttömyys on kasvanut valtavasti. Alle 30-vuotiaita työttömiä on 73 000, saman verran kuin Vaasassa on asukkaita, ja näistä nuorista 18 000 on pitkäaikaistyöttömiä, saman verran kuin kotikaupungissani Äänekoskella asukkaita.
Hallituksen loppusuoralla todellakin vihdoin käynnistitte tämän nuorisosetelin. Eilen tilanne oli se, että 1 699 oli toteutunut, noin kaksi prosenttia nuorten työttömien määrästä — kaksi prosenttia. Vaikka jokainen seteli toteutuisi, niin yli 90 prosenttia nuorista työttömistä jää heitteille. Onko, pääministeri, tämä teidän mielestänne riittävää? Tämä ei riitä. Työministerinä ollessaan Lauri Ihalainen käynnisti nuorisotakuun, jota ihailtiin maailmassa. SDP on sitoutunut siihen, [Puhemies koputtaa] että tehdään nuorisotakuu 2.0. Olisiko tässä kriisissä nyt, pääministeri, vihdoin sen aika? [Petri Huru: Koska bensarahat tulee?]
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.05
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä asiahan on tietenkin todella vakava. Sitä ei kiistä kukaan. Nuorisotyöttömyys, nuorten työttömyys on todella masentava asia niille nuorille, jotka eivät pääse siihen oman elämän syrjään kiinni, ja olemme tästä edustaja Harakan kanssa täysin samaa mieltä. Nuorille pitää luoda näkymää ja tulevaisuudenuskoa.
Se, miksi tämä ei ole toteutunut silloin sanomallani tavalla, johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomen talous ei ole kasvanut, työpaikkoja ei ole syntynyt, nuoret eivät ole saaneet siihen odotettuun tahtiin niitä uusia työpaikkoja. Mutta nyt on oikeasti tapahtunut käänne. Eilen, vai edellispäivänä, saatiin asiantuntijoiden ennusteet, jotka sanovat nyt sen, että se työllisyyden käännös on todellista ja ensi vuonna on kymmeniätuhansia ihmisiä enemmän töissä kuin tänään. Se tulee sieltä, ja viestini nuorille on, että tämä on ollut vaikeaa ja odottavan aika on pitkä, mutta nyt sentään on valoa. Nyt niitä työpaikkoja syntyy ja mahdollisuuksia myöskin nuorille.
Vielä tässäkin yhteydessä vetoan yrittäjiin, että jos se vain mahdollista on, niin käyttäkää sitä työllistämisseteliä, palkatkaa nuori. [Puhemies koputtaa] Se 1 690 on nyt sen paikan saanut, mutta mahdollisuus on varatuilla rahoilla tuhansille muillekin. [Puhemies koputtaa] Yrittäjä palkkaa, jos se on mahdollista.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.
16.06
Tytti
Tuppurainen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Jos Suomen nuorilla ei ole luottamusta huomiseen, siihen, että elämä kantaa, niin tällä maalla ei ole sellaista tulevaisuutta kuin ne nuoret ansaitsisivat. Tämän vaalikauden aluksi SDP teki välikysymyksen nuorten tulevaisuudesta, koska me näimme, että sillä hallitusohjelmalla, jolla te lähditte rakentamaan ohjelmaanne, ei tueta suomalaisten nuorten tulevaisuudenuskoa ja heidän elämäänsä kantavia rakenteita. Nyt me tiedämme, kun vaalikautta on kulunut jo yli kolme vuotta, että tulokset ovat nuorten kannalta surullisia. Nuorisotyöttömyys on ennätystasolla, ja kuten kuulimme, nuorten pitkäaikaistyöttömyys lähentelee jo 20 000:ta.
Pääministeri Orpo: Nuoret itse ovat koonneet ajatuksia siitä, millä tulevaisuudenusko palautetaan. Täällä yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi reilu työelämä ja se, että määräaikaisuudelle tulisi aina olla perusteet. Voisitteko te harkita tätä työelämäpolitiikkaanne edes tältä nuorten toivomalta osin uudestaan ja turvata sen, että tässä työttömyystilanteessa [Puhemies koputtaa] nuorilla olisi luottamus siihen, että kun se työsuhde on, niin se on kestävä [Puhemies koputtaa] eikä luo pätkäelämää, pätkähaaveita?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.08
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Herra puhemies! Voisin edustajalta kysyä, onko parempi se, että nuorella on määräaikainen työsuhde, kuin se, että nuorella ei ole työtä ollenkaan? [Suna Kymäläisen välihuuto] Nythän me näemme myös tällä hetkellä, että kun työmarkkina on elpymässä, mikä on hieno asia, niin alkuvaiheessa nimenomaan osa-aikatyö yleistyy, määräaikaiset työsuhteet yleistyvät, ja sen myötä me tiedämme myös, että aika moni, myös nuori, pääsee sinne vakituiseen työsuhteeseen, kun vaan ensin saa vastaavasti sen jalan oven väliin työelämään. Tämähän on se syy, minkä takia tämä hallitus on tehnyt myös laajasti uudistuksia meidän työmarkkinoille, jotta nimenomaan he, joiden asema työmarkkinoilla on heikompi, joilla on vähemmän työkokemusta, pääsisivät taas vastaavasti siihen työhön kiinni, ja sen takia muun muassa näitä uudistuksia on tehty kaikkinensa.
Olen täysin vakuuttunut siitä, että kun menemme tässä seuraavia kuukausia ja seuraavaa vuotta kohti, tilanne paranee, mutta samalla totean myös sen, että en vähättele ollenkaan yhdenkään nuoren asemaa, joka on vailla työtä, [Puhemies koputtaa] jolla on näköalattomuutta ja huolta tulevaisuudesta. Meidän täytyy tehdä, totta kai, enemmän töitä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.
16.09
Antti
Kurvinen
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! On sanottava, että hallitus ei ole tehnyt kyllä riittävästi sille, että nuoret pääsisivät työn syrjään kiinni. On hienoa, että talous on nyt vähän virkistynyt, ja kaikki yritetään tehdä sen eteen, että se kiihtyisi, mutta ei se kyllä tuolla arjessa näy. 73 000 nuorta oli työttömänä syyskuun loppuun mennessä. Se on aivan ennätyslukemia, ja se on aivan valtava tragedia nuoren elämässä. Siellä on valtava määrä suomalaisia nuoria, jotka ovat tehneet juuri niin kuin kotona on opetettu ja koulussa on opetettu: on käyty koulut, pinnistelty, oltu sinnikkäitä, ahkeria, kehitetty itseään, ja nyt työmarkkinat eivät tällä hetkellä vedä.
Tämän päätragedian lisäksi on monia sivuongelmia. Kunnat maksavat niin sanottuja sakkomaksuja aivan valtavasti tällä hetkellä valtiolle työttömyydestä. Me olemme keskustassa miettineet, miksi niitä miljoonia, jotka siellä pyörivät kunnilta valtiolle, ei käytetä näiden nuorten työllistämiseen. Keskusta lanseeraisi takuutyön, jossa käytettäisiin näitä sakkorahoja siihen, että annettaisiin se ensimmäinen työmahdollisuus vaikka kuntiin tai HV-alueille näille lahjakkaille nuorille. Työministeri, miksei keskustan takuutyötä viedä eteenpäin?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.10
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Herra puhemies! Emmeköhän me ole tässä salissa sitä mieltä, että ei siis julkisen vallan pääasiallinen tehtävä ole kyllä mitenkään luoda työpaikkoja tähän maahan, [Antti Kurvinen: Eikö edes nuorille?] vaan se kestävä kasvu syntyy sen kautta, edustaja Kurvinen, että suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja että ne voivat taas vastaavasti työllistää suomalaisia nuoria enemmän. Sinnehän syntyy se kestävä kasvu kaikkinensa.
Kun te nyt puhutte tästä rahoitusmallista, niin ehkä nyt on kuitenkin syytä myös todeta se, että kun te olitte hallitusvastuussa, niin te päätitte siirtää nämä tehtävät kuntien vastuulle, ja silloin myös luotiin tämä rahoitusmalli. Nyt taas vastaavasti olen johdollani käynnistänyt meillä ministeriössä työn, jossa arvioidaan sitä, miten tämä rahoitusmalli toimii tällä hetkellä. Vielä ei ole syytä tehdä mitään suuria muutoksia, koska ensin täytyy myös nähdä se, miten malli toimii kaikkinensa. Mutta nyt siis asiaa seurataan, ja samaan aikaan, edustaja Kurvinen, tehdään näitä täsmätoimia muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja sen eteen, että meidän nuoret saavat sen jalan oven väliin työmarkkinoille.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
16.11
Lauri
Lyly
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla TEMin tilastot osoittavat, että työttömyys säilyy 320 000—330 000:n tasolla vuoteen 28 saakka, ja tilanne on aika paha. Nuorisotyöttömyys on koko hallituskauden aikana huonontunut, ja hallitus on tehnyt toimenpiteitä, mutta erittäin pieniä ja aina myöhään. Tässä pitäisi nyt astua selvästi kovemmille toimenpiteille, jotta saataisiin vaikuttavuutta aikaiseksi. Olisi korkea aika ottaa käyttöön tämä Lauri Ihalaisen nuorisotakuulupaus, jossa jokaiselle alle 30-vuotiaalle taataan työ-, harjoittelu-, oppisopimus- tai koulutuspaikka kolmen kuukauden sisällä. Aika yksinkertainen aikataulu ja yksinkertaiset asiat. Nyt pitäisi tehdä tämäntyyppisiä toimenpiteitä. Pääministeri Orpo, olisiko tässä malli, jolla nyt puututtaisiin siihen nopeasti?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.12
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, herra puhemies! Olemme edustajan kanssa käyneet paljon keskustelua työttömyyden ratkaisemisesta, ja arvostan teidän osaamistanne. Haluan vakuuttaa kyllä teille, että olemme tehneet laajasti toimenpiteitä työttömyyden nujertamiseksi. Olemme ottaneet käyttöön nimenomaan tämän täsmätyökalun nuorten työllistämiseksi, ja nyt johdollani olemme myös päättäneet, että vuoden alusta tätä seteliä voidaan käyttää myös opiskelijoiden auttamiseen, koska meillä on myös aika paljon opiskelijoita, jotka ovat loppuvaiheessa opintojaan ja he eivät tunnu pääsevän taas sinne työmarkkinoille, siihen ensimmäiseen alan työpaikkaan käsiksi, ja nyt me haluamme pitää huolen siitä, että se jatkossakin on vastaavasti mahdollista.
On myös todettava, että työttömyyden kasvun taustalla on se, että noin puolet työttömyyden kasvusta johtuu siitä, että talous ei ole kasvanut, mutta se koko toinen puoli, joka jää myös oppositiolta monta kertaa sanomatta, johtuu siitä, että henkilöt, jotka ovat olleet jo vailla työtä, ovat aktivoituneet hakemaan työtä, ja se nostaa työttömyyttä. Siellä on myös paljon nuoria, jotka ovat siirtyneet toimeentulotuelta nyt palveluiden ja koulutuksen piiriin. [Puhemies koputtaa] Hyvät edustajat, sehän on hyvä asia, koska meidän täytyy auttaa jokaista nuorta [Puhemies koputtaa] pääsemään eteenpäin, eikö näin?
2.2
Suullinen kysymys lapsiin kohdistuvista leikkauksista (Saara Hyrkkö vihr)
Suullinen kysymys
SKT 178/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.14
Saara
Hyrkkö
vihr
Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuususkon murenemisen pitäisi soittaa kaikkia mahdollisia hälytyskelloja. No, tämän hallituksen vahtivuorolla lasten ja nuorten luottamusta tulevaan on nakertanut paitsi tämä hälyttävällä tasolla oleva nuorisotyöttömyys myös hallituksen piittaamaton ympäristöpolitiikka ja leikkausten kasaaminen lasten ja nuorten niskaan.
Vihreät julkaisi tänään vaihtoehtobudjetin, jossa osoitamme, että taloutta voi hoitaa vastuullisesti myös ilman leikkauksia lapsilta ja luonnolta. Päinvastoin panostaisimme esimerkiksi luonnonsuojeluun ja koulutukseen miljardin enemmän kuin hallitus ottamatta euroakaan enempää velkaa. Siinä missä Orpon hallitus on päätöksillään työntänyt yli 20 000 lasta köyhyyteen, meidän vaihtoehtomme nostaisi lähes 30 000 lasta sieltä pois. Vihreille tämä ei ole vaikea valinta. Tiukassakin paikassa me asetamme lapset ja nuoret aina etusijalle.
Hallituksen valinta on sen sijaan ollut leikata ennemmin köyhiltä lapsilta kuin esimerkiksi varakkailta eläkeläisiltä tai suurituloisilta suomalaisilta, niiltäkin lapsilta, joiden vanhemmat käyvät jo töissä. Ministeri Partanen, te olette tätä valintaa perustellut ihan tiedotusvälineissä asti. Voisitteko vielä kerran kertoa suomalaisille, miksi mielestänne on oikeudenmukaisempaa leikata köyhiltä lapsilta sen sijaan, [Puhemies koputtaa] että paremmin pärjäävät suurituloiset suomalaiset tai varakkaat eläkeläiset kantaisivat taakkaa lasten puolesta?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.15
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomessa ollaan oltu huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja luetun ymmärtämisestä, ja täytyy sanoa, että tämän edustaja Hyrkön kysymyksen perusteella olen kyllä huolissani myös kansanedustajien luetun ymmärtämisestä. [Välihuutoja vasemmalta] En ole missään asettanut sukupolvia ja vastakkain. Se ei ole minun linjani, se ei ole kokoomuksen linja, eikä se ole myöskään hallituksen linja. Se, mistä minä olen puhunut, on se, että parasta lääkettä lapsiperheköyhyyteen on sellaisen politiikan edistäminen, joka tuo tähän maahan kasvua, investointeja ja työpaikkoja.
Tiedän, että te ette halua uskoa minua, mutta uskokaa edes sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, jotka julkaisivat eilen virkamiespuheenvuoron. Luen nytten siitä sitaatin teille: ”Lapsiperheiden toimeentulon parantamisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta avainasemassa ovat vanhempien työllisyyttä edistävät sekä työn ja perheen yhteensovittamista tukevat toimet ja etuudet.” [Välihuutoja vasemmalta] Näin ollen se on lapsiperheköyhyyden kannalta parasta politiikkaa, että me edistämme vanhempien työllisyyttä.
2.3
Suullinen kysymys lastensuojelun palveluista (Laura Meriluoto vas)
Suullinen kysymys
SKT 179/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.16
Laura
Meriluoto
vas
Arvoisa puhemies! Meidän on pystyttävä tarjoamaan nuorille parempaa. Itse tapasin eilen lastensuojelutaustaisia nuoria. Heillä oli meille selkeä viesti: heitä pitää aidosti kuulla päätöksenteossa. He kertoivat, että nuoret kaipaavat arkeen enemmän turvallisia aikuisia ja että lastensuojelussa työntekijöiden vaihtuvuus ja resurssien puute heikentävät palveluiden laatua.
Pääministeri Orpo, te lupasitte hallituskautenne alussa, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia. Silti olette lisänneet esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä ja aiotte nyt jatkaa leikkauksianne lastensuojelusta. Heikennätte arviolta yli 5 000 lastensuojelun asiakkaan asemaa ja oikeuksia siirtämällä heidät lastensuojelun palveluista yleisiin sosiaalihuoltolain palveluihin. Samaan aikaan ehdotatte lastensuojelun asiakkuuden kynnystä nostettavaksi, jolloin vaarana on, että lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta tilanteen kriisiydyttyä.
Eilen tapaamani nuoret kysyivät minulta samaa kuin moni muukin on viime vuosina kysynyt: ymmärretäänkö tässä salissa, miten nämä päätökset oikeasti vaikuttavat niihin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin [Puhemies koputtaa] lapsiin ja nuoriin? — Ymmärrättekö te, pääministeri Orpo?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.18
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minä todellakin ymmärrän sen, että silloin kun joudutaan tekemään leikkauksia vaikkapa etuuksiin, niin totta kai se on silloin ihmisiltä pois.
Mutta minä kuitenkin palaan siihen, että kun me katsotaan sitä isoa kuvaa, mitä Suomessa pitää tehdä, niin se on se, että niillä aikuisilla, isillä ja äideillä, on töitä. Ja kuten peruspalveluministeri Partanen tässä luki, niin nimenomaan se vanhempien työllisyys on se avain. Sen eteen me ollaan tehty eniten töitä, ja siihen me ollaan keskitytty. [Suna Kymäläinen: Hirveän hyvin olette onnistunut!]
Mutta samaan aikaan vastaan kyllä myöskin siihen, mitä edustaja Harakka aikaisemmin kysyi, tai se tuli aikaisemmissa kysymyksissä: kyllä, on välttämätöntä tehdä lapsivaikutusarvioinnit aina lainsäädännössä, [Suna Kymäläisen välihuuto] ja tässä eduskunnan kanssa yhdessä tehty työ tulevaisuuteen katsoen on hyvä projekti.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Vielä sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä.
16.19
Sosiaali- ja terveysministeri
Wille
Rydman
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Tässä kysymyksessä on nyt ilmeisesti jonkin verran ymmärretty väärin sitä, mitä hallitus varsinaisesti on tekemässä. Kysehän on siis siitä, että meillä on yhtäältä sosiaalihuoltolaki ja toisaalta lastensuojelulaki. Näiden kahden lain suhde ei tällä hetkellä ole erityisen selvä suhteessa toisiinsa, mikä johtaa siihen, että meillä on tietyntyyppisiä asiakkaita ikään kuin väärissä jonoissa. Nyt tässä olennaisena kysymyksenä on se, että pyritään näiden kahden lain ja niiden sisältämien palveluiden välistä rajapintaa selkeyttämään.
Lastensuojelulakihan on se, missä puhutaan ennen kaikkea erityisen järeistä ja tiukoista toimenpiteistä, ja nyt olennaista olisi se, että saamme selkeämmäksi sen, että siellä lastensuojelulain piirissä ovat nimenomaan ne kaikista vaikeimmat tapaukset ja semmoiset, mitkä vaativat kaikista järeimpiä puuttumisen toimenpiteitä, kun taas sitten siellä sosiaalihuoltolain puolella olisi vähän matalamman kynnyksen palveluita. Olennaista tässä on juuri se, että ei ole väliinputoajia, ei ole sellaisia, jotka ovat ikään kuin väärän palvelun piirissä, vaan että saadaan tämä selkeytettyä. Se on nimenomaan lasten ja perheiden etu.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.
16.20
Helena
Marttila
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Sanotaan, että vaarallisimpia yhteiskunnassa ovat toimettomat, toivonsa menettäneet nuoret miehet. Euroopan mellakat osoittavat, että nuorten tulevaisuususko ja toisaalta epätoivo ovat myös yhteiskunnan vakauden kannalta merkityksellisiä.
EU:n nuorisoministerit ovat parhaillaan koolla Brysselissä. Ajattelen, että heidän salkkunsa on tässä ajassa erityisen painava. Lapset ja nuoret ovat ehkä pieni osa väestöä mutta 100 prosenttia meidän tulevaisuudestamme.
Arvoisa pääministeri, nuoret tarvitsevat toimeliaisuutta ja toivoa. Hallitus on sen sijaan vienyt työmarkkinoilta sisääntulotyöpaikkoja, lisännyt työelämän epävarmuutta ja kohdistanut leikkauksia erityisesti nuoriin. Maanantaina vietettiin Euroopan ensimmäistä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden päivää. Arvoisa pääministeri, miten arvioitte, kuinka oikeudenmukaista hallituksen politiikka on nuorten näkökulmasta ollut?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.21
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Se olisi epäoikeudenmukaista politiikkaa, että me seisottaisiin tumput suorana ja annettaisiin maan velkaantua. [Suna Kymäläinen: Niinhän te teette!] Se oli se tilanne, missä me otettiin kapula vastaan, [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] ja me ollaan tehty määrätietoisesti töitä sen eteen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että julkisia menoja pistetään kuriin, säästetään, [Timo Harakka: Ennätysvelkaantuminen!] ja sen lisäksi me ollaan tehty toisella puolella töitä, että tähän maahan syntyy talouden kasvua ja työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa. Ja kyllä, hallituksen työ on tuottamassa tulosta. Talous on kääntynyt, talouden kasvu on erittäin voimakasta ja laaja-alaista laajasti Suomessa, ja sitä kautta eri puolille Suomea syntyy työpaikkoja näitten nuorten vanhemmille, nuorille itselleen.
Tätä viestiä minä toivon, että kerrotaan myöskin nuorille. Peli ei ole tässä maassa menetetty, vaan me nähdään tällä hetkellä voimakasta kasvua, uskoa tulevaisuuteen. Viestitään sitä nuorille ja kerrotaan heille, että nyt tämä näyttää paremmalta ja että ennusteidenkin mukaan työpaikkoja syntyy ja sitä kautta heillekin tulee mahdollisuuksia. Me olemme uudistaneet työmarkkinoita, jotta niitä työpaikkoja syntyy, emme siksi, että nuori ei pääsisi töihin.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.
16.22
Mari
Holopainen
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Lapset eivät voi vaikuttaa valitettavasti vanhempiensa työllisyyteen, vaikka ministeri täällä peräänkuuluttaa sitä, että kaikkein paras keino vaikuttaa olisi se, että ihmiset menevät töihin. Arvoisa ministeri Partanen, kaikki vanhemmat eivät voi mennä töihin. Meillä on vanhempia, jotka toimivat lapsensa omaishoitajina. Meillä on ihmisiä, jotka eivät työllisty lukuisista yrityksistä huolimatta. Ihmiset voivat sairastua. Näin voi käydä ihan kenelle tahansa. Tässä tilanteessa teidän ainut kehotuksenne onkin, että menkää töihin, semmoisessa tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt niin surkeaa talouspolitiikkaa, että tässä maassa on EU:n korkein työttömyys. Miten hallitus suhtautuu tähän ilmeiseen ristiriitaan? Kysyisin ministeri Partaselta: miten lapset voivat vaikuttaa vanhempiensa työllistymiseen tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt historiallisen huonoa työllisyyspolitiikkaa näiden lukujen valossa, ainakin tällä hetkellä?
Puhemies Jussi Halla-aho
Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.23
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kun hallitus on joutunut hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa sopeuttamaan julkisia menoja, koska meidän julkiset menot ovat niin vakavasti epätasapainossa meidän tulojen kanssa, niin me olemme silti pystyneet jättämään tietyt etuudet näitten sopeutusten ja leikkauksien ulkopuolelle, ja se kertoo myös hallituksen arvoista. Olemme korottaneet lapsilisiä, elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle, olemme korottaneet äitiysavustusta. Tämä kertoo siitä, että kyllä, tässä erittäin haastavassa tilanteessa me pyrimme kaikista heikoimmassa asemassa olevia sulkemaan näiden sopeutusten ulkopuolelle. Mutta on myös hyvä ymmärtää se, että näitä kaikkia etuuksia, kaikkia näitä palveluita maksetaan verorahoin, julkisilla varoilla, ja silloin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä tekemään sellaista politiikkaa ja tehdä sellaista politiikkaa, joka luo Suomeen kasvua, tulevaisuudenuskoa, jotta yritykset haluavat investoida tänne myös maan rajojen ulkopuolelta ja sitä kautta luoda hyvinvointia ja työllisyyttä Suomeen. Vain näin me pystymme myös siirtämään [Puhemies koputtaa] tämän hyvinvointiyhteiskunnan seuraavalle sukupolvelle.
2.4
Suullinen kysymys nuorten työttömyydestä (Harry Harkimo liik)
Suullinen kysymys
SKT 180/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.25
Harry
Harkimo
liik
Arvoisa puhemies, ärade talman! Vähän meni ohi tämä, että pääministeri sanoi, että pyrimme äideille ja isille tekemään työpaikkoja. En oikein ymmärrä, miten se auttaa nuorien työllistämiseen, mutta ehkä sitä pystytään selittämään jollain tavalla. 76 000 työtöntä on tällä hetkellä alle 30, ja on arvioitu, että tuhat työllistä saadaan lisää ensi vuoden aikana. Se on murto-osa tästä. Ja te puhutte koko ajan siitä, että nyt se on kääntynyt, nyt se alkaa työllistää. Jos tuhat tulee lisää, niin se ei vaikuta yhtään mitään. Meidän pitää tehdä paljon isompia ratkaisuja.
Yksinyrittäjien kanssa kun olen jutellut tästä, niin tämä työllistymisseteli ensinnäkin on ihan liian vaikea niille. Ne eivät ymmärrä, miten se toimii, ja sitä pitäisi pystyä helpottamaan. Mutta eikö voisi tehdä ensimmäiselle työntekijälle, jos palkkaa nuoren, verohelpotuksia sillä lailla, että yritys saa kunnon verohelpotuksen? Silloin se olisi paljon helpompi niille yrityksille, yksinyrittäjille ja kaikille. Miten tämmöinen kävisi, ministeri Marttinen?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.26
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, herra puhemies! Pidän myös hyvänä, että salissa tuodaan näitä konkreettisia ehdotuksia sen sijaan, että tuntuu, että täällä vasemmalla laidalla lähinnä painetaan vain jarrua ja vastustetaan laajasti ja arvostellaan laajasti näitä hallituksen tekemiä uudistuksia. Oli minusta hienoa, että toitte myös tätä omaa pohdintaa esille, ja vakuutan, että näitä eri malleja voidaan aivan hyvin katsoa läpi, miten sitten tulevaisuudessa olisi järkevää näiden osalta toimia.
Työllistymissetelin ehtoja on kevennetty hyvin huomattavasti, mutta tiedän ja ymmärrän hyvin myös sen, että yksinyrittäjille se ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on siis äärimmäisen äärimmäisen korkea. Minusta teillä on tässä aivan oikeaa ajatusta, koska meillä on tällä hetkellä Suomessa se 230 000—240  000 yksinyrittäjää, ja ajatelkaapa, että jos heistä vaikka joka viides voisi ottaa sen askeleen, että he palkkaavatkin sen ensimmäisen työntekijän, niin sillä on jo hyvin merkittävää vaikutusta taas koko kansantalouden kannalta. Sen takia näitä eri toimenpiteitä meillä on tehty, mutta työtä on erittäin tärkeää jatkaa tästä eteenpäin.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.
16.27
Jessi
Jokelainen
vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on noussut neljässä vuodessa yli seitsemällä prosentilla, ja se tarkoittaa tällä hetkellä siis noin 80 000:ta työtöntä nuorta, joista neljäsosa on pitkäaikaistyöttömiä. Tämän tilanteen pitäisi olla kansallinen hätätila, koska kyseessä on erityisen vahingollinen työttömyyden laatu yhteiskunnallisesti ja yksilöiden kannalta. Sen lisäksi työmarkkinat tulevat merkittävästi muuttumaan lähivuosina, koska tekoäly tulee vaikuttamaan työllisyyden kenttään. Vaikka tällä hetkellä nuorisotyöttömyydessä tekoälyllä ei nähdä merkittävää vaikutusta, niin asiantuntijat ovat arvioineet, että se tulee vaikuttamaan työuran alkuvaiheen työtehtävien vähenemiseen eli juuri niihin työtehtäviin, joihin nuoret tulevat työllistymään. Eli tilanne on kokonaisuudessaan sellainen, että se vaatisi tällä hetkellä tehokkaita, vaikuttavia toimenpiteitä. Vasemmistoliitto on esittänyt esimerkiksi uutta nuorisotakuuta, jossa nuorelle tarjottaisiin työtä, opiskelua tai vastaavaa palvelua kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.
Ministeri Marttinen, olette puhunut monessa käänteessä tästä työllistymissetelistä, mutta kuten olemme kuulleet, työnantajat eivät sitä riittävästi hyödynnä. Kysynkin siis: Millä keinoilla varmistatte, [Puhemies koputtaa] että sitä käytettäisiin tosiasiallisesti? Millä keinoilla ja kannusteilla? [Puhemies koputtaa] Ja mitä muita konkreettisia toimia esitätte, jotta tilanne saadaan kääntymään [Puhemies koputtaa] ja nuorilla on Suomessa työtä? — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.29
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ehkä tässä nyt on, hyvät edustajat, tärkeää tuoda esille se, että Suomessa on myös paljon sellaisia työnantajia, jotka eivät välttämättä edes halua hakea minkään kaltaista julkista tukea työllistääkseen taas uusia työntekijöitä. Eikä tietenkään ole niin, että tässä tilanteessa olisi jokin yksittäinen toimenpide... [Suna Kymäläisen välihuuto] — Edustaja Kymäläinen, ei ole mitään yhtä yksittäistä toimenpidettä, joka ratkaisee tilanteen, vaan sen takia tarvitaan hyvin laajasti näitä uudistuksia.
Hallitus on tehnyt veropolitiikan, työmarkkinauudistuksen, sääntelyn purkua, sen kautta myös toimenpiteitä, että kun yrittäjä menee pankkiin, niin hän saisi vaikka Jämsässä rahoitusta pankista, jotta taas vastaavasti sitten pystyy investoimaan ja palkkaamaan lisää väkeä. Mitä vahvemmin talous kasvaa... Mitä nyt nähdään, talous on lähtenyt vahvasti liikkeelle. Nuoret ovat usein heitä, jotka ensimmäisenä kärsivät siitä talouden käänteestä, mutta kun taas vastaavasti talous alkaa vetämään vahvemmin, niin silloin syntyy myös paljon uusia työpaikkoja vaikka palvelualoille, jonne nuoria sitten työllistyy. Eli kyse on siis kokonaisuudesta, ei yhdestä toimenpiteestä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.
16.30
Jouni
Ovaska
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, ydinkysymys on, missä ne luvatut työpaikat ovat. Jos OECD:n mukaan joka neljäs työvoimaan kuuluva alle 25-vuotias on työtön, niin se luku on karmea. Jos katsoo keskimäärin niitä muita lukuja, niin se on alle puolet siitä muilla. Miten voi olla näin vaikea tilanne? Jos ajatellaan tätä työllistämisseteliä, niin se on ollut erittäin tervetullut. Tokihan siinä oli hiukan räpiköintiä, ja sitä on nyt korjattu.
Mutta työministeri Marttinen kysyi niitä konkreettisia avauksia. Minusta edustaja Kurvinen nosti hyvin esiin nämä sakkomaksut, mitä keskusta on nostanut. Voisitteko edes harkita vaikka sitten alle 25-vuotiaiden osalta sitä? Jos ajatellaan, että kun nuoren työttömyys pitkittyy, niin lasku tulee kunnalle, ja juuri kunnan pitäisi olla pohtimassa niitä keinoja, joilla tämä nuori sitten työllistetään.
Toisaalta meillä on varmasti yrityksiä, jotka olisivat valmiina työllistämään ja käyttämään tätä seteliä. Voisiko näitä rahoja siirtää sinne, missä tätä intoa on? Onko se tällä hetkellä mahdollista, eli tehdä näitä sisäisiä siirtoja ja myös huolehtia siitä, että helpotetaan sen ensimmäisen työntekijän palkkaamista?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.31
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä ja pohdiskelevasta puheenvuorosta. Jos nyt ensinnä lähdetään liikkeelle tästä kuntien rahoitustilanteesta, niin jotta myös kotikatsomoissa ymmärretään, minkä takia aikoinaan tämmöinen malli on luotu: Kunnilla pitää olla erittäin vahvat kannustimet edistää työllisyyttä. Jos nämä maksut kunnille työttömyydestä ovat liian matalat, niin silloinhan kunnan on helpompaa vain jättää nämä ihmiset työllistämättä, palveluitten ulkopuolelle, ja sen maksun pitää olla kuitenkin riittävän tuntuva, jotta pidetään huolta siitä, että jokaisessa kunnanvirastossa virkamiehet ja päättäjät ymmärtävät sen, että heidän täytyy investoida siihen työllisyyden edistämiseen. Tämä on se keskeisin asia. Se ei ole mikään hokkuspokkustemppu, että vain siirretään sieltä rahaa vastaavasti muualle, vaan on erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että kunnilla ja kaupungeilla on riittävät resurssit.
Me tulemme nyt tässä loppuvuoden aikana vielä tekemään lisäpäätöksen siitä, että näitä määrärahoja tullaan nyt lisäämään työllistämissetelin osalta, koska usealla alueella nämä kaikki setelit on jo myönnetty. Vakuutan teille, että seuraan erittäin tarkasti tilannetta joka puolella Suomea, miten tämä tilanne menee eteenpäin.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.
16.32
Suna
Kymäläinen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Te olette toimillanne, esimerkiksi työttömyystuen ja asumistuen suojaosien poistamisella, tehneet sen, että olette luoneet tällaisen kannustinloukun, jolloin nuoret ovat estyneitä oman toimeentulonsa turvatakseen ottamasta sitä osa-aikaista työtä vastaan, mitä, työministeri, peräänkuulutitte muutamassa aiemmassa kysymyksessä. Esititte kritiikkiä, että täältä vasemmalta ei ole esitetty vaihtoehtoja, mutta kyllä täällä ryhmäpuheenjohtajamme Tuppurainen puheenvuorossaan nimenomaan nosti vaihtoehtoja. Me olemme myös esittäneet nuorten palkkatukeen kohdennusta sekä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen yritykselle tukea, mutta ne eivät ole teille näinä vuosina, kun olette olleet hallitusvastuussa, vaihtoehdoiksi kelvanneet.
Kerroitte tekevänne töitä sen eteen, että Suomeen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt kun katsotaan, että tämä tulos on negatiivisesti toisinpäin, niin oletteko tehneet johtopäätöksen, että ne hartiavoimin tehdyt tekonne ovat olleet vääriä valintoja?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.34
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tähän isoon kuvaan työllisyydestä: On totta, että meillä on aivan liikaa työttömiä, ja on totta, että pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat se pahin ydin, ja me teemme kaikkemme erityisesti auttaaksemme pitkäaikaistyöttömiä ja nuorisotyöttömiä.
Mutta samaan aikaan tällä työllisyysluvulla on toinenkin puoli. Suomessa on noin 2 616 000 työllistä 15—74-vuotiaissa. Se on edelleenkin korkeampi kuin yhdelläkään vuosikymmenellä keskimäärin. [Timo Harakan välihuuto] — Se on. — Meillä on todella korkea työllisyysaste. Samoin työvoiman piirissä on tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin suunnilleen koskaan. Siihen vaikuttavat, kyllä, hallituksen uudistukset sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan ja siihen, että ihmiset ilmoittautuvat työvoiman piiriin. Tämä on ollut välttämätön uudistus, ja kun se talous nyt kasvaa — kun se kasvaa — ja kun niitä työpaikkoja nyt syntyy, niin meillä on työvoimaa.
Me oltiin vielä joku aika sitten tilanteessa, jossa Suomessa oli valtava työvoimapula, samaan aikaan korkeaa työttömyyttä, viime hallituksenkin aikana, mutta nyt me ollaan tehty rakenteellisia uudistuksia, [Puhemies koputtaa] jotka vievät tätä terveeseen suuntaan. Ja nyt on toivoa, koska nyt työpaikkoja syntyy.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.
16.35
Oras
Tynkkynen
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Kiitos, puhemies! Ministeri Partanen, te syytätte edustajia puutteesta luetun ymmärtämisessä, kun kysyimme teiltä, miksi leikkaatte ennemmin köyhiltä lapsilta kuin hyvätuloisilta, mukaan lukien hyvätuloisilta eläkeläisiltä. Itse ainakin haluan ymmärtää ajatteluanne paremmin ja uskon, että moni muukin suomalainen haluaa. Helsingin Sanomien toimittaja kysyi teiltä haastattelussa, miksi puolue pitää sukupolvien välisenä oikeudenmukaisuutena sitä, että jo eläkkeellä olevat sukupolvet suojataan ja kaikki heikennykset kohdennetaan nuorempiin. Toimittaja jatkoi tähän: ”Tähän Partaselta ei saa selvää vastausta.” Haluaisin antaa teille nyt uuden mahdollisuuden vastata tähän kysymykseen ja siksi kysyn teiltä: miksi pidätte sukupolvien välisenä oikeudenmukaisuutena sitä, että jo eläkkeellä olevat sukupolvet suojataan ja kaikki heikennykset kohdennetaan nuorempiin?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.36
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Missään nimessä en minä, ei kokoomus eikä hallituskaan ole sanonut, että me mieluummin leikataan joltakin sukupolvelta. [Saara Hyrkön välihuuto] Pitäisi olla minusta tässä salissa kaikille selvää, että kun me teemme poliittisia päätöksiä, niin me teemme niitä sen takia, että hyvinvointiyhteiskunta säilyisi myös seuraavalle sukupolvelle. Kyse ei missään nimessä ole siitä, että tätä tehtäisiin sen takia, että olisi jotenkin mielekästä leikata ihmisiltä, ei missään nimessä, vaan päinvastoin me haluaisimme luoda yhteiskuntaa, jossa kaikilla olisi mahdollisuus päästä töihin, tavoitella omia unelmiaan ja elää omannäköistä elämää eikä niin, että elämä rajoittuisi siihen, että juuri ja juuri pystytään tulemaan toimeen jonkunlaisella sosiaalietuudella. Missään nimessä ei ole siis kyse siitä, että me mieluummin teemme niin, ja siihen minä tartuin äskeisessä puheenvuorossa.
Mitä tulee sitten eläkeläisiin, niin Suomessa on myös valitettavan paljon eläkeköyhyyttä ja erityisesti naiset kärsivät eläkeköyhyydestä Suomessa. Siihen halusin ottaa kantaa ja sanoa, että eläkkeellä olevilla on vaikeuksia myös parantaa omaa tilannettaan niin, että he menisivät [Puhemies koputtaa] vaikka töihin. [Saara Hyrkkö: Entäs lapsilla?]
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.
16.37
Hanna
Räsänen
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Äitinä ja kansanedustajana olen todella huolestunut tästä meidän nuorisotyöttömyydestä. Ensimmäinen vaihe kuitenkin päästä sinne työelämään on valmistua ammattiin koulusta, ja nythän on se tilanne, että ammattiin valmistumisen esteenä saattaa olla se, että nuori ei saa harjoittelupaikkaa koulusta, että voisi harjoitella siihen ammattiin ja tätä kautta valmistua.
Nyt kysynkin hallitukselta: varsinkin sotealalla on korostunut tämä harjoittelupaikkojen puute, ja siellähän on kovasti ollut leikkauksia, on yt:t käynnissä ja tiukka taloustilanne, niin mitä hallitus aikoo tehdä tälle harjoittelupaikkojen puutteelle? Toki tämä ongelma on myös muilla aloilla kuin sotessa, mutta erityisesti siellä. [Vilhelm Junnila: Mitä ne keskustan päättäjät tekee?]
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.
16.38
Tiede- ja kulttuuriministeri
Mari-Leena
Talvitie
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle tärkeästä kysymyksestä. Monella korkeakouluopiskelijalla on tosiaan ollut, varsinkin 2020-luvulla, vaikeuksia saada harjoittelupaikkaa. Ensin pari vuotta yhteiskunta oli kiinni, sitten aloituspaikkoja lisättiin tuntuvasti, ja meidän talous ei ole kasvanut. Nyt on myöskin monella se tilanne, että se valmistuminen venyy.
Meillä on rahoitukset harjoittelukorvauksiin. Niitä on sosiaali- ja terveysministeriön puolella, ja ne rahat riittävät. Me olemme pitäneet pyöreän pöydän, käyneet läpi ihan järjestelmätason muutoksia, hyvinvointialueiden kanssa on keskusteltu, yksityisiä yrityksiä, säätiöitä on kutsuttu myöskin mukaan. On tullut erilaisia alustoja, joissa voivat esimerkiksi kaikki julkiset toimijat ja yksityiset kertoa harjoittelupaikoista, elikkä henkilöllä on mahdollisuus paremmin saada.
Nyt me ollaan myöskin viimeisen kuukauden aikana työministeri Marttisen kanssa käyty läpi sitä, voisiko tätä työllistymisseteliä käyttää näihin harjoittelukorvauksiin. Siitä lakiesitys lähti viime viikolla lausuntovaiheeseen. [Puhemies koputtaa] Se tarkoittaisi sitä, että alle 30-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden harjoitteluun [Puhemies koputtaa] voisi saada 3—6 kuukauden harjoittelukorvauksen tällä työllistymissetelillä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia, ministeri, nyt aika on käytetty. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.
16.40
Antti
Lindtman
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Silloin kun me tämän nuorten tulevaisuutta koskevan välikysymyksen teimme, niin suurin piirtein siihen aikaan, arvoisa hallitus, te sanoitte, että koettakaa nyt, nuoret, vain kestää nämä heikennykset teidän työmarkkina-asemaanne, kyllä ne työpaikat sieltä syntyvät. Eivät syntyneet. Sitten kun nuoret kysyivät, missä ne työpaikat ovat, te sanoitte, että odottakaa, kun talous lähtee kasvuun, niin kyllä ne työpaikat sieltä tulevat. No, nyt ollaan saatu tietää, että Suomen talous on saanut vetoapuja vuoden 24 jälkipuoliskolta, ja työttömyys on jatkanut pahenemistaan, ja meillä on nyt todella siis ennätysmäinen työttömyys ja myöskin nuorisotyöttömyys. Näettekö te mitään yhteyttä teidän omilla päätöksillänne tähän karmeaan nuorisotyöttömyystilanteeseen? Esimerkiksi sen, että te kielsitte palkkatuen järjestöissä juuri silloin kun yrityspuoli meni tukkoon, ja nyt tänä syksynä tässä tilanteessa te tämän työllistymissetelin kanssa sen uudelleen annoitte. Tai kun me sanottiin, että osa-aikatyön ehtojen heikentäminen heikentää nuorten työllisyyttä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa työministeri, onko mitään, mitä olisitte voineet tehdä tällä hallituskaudella toisin, jotta tämä karmea tilanne olisi vältetty?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Muistutan kaikkia edustajia yhden minuutin aikarajasta. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.41
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Voin vakuuttaa edustajalle, että kun tätä virkaa hoitaa maan hallituksessa, niin siihen suhtautuu kyllä äärimmäisellä nöyryydellä ja pyrkii tekemään joka päivä myös enemmän ja lisää taas meidän suomalaisten hyväksi ja meidän nuorten hyväksi.
Tosiaan siis työllisyyden käänne tapahtui jo siinä vuoden 22 ja 23 vaiheessa, elikkä kun hallitusohjelmaa rakennettiin, niin tosiasiassa oli käynyt jo niin, että käytännössä se taloudellinen pohja ennen kaikkea johtuen kansainvälisen tilanteen muutoksesta ja siitä epävarmuudesta aiheutti vastaavasti isoja ongelmia myös maan hallitukselle. Tämä on vain nostanut sitä vaikeuskerrointa, missä ajassa näitä päätöksiä on jouduttu tekemään.
Otitte esille palkkatuen tilanteen. Aiemmin palkkatukea on myös käytetty sillä tavalla, että sen vaikuttavuus on ollut äärimmäisen heikkoa. Me tiedämme myös tutkimustulosten perusteella, että kun palkkatuki myönnetään yritykseen, se mitä todennäköisimmin johtaa myös työllistymiseen. [Puhemies koputtaa] Meidän täytyy myös käyttää tässä tilanteessa näitä julkisia työkaluja vaikuttavasti, eikö niin? Ei tempputyöllistäen, vaan ennen kaikkea vaikuttavasti.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.
16.43
Markus
Lohi
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Valtava nuorisotyöttömyys on yhteiskunnallinen ongelma. Se on nuorelle ja kelle tahansa, joka joutuu työttömäksi, taloudellinen kriisi, mutta sen lisäksi se voi olla henkilökohtainen kriisi. Se lisää näköalattomuutta, osattomuutta yhteiskunnasta, ja pahimmassa tapauksessa nuori voi syrjäytyä.
Keskusta on nostanut esille sen, että tässä tilanteessa, kun on näin valtava työttömyys, meillä ei olisi varaa jättää ketään syrjäytymään, ja osana sosiaaliturvan kehittämistä me voisimme kehittää sitä osallistavan sosiaaliturvan suuntaan niin, että jokainen osallistuisi kykyjen mukaan ja ketään ei jätettäisi yksin, ei annettaisi kenenkään yhteiskunnassa syrjäytyä. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun meillä tekoäly tuo tätä, niin kuin täällä on tullut esille, työelämän murrosta. Nyt kysyn arvoisalta sosiaaliturvaministeriltä: mitä mieltä te olette tällaisesta keskustan esityksestä, eli pitäisimme kaikki mukana, osallistaisimme kaikki ja kehittäisimme sosiaaliturvaa myös siihen suuntaan?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.44
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Mainitsin tästä sosiaali- ja terveysministeriön virkapuheenvuorosta, ja siellä kyllä nostettiin tällaista samanlaista ajattelua hyvin vahvasti esille. Elikkä meillä on valitettavasti se tilanne, että meillä maksetaan tukia ja välttämättä aina emme pysty oikein parhaalla mahdollisella tavalla kysymään nuorilta tai muilta sosiaaliturvan saajilta, miten heillä menee ja mitä heille kuuluu. Meidän tarvitsisi saada järjestelmää siihen suuntaan, että sen tuen lisäksi ihmisille tulisi hieman enemmän velvoitteita, hieman enemmän sellaista, että pystyttäisiin oikeasti auttamaan ja kysymään, miten ihmisellä menee ja mitä hän tarvitsisi. Tämä oli kyllä siinä virkapuheenvuorossakin otettu selväksi seuraavaksi suuntaviivaksi, mihin sosiaaliturvaa pitäisi entisestään kehittää.
Tällä kaudella olemme toki tehneet sosiaaliturvan muutoksia siihen suuntaan, että olemme tehneet myös sosiaaliturvasta velvoittavampaa, mutta otetaan yhä enemmän näitä askelia tulevaisuudessa, ja seuraavalla hallituksella on tähän oiva mahdollisuus.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.
16.45
Timo
Furuholm
vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Hallituksen valtavat sosiaaliturvaleikkaukset osuvat moniin valmiiksi heikommassa asemassa oleviin suomalaisiin. Erityisesti nuoret kärsivät tällä hetkellä sekä työttömyydestä että hallituksen leikkauksista. Nuoret miehet korostuvat toimeentulotuen saajissa. 20—24-vuotiaat miehet olivat viime vuonna suurin yksittäinen toimeentulotukea saanut ryhmä. Myös toimeentulotuen perusosan alentamisuhan piirissä miehet ja nuoret ovat vahvasti edustettuina. Tässä joukossa on monia, joilla ei ole työtä eikä muuta ensisijaista etuutta ja joiden ongelmat eivät ratkea sillä, että viimesijaista toimeentuloa leikataan. Näin miestenpäivän keskellä kysynkin ministeri Partaselta: kuinka nämä nuoret miehet saadaan toimeentulotuelta koulutuksen, palveluiden ja työn piiriin sen sijaan, että heidän jo valmiiksi niukkaa toimeentulotukeaan leikataan?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.46
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvin tärkeän asian esille ottamisesta. Tähän itse asiassa, mitä tässä kuvasittekin, viittasin jossain puheenvuorossa jo aikaisemmin, elikkä työttömyyden kasvun taustalla näkyvät myös henkilöt, jotka ovat olleet jo poissa työelämästä, kuten vaikka monet nuoret miehet, jotka ovat olleet toimeentulotuella, mutta taas vastaavasti voi sanoa suoraan myös niin, hyvät edustajat, että heidät on myös aika pitkälti jätetty oman onnensa nojalle sinne kotiin. He eivät ole olleet kuitenkaan vastaavasti työllisyyspalveluiden piirissä eivätkä koulutuksen piirissä. Minä pidän erittäin hyvänä uudistuksena sitä, että heillä on ollut velvoite nyt hakea sitä ensisijaista etuutta, mikä tällä hetkellä suurimmissa kaupungeissa nostaa kyllä nuorisotyöttömyyttä. Elikkä heidät saadaan taas vastaavasti niitten palveluitten piiriin ja toivottavasti mahdollisimman moni heistä myös koulutukseen, työharjoitteluihin ja sen kautta kiinni siihen aitoon, hyvään elämään, koska meidän täytyy pitää huoli siitä, että joka ainoalle nuorelle voidaan rakentaa hyvä elämä tulevaisuuteen, ja siinä nimenomaan se, että he pääsevät koulutuksen piiriin ja palveluiden piiriin, on äärimmäisen tärkeää.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.
16.48
Tuula
Haatainen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Vuonna 2023 hallitus käynnisti työnsä ja lupasi työtä, mahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen. Kun tuli vuosi 2024, tulevaisuususko oli romahtanut, ja se oli meille kaikille suunnaton järkytys. On selvää, että olisi pitänyt tehdä jotain.
Nuorisotyöttömyyden seuraukset me tiedämme: ne jatkuvat sukupolvilta toisille. 1990-luvun laman seurauksia me näemme perheissä edelleenkin jo kolmannen sukupolven työttömyytenä, ja me emme varmasti halua tällaista kierrettä.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa valmisteltiin sukupolvivastuulaki, jonka allekirjoitti 125 kansanedustajaa yli puoluerajojen. Sen tavoitteena on turvata myös nuorten ja tulevien sukupolvien oikeudenmukainen kohtelu. Meidän kaikkien tehtävänä olisi nyt katsoa pidemmälle ja varmistaa, että me emme todellakaan riistä tulevaisuutta nuortemme käsistä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa hallitus, eikö tämän työn voisi nyt käynnistää [Puhemies koputtaa] jo teidän työnne aikana? Vielä on viisi kuukautta aikaa.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.49
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edelleenkin kiitän eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaa ja eduskuntaa siitä työstä, mitä on tehty, kun on pohdittu nuorten tulevaisuutta ja siihen liittyvää mahdollista lainsäädäntöä. Minusta on aivan selvää, että se mietintö, joka on jätetty, on arvokas ja se on seuraavien hallitusneuvottelijoiden käytössä. Hallitus on omalta osaltaan antanut selonteon eduskunnalle ja luonut pohjan tälle työlle, ja tämä on erittäin pitkäjänteinen, valtava uudistus.
Mutta kyllä vielä haluan palata tähän kyselytunnin varsinaiseen kysymyksen aiheeseen, johon viitattiin tässä: Te ette nähneet sitä, että talouden käänne on tapahtunut. Te ette nähneet talouden käännettä 24, te ette nähneet sitä 25, vaikka se oli tapahtunut. Se kantaa, ja paremmat työllisyysluvut ja tulevaisuudenusko seuraavat perässä. Ilman talouden käännettä tämä työllisyystilanne ei nuorten eikä muidenkaan osalta ratkea koskaan. Sen tähden nyt se, mitä me olemme saaneet aikaan, on vahva talouden kasvu ja työllisyyden käänne. Se on parasta tulevaisuustyötä Suomelle, nuorille ja toivoa työttömille.
Kysymyksen käsittely päättyi.
2.5
Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta (Olga Oinas-Panuma kesk)
Suullinen kysymys
SKT 181/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.50
Olga
Oinas-Panuma
kesk
Arvoisa herra puhemies! Keskusta haluaa, että suomalaisilla on mahdollisuus omaan kotiin. Meillä on semmoinen tuttu sanonta kuin ”oma koti kullan kallis”, mutta nykypäivänä se kuuluu ehkä ennemminkin, että ”oma koti liian kallis”. [Välihuuto oikealta] Suomalaiset ovat ostaneet perinteisesti oman kodin suhteellisen nuorena, mutta nykyään ongelmana on se, että pankkilainaa ei välttämättä saa, kun sen oman kodin haluaisi hankkia. Moni maksaa esimerkiksi vuokraa kuussa enemmän kuin mitä semmoinen lainanlyhennys olisi, mutta siitä huolimatta sitä lainaa ei saa.
Keskusta on esittänyt aiemmin muun muassa valtion takaamia lainoja nuorille. Haluaisinkin nyt kysyä ministeri Puistolta: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työssäkäyvillä suomalaisilla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus saada paremmin pankkilainaa esimerkiksi omistusasumiseen?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Elinkeinoministeri Puisto, olkaa hyvä.
16.51
Elinkeinoministeri
Sakari
Puisto
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tähän on tehty muutamiakin asioita. Kun nuorista on puhuttu, niin asp-ehtoja on muutettu pariinkin kertaan, alueita on muutettu, rajoja ja ehtoja on muutettu. Tämä on minun mielestäni ihan konkreettinen vastaus siihen, miten nimenomaan ensimmäiseen asuntoon, ensimmäiseen omistusasuntoon, pääsee kiinni.
Sitten rahoitusmarkkinoiden puolellahan eduskunnassa on hallituksen esitys käsitelty esimerkiksi taloyhtiölainoista, mikä vaikuttaa asiaan. On erilaista korjausrakentamista, siihen tuotu tukea, ja sitten ylipäätänsäkin rahoitusmarkkinoiden sääntelyä on pyritty järkevöittämään ja ottamaan mallia esimerkiksi kansainvälisistä käytännöistä, samoja asioita, mitä on tehty myös yritysrahoituksen puolella. Käsittääkseni nämä ovat tarpeellisia keinoja. Korjausrakentaminen on siinä mielessä hyvä, että se ei vaikuta siihen asuntokantaan vaan nimenomaan käytössä olevien asuntojen käytettävyyteen ja laatuun.
Kysymyksen käsittely päättyi.
2.6
Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)
Suullinen kysymys
SKT 182/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Vikman, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.52
Sofia
Vikman
kok
Arvoisa puhemies! Valtiovallan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Meidän on voitava luottaa siihen, että viranomaisilla on tarvittavat keinot turvata Suomen raja myös silloin, kun Venäjä välineellistää maahantuloa painostuskeinona Suomea vastaan.
Eduskunta hyväksyi eilen rajaturvallisuuslain jatkamisen. Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan, ja lehtitietojen mukaan SDP:n kansanedustajia jouduttiin pakottamaan äänestämään lain puolesta. [Välihuutoja] Lain jatkamisesta täytyy voida päättää myös ensi vaalikaudella. Suomalaisten täytyy voida luottaa siihen, että vastuuta turvallisuudesta kannetaan myös vaalien jälkeen. [Mika Lintilä: Hallituksen kyselytunti! — Juho Eerola: No kun syytetään seuraavaa hallitusta!]
Arvoisa sisäministeri Rantanen! Kokoomukselle isänmaan turvallisuus on kaikki kaikessa, mutta voisitteko vielä avata tämän salin vasemmalle laidalle ja epäilijöille, miksi rajaturvallisuuslaki tarvitaan [Puhemies koputtaa] ja millainen itärajamme turvallisuustilanne tällä hetkellä on?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.
16.54
Sisäministeri
Mari
Rantanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Itärajalla välineellistetyn maahantulon uhka jatkuu korkealla, eikä meillä ole mitään sellaista viitettä, että välineellistetyn maahantulon uhka olisi poistunut. Rajaturvallisuuslaki on täysin välttämätön Suomelle.
Kuten tässä edustaja Vikman totesi, Suomen ja suomalaisten turvallisuus on päättäjien ensisijainen tehtävä niin hallituksessa kuin myös eduskunnassa. Tämän rajaturvallisuuslain suomat toimivaltuudet ovat nimenomaan oikeusvaltion ydintä. Viranomaisella täytyy olla lakisääteiset toimivaltuudet, ja tämä mandaatti on erittäin vahva. Kolmatta kertaa viisi kuudesosaa tästä salista on äänestänyt tämän lain puolesta, ja siinä mielessä Rajavartiolaitoksella on vahva mandaatti torjua välineellistetty maahantulo. Se, miten tämä parhaiten varmistetaan, on se, että ensi kaudellakin hallituksessa on sellaisia puolueita, jotka ovat valmiita tuomaan tämän lain jatkamisen eduskuntaan sen sijaan, että siitä haluttaisiin päästä eroon. Mutta tästä päättävät kansalaiset ensi kevään vaaleissa.
Kysymyksen käsittely päättyi.
2.7
Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Mira Nieminen ps)
Suullinen kysymys
SKT 183/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.55
Mira
Nieminen
ps
Arvoisa puhemies! Isänmaamme Suomi on kansakunta, joka tarkoittaa ketjua isovanhemmista vanhempiin ja lapsiin. Tästä sukupolvet ylittävästä yhteydestä ja suomen kielestä muodostuu se suomalaisuus, josta me perussuomalaiset puhumme. Lapsiperheet ovat siksi niin tärkeitä.
Kaikki tietävät kansantalouden tilanteen. Silti tämä hallitus on pystynyt panostamaan suomalaisiin perheisiin. Lapsiperheiden verotusta on kevennetty, lapsilisää korotettu, lasten ja nuorten terapiatakuu saatettu voimaan. Lisäksi kerta- ja kestovaippojen arvonlisäveroa on laskettu. Tämä on perussuomalaisten mielestä juuri oikea suunta jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden eteen tehtävää työtä on jatkettava myös tulevina vuosina vaikkapa esimerkiksi perheverotuksella, lapsikohtaisella verovähennyksellä vanhemmille tai perheellistyvien opiskelijoiden opintolainahyvityksellä. Arvoisa ministeri Partanen, eivätkö nämä olisikin oivallisia keinoja tukea suomalaisia lapsiperheitä ja kannustaa niitä perheellistymiseen?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Ministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.56
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Niemiselle erittäin hyvästä kysymyksestä. Kuvasitte siinä hyvin, miten hallitus on tässä erittäin vaikeassa ja haastavassa julkisen talouden tilanteessa pyrkinyt kuitenkin ensisijaisesti jättämään perheitä ja erityisesti lapsia näitten sopeutusten ulkopuolelle. Olemme pystyneet tekemään lapsilisien korotuksen nimenomaan yksinhuoltajille, heille panostamaan hieman lisää rahaa. Olemme todellakin jättäneet elatustuen indeksijäädytysten ulkopuolelle. Olemme tuoneet äitiysavustukseen korotusta.
Todella tärkeä uudistus on ollut se, että olemme tehneet nuorten terapiatakuun. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin sanonut, että kiitos Orpon hallituksen jonot lapsilla ja nuorilla psykiatriapalveluihin ovat huomattavasti vähentyneet. Siis nykyään lapset ja nuoret pääsevät huomattavasti nopeammin psykiatrisiin palveluihin, ja tämä varmasti helpottaa monen perheen arkea ja elämää.
Sosiaali- ja terveysministeriön virkapuheenvuorosta käy ilmi hyviä tapoja, miten seuraavalla hallituskaudella edelleen ja entisestään perheiden asemaa voidaan erilaisilla päätöksillä, muun muassa veropäätöksillä, [Puhemies koputtaa] helpottaa ja auttaa.
Kysymyksen käsittely päättyi.
2.8
Suullinen kysymys sudenmetsästyksestä (Anders Norrback r)
Suullinen kysymys
SKT 184/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Nästa fråga. Ledamot Norrback, varsågod.
Keskustelu
16.58
Anders
Norrback
r
Tack, ärade talman! Inom SFP vill vi se en fungerande stamvårdsjakt på varg. Under senaste jaktsäsong har det kommit tydlig respons från fältet om att DNA-analyserna av fällda vargar tar för lång tid. Som en följd av det här finns det en risk att jaktlag går miste om licenser som de enligt regeln ska ha rätt att återfå. Det här måste vi få ordning på inför nästa jaktsäsong.
Arvoisa puhemies! Maaseudulla ihmisten huoli susien liikkumisesta asetuksen läheisyydessä on kasvanut ja jatkuu. Siksi kannanhoidollisen metsästyksen toimivuus on tärkeää. Kysynkin arvoisalta ministeri Essayah’lta: aikooko ministeriö tarkastella DNA-analyysien resursseja ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin Luken ja Suomen riistakeskuksen kanssa?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.
16.59
Maa- ja metsätalousministeri
Sari
Essayah
(vastauspuheenvuoro)
Tack för frågan, kiitoksia kysymyksestä! 1.12. alkaa suden kannanhoidollinen kiintiömetsästys. [Eduskunnasta: Loistavaa!] Erityisesti nyt tässä kiintiömetsästyksessä kiinnitetään huomiota näihin niin sanotusti sisäsiittoisiin laumoihin. Jotta meillä on tietoa näitten laumojen sisäsiittoisuudesta, me tarvitsemme todellakin tätä DNA-analyysiä. Tässä on tarkoituksena myöskin varjella suden geneettistä puhtautta.
Tässä mielessä olemme lisänneet jo vuonna 2025 Luonnonvarakeskukselle 700 000 euroa siihen, että me pystymme näitä DNA-näytteitä tutkimaan enemmän kuin aiemmin. Silloin tutkittiin noin 900 DNA-näytettä vuodessa, ja sen jälkeen, kun siihen panostettiin taloudellisesti, on pystytty tutkimaan yli 1 600 DNA-näytettä. Tässä tietysti iso kiitos metsästäjille, jotka ovat toimittaneet näitä DNA-näytteitä. Myöskin Tassu-järjestelmän kautta saamme kaikilta luonnossa liikkujilta tärkeää tietoa. Näin me pystymme perustamaan nämä kanta-arviot niihin havaintoihin, mitä saamme sekä DNA-näytteitten että myöskin Tassu-järjestelmän kautta.
Kysymyksen käsittely päättyi.
2.9
Suullinen kysymys eturauhassyövän seulonnoista (Sari Tanus kd)
Suullinen kysymys
SKT 185/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Seuraava kysymys. Edustaja Tanus, olkaa hyvä.
Keskustelu
17.00
Sari
Tanus
kd
Arvoisa puhemies! Oikein hyvää kansainvälistä miestenpäivää! [Eduskunnasta: Kiitos!] Tänään siis vietetään kansainvälistä miestenpäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien hyvinvointiin ja terveyteen, ja se on erittäin tärkeää. Tänään on myös Sininen päivä, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta miesten ja samalla koko Suomen yleisimmästä syövästä, eturauhassyövästä. Kuusi vuotta sitten tein lakialoitteen eturauhassyövän seulontojen aloittamisesta. Tuon lakialoitteen allekirjoitti 141 kansanedustajaa, myös moni täällä salissa tänään istuvista. Aloitteen tekemisen jälkeen Suomessa eturauhassyöpään on kuollut noin 6 000 miestä. Edelleenkään minkäänlaisia seulontoja ei ole aloitettu.
Arvoisa ministeri, on oikein hyvä, että Suomessakin alan tutkimusta tehdään huolella ja pitkäjänteisesti. Kysyn kuitenkin: olisiko kuitenkin hyvä kiirehtiä seulontojen aloittamista, jotta mahdollisimman monella miehellä olisi mahdollisuus selviytyä elossa tästä sairaudesta?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä.
17.01
Sosiaali- ja terveysministeri
Wille
Rydman
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Aihe on totisesti tärkeä. Syövän diagnoosi on aina yksilölle, perheelle ja läheisille vakava paikka, ja eturauhassyöpä tosiaan on miesten yleisin syöpä. Noin 5 000 miestä sairastuu joka vuosi, noin 900 kuolee. Seulonnoista kehittyessään voi varmasti olla hyötyä, mutta valitettavasti olemme vielä toistaiseksi sellaisessa tilanteessa, että tämä niin sanottu PSA-testi itsessään ei ole erityisen kustannusvaikuttava tapa hoitaa asiaa. Se tuottaa huomattavan paljon tarpeettomia diagnooseja ja hoitoja eikä siten ole kustannusvaikuttavimmasta päästä, mutta tätä puolta täytyy kehittää. Toivottavasti tulevaisuudessa on sellaisia testejä, jotka myöskin paremmin kustannusvaikuttavasti ja terveysvaikutteisesti pystyvät tarttumaan tähän varhaisessa vaiheessa. Samalla haluan kuitenkin korostaa sitä, että esimerkiksi suolistosyövän osalta miehet ovat seulontojen piirissä mutta miehet menevät niihin seulontoihin paljon harvemmin kuin naiset. Tämänkin päivän kunniaksi kehotan miehiä hyödyntämään [Puhemies koputtaa] tämän seulontoihin menemisen mahdollisuuden nykyistä paremmin.
Kysymyksen käsittely päättyi.
Kyselytunti päättyi.
3
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 289/2026 vp
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
3.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
Keskustelu
17.03
Pääministeri
Petteri
Orpo
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on valmistellut esityksen koskien hallitusohjelmaneuvotteluiden ministeriöiden asiakirjojen julkisuutta hallitusohjelmaneuvottelujen aikana. Tässä esityksessä on otettu huomioon Oikeuskanslerinviraston ja lausuntokierroksen palaute. Esityksessä ehdotetaan valtioneuvostolain muuttamista siten, että ministeriöiden hallussa olevien tiettyjen hallitusneuvotteluasiakirjojen osalta säädettäisiin rajatusta poikkeuksesta julkisuuslain mukaisista asiakirjojen julkiseksi tulemisen ajankohtaa koskevista yleissäännöksistä.
Kuten me kaikki tiedämme, hallitusneuvotteluihin kohdistuu merkittävää julkista mielenkiintoa. Kuitenkin neuvottelujen käyminen edellyttää sitä, että neuvottelijoilla on mahdollisuus keskustella eri kysymyksistä ilman, että tieto neuvottelujen kulusta tai siellä käsiteltävistä asioista välittyy välittömästi neuvottelujen ulkopuolelle viranomaisten asiakirjojen julkisuuden perusteella. Ministeriöt ovat vakiintuneesti antaneet hallitusneuvottelijoille laajaa ja monipuolista tiedollista tukea. Tiedoista voi käydä ilmi myös poliittisesti herkkien neuvotteluiden yksityiskohtia.
Hallitusneuvottelut ovat eduskuntaryhmien poliittinen prosessi, mihin itsessään ei sovelleta julkisuuslakia. Neuvottelujen yhteydessä muodostuu kuitenkin julkisuuslain mukaisia viranomaisten asiakirjoja, kun laissa tarkoitetut viranomaiset, kuten ministeriöt, tukevat neuvotteluja tuottamalla niihin asiakirjoja. Julkisuuslain säännösten nojalla on siten mahdollista saada tietoja neuvotteluiden sisällöstä siltä osin kuin kyse on viranomaisten laatimista asiakirjoista.
Viime vuosina hallintotuomioistuimet ovat oikeuskäytännössään ottaneet kantaa julkisuuslain tulkintaan ministeriöiden hallussa olevien hallitusneuvotteluasiakirjojen julkiseksi tulemisen ajankohdan osalta. Ne ovat katsoneet, että asiakirjat tulevat julkisiksi heti, kun ne on luovutettu hallitusneuvottelijoille. Siltä osin kuin ministeriöt tukevat neuvotteluja tuottamalla niitä varten tietopohjaa, asian jättäminen nykysääntelyn varaan merkitsisi riskiä siitä, että neuvottelurauha häiriintyisi. Kun ministeriöt jatkossa soveltaisivat hallintotuomioistuinten tulkintoja, julki voisi tulla myös tietoja, joiden julkitulo kesken neuvottelujen voisi vaikeuttaa kompromissien löytämistä ja lopputulokseen pääsemistä. Jotta myös tulevien hallitusneuvottelujen yhteydessä voitaisiin taata asianmukainen neuvottelurauha, myöhennettäisiin ehdotetuilla säännöksillä rajatusti ministeriöiden hallussa olevien tiettyjen hallitusneuvotteluasiakirjojen julkiseksi tulemisen ajankohtaa. Näin voitaisiin osaltaan varmistaa edellytyksiä valtioneuvoston muodostamiselle perustuslaissa säädetyssä menettelyssä. Tällä tavoin neuvotteluissa voitaisiin myös hyödyntää ministeriöiden tuottamaa tietoa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja riittävässä laajuudessa.
Koska hallitusneuvotteluihin kohdistuu huomattava julkinen mielenkiinto, ehdotuksella on merkitystä myös hallitusneuvotteluissa käytävän julkisen keskustelun kannalta. Esityksessä onkin arvioitu sen vaikutuksia julkisuusperiaatteen toteutumiseen. Julkisuusperiaatteeseen kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi julkisuuden rajoitus on pyritty rajaamaan täsmällisesti ja tarkasti vain siihen, mikä on hallitusneuvottelujen neuvottelurauhan turvaamisen kannalta välttämätöntä. Päätöksen tekevät virkamiehet, eivät poliitikot. Asiakirjat tulisivat julkisuusperiaatteen piiriin viimeistään, kun valtioneuvosto on antanut hallitusohjelman tiedonantona eduskunnalle.
Arvoisa puhemies! Esityksellä ei ole tarkoitus säännellä tarkemmin valtioneuvoston tai hallitusohjelman muodostamiseen liittyvää menettelyä. Tarkoituksena on säätää ministeriöiden hallussa olevien tiettyjen hallitusneuvotteluasiakirjojen julkiseksi tulemisen ajankohdasta julkisuuslaissa säädettyä tarkemmin, jotta ministeriöiden osallistuminen hallitusneuvotteluihin ei vaikuttaisi niissä tarvittavaan neuvottelurauhaan.
Oikeuskanslerinvirasto on tarkastanut lain ja antanut sen edetä eduskuntaan. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 27, jotta sitä olisi mahdollista soveltaa seuraavien hallitusneuvottelujen aikana. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia, pääministeri. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.
17.08
Henrik
Vuornos
kok
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää pääministeriä tämän hallituksen esityksen tuomisesta eduskuntaan. Tämä on palvelus kaikille tuleville hallitusta muodostaville puolueille.
Laki asiakirjojen julkisuudesta on tarpeellinen ja osa avointa demokratiaa, mutta sen täytyy toimia myös tarkoituksenmukaisesti. On kaikkien suomalaisten ja Suomen etu, että hallitusta muodostettaessa voidaan neuvotella myös vaikeista ja sensitiivisistä asioista, joiden käsittely julkisuudessa ei varmasti ainakaan helpota neuvottelutilannetta. Mikäli tämä tilanne jatkuisi tällaisena, että nämä asiakirjat olisivat julkisia, niin se helposti johtaisi siihen, että ministeriöiden asiantuntemusta ei enää neuvotteluissa käytettäisi, vaan asiantuntemus haettaisiin muualta yhteiskunnasta. Se olisi huono juttu, koska ministeriöissä meillä on paljon tärkeätä ja hyvää osaamista, jota kannattaa kaikkien tuleviin hallitusneuvotteluihin osallistuvien hyödyntää.
Eli kiitos hyvästä esityksestä. Tämä varmasti parantaa tulevia hallitusohjelmia.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.
17.09
Timo
Heinonen
kok
Arvoisa herra puhemies! Julkisuuslain muutos tältä osin on kyllä tervetullut. Itse ajattelen, että avoimuus on tärkeää, ja tiedän, että tässä salissa kaikki ajattelevat niin, että asioiden valmiiksi tultua on tärkeää, että voidaan arvioida niitä läpinäkyvästi. Mutta tämä hallitusneuvotteluiden tilanne on poikkeuksellinen, ja se on kohtuullisen lyhyt ja tiukka aikajakso. Itse näen niin, että on tärkeää, että niissä neuvotteluissa olisi aina paras mahdollinen tieto käytettävissä, myös ministeriöiden erittäin laaja asiaosaaminen, mitä niissä käytetään yleisesti. Nämä tapahtumat, mitä aiemmin on ollut, ovat joskus johtaneet sitten siihen, että kaikkea tietoa ei ole ehkä pyydetty ja tietoa on pyydetty jostain toisaalta, ja se ei ole ollut välttämättä hyväksi.
Vaihtoehtoja pitää voida arvioida, että toteutetaanko vaihtoehto A vai B vai liekö C vai jätetäänkö kokonaan asia hallitusohjelmaan kirjaamatta. Ne ovat arviointeja, joita pitää voida tehdä avoimesti luottamuksen ilmapiirissä, puntaroida ja arvioida kaikkia esityksiä mahdollisimman hyvin.
Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että nämä kaikki materiaalit tulevat julkisiksi siinä vaiheessa, kun hallitusohjelma on valmis ja se eduskunnalle esitellään. Eli siinä mielessä tämä julkisuuslaki sitten toteutuu.
Tämä hallitusneuvottelutilanne on tietysti sellainen, että on hyvä, että siellä on kaikki paras mahdollinen tieto joka paikasta käytettävissä, ja siksi itse koen, että tämä on tervetullut uudistus.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.
17.11
Markus
Lohi
kesk
Arvoisa puhemies! Suomessa laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta lähtee siitä lähtökohdasta, että kaikki viranomaisten asiakirjat ja tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, [Timo Heinonen: Näin on!] ja näin tietenkin tuleekin olla. Mutta sitten meillä on olemassa tietenkin lailla säädettyjä tiettyjä poikkeuksia, niin kuin me tiedämme, turvallisuusperusteilla esimerkiksi, ja nyt tässä on sitten yksi poikkeus, jonka pääministeri esittelypuheenvuorossaan hyvin avasi. Sanoisin jopa, että aivan erinomaisesti ja aukottomasti perusteli, miksi tämä on järkevä ja tarpeellinen laki. Tätä on hyvin helppo tukea, ja kun keskustakin suuren vaalivoiton jälkeen on sitten hallitusneuvotteluissa seuraavien vaalien jälkeen, niin näemme, että tämä on myös meille tärkeää, että me voimme siellä sitten saada mahdollisimman hyvän hallitusohjelman isänmaan näkökulmasta.
Nostan tässä — käytän siis tilaisuutta hyväksi — esille yhden asian, jota kannattaisi myös kyllä valmistella ja miettiä. Nimittäin toisin kuin Ruotsissa meillä Suomessa ministeriöjärjestelmä on hyvin siiloutunut ja on itsenäiset ministeriöt, ja se jonkin verran hankaloittaa asioiden valmistelua ja etenemistä silloin, kun on kyse laajoista ilmiöistä, jotka koskettavat useaa ministeriötä. Ajattelenpa vaikka matkailun edistämistä, joka lähtökohtaisesti kuuluu TEMille, mutta siihen liittyviä ilmiöitä kuuluu ympäristöministeriön puoleen, kun asumisesta puhutaan, tai sitten kuuluu vaikkapa oikeusministeriön puoleen ja niin edelleen. Minusta meillä kannattaisi nyt lähteä yhdessä miettimään sitä, olisiko meilläkin järkevää miettiä, että olisi juridisesti yksi valtioneuvosto, niin kuin Ruotsissa. Se saattaisi olla viisasta tulevaisuudessa ihan johtamisenkin näkökulmasta ja sen, että me voitaisiin hallitusohjelmassa sopia tietyistä teemallisista vastuista. Sanon sen vaikka niin, että Suomi tarvitsisi nytten esimerkiksi kasvu- ja kilpailukykyministerin, joka huolehtisi siitä, että meidän kärkialat ovat kilpailukykyisiä ja Suomi saadaan kasvuun.
Näillä vähän laajennetuillakin näkökulmilla kiitän tätä esitystä ja pidän tätä erittäin hyvänä ja tarpeellisena.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.
17.13
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee hallitusneuvotteluihin liittyvien asiakirjojen julkisuutta. Kyse ei ole julkisuusperiaatteen kumoamisesta eikä hallitusneuvottelujen salaamisesta. Esityksen selkeä tahtotila on turvata hallitusneuvottelut. Siksi siinä ehdotetaan asiakirjojen julkisuuteen tarkkarajaisuutta ja ajallisesti hyvin lyhyttä hetkeä koskevaa poikkeusta sellaisissa tilanteissa, joissa ministeriöt tuottavat hallitusneuvottelijoiden pyynnöstä erilaisia laskelmia, arvioita ja selvityksiä hallitusneuvottelujen tueksi. On välttämättömyys, että neuvotteluissa voidaan turvata työrauha.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen tavoite on turvata neuvottelurauha. Hallitusneuvottelut ovat yksi suomalaisen parlamentarismin tärkeimmistä vaiheista. Sen olen itsekin oppinut, ja se, mikä lukee hallitusohjelmassa, pitää. Niiden onnistuminen edellyttää mahdollisuutta punnita erilaisia vaihtoehtoja, pyytää laskelmia ja arvioita sekä käydä vaikeitakin keskusteluja ilman, että jokainen valmisteluaikana laadittu luonnos tai keskeneräinen laskelma tulee välittömästi julkisen tarkastelun kohteeksi. Ensi keväänä tämä tulee korostumaan todennäköisesti vaikeiden neuvotteluiden edessä. Tässä esityksessä todetaan, että hallintotuomioistuinten viimeaikainen tulkintakäytäntö on luonut riskin sille, että ministeriöiden tuottama tausta-aineisto voisi häiritä hallitusneuvottelujen etenemistä ja vaikeuttaa neuvottelutuloksen saavuttamista. Tämä ei ole tahtotila, jota toivomme Suomeen. Siksi on kuitenkin tärkeää korostaa, että esityksessä poikkeus rajataan hyvin tarkasti. Se koskee vain tiettyjä ministeriöiden hallussa olevia hallitusneuvotteluihin liittyviä asiakirjoja vain neuvottelujen ajan ja vain silloin, jos asiakirjan välitön julkistaminen voisi aiheuttaa neuvotteluille vähäistä suurempaa haittaa. Lopulta kaikki asiakirjat tulevat julkisiksi viimeistään silloin, kun hallitusohjelma annetaan tiedonantona eduskunnalle. Näin neuvotteluihin saadaan turvattua työrauha vaikeiden päätösten keskellä.
Kukaan ei mielellään tee vaikeita päätöksiä, mutta tässä valtiontalouden tilanteessa meillä ei ole muitakaan vaihtoehtoja. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.
17.16
Pauli
Kiuru
kok
Arvoisa herra puhemies! Varmasti perusteltu esitys. Sitä on syytä viedä eteenpäin. Laajennan tätä keskustelua hieman siihen näkökulmaan, miten yhteiskunnan avoimuus, julkisuuslaki ja oikeusvaltioperiaate suhteessa sitten taas turvallisuuteen suhteutuvat. Kun ajat ovat sellaisia kuin ovat, avoimuuden suhteen täytyy olla, ehkä voisin sanoa pikkasen valitettavastikin, kriittisempi. Sen suhteen, kuinka paljon jaamme tietoa kriittisestä infrasta, on se sitten energiaa, tietoliikennekaapeleita, vesijohtoverkostoa ynnä muuta tällaista kriittistä infraa, pitää olla varovaisempi, pidättyväisempi. Näiden samojen asioiden ja ongelmien kanssa tietysti painitaan muidenkin eduskunnan käsittelyssä olevien lakiesitysten kanssa, esimerkiksi tiedustelulakien, joiden tavoitteena on toisaalta parantaa turvallisuutta, mutta toisaalta sitten mennään hyvin syvälle oikeusvaltioon, ihmisten yksityisyydensuojaan. Korostan kuitenkin turvallisuuden merkitystä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Haluaako pääministeri Orpo kommentoida käytyä keskustelua? — Kolme minuuttia, olkaa hyvä.
17.18
Pääministeri
Petteri
Orpo
Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti kiittää eduskuntaa ja ryhmiä hyvästä suhtautumisesta tähän lakiesitykseen. Todellakin pidän sitä hyvin tarpeellisena ja korostan sitä, minkä kaikki ymmärtävät: kyse on tulevista hallitusneuvotteluista ja niistä eteenpäin.
Hallitusneuvotteluissa on käytännön tilanteita, joissa asioita hallitusneuvotteluihin osallistuville puolueille ja ryhmille tulee eteen muidenkin puolueiden aloitteesta ja haetaan yhteistä linjaa. Silloin on hyvin tärkeää — tämän ihan käytännön kautta tiedän — pyytää ministeriöistä laskelmia, taustamuistioita esityksiin liittyviin kysymyksiin ja myöskin testata erilaisia ideoita. Ja jos nämä kaikki ovat välittömästi julkisuudessa, niin se voi todellakin vaikuttaa silloin kompromissien löytämiseen.
Kuitenkin tämä määrä, mitä asiakirjoja rajattaisiin, on hyvin rajallinen. Siitä tosiaan päättävät virkamiehet, eivät neuvottelevat poliitikot. Ja lopulta, kun hallitusneuvottelut on käyty, kaikki asiakirjat ovat julkisia. Pidän tätä erittäin tarpeellisena uudistuksena, jotta demokratia ja parlamentarismi voivat toimia ja jatkossakin maahan pystytään jouhevasti muodostamaan ja neuvottelemaan hallitus.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
4
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
HE 339/2026 vp
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
4.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.
Keskustelu
17.20
Puolustusministeri
Antti
Häkkänen
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä tavoitellaan puolustusvalmiuden kannalta tärkeiden hankkeiden nykyistä nopeampaa ja sujuvampaa toteuttamista. Tämä on Euroopan puolustuskyvyn ja puolustusteollisuuden ylös nostamisen kannalta juuri se pilari, mitä nyt pitää tehdä.
Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Euroopan puolustusteollisuuden kasvavat tarpeet ovat korostaneet kykyä vahvistaa puolustusvalmiutta nopeasti myös nyt rauhan oloissa. Tämän vuoksi Euroopan unionissa on säädetty puolustusvalmiushankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamista koskeva asetus, jonka tavoitteena on vähentää hallinnollisia viiveitä sellaisissa hankkeissa, jotka ovat puolustusvalmiuden kannalta merkittäviä.
Esityksessä ehdotetaan, että Lupa- ja valvontavirasto toimisi puolustusvalmiushankkeiden keskitettynä yhteyspisteenä Suomessa. Virasto ohjaisi ja koordinoisi lupamenettelyjä, seuraisi määräaikojen toteutumista sekä toimisi luvanhakijoiden ensisijaisena asiointikanavana. Tavoitteena on, että hakija saa tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta ja että viranomaisyhteistyö toimii nykyistä tehokkaammin.
Esityksen keskeinen sisältö liittyy puolustusvalmiushankkeiden määrittelyyn. Tällaisina hankkeina pidettäisiin esimerkiksi puolustustarvikkeiden valmistamista, puolustusteollisuuden tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden tuotantoa ja Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rakennushankkeita sekä puolustuksen kannalta keskeistä infrastruktuuria. Näin varmistetaan, että nopeutetun menettelyn piiriin tulevat vain sellaiset hankkeet, joilla on todellinen yhteys Suomen tai Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamiseen.
Esityksessä säädetään myös tiukoista käsittelyajoista. Pääsääntöisesti puolustusvalmiushankkeen lupamenettelyn enimmäiskesto olisi 42 työpäivää täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta lukien. Tietyissä tilanteissa määräaikaa voitaisiin pidentää 102 tai 162 päivään. Jos lupamenettelyn lopputulosta ei ilmoitettaisi asetuksessa säädetyssä määräajassa, lupa voisi tietyissä tilanteissa tulla hyväksytyksi ilman varsinaista päätöstä.
Hallitus ehdottaa kuitenkin useita oikeusturvaa vahvistavia täydentäviä säännöksiä. Hiljaisesti hyväksytystä luvasta olisi aina annettava kirjallinen päätös, johon voidaan hakea muutosta. Lisäksi hiljaista hyväksyntää ei sovellettaisi esimerkiksi hankkeisiin, jotka aiheuttavat vakavan riskin ihmisten terveydelle tai kansalliselle turvallisuudelle, sijoittuvat tärkeille pohjavesialueille tai liittyvät suuronnettomuusvaarallisiin tuotantolaitoksiin.
Arvoisa puhemies! Esitys merkitsee tasapainon hakemista kahden tärkeän yhteiskunnallisen tavoitteen välillä. Toisaalta Suomen ja Euroopan puolustusvalmiutta on kyettävä vahvistamaan nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Toisaalta taas viranomaistoiminnan tulee olla lainmukaista, avointa ja oikeusturvan toteuttavaa. Esityksessä on lisäksi korostettu, että ympäristövaikutusten arviointi, Natura-menettelyt, kansalaisten osallistumisoikeudet sekä kansainvälisistä ympäristövelvoitteista johtuvat vaatimukset säilyvät voimassa. Tarkoituksena ei ole heikentää ympäristönsuojelun tasoa vaan nopeuttaa menettelyjen hallinnollista käsittelyä.
Näillä perusteilla hallitus esittää, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia, ministeri. — Ledamot Wickström, varsågod.
17.24
Henrik
Wickström
r
Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos ministerille esittelypuheenvuorosta. Tämä hallituksen esitys on monella tapaa hyvin kannatettava, koska, kuten me kaikki tiedämme, meidän täytyy panostaa niin puolustusteollisuuteen kuin ennen kaikkea varautumiseen, ja silloin on hyvin tärkeää, että nämä kaikki lupaprosessit ja menettelyt saadaan myöskin sujuvasti hoidettua.
Tähän tematiikkaan liittyen haluan nostaa esiin kuitenkin yhden toisen huolenaiheen, joka allekirjoittaneella on, ja se linkittyy nimenomaan mahdollisiin valitusprosesseihin, jotka linkittyvät tällaisiin puolustusteollisuushankkeisiin tai sitten muihin hankkeisiin, jotka linkittyvät huoltovarmuuden vahvistamiseen. Otan esimerkiksi omalta kotiseudultani Forcit-nimisen yhtiön, joka on pyrkinyt nopeasti kehittämään omaa toimintaansa eri puolilla Suomea, ja ikävä kyllä monessa kohtaa sitten valituksia on vastassa. Tässä on pelkona nimenomaan se, että myöskään tärkeät hankkeet eivät pääse etenemään tai ehkä toteutumaan ja siitä kärsii teollisuus mutta ennen kaikkea meidän maamme huoltovarmuus ja koko liittokunnan puolustus.
Tämä esitys on todella hyvä, ja pidän tärkeänä sitä, että edelleenkin pyritään huolehtimaan myöskin siitä, että tähän valitusosuuteen saadaan myöskin ratkaisuja samalla tapaa kuin nyt tähän lupakokonaisuuteen on saatu.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.
17.25
Pauli
Kiuru
kok
Arvoisa puhemies! Nopeus, sujuvuus ja hallinnolliset viiveet tulivat tässä esille, ja niin kuin ministerikin sanoi, tässä toisaalta on tämä puolustusvalmius, toisaalta sitten vaakakupissa painavat avoimuus, lainmukaisuus, oikeusturva. Niin kuin edellisessä puheenvuorossanikin sanoin, turvallisuutta tietysti täytyy painottaa, ja omassa valiokuntatyössäni nämä asiat tulevat esimerkiksi puolustusvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa päivittäin esiin.
Tässä esittelyssä ja käsittelyssä olevassa laissa on yhtymäkohtia myös eduskunnan käsittelyssä olevaan valmiuslakiin, jossa myös joudutaan katsomaan esimerkiksi ympäristöön liittyviä kysymyksiä.
Toinen näkökulma on niin sanotut sarjavalittajat, jotka saattavat sitten heikentää milloin mitäkin hankkeita, ja on hyvä, että heidänkin toimintaansa ollaan nyt sitten puuttumassa sillä tavalla, että yksi yksittäinen ihminen ei kiusantekohengessä pystyisi vaikeuttamaan yhteiskunnan kehittämistä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.
17.27
Heikki
Autto
kok
Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Häkkäselle tärkeästä hallituksen esityksestä, joka on aivan keskeinen sen kannalta, että Suomen puolustuskykyä saadaan nostettua ripeästi. Toki Suomessa on sillä tavalla hyvä tilanne, että kun meillä puolustusta on ymmärretty aina pitää arvossaan, niin meidän puolustusvälineteollisuudellamme on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, että koko yhteistä eurooppalaista puolustuskykyä myös muiden maiden hankintojen kautta saadaan nostettua. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomessa nämä investoinnit voivat hyvin edetä, joten kiitos ministerille sekä hallituksen esityksen valmistelusta että sen hyvästä esittelystä täällä tänään.
Arvoisa puhemies! Kun puhemiesneuvosto esittää tässä, että tämä hallituksen esitys lähtee ympäristövaliokuntaan mietinnölle ja puolustusvaliokunta antaa ympäristövaliokunnalle lausunnon, niin uskaltanen kyllä tässä koko puolustusvaliokunnan puolesta luvata sen, että käymme tietysti tämän asian perusteellisesti mutta ripeästi läpi niin, että ympäristövaliokunta pääsee tuon mietinnön hyvin laatimaan. Kannatan puhemiesneuvoston esitystä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.
17.28
Timo
Furuholm
vas
Arvoisa puhemies! Olemme varmasti kaikki tässä salissa sitoutuneet siihen, että kotimaista puolustusteollisuutta vahvistetaan tässä ajassa, jotta riippuvuudet muista maista ja etenkin Euroopan ulkopuolelta vähenisivät tulevaisuudessa. No, se tietenkin sitten vaatii myös työtä ja toimia täällä päässä ja myös koko Euroopan tasolla. Mutta samaan aikaan on selvää, että me tässä salissa varmasti halutaan pitää kiinni siitä luvituksesta, joka suojelee meidän ympäristöä ja ottaa erilaisia sensitiivisiä asioita huomioon. Itse haluan ajatella, että nämä ovat yhteensovitettavissa, ja siksi pidänkin hyvänä asiana, että me puolustusvaliokunnassa päästään tästä lausumaan ja voi tarkemmin sitten tutustua, miten tämä tasapaino on rakennettu.
Tässä nousivat esiin nämä sarjavalittajat, ja on varmasti totta, että monessa asiassa on tämä ongelma valittamisen suhteen, että samat ihmiset valittavat, mutta myös toivon, että me ymmärretään se, että monilla tavallisilla kansalaisilla voi olla myös ihan aitoa huolta siitä, kun puolustusteollisuuden tehtaita rakennetaan lähettyville. Varmaan siinä on yksi asia, mihin pitää jatkossa entistä enemmän keskittyä, eli se ymmärryksen kasvattaminen ja näistä asioista tiedottaminen näille kansalaisille, mitä tällaiset tehtaat sitten missäkin tarkoittavat. Mutta me päästään tämän esityksen käsiin kohta valiokunnassa. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Haluaako ministeri Häkkänen kommentoida käytyä keskustelua? Kaksi minuuttia, olkaa hyvä, joustavasti.
17.30
Puolustusministeri
Antti
Häkkänen
Arvoisa puhemies! Yleisellä tasolla tällä hetkellä Euroopassa on se tilanne, että Venäjän sotateollinen tuotantokyky on aika merkittävässä vauhdissa, ja meillä kaikilla länsimailla, erityisesti Nato-mailla, on kiire kehittää omaa puolustusvalmiuttaan ripeästi. Siinä on siis kiire, ja puolustusteollisuuden ylösajamisessa on aika vanhassa asennossa moni säännös tällä hetkellä. Se hidastaa ja jumiuttaa hankintoja, ja meidän pitää päästä sujuvampaan sääntelyyn ja sujuvampaan luvittamiseen ja sitä kautta vauhdittamaan, mutta kuitenkin niin, että pidetään huolta tietyistä perusperiaatteista, hallinnon läpinäkyvyydestä, ympäristönsuojelukysymyksistä ja muista. Tässä on pakko saada vauhtia, ja tämä on yksi palanen lainsäädäntöuudistushankkeita, joita tulee tulevina vuosina olemaan todennäköisesti useita täällä. Ja olemme valmiita totta kai perusteellisesti avaamaan sitten valiokuntakäsittelyssä näitä kokonaisuuksia.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.
5
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 50 ja 62 §:n sekä puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 340/2026 vp
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
5.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.
Keskustelu
17.31
Puolustusministeri
Antti
Häkkänen
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen on kyettävä vastaamaan Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneeseen vakavasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Nato-jäsenyys, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja puolustuskyvyn kehittäminen edellyttävät, että lainsäädäntö myös tukee Puolustusvoimien toimintaa mahdollisimman tehokkaasti.
Hallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten kouluttaminen ja harjoittaminen Suomen ulkopuolella nykyistä joustavammin ja varmistaa edellytykset reserviin kuuluvien asevelvollisten osaamisen ylläpitämiselle ja jatkuvalle kehittämiselle kertausharjoituksissa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslakia siten, että kertausharjoitusten sotilasarvoon ja koulutukseen perustuvasta enimmäismäärästä luovutaan ja kaikkien asevelvollisten kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäismäärä on jatkossa 200 päivää.
Yksittäiset kertausharjoitukset ovat Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi pidentyneet, ja harjoituksia järjestetään laajoina kokonaisuuksina vuoden aikana. Teknologian kehityksestä, sodankäyntitapojen muuttumisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä turvallisuustilanteen heikentymisestä johtuen asevelvollisia, erityisesti aktiivivaiheen operatiivisia joukkoja, olisi tarpeen harjoituttaa nykyistä enemmän. Voimassa oleva sääntely kertausharjoitusvuorokausien enimmäisajoista ei ole nykyaikana toimivaa, sillä lukumäärät on laadittu varusmiestuotannon mukaisesti eikä niissä ole huomioitu koko reserviläisuraa muutoksineen. Muutos vahvistaisi reserviläisten osaamista ja valmiutta sekä parantaisi mahdollisuuksia ylläpitää sodanajan joukkojen suorituskykyä. Lisäksi tämä lakimuutos edistäisi reserviläisten yhdenvertaisuutta.
Tässä yhteydessä on syytä korostaa, ettei sääntely merkitse muutosta Puolustusvoimien vuosittaiseen koulutusjärjestelmään. Puolustusvoimien kertausharjoitusten määrä perustuisi jatkossakin Puolustusvoimien joukkotuotantoon liittyviin tarpeisiin sekä Puolustusvoimille ennalta määriteltyyn vuosittaiseen kertausharjoitusvuorokausien määrään. Tästä tehdään päätökset aina erikseen.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslain säännöstä koskien palveluksen järjestämistä ulkomailla siten, että kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voitaisiin määrätä ilman nimenomaista suostumusta palvelukseen ulkomaille, jos hän osallistuu Suomen lähialueella Suomen puolustamiseen välittömästi liittyvään sotilaalliseen harjoitukseen, koulutukseen tai koulutukseen kuuluvaan palvelustehtävään. Lähialueilla tarkoitettaisiin Ruotsia ja Norjaa, joilla on Naton jäsenvaltioina ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella välitön yhteys Suomen puolustamiseen. Itämeri taas sisältyisi myös kohdassa tarkoitettuun lähialueeseen.
Kyky toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä koskettaa yhä useampaa asevelvollista, minkä vuoksi on perusteltua, että kertausharjoituksen aikana on mahdollista kouluttautua ja harjoitella poikkeusolojen tehtävää Suomen lähialueella ilman nimenomaisen suostumuksen ennakollista vaatimusta. On vielä korostettava, että säännös ei mahdollistaisi asevelvollisten käyttöä muiden valtioiden puolustamiseen eikä voimankäyttötehtäviin ilman voimassa olevan lainsäädännön edellyttämää suostumusta. Jatkossa varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voitaisiin määrätä palvelukseen ulkomaille, jos hän osallistuu nimenomaisen suostumuksensa nojalla Suomen puolustusta edistävään sotilaalliseen harjoitukseen, koulutukseen tai koulutukseen kuuluvaan palvelustehtävään. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi varusmiespalveluksen osien suorittamisen tarvittaessa ulkomailla.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustus tehdään osana liittokunnan puolustamista. Suomalaisten asevelvollisten tulee kyetä kouluttautumaan ja harjoittelemaan kansainvälistyneessä ympäristössä. Voimassa olevat asevelvollisten ulkomaanpalvelusta koskevat säännökset ovat ajalta ennen Nato-jäsenyyttä. Jatkossa pykälässä ei enää säädettäisi ulkomaanpalveluksen lyhytaikaisuuden vaatimuksesta. Lyhytaikaisuuden vaatimuksesta luopuminen ei kuitenkaan merkitsisi sitä, että asevelvollisia määrättäisiin rajoittamattomaksi ajaksi ulkomaille. Ulkomailla suoritettavan palveluksen kesto määräytyisi jatkossa pykälässä tarkoitettujen tehtävien tai koulutuksen taikka harjoituksen tarkoituksien mukaan. Ulkomailla suoritettavan palveluksen kestoa määrittäisi lisäksi muun muassa henkilöstön ja joukkojen vaihtosuunnitelma.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös Puolustusvoimista annettua lakia siten, että siinä säädettäisiin aiempaa täsmällisemmin, että Puolustusvoimien virkamies on velvollinen määräajaksi osallistumaan kansainvälisen avun antamiseen, yhteistoimintaan ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Suomen sotilaallisen liittoutumisen ja toimintaympäristön muutoksen myötä kansainvälisillä tehtävillä on entistä keskeisempi merkitys Suomen turvallisuuden kannalta. Tämä antaa aihetta korostaa henkilöstön velvollisuutta osallistua Puolustusvoimien kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi säännöstä muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin kirjaus, jolla mahdollistettaisiin suomalaisen joukon asettaminen johtovastuussa olevan tahon toiminnalliseen alaisuuteen. Toiminnalliseen alaisuuteen asettaminen on yleinen käytäntö sotilaallisessa kriisinhallinnassa ja monikansallisissa sotilasoperaatioissa. Kyse olisi jo tällä hetkellä noudatettavan käytännön säätämisestä selkeästi lain tasolla oikeustilan selventämiseksi. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.
17.38
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakennetaan ennen kaikkea uskottavan maanpuolustuksen varaan. Nato-jäsenyyden myötä puolustamme Suomea yhdessä liittolaistemme kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö töitä turvallisuuden eteen jäisi myös meille itsellemme. Meidän on varmistettava, että oma reservimme kykenee toimimaan tässä uudessa toimintaympäristössä. Tämän esityksen tärkein tavoite onkin vahvistaa reserviläisten osaamista, harjoittelua ja yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa.
Arvoisa puhemies! Tavoitteena on mahdollistaa se, että kertausharjoitukseen osallistuva reserviläinen voidaan määrätä Suomen puolustamiseen välittömästi liittyvään harjoitukseen tai koulutukseen myös Suomen lähialueelle ilman erillistä suostumusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi Ruotsissa, Norjassa tai Itämerellä toteutettavia harjoituksia ja koulutuksia. Tämä muutos on nykyisessä turvallisuusympäristössämme oleellinen. Perustaa se ei kuitenkaan muuta. Esitys ei muuta nykyisestä sitä, että asevelvollisia voitaisiin käyttää muiden valtioiden puolustamiseen tai voimankäyttötehtäviin ilman erillistä suostumusta. Tämä on tärkeä rajanveto, joka turvaa reserviläisten oikeuksia.
Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että ulkomaanpalveluksen lyhytaikaisuuden vaatimuksesta luovutaan. Ukrainan sota on osoittanut, että koulutus pitää tarvittaessa voida siirtää turvallisemmalle alueelle. Tämä uudistus antaa Puolustusvoimille mahdollisuuden järjestää koulutusta joustavasti myös silloin, jos turvallisuustilanne sitä edellyttää, ja samalla se suojaa sekä koulutettavia että kouluttajia.
Lisäksi merkittävä muutos koskee kertausharjoituksia. Jatkossa kertausharjoitusten enimmäismäärä olisi kaikille reserviläisille sama sotilasarvosta riippumatta. Tämä parantaa yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa sen, että myös miehistöön kuuluvia reserviläisiä voidaan kouluttaa uusiin ase- ja viestijärjestelmiin sekä muihin tulevaisuuden suorituskykyihin.
Arvoisa puhemies! Turvallisuus alkaa osaamisesta. Mitä paremmin reservimme osaa toimia yhdessä liittolaisten kanssa niissä kokoonpanoissa, joissa Suomea puolustettaisiin kriisitilanteessa, sitä uskottavampi on myös Suomen puolustus. Tästä näkökulmasta esitys on hyvin perusteltu, tarpeellinen ja suoraan Suomen turvallisuutta vahvistava uudistus. Siksi kannatan tätä esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.
17.42
Timo
Furuholm
vas
Arvoisa puhemies! Suomen puolustus tarvitsee osaavan reservin, ja tässä muuttuneessa toimintaympäristössä on tietenkin hyvin perusteltua tarkastella, missä ja miten joukkoja harjoitetaan yhdessä liittolaisten kanssa. Ministeri kävi ansiokkaasti läpi niitä kaikkia muutoksia, mitä tämä esitys pitää sisällään, enkä niitä nyt lähde yksi kerrallaan tässä uudelleen avaamaan, mutta niistä varmaan valiokunnassa sitten käymme sitä keskustelua.
Kyllä minä ajattelen, että isossa kuvassa meillä on hyvin motivoituneet, sitoutuneet reserviläiset, asevelvolliset, Puolustusvoimien henkilöstö, jotka ovat valmiita työtä tekemään sen eteen, että tämä on turvallinen paikka meille kaikille. Jatkossakin me tarvitsemme tätä samaa sitoutumisastetta, ja sen takia minä pidän tärkeänä, että tässäkin ajatellaan sitä tasapainoa. Kun tulee uusia velvollisuuksia, niin on tarkkaan käytävä sitten läpi, miten se vaikuttaa näiden yksittäisten ihmisten arkeen, toimeentuloon, mitä vielä, tämmöiseen kykyyn ennakoida mahdollista tulevaa. Tietenkin kaikki ymmärrämme sen, että tämä puolustuskyky on yhteinen asia, ja haluamme sitä tässä edistää näillä esityksillä, mutta on tärkeää sitten pitää se kuilu tavallaan olemassa siinä, että sitä ei voi myöskään repiä yksisuuntaisesti suoraan niiden ihmisten selkärangasta, jotka ovat sitoutuneet sitä ylläpitämään. Nämä ovat varmaan niitä isoja seikkoja, mitä pitää sitten valiokuntakäsittelyssä tarkkaan käydä, miten tämä vaikuttaa yksittäisten palkollisten sekä reserviläisten asemaan ja oikeuksiin. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.
17.44
Pauli
Kiuru
kok
Arvoisa puhemies! Yleinen asevelvollisuus, laaja reservi ja maanpuolustustahto ovat niitä ydinasioita, joihin tämä meidän järjestelmä perustuu. Nyt kun näitä kertausharjoituksia mietitään, niin itselleni on syntynyt sellainen kuva, että tehtävät ovat usein entistä vaativampia ja entistä teknisempiä ja siellä voi olla sellaisia avaintehtäviä, joissa reserviläisiä on koulutettu hyvin pitkälle. Sitten jos tässä lähialueella on kertausharjoituksia Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa ja Itämeren alueella, niin joidenkin, muutamienkin, tällaisten avaintehtäviin koulutettujen puuttuminen harjoituksesta voi aivan olennaisella tavalla heikentää sen harjoituksen mielekkyyttä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Eli siinä mielessä täysin perusteltua.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.
17.45
Henrik
Wickström
r
Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Kiitos ministerille esittelypuheenvuorosta. Pidän tätä lakiesitystä kannatettavana ja omalla tavallansa myöskin ihan ymmärrettävänä muutoksena, mistä käytännössä ensi vaiheessa keskusteltiin jo hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä, mikä myöskin tulee esiin hallituksen esityksestä. Itse pidän kuitenkin tärkeänä, että nyt kun tätä asiaa käsitellään myöskin valiokunnassa, on ihan perusteltua arvioida tätä kokonaisuutta ennen kaikkea myöskin perustuslaillisesta näkökulmasta, mihin on myöskin viittauksia tässä hallituksen esityksessä. Mutta itse näen tämän esityksen kaiken kaikkiaan hyvänä, ja komppaan tätä, mitä edeltävä puhuja, edustaja Kiuru, tässä totesi juuri tämän osaamisen kannalta. Jotta saadaan myöskin kaikki harjoitukset hyvin toimimaan, on tärkeää myöskin, että reserviläiset ovat tässä kokonaisuudessa mukana.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.
17.46
Heikki
Autto
kok
Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Häkkäselle myös tämän tuiki tarpeellisen hallituksen esityksen hyvästä valmistelusta ja eduskunnalle esittelemisestä. Suomen Nato-jäsenyys on tietysti muuttanut hyvin pitkälle sen tilanteen, mitä katsotaan Suomen puolustamiseksi osana sotilasliittoa. Lähimmät naapurimaamme, Itämeri mukaan lukien, ovat tietysti aluetta, jolla toimittaessa voimme selkeästi ajatella, kuten myös tämän hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että puolustetaan Suomea. Esimerkiksi kertausharjoitusten osalta tilanne on kyllä mielestäni hyvin selkeä, ja samoin varusmiespalveluksen kannalta. Hallituksen esityksessä on kaiken aikaa esitetty useita hyviä perusteluja myös sille, miksi tällainen ulkomailla toimiminen myös tilanteessa, jossa Suomi olisi puolustustilassa, on perusteltua.
Mutta samaan aikaan, arvoisa puhemies, on tärkeää, että perustuslakivaliokunnalta saadaan tähän selvä linjaus. Itse näen, että nämä säätämisjärjestysperustelut, jotka hallitus on esittänyt, ovat painavat ja hyvät ja osoittavat, että kun perustuslakia katsotaan, esimerkiksi tällaisessa harjoittelussa vaikkapa Ruotsissa on kyse nimenomaan siitä, että suoritetaan maanpuolustusvelvollisuutta suorittamalla asepalvelusta, eikä siinä niinkään rajoiteta kenenkään suomalaisen liikkumisvapautta, mitä taas esimerkiksi perustuslain 9 § turvaa, kun se toteaa, että ketään ei esimerkiksi vastentahtoisesti saa Suomesta siirtää pois. Perustuslakivaliokunnallahan joskus aiemmin on ollut tulkintoja vaikkapa kansainvälisten komennusten, kuten kriisinhallintatehtävien, osalta, että tuolloin mentäisiin tämän perusoikeuden rajoittamisen piiriin, jos käsketään ulkomaille, mutta tässä mielessä maailma on muuttunut, ja Suomen Nato-jäsenyys mielestäni muuttaa myös näitä perusoikeuspunnintoja. Mutta on tärkeää, että perustuslakivaliokunta nyt siis antaa lausunnon puolustusvaliokunnalle, ja sen jälkeen sitten lupaan kyllä valiokunnan puolesta, että perusteellisesti mutta ripeästi tämän asian käsitellen mietinnön eduskunnalle laadimme.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.
17.49
Mika
Kari
sd
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti: Halusin sanoa itsekin, että pidän hyvänä, että hallitus antaa esityksen tästä tärkeästä aiheesta ja pystymme katsomaan myös joustavammin tätä meidän omaa aluettamme. Me emme enää ole sotilaallisesti liittoutumaton, omien rajojemme sisällä toimiva kansakunta, vaan me olemme kansakuntana mukana Pohjois-Atlantin liiton tehtävissä jäsenenä, täysivaltaisena täysillä valtuuksilla mutta myös täysillä velvollisuuksilla puolustaa omaa maatamme omin toimin mutta yhdessä liittokunnan kanssa tietenkin koko tätä pohjoisen Itämeren altaan aluetta ja laajemmin liittokuntaa. Miten tässä asiassa sitten viime kädessä edetään, tähän tietenkin tullaan perehtymään sitten useammassakin valiokunnassa, ja toivon, että myös valiokunnassa, jossa istun, puheenjohtaja Auton johtamassa puolustusvaliokunnassa, asian kanssa päästään eteenpäin. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Haluaako puolustusministeri Häkkänen käyttää lopuksi puheenvuoron? — Kaksi minuuttia, olkaa hyvä.
17.50
Puolustusministeri
Antti
Häkkänen
Arvoisa puhemies! Ei muuta kuin yleisesti voin sanoa, että tässä pyritään säilyttämään laaja yhtenäisyys eduskunnassa. Tämä on normaali Nato-integraatioon liittyvä toimenpide asevelvollisten osalta. Mennään maltillisesti eteenpäin, ja tämä on sidottu vielä hyvin tarkkaan näihin Suomen välittömään puolustamiseen liittyviin toimintoihin, ja hyvin luontevasti myös vaikka pohjoisen maarajat ylittäviin harjoitteisiin tai Itämerellä tapahtuviin Merivoimien harjoituksiin. Se on tärkeää myös Puolustusvoimille, että sodanajan joukkokokoonpanojen kouluttamisessa meillä on tietty varmuus siitä, että voidaan kertausharjoituksia myös määrätä toteutettavaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi tämä sodankäynnin teknologinen kehitys on niin hurjaa, että pitää varmistua, että nämä henkilöt oikeasti joukkona osaavat toimia uuden tekniikan ja kaluston kanssa ja tarvittaessa myös yhdessä liittolaisten kanssa esimerkiksi pohjoisessa maarajat ylittäen. Eli se ei ole enää sitä, että Suomi vain yksin puolustautuu, vaan sitä, että me yhdessä puolustaudutaan ja tarvittaessa käytetään myös liittokunnan aluetta tai syvyyttä Suomen puolustamiseksi. Siitä me pidetään huolta.
Palaamme valiokunnissa tähän asiaan.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.
17.52
Mika
Kari
sd
Herra puhemies! Arvoisa ministeri, vielä haluan sanoa, että tätä samaa joustavuutta tietenkin tarvitaan myös muilta Nato-mailta omien suorituskykyjensä joustavaan käyttöön, erityisesti tietenkin Ruotsilta ja Norjalta, joiden kanssa meillä on yhteinen maaraja pohjoisen Suomen puolella. — Kiitos.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
6
Hallituksen esitys eduskunnalle alustatyölaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
HE 328/2026 vp
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
6.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
Keskustelu
17.53
Työministeri
Matias
Marttinen
(esittelypuheenvuoro)
Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on esitys alustatyötä koskevaksi uudeksi laiksi. Esityksellä pannaan täytäntöön alustatyödirektiivi ja vastataan työelämän muutokseen, jossa yhä useampi tekee työtä digitaalisten alustojen välityksellä.
Digitaaliset alustat ovat luoneet uusia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Samalla alustatalouden kasvu on nostanut esiin kysymyksiä työtä tekevien oikeuksista, työehdoista ja algoritmien vaikutuksesta työn tekemiseen. Lainsäädännön tehtävänä on pitää huolta siitä, että teknologia ja uudet liiketoimintamallit voivat kehittyä, mutta samalla on varmistuttava työelämän pelisääntöjen oikeudenmukaisuudesta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa alustatyötä tekevien henkilöiden asemaa ja oikeusturvaa. Alustatyölailla vahvistetaan alustatyötä tekevien oikeutta saada tietoa automatisoiduista seuranta- ja päätöksentekojärjestelmistä. Alustatyötä tekevillä olisi jatkossa oikeus tietää, millä perusteilla heidän työskentelyään seurataan ja miten algoritmit vaikuttavat esimerkiksi työn tarjoamiseen, työvuoroihin tai palvelualustalla näkyvyyteen.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työsuhdeolettamasta. Alustatyötä tekevän oletettaisiin olevan työsuhteessa, jos alustayritys käyttää työn suorittajaan sellaista määräysvaltaa ja valvontaa, joka viittaa työsuhteeseen. Olettama tasapainottaa todistustaakan jakautumista. Sillä ei kuitenkaan muuteta työsuhteen nykyisiä tunnusmerkkejä, vaan lopullinen arviointi työsuhteen ja yrittäjyyden välisestä rajanvedosta tehdään työsopimuslain perusteella, kuten nykyisinkin.
Esityksessä huolehditaan myös viranomaisvalvonnan edellytyksistä parantamalla viranomaisten tiedonsaantia Suomessa tehtävästä alustatyöstä ja turvaamalla tehokkaat keinot puuttua lainsäännösten vastaiseen toimintaan.
Herra puhemies! Alustatalous on tullut jäädäkseen myös suomalaiseen työelämään. Siksi tarvitsemme ajantasaisen sääntelyn, joka vastaa digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja myös haasteisiin. Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että alustatyötä tekevien oikeudet toteutuvat, yrityksillä on selkeät toimintapuitteet ja kilpailu tapahtuu yhdenvertaisilla säännöillä. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.
17.55
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Digitalisaatio on muuttanut työelämää nopeammin kuin lainsäädäntö on pysynyt perässä. Yhä useampi suomalainen tekee työtä erilaisten alustojen kautta. Ruokalähetit, kuljettajat ja monet muut vastaavat toiminnot ovat osa yhteiskunnan arkea ja palveluiden toimintavarmuutta. Samalla työn organisointi on siirtynyt yhä enemmän algoritmien ja automatisoitujen järjestelmien ohjattavaksi. Turvallisuuden näkökulmasta kyse ei ole vain työehdoista. Kyse on siitä, että digitaalisessa yhteiskunnassa myös vastuiden on oltava selkeitä. Siksi tässä esityksessä alustayrityksiltä edellytetään nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä algoritmien toiminnassa, ihmisen suorittamaa valvontaa merkittäviin päätöksiin sekä arviointia siitä, aiheutuuko järjestelmästä riskejä työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Tämä on tärkeä askel, sillä tutkimusten mukaan algoritmin ehdoilla työskentelyyn voi liittyä kovaa aikapainetta, epävarmuutta ja psykososiaalista kuormitusta.
Arvoisa puhemies! Turvallisuus on myös oikeutta tietää, kuka työtä tosiasiallisesti tekee. Nyt haluamme puuttua myös ilmiöihin, joissa käyttäjätilejä vuokrataan eteenpäin tai työvoimaa käytetään välikäsien kautta tavalla, joka hämärtää vastuita. Tämä ei ole ainoastaan työmarkkinakysymys. Kyse on myös harmaan talouden torjunnasta, työperäisen hyväksikäytön ennaltaehkäisemisestä ja viranomaisten mahdollisuudesta valvoa lain noudattamista.
Arvoisa puhemies! Alustayrityksille säädettävä velvollisuus tunnistaa työn suorittaja vahvistaa yhteiskunnan kykyä estää väärinkäytöksiä. Samalla turvallisuus on tässä esityksessä myös henkilötietojen suojaa. Kun algoritmit vaikuttavat siihen, kuka saa työtä, paljonko siitä maksetaan tai voiko henkilö jatkaa alustalla työskentelyä, on perusteltua vaatia läpinäkyvyyttä. Tämä esitys tarjoaa tähän yhteiset pelisäännöt. Se rajoittaa arkaluontoisten henkilötietojen käyttöä, vahvistaa oikeutta saada tietoa automatisoidusta päätöksenteosta ja edellyttää, että kaikkein merkittävimpiä päätöksiä ei tehdä ilman ihmisen osallistumista.
Arvoisa puhemies! Työn tekemisen on oltava mahdollista monella eri tavalla. Usea alustatyötä tekevä haluaa jatkossakin toimia yrittäjänä, ja tämän mahdollisuuden tulee säilyä. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että työmarkkinoille ei muodostu harmaita alueita, joissa vastuut katoavat. Siksi tämä esitys vahvistaa turvallisuutta kolmella tavalla: se lisää digitaalisen työelämän läpinäkyvyyttä, torjuu hyväksikäyttöä ja harmaata taloutta sekä parantaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojaa alustatyössä. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Furuholm.
18.00
Timo
Furuholm
vas
Arvoisa rouva puhemies! Asia on niin tärkeä, että tulin tänne pönttöön asti.
On arvokasta, että edes Euroopan unionin kautta meille tulee välillä työlainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on parantaa työntekijöiden asemaa, sillä kotimaisen lainsäädännön suunta on ollut tällä kaudella täysin päinvastainen. Valitettavasti oikeistohallituksen nuiva linja työntekijöitä kohtaan näkyy myös tämän esityksen valmistelussa, ja onkin kyseenalaista, täyttääkö tämä hallituksen esitys edes EU:n alustatyödirektiivin vähimmäisvaatimuksia. Olisi järkevää, että asia hoidettaisiin eduskunnassa kerralla kuntoon ja esityksen puutteet korjattaisiin nyt eikä mahdollisen kantelun ja rikkomusmenettelyn kautta.
Vasemmistoliitto on jo pitkään esittänyt työsuhdeolettaman käyttöönottoa pakkoyrittäjyyden kitkemiseksi. Direktiivin mukainen työsuhdeolettama on kuitenkin nyt valitettavasti vesitetty hallituksen esityksessä. Työsuhdeolettaman tulisi käynnistyä jo silloin, kun esitetään riittäviä tosiseikkoja, jotka viittaavat alustayrityksen harjoittamaan työn johtamiseen ja valvontaan. Tämän jälkeen alustayrityksen tulisi joutua osoittamaan, ettei kyseessä ole työsuhde.
Nyt työsuhdeolettaman soveltamisen kynnys ollaan kuitenkin säätämässä niin korkealle, että työntekijän tai hänen edustajansa tulisi käytännössä osoittaa jo etukäteen työsuhteen tunnusmerkit. Niinhän tämän ei pitäisi mennä, että työntekijä joutuu edelleen itse taistelemaan oikeuksiensa puolesta suurta alustayritystä vastaan.
Hallituksen esitys jättää muutenkin paljon korjaamisen varaa, ja tästä yhtenä esimerkkinä haluan nostaa esiin vielä lain rikkomisen seuraamukset. Työsuojeluviranomaisen määräämä enintään 30 000 euron seuraamusmaksu olisi suuryrityksille taloudellisesti lähes mitätön, ja kaiken lisäksi se koskisi vain pientä osaa nyt säädettävistä velvoitteista. Kun tässä salissa oikealla usein puhutaan kurin ja järjestyksen puolesta, niin firmoja tämä ei kyllä näytä koskevan. On selvää, että velvoitteiden rikkomisesta pitää seurata sanktioita ja sanktioiden pitää myös olla liiketoiminnan kokoon nähden tuntuvia, jos tarkoituksena on, että lakia myös noudatetaan.
Teknologian kehitys ja uudet työn tekemisen muodot eivät itsessään ole ongelma, mutta työnantajan vastuuta ei pidä voida kiertää vain kutsumalla työntekijää kumppaniksi tai yrittäjäksi. Meidän ei myöskään pidä suojella bisnestä, jossa poljetaan systemaattisesti työntekijöiden oikeuksia.
Alustatyö näyttäytyy julkisuudessa usein ruokalähettien ja taksikuskien kautta, mutta kyse on myös laajemmasta ja koko ajan laajentuvasta ilmiöstä. Jos näennäisyrittäjyys ja työntekijöiden aseman polkeminen mahdollistetaan yhdellä alalla, leviää se nopeasti myös perinteisille toimialoille, ja silloin kyse on hyvin laajojen työntekijäryhmien oikeuksista. Siksi alustatalouteen on välttämätöntä saada reilut pelisäännöt, ja nyt meillä on siihen paikka.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Elo.
18.03
Tiina
Elo
vihr
Arvoisa puhemies! Digitaalinen murros ja alustatalouden nousu ovat monella tapaa mullistaneet työnteon ja yrittäjyyden mahdollisuuksia ja tapoja Suomessa. Itsensä työllistäminen on helpottunut, ja yrittäminen ei vaadi enää suurta rahallista alkupanostusta. Samaan aikaan on piinallisen selvää, että alustatalouden pelisääntöjä tulee selkeyttää ja epäkohtia korjata. Yrittäjämuotoisessa työssä yrittäjällä tulee olla tosiasiallinen vapaus ja valta omaan tekemiseen. Jos näitä ei ole, kyse on tosiasiallisesti työntekijöistä eikä yrittäjistä. Ei ole kestävää, jos alustatyö toimii keinona kiertää työnantajavelvoitteita ja polkea hintoja sekä työntekijöiden oikeuksia. On todella tärkeätä, että EU on nyt tarttunut tähän asiaan ja säätänyt alustatyödirektiivin, jota Suomessakin nyt tällä esityksellä toimeenpannaan. Yhteiset eurooppalaiset säännöt tasaavat pelikenttää ja helpottavat yhteisillä eurooppalaisilla markkinoilla toimimista.
Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä siis toimeenpannaan EU-direktiiviä, ja se pitää sisällään sinänsä tärkeitä muutoksia nykytilanteeseen. Tässä esityksessä on hyviä uudistuksia. Algoritmijohtamisen läpinäkyvyys, henkilötietojen suoja ja vastatoimien kielto ovat tärkeitä parannuksia nykytilaan ja linjassa alustatyödirektiivin tavoitteiden kanssa. On keskeistä, että direktiivi edellyttää työsuhdeolettamaa, jonka tarkoituksena on helpottaa alustatyötä tekevien henkilöiden oikean ammattiaseman määrittämistä. Kysymys siitä, onko alustatyötä tekevä työsuhteessa vai yrittäjä, vaikuttaa esimerkiksi palkkaukseen, vuosilomaan ja muihin työsuhteessa olevien oikeuksiin.
Tämän hallituksen esityksen suurin ongelma on, että alustatyödirektiivin toimeenpanossa pyritään jälleen kerran menemään sieltä, missä aita on matalin, sen sijaan, että asiaa mietittäisiin siltä kannalta, miten alustatyötä tekevien asemaa voidaan aidosti parantaa ja mahdollistaa reilut pelisäännöt kaikille. Jo valmistelevassa työryhmässä SAK ja STTK jättivät työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen, ja lausuntokierroksella myös Akava ja yhdenvertaisuusvaltuutettu peräänkuuluttivat minimitasoa kunnianhimoisempaa toimeenpanoa. Lainsäädännön arviointineuvostokin kysyi, onko riskinä, ettei alustatyötä tekevien asema parane tavoitellulla tavalla tämän esityksen myötä. Selvimmin tämä näkyy työsuhdeolettamassa, jonka toteutustapa on aivan liian heikko. Esityksessä olettama syntyy vasta, kun alustatyötä tekevä on tuonut esiin työn johtoa ja valvontaa osoittavia tosiseikkoja.
Työntekijän on siis tässä esityksessä pystyttävä osoittamaan olevansa työsuhteessa, vaikka työsuhdeolettaman koko ajatus on, että todistustaakka tästä on alustayrityksellä. Hallituksen esityksessä sitä paitsi todetaan suoraan, että alustatyötä tekevillä on usein vaikeuksia saada käyttöönsä välineet ja tiedot, joita he tarvitsevat voidakseen vedota tuomioistuimessa tai viranomaisessa sopimussuhteensa todelliseen luonteeseen ja siitä johtuviin oikeuksiin. Asetelma on todella epäreilu. Ongelma on myös se, että työsuhdeolettamaa ei sovellettaisi sosiaaliturvaan eikä verotukseen. Kuten useat lausunnonantajat huomauttivat, tämä johtaa tilanteisiin, joissa sama ihminen voi olla työntekijä palkkariidassa mutta yrittäjä sosiaaliturvaa laskettaessa. Tämä on epäjohdonmukaista eikä ole linjassa työntekijän edun kanssa.
Arvoisa puhemies! On todella vakavaa, että heikossa neuvotteluasemassa olevien työpanosta hyödyntävä alustatalous on ruokkinut työperäistä hyväksikäyttöä, joka on suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään pesiytynyt viheliäinen ongelma ja kertoo erityisesti maahanmuuttajataustaisten heikosta asemasta. Ainoastaan reiluilla pelisäännöillä ja riittävällä valvonnalla alustatalous voi vahvistaa koko kansantaloutta. Ilman niitä se heikentää työntekijöiden oikeuksia sekä mahdollistaa työnantajavelvoitteiden entistä tehokkaamman kiertämisen ja työperäisen riiston.
Olemme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa jo aloittaneet asiantuntijakuulemiset tästä asiasta, ja todella toivon, että pystymme valiokunnassa korjaamaan esityksen puutteet ja vahvistamaan erityisesti työsuhdeolettamaa.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
18.08
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme alustatyöhön lainsäädäntöä, ja on hyvä, että direktiivissä on tällainen laitettu liikkeelle. Nyt on kysymys siitä, kuinka me sovellamme täällä Suomessa sitä. Se on kokonaisuudessaan sanottava, että alustatyöhön liittyvä lainsäädäntöasia on iso asia, kun katsotaan tulevaa työelämää ja tätä uudella tavalla työskentelyä, ja siinä mielessä sääntöjen tekeminen nyt on erityisen tärkeää. Se, että tämä ei ihan ole direktiivin tason mukainen, ei ole kovin hyvä asia, vaan nimenomaan olisi ollut kunnianhimoisempi tavoite vähän saada tästä parempi kuin tämä nyt on. Meillä on esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, ennakkoratkaisuja, ruokaläheteistä, joissa todettiin, että he ovat työntekijäasemassa. Eli meillä on paljon tällaisia esimerkkejä nytten eri tilanteista, joissa tätä on jo arvioitu.
No, nyt kun katsotaan, minkälaisia ihmisiä he tällä hetkellä ovat, niin Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan alustatyöntekijät ovat usein epävarmassa työmarkkina-asemassa, tavallista useammin ulkomaalaistaustaisia henkilöitä ja ansainneet keskimäärin vähemmän, heidän tulonsa ovat vaihtelevia ja he ovat yhdistäneet alustatyötä muihin toimeentulon lähteisiin, koska alustatyöllä ei tule toimeen, ja tukeutuneet keskimääräistä useammin työttömyysturvaan. Tämä on se raaka tilanne. Sitten kun PAM on tehnyt tutkimuksia siitä, mikä on lähettien todellinen tuntipalkka viikon ajalta, niin siellä liikutaan vajaan neljän euron ja kuuden ja puolen euron välillä tunnissa, eli kyllä aika pienillä ansioilla siellä liikutaan. Sen vuoksikin on erittäin tärkeätä, että alustatyössä se työsuhdeolettama määrittelee sen, työskennelläänkö palkkatyössä vai työskennelläänkö yrittäjänä. Se tässä lainsäädännössä on hyvä, ettei ole sotkettu tätä isoa asetelmaa, että ollaan palkkatyössä tai yrittäjänä. Se lähtökohta tässä lainsäädännössä on, joka on hyvä.
Mutta mitä tämä olisi kaivannut, niin nyt olisi pitänyt laittaa näitä palkkatyösuhteen tunnusmerkistöjä vähän sinne enempi näkyviin, kirjoittaa niitä auki, ja samalla sieltä puuttuvat kokonaan yrittäjätyön tunnusmerkit. Ne olisivat saaneet olla siellä. Se olisi helpottanut sitä asetantaa, kuinka työsuhdeolettama laitetaan. Sitten niin kuin tässä edustaja Elokin hyvin totesi, meidän asiantuntijakuulemisissa ja muissa on jo korostettu sitä, että nyt kun tehdään työsuhdeperusteella se olettama, niin olisi luontevaa, että se leviäisi siitä sosiaaliturvan tulkintoihin, eläkeratkaisujen tulkintoihin ja ehkä myöskin verottajan tulkintoihin, jolloin me tehtäisiin tästä läpinäkyvä ketju, ja siinä mielessä nämä tunnusmerkistöt olisi pitänyt tässä lainsäädännössä olla paremmin auki kirjoitettuna.
No, sitten tämä työsuhdeolettama on tässä tilanteessa, että on usein sellaisen henkilön vastuulla haastaa se olettama. Esimerkiksi Woltilla tällä hetkellä on noin sata työsuhteista ja 5 900 yrittäjäsuhteista, eli se kertoo aika paljon siitä tilanteesta, ja kun näitä ruvetaan avaamaan, todellisuus näyttäisi olevan vähän toisenlainen. Tässä mielessä nyt kun ajatellaan, että ne alustatyöntekijät hakevat siinä työsuhteen oikeata muotoa, onko palkansaaja vai yrittäjä, niin he eivät itsekään oikein tiedä sitä, kumpi he ovat, ja sitten kun pitäisi haastaa se työnantajan tai alustatyön tarjoajan olettama siinä, niin nykylainsäädäntö vaatisi, että se viedään tuonne oikeuteen asti, ja heillä ei ole semmoisiin edellytyksiä. Tämä olisi kaivannut matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja, millä he olisivat voineet tämän tehdä jo aiemmin eikä oikeuteen tarvitsisi mennä. Nämä ovat niitä kysymyksiä, jotka tässä lainsäädännössä puuttuvat. No, sitten vielä kun katsotaan näitä tilanteita, niin meillä on tosi vaikea hakea ratkaisuja siihen olettamaan, ja kun ajatellaan, että yksittäinen ihminen on alustatyön tarjoajia vastaan, niin ne ovat kansainvälisiä, monikansallisia yrityksiä useasti ja resurssit ovat aivan eritasoiset eri puolilla pöytää. Olisi ollut hyvä, jos tätä asiaa olisi pohdittu nykyisessä esityksessä enemmän.
Hyvää tässä on se, että myöskin algoritmijohtamista tässä käsitellään. Se on uusi asia tässä lainsäädännössä, ja siinä mielessä se on avaus.
Mutta tämä lakiesitys on epätasapainossa siihen asetelmaan nähden, missä tuolla työelämässä tällä hetkellä ollaan. Siinä mielessä toivoisin, että tähän kiinnitettäisiin enempi huomiota, ja toivoisinkin, että ministeri vastaisi tähän kysymykseen, olisiko vielä mahdollisuus, kun me tehdään nytten uniikkia lainsäädäntöä Suomeen tältä alueelta, että me vahvistettaisiin näitä toimenpiteitä ja myöskin työministeriön kanssa yhteistyössä katsottaisiin, mitä voitaisiin tehdä niin, että me tehtäisiin tälle enemmän. Sitten tämä lainsäädäntö voisi elää pitempään, koska on helposti semmoinen tilanne, että jos tämä jää tosi vajaaksi, niin siihen pitää heti palata seuraavalla kaudella, ja se ei ole hyvää lainsäädäntöä. Toivoisin, että me saataisiin vähän pitemmälle vietyä lainsäädäntöä tältä osin. Siinä mielessä tämä pitkä vuosien työ, mitä tässä on tehty, pitäisi saada sellaisella tavalla maaliin, että sitä on sitten jatkossa hyvä soveltaa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.
18.15
Työministeri
Matias
Marttinen
Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille käydystä keskustelusta. Jos nyt lähdetään liikkeelle näistä lainsäädännön perusteluista ja siitä tausta-asiasta, niin tämähän on, hyvät kansanedustajat, nimenomaan luotu sen vuoksi, että teknologinen kehitys on muuttanut myös liiketoiminnan muotoja meidän työmarkkinoilla. On selkeästi ollut myös niin, että alustatyötä koskevien yritysten osalta se sääntely-ympäristö ei enää pysy tässä vastaavasti mukana, ja tämähän — edustaja Elo kävi tätä hyvin puheenvuorossaan läpi — ei tietenkään koske pelkästään Suomea vaan koko Euroopan aluetta. Nimenomaan työn suorittajien aseman vahvistaminen on tässä se keskeisin asia, joka liittyy vaikka algoritmijohtamiseen ja siihen sääntelyyn, millä tavalla me voidaan myös heitä nykyistä paremmin huomioida.
Monessa puheenvuorossa otettiin esille työsuhdeolettamaan liittyvä asia. Nyt on tietysti hyvä huomata se, että meillähän on lainsäädännössä nimenomaan työsuhdeolettamaan liittyvät pykälistöt ja myös kriteeristö, ja tässä työssä nimenomaan haluttiin pohjata siihen erittäin pitkään oikeuskäytäntöön ja siihen lainsäädännön pohjaan, joka meillä on. Jos pelkästään alustatyötä koskien olisi säädetty vielä jotain tiettyjä erityisiä omia kriteerejä, niin en ole lainkaan vakuuttunut siitä, olisiko se sitten selkeyttänyt myöskään tätä kenttää, koska itse näen niin, että on varmasti tilanteita, joissa voidaan kuitenkin nähdä, että tämä työn suorittaminen perustuu pikemminkin yrittäjyyteen, ja on tilanteita, joissa puhutaan sitten enemmän nimenomaan työsuhteessa suoritettavasta työstä.
Ehkä viimeisenä asiana vielä tämä viittaus veroasioihin ja sosiaaliturva-asioihin. Tämä kertoo minusta ehkä nyt kuitenkin siitä, että meidän pitäisi pystyä eduskunnassa laajemmin katsomaan läpi myös se, millä tavalla koko meidän lainsäädäntö ottaa huomioon sen, että työmarkkinat ovat muuttuneet dramaattisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Se on ihan totta, että kun tämä on meidän TEMin iso lainsäädäntöhanke, niin tässä me emme ole voineet myöskään ajanpuutteen vuoksi lähteä laajentamaan sitä vaikka sitten verolainsäädäntöön liittyviin asioihin ja muihin, mutta tämä on asia, jonka kyllä tunnistan hyvin, ja otan siitä kyllä palautteen vastaan. Voi tosiaan olla niin, että alustatyötä suorittava henkilö voi joutua ikään kuin meidän sosiaaliturvalainsäädännön ja työlainsäädännön osalta erilaiseen asemaan, ja se on valitettavasti tilanne tällä hetkellä. Toivon, että tähän löytyisi tulevien vuosien aikana mahdollisuutta selkeyttää sitä lainsäädäntötilaa.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
18.18
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Oli hyvä, että tässä päästään keskustelemaan vielä. Tämä tilanne on sosiaaliturvan osalta erittäin tärkeä sen suhteen, miten tulkitaan esimerkiksi työttömyysturvan osalta, ollaanko yrittäjänä vai palkkatyössä vai työsuhteessa. Se tekee siitä ihan erilaisen karensseineen, se tekee erilaisen maksuineen ja muineen. Tässä mielessä pitäisi tätä tehdä. Myöskin erilaiset tapaturmalainsäädännöt käsittelevät yrittäjää ja palkansaajaa eri tavalla, ja sitten eläkevakuuttaminen on erittäin erilainen, kuinka se tehdään. Silloin kun ollaan palkkasuhteessa, niin työnantaja maksaa osan siitä ja palkansaaja osan, ja silloin kun ollaan yrittäjä, niin yrittäjä huolehtii koko eläketurvasta. Sitten vielä eläketurvassa on tämä 9 000 euron raja, jossa yrittäjäpuolella ei olla vakuutettuna. Tavallaan luodaan semmoisia aloja, joissa päästään vähän alta tämän meidän sosiaaliturvan, joka on tarkoitettu siihen, että sillä huolehditaan siitä, että siellä työuran loppupäässä ja kun työura loppuu sitten elää niillä työuran aikana saamillaan eläkkeillä ja muilla. Tämäkin on semmoinen asia, jonka takia tätä pitäisi tehdä.
Sitten näistä työnantajan velvoitteista vielä: Tässä ovat aika pienet nämä velvoitteet. Ensinnäkin kohtuullisin toimenpitein on varmistuttava siitä, että alustan kautta työtä tekevään ei sovelleta hyvän tavan vastaisia tai muutoin kohtuuttomia sopimusehtoja. Pitäisikö sanoa vähän vahvemmin tämä, ”asianmukaisin toimenpitein”? Tämä ”kohtuullisin” jättää tämän auki. Samalla sitten, kun näitä ilmoituksia tehdään, aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus, niin pitäisi kai olla jatkuva velvollisuus, jos muutoksia tapahtuu ja näin poispäin. Täällä on tällaisia selkeitä puutteita näitten osalta.
Siinä mielessä tässä jo sanon, että me haluaisimme tämän tehdä sillä tavalla valmiiksi, että se kantaa pidempään, ja toivoisin, että työministeriössä sitten kuunnellaan herkällä korvalla, että ei tuijoteta, että nyt tämä lakiesitys on annettu, että pilkkuakaan ei muuteta, vaan avoimesti nyt katsottaisiin. Minä oikeastaan vetoan tässä, koska tämä on niin tärkeätä lainsäädäntöä tehdä meille kaikille.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
7
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 329/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
7.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa tuttuun tapaan 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, ministeri Marttinen, olkaa hyvä.
Keskustelu
18.21
Työministeri
Matias
Marttinen
(esittelypuheenvuoro)
Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Hyväksikäyttö ei kuulu suomalaisille työpaikoille eikä suomalaiselle työmarkkinalle. Tämä on, uskon, meille kaikille päivänselvä asia. Työperäiseen hyväksikäyttöön puututaan ja sitä torjutaan tällä hetkellä aktiivisesti. Ilmiön kitkeminen vaatii kuitenkin yhä vahvempaa työnantajien vastuuta. Kaikella työperäisellä hyväksikäytöllä tulee olla selkeät ja vahvat seuraamukset.
Hallitus on jo kiristänyt työperäisen hyväksikäytön rangaistuksia. Nyt hallitus haluaa vahvistaa oleskelulupajärjestelmään liittyviä seuraamuksia työnantajille, jotka ovat toimineet väärin. Lisäksi hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain ja kausityölain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on parantaa Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia torjua työperäistä hyväksikäyttöä oleskelulupamenettelyssä asettamalla työnantajille enemmän seurauksia väärin toimimisesta. Lisäksi esityksellä tavoitellaan sitä, että työntekijät uskaltaisivat irtaantua hyväksikäyttävistä työnantajista. Tämä toteutetaan selkeyttämällä työnantajan moitittavan menettelyn johdosta työntekijälle myönnettävän oleskeluluvan ehtoja. Esityksellä parannetaan myös kausityödirektiivin täytäntöönpanon tasoa. Hankkeen taustalla on työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma, jonka sisältämän toimenpiteen mukaan ”selvitetään ja toteutetaan työperäistä hyväksikäyttöä ehkäiseviä ja torjuvia muutoksia oleskelulupamenettelyyn esimerkiksi liittyen työnantajaan kohdistuvien rikosepäilyjen vaikutuksiin, työnantajan vastuun rajojen selkeyttämiseen sekä hyväksikäytön uhrille myönnettävän oleskeluluvan edelleenkehittämiseen”.
Rouva puhemies! Esityksen tarkoituksena on lisätä työnantajan vastuuta virheellisestä toiminnasta oleskelulupamenettelyssä. Työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin lisätään uutena edellytyksenä se, että työnantaja vakuuttaa, ettei ole perinyt työntekijältä maksuja työsuhteen solmimisesta tai ollut tietoinen tällaisten maksujen perimisestä. Tällä viitataan niin sanottuihin kynnysrahoihin. Lisäksi muutoksia tehdään työnantajaa koskevaan karenssiluonteiseen päätökseen, jonka perusteella Maahanmuuttovirasto voi kokonaan pidättäytyä myöntämästä työntekoon perustuvia oleskelulupia kyseisen työnantajan palvelukseen päätöksen voimassaoloaikana.
Rouva puhemies! Työnantajiin kohdistuvien toimien lisäksi uhrien asemaa selkeytetään siis muuttamalla työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävän jatkoluvan myöntämisen edellytyksiä lakitasolla selkeämmiksi vastaamaan soveltamiskäytäntöä. Kokonaisuutena esityksen tavoitteena on, että väärin toimivat työnantajat eivät pystyisi rekrytoimaan työvoimaa kolmansista maista ja uhrien asema olisi nykyistä selkeämpi ja suojatumpi. — Kiitos paljon.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja sitten edustaja Hänninen.
18.24
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Työperäiselle hyväksikäytölle ei ole Suomessa sijaa, ei tänään eikä tulevaisuudessa. Tämä asia on yksiselitteinen. Siinä ei ole kyse vain työmarkkinaongelmasta vaan turvallisuudesta, ihmisarvosta ja oikeusvaltiosta. Valitettavasti tämän esityksen taustalla on vakava kehitys. Poliisin tietoon tulleiden ihmiskauppa- ja lähirikosten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja valtaosa niistä liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön.
Suomessa työperäisen hyväksikäytön uhrit oleskelevat usein maassa täysin laillisesti. Juuri siksi myös oleskelulupajärjestelmän on oltava osa ratkaisua. Tämän esityksen myötä väärin toimivien työnantajien tekemisiin voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin. Kyse on niin sanotusta pidättäytymispäätöksestä, jolloin työnantaja voidaan määräajaksi sulkea ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin ulkopuolelle. Lisäksi työntekoon perustuvaan oleskelulupaan lisätään uusi edellytys, jolla puututaan niin sanottuihin kynnysrahoihin eli tilanteisiin, joissa työpaikasta peritään maksu työntekijältä.
Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että esitys ei keskity vain seuraamuksiin työnantajille vaan myös työperäisen hyväksikäytön uhrien aseman parantamiseen. Oleskelulupaa voitaisiin jatkossa hakea hyväksikäyttötilanteen perusteella myös silloin, kun aiempi lupa on jo ehtinyt päättyä. Tavoitteena on madaltaa kynnystä irtautua hyväksikäyttävästä työnantajasta ja hakeutua viranomaisten avun piiriin. Esityksen perusteluissa todetaan aivan oikein, että hyväksikäytön uhrin suojeleminen ei ole vain yksilön etu, vaan se on myös yhteiskunnan etu, koska rikokset saadaan paremmin ilmi ja tekijät vastuuseen.
Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita, vahvistaa harmaata taloutta ja heikentää luottamusta yhteiskuntaan. Samalla se asettaa rehellisesti toimivat yritykset epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tämä esitys lähettää tärkeän viestin: Suomessa ei hyväksytä sitä, että työntekijän haavoittuvaa asemaa käytetään hyväksi taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen työelämään. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Strandman.
18.28
Jaana
Strandman
ps
Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomeen töihin tulevien ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on vakava ongelma. Erityisen huolestuttava ilmiö on niin sanottu kynnysraha, jota työntekijöiltä voidaan vaatia tuhansia, jopa kymmeniätuhansia euroja vastineeksi työpaikasta ja mahdollisuudesta päästä Suomeen töihin. Närpiön tapaus ja muut julkisuuteen nousseet tapaukset osoittavat, kuinka järjestelmälliseksi hyväksikäyttö voi pahimmillaan muodostua. Velkaantunut työntekijä joutuu helposti riippuvaiseksi työnantajastaan eikä uskalla ilmoittaa väärinkäytöksistä oleskeluluvan menettämisen pelossa.
Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä puututaan ongelmaan konkreettisin keinoin. Työnantajan on jatkossa vakuutettava, ettei työntekijältä ole peritty maksua työpaikan saamisesta eikä työnantaja tiedä rekrytointiin osallistuneen tahon perineen tällaista maksua. Sääntely kattaa myös peitellyt kynnysrahat, kuten perusteettomasti paisutetut matkakulut.
Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia rajoittaa lupien myöntämistä väärinkäytökseen syyllistyneiden työnantajien palvelukseen vahvistetaan. Lisäksi hyväksikäytön kohteeksi joutuneen työntekijän mahdollisuutta hakea vuoden jatkolupaa uuden työn etsimiseen parannetaan. Esityksessä huomioidaan myös kausityöntekijät, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista viranomaisten tulee tiedottaa nykyistä paremmin.
Arvoisa rouva puhemies! Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien turvaaminen edellyttää sekä toimivaa lainsäädäntöä että sen tehokasta valvontaa. Jokaisella työntekijällä tulee olla mahdollisuus tehdä työtään turvallisesti ja oikeudenmukaisissa olosuhteissa. Samalla on varmistettava, että yritykset kantavat vastuunsa ja toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Elo.
18.30
Tiina
Elo
vihr
Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos ministerille äskeisestä keskustelusta koskien alustatyöntekijöiden aseman parantamista. Saman aihepiirin parissa nyt jatketaan, kun käsittelyssä on kausityöntekijöiden tilanteen parantaminen.
Tässä asiassa on syytä antaa hallitukselle kiitosta. Erityisesti ulkomaiseen työvoimaan kohdistunut työriisto on ollut ja on osin edelleenkin suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestyksen häpeäpilkku. On tärkeää, että siihen puuttumiseen on tässä salissa yhteistä tahtotilaa. Kausityöntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat olleet räikeitä, eikä ongelmaa ole saatu nykylainsäädännöllä kitkettyä. Siksi esityksen lähtökohdat ovat tärkeät.
Työperäinen hyväksikäyttö voi loukata monia perus- ja ihmisoikeuksia, ja ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat muuta väestöä haavoittuvaisemmassa asemassa. Kyse voi olla kynnysrahoista, alipalkkauksesta tai muista kohtuuttomista työehdoista. Näistä olemme saaneet median kautta toinen toistaan karumpia ja järkyttävämpiä kuvauksia, ja niitä kuvataan perusteellisesti myös tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla palkitussa Paavo Teittisen kirjassa Pitkä vuoro, joka on ollut todella tärkeä avaus ja keskustelun herättäjä yhteiskunnassamme. Näihin ongelmiin tällä hallituksen esityksellä pyritään puuttumaan nyt kausityöntekijöiden osalta.
On tärkeää, että tässä esityksessä Maahanmuuttoviraston on tämän jälkeen jatkossa helpompi pidättäytyä myöntämästä oleskelulupia sellaisen työnantajan palvelukseen, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa tai tuomittu esimerkiksi ihmiskaupasta tai kiskonnasta. Nykyinen menettely on ollut niin raskas, ettei tällaisia päätöksiä ole tehty juuri lainkaan. Samoin on tärkeää, että työnantajan on jatkossa vakuutettava, ettei se ole perinyt kynnysrahaa ja että kausityölaki korjataan direktiivin mukaiseksi. Nämä tarkennukset ja tiukennukset menevät oikeaan suuntaan.
Esityksessä on kuitenkin keskeinen valuvika, ja se on se, että tämä esitys keskittyy pääosin hyväksikäyttöön syyllistyneiden yritysten sanktioihin mutta ei merkittävästi paranna työntekijän oleskeluoikeutta tai helpota hyväksikäytöstä irtautumista. Tämä asettaa riiston kohteena oleville työntekijöille kohtuuttoman taakan, ja tätä pitivät keskeisenä puutteena useat lausunnonantajat ammattiliitoista yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Hallitus itse toteaa, että laajempia muutoksia ei ehditty tehdä tiukan aikataulun vuoksi. Taisi ministerikin ehkä tämän mainita, mutta on tässä kuitenkin ollut koko hallituskausi aikaa tätäkin asiaa valmistella. Valitettavaa, että nyt sitten ollaan tällaisessa tilanteessa.
Esityksessä todetaan myös, että jos viranomaisten tiedonvaihto tehostuu ilman, että uhrien oleskelulupamahdollisuuksia vahvistetaan, niin hyväksikäytön paljastuminen voi johtaa uhrin maasta poistamiseen. Tämähän on uhrin kannalta täysin kohtuuton tilanne, ja tästä olisi hyvä kuulla, jos ministeri haluaa tätä kommentoida, että tähän tällainen on nyt jäänyt.
On myös niin, että lainsäädännön täsmentäminen ei auta, jos valvontaresurssit ovat riittämättömät. Työperäinen hyväksikäyttöhän on jo nyt pitkälti laitonta, mutta lain rikkominen on ollut laajamittaista, eivätkä viranomaiset ole kyenneet siihen tarttumaan. Tarvitaan riittävät resurssit Maahanmuuttovirastolle, työsuojeluviranomaisille ja poliisille sekä sujuva tiedonvaihto viranomaisten välillä.
Jotta tänne saapuvat voivat aidosti vaatia oikeuksia, heidän on tiedettävä, mitä ne pitävät sisällään. On tärkeää, että kausityöntekijöille annettavista tiedoista säädetään jatkossa laissa. Neuvonnan tulee olla riippumatonta ja monikielistä ja alkaa jo ennen maahantuloa, ja siihen pitäisi sisältyä tieto myös ammattiliitoista ja työntekijöitä auttavista järjestöistä.
Arvoisa puhemies! Työriisto polkee hintoja, tekee rehellisestä yrittämisestä kannattamatonta ja rapauttaa hyvinvointivaltion veropohjaa. Viimeistään nyt on syytä avata silmät sille, että jos yhteiskuntamme rakenteet mahdollistavat ihmisten hyväksikäytön, aina on tietty joukko työnantajia ja yrityksiä, jotka sitä harjoittavat. Näiden nyt tehtävien parannusten lisäksi tarvitaan pikaisesti myös lisätoimia. Vihreät ovat esittäneet muun muassa päätilaajan vastuuta alihankintaketjujen väärinkäytöksistä, alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliitoille kanneoikeutta. Toivon, että näitäkin asioita päästään hyvässä yhteistyössä täällä eduskunnassa pikaisesti edistämään. Sääntelyn valvonnan ja sanktioiden on oltava niin vahvoja, että riisto ei ole koskaan kannattava markkinamalli.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
18.35
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Se on selvää, että emme tarvitse työperäistä hyväksikäyttöä missään tapauksessa tänne. Emme halua palkkoja polkemalla, liian pitkillä työpäivillä tai muuten työntekijöiden oikeuksia heikentämällä — sellaisia työmarkkinoita me emme halua tänne, emme kahden kerroksen työmarkkinoita. Sen takia tämä lakiesitys, vaikka se on yhteen osaan liittyvä asia, on tarpeellinen, ja sen takia näitä kannattaa viedä eteenpäin tältä osin.
Tämä on taas puutteellinen monelta osin mutta puuttuu nyt tietyllä tavalla yhteen kohtaan. Jos työnantaja toimii väärin, niin näillä pidättäytymissäännöksillä pystytään sitten tällaisen yrityksen ulkomaalaisen työvoiman käyttöä rajoittamaan ja estämään. Se on hyvä asia. Hallituksen esitys itse arvioi, että niitä tapauksia on ehkä 15—20 vuodessa, niin että se ei ole kovin iso, mutta kertoo vain siitä suuruusluokasta.
Me tarvittaisiin ennalta ehkäiseviä toimia enemmän. Olenkin kuullut, että ministeri Marttinen on eilen asettanut kolmikantaisen työryhmän pohtimaan työperäistä hyväksikäyttöä ja sen estämistä. Tosiaan on hyvä asia laittaa tämmöinen työryhmä liikkeelle. Kysymys on, miksi vasta nyt, koska tätä tilannetta on ollut aika paljon.
Tämän lain osalta voi sanoa, että tämä kohdistuu kuitenkin rajattuun määrään näitä tilanteita, ja meillä kuitenkin tätä työvoiman käyttöä on todella paljon. Esimerkiksi nytten tilastojen mukaan maa- ja puutarhatalous työllisti 16 000 ulkomaalaista työntekijää vuonna 24, heistä 2 600 vakituisesti ja 13 200 tilapäisesti, niin että aika isoista määristä on kysymys. Tämä lakiesitys olisi tarvinnut muutakin lisäksi, muun muassa kanneoikeudet ay-liikkeelle, tilaajavastuun vahvistamista ja sen tyyppisiä asioita, jolloin päästäisiin paremmin sisään.
Se, että ruvetaan kysymään näistä kynnysrahoista: Nämä ovat jossain tuolla maailmalla aika normaali käytäntö, ja täällä se on kielletty. He eivät oikein ymmärrä sitä asiaa. Sen takia tämä asia, kuinka todennäköisesti nämä tulevat ilmi tämän seurauksen myötä, on minun mielestäni tässä iso kysymys — ja se, miten se saadaan näkyväksi. Siinä on erittäin tärkeä se uhrin asema, kuinka uhrin asemaa parannetaan. Tässä lakiesityksessä siihen uhrin aseman parantamiseen olisi tarvittu enemmän työkaluja. Siinä mielessä uhri on useimmiten kiinni siinä työnantajassa joko asunnon kautta tai työn kautta, ja sitten, jos se työ menee, hän asunnon kautta vielä on siinä kiinni. Meillä on tällaisia rajoitteita tässä olemassa.
Pääsääntöisesti tällä on hyvä tarkoitus, mutta tähänkin pitäisi saada kylkeen vähän lisää työkaluja, jotta tästä saataisiin erittäin vaikuttavaa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Nikkanen.
18.39
Saku
Nikkanen
sd
Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin pitää todeta, että pidän kannatettavana esitettyjä muutoksia työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ne eivät ihan yksin riitä vastaamaan tämän ongelman vakavuuteen ja mittasuhteisiin. Valiokuntakäsittelyssä onkin syytä arvioida, voitaisiinko toimia toteuttaa vielä kunnianhimoisemmin.
Työperäinen hyväksikäyttö ei ole vain työntekijöihin kohdistuva vääryys. Se vääristää kilpailua, heikentää rehellisesti toimivien yritysten asemaa ja aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä verotulojen menetyksiä. Tällä hetkellä hyväksikäyttö on liian kannattavaa, koska kiinnijäämisriski on liian pieni ja seuraamukset liian lieviä.
Hallitus kernaasti esittelee käynnistämäänsä torjuntaohjelmaa ja vasta asetettua kolmikantaista työryhmää. On kuitenkin perusteltua kysyä, miksi työryhmä asetettiin vasta vaalikauden loppupuolella. Lisäksi sen toimeksianto perustuu yksimielisiin ehdotuksiin, mikä voi rajata pois kaikkein vaikuttavimmat uudistukset.
Työperäinen hyväksikäyttö ei ratkea yksittäisillä keinoilla. Me sosiaalidemokraatit olemme esittäneet useita lisätoimia, kuten edustaja Lylynkin mainitsemat palkkavarkauden eli alipalkkauksen kriminalisoinnin, ammattiliittojen kanneoikeuden, tilaajavastuun vahvistamisen sekä työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien laajentamisen. Erityisen tärkeää olisi puuttua alipalkkaukseen nykyistä tehokkaammin, sillä se on yksi yleisimmistä työperäisen hyväksikäytön muodoista. Samoin ammattiliittojen kanneoikeus auttaisi tilanteissa, joissa työntekijä ei uskalla itse viedä asiaansa oikeuteen.
Arvoisa rouva puhemies! Työperäisen hyväksikäytön tapauksia tulee jatkuvasti enemmän julki. Se kertoo, ettei kyse ole yksittäisistä poikkeuksista vaan laajemmasta ongelmasta, johon on tartuttava päättäväisesti. Suomen kilpailun ei pidä perustua palkkojen polkemiseen tai työntekijöiden oikeuksien heikentämiseen vaan reiluihin työehtoihin, lain noudattamiseen ja terveeseen kilpailuun.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
18.41
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Kun meillä on tässä ministeri paikalla ja meillä ei tässä hirveästi tämän asian ympärillä keskustelua vielä ollut, niin kysyisin nyt sitä, että nyt kun tämä työperäisen hyväksikäytön työryhmä on asetettu, niin miksi siellä on pantu tämmöinen rajaus, että vain ne ehdotukset etenevät, jotka ovat sieltä yksimielisiä. Kuitenkin voin arvioida, että tässä on semmoisia kysymyksiä, joissa olisi varmasti semmoista etua, että niitä vietäisiin eteenpäin ja saataisiin niitä vaikuttavampia toimenpiteitä.
Toinen kysymys liittyy siihen, että kun tämä kaikki liittyy tähän Migrin ja sitten työsuojeluviranomaisten työskentelyyn, että näitä voidaan valvoa, ja tulorekisteriin, niin miten näitä kysymyksiä käsitellään siinä työryhmässä, koska sieltä niitä työkaluja tulee ja viranomaisresurssit ovat rajalliset? Nyt kun valtiolla on tuottavuusohjelmat vielä meneillään ja henkilöstömäärä pienenee, niin miten työsuojeluviranomaiset kykenevät näitä asioita valvomaan riittävästi?
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Räsänen.
18.42
Joona
Räsänen
sd
Arvoisa puhemies! Tuossa työhuoneella kuuntelin keskustelua, ja täällä edustajat Nikkanen ja Lyly käyttivät kyllä erittäin järkeviä puheenvuoroja, ja ajattelin, että on sopivaa tulla niitä tukemaan. Onhan se selvä peli, että tällaiselle vilpilliselle toiminnalle ei pidä Suomessa olla sijaa, koska viime kädessähän kysymys on myös siitä, annammeko me mahdollisuuden tällaisille vilpillisille toimijoille saada kilpailukykyä sääntöjen rikkomisella. Viime kädessähän siitä kärsisivät rehelliset työnantajat ja heidän työntekijänsä. Sen takia näihin kokonaisuuksiin on puututtava vakavasti ja tehtävä ne toimenpiteet, joita tässäkin keskustelussa on esitetty, koska sillä tavalla tuodaan totta kai reiluutta paitsi tänne työelämän puolelle myös reiluutta ihan työmarkkinoille. Elikkä siellä sitten pärjäävät he, jotka kykenevät parhaimmin tuotteitansa tekemään, eikä kukaan pääse hakemaan kilpailukykyä sääntöjen polkemisella. Senpä takia olisi varmaan järkevää, että tässäkin kokonaisuudessa, jossa yksittäisellä hopealuodilla ei tätäkään ratkaista, otettaisiin laaja keinovalikoima toimenpiteitä käyttöön. Tuen kyllä niitä esityksiä, joita tässä edustajat Lyly ja Nikkanen keskustelussa ovat esille tuoneet.
Niin kuin edustaja Lyly tuossa vähän tapaili kysymystä, niin olisi ihan hyvä kuulla, kun tässä näyttää aikaa olevan ja mielenkiinnolla yleisö täällä odottaa, millä tavalla ministeri reagoisi näihin ratkaisuesityksiin, joita tässä on tuotu esille, ja voitaisiinko vielä tässä loppukauden aikana, kuitenkin kun aikaa tälläkin vaalikaudella vielä on, muutamassa asiassa mennä eteenpäin, jotta voisimme jatkossa luottaa siihen, että todellakaan yksikään yritys ei kilpailukykyä pyrkisi hakemaan sillä, että polkee ulkomaisen työvoiman työehtoja tai muutoin vilpillisesti toimii, koska varmasti kaikki haluamme, että Suomessa ainoastaan rehelliset toimijat olisivat toimessaan ja sitä kautta myös pelisäännöt olisivat kaikille yhtenevät.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Ministeri Marttinen.
18.44
Työministeri
Matias
Marttinen
Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia hyvin asiallisesta ja ratkaisuhakuisesta keskustelusta. Jos nyt muutamaan asiaan tässä otan kantaa, niin jos ensinnäkin lähdetään nyt liikkeelle tästä työperäisen hyväksikäytön torjunnasta, voin kyllä katsoa itseäni illalla peilistä sillä tapaa selkä suorassa, että me olemme myös tehneet aidosti isoja uudistuksia sinne. Ihan lähtien vaikka luonnonmarjanpoimijoiden aseman vahvistamisesta, kun samaan aikaan olemme näitä kartelleja pystyneet laittamaan kuriin ja samaan aikaan tekemään myös merkittäviä kiristyksiä näihin tilanteisiin, niin että enää poimijat eivät tule turistiviisumeilla Suomeen vaan he tulevat työsuhteeseen, mikä on antanut taas aivan eri tavalla myös viranomaisille mahdollisuuden valvoa tätä asiaa kaikkinensa.
Edustaja Räsäselle: Kun viittasitte näihin teidän esityksiin, niin nyt on kuitenkin hyvä myös muistaa se, että tämä hallitushan on nimenomaan alipalkkaukseen liittyvää rikoslainsäädäntöä kiristänyt siis merkittävästi. Siis kiskonta ja törkeä kiskonta työelämässä on säädetty omiksi rikoslain pykäliksi, niitten rangaistuksia on kiristetty, ja sen lisäksi vielä siellä on erikseen myös mahdollisuus tuomita tämä yritys ja yrittäjä liiketoimintakieltoon. Joten siis mehän olemme tehneet nimenomaan juuri tälle puolelle todella merkittäviä kiristyksiä. Tietysti on ehkä hyvä käydä läpi, mitä sitten tässä jää vielä tekemättä mukamas.
Tähän itse esitykseen vielä, oikeastaan jos lähden edustaja Lylyn puheenvuorosta liikkeelle, niin ensinnäkin tästä kolmikantaisesta työryhmästä: Kun olen käynyt keskustelua kumpaankin suuntaan, niin he ovat olleet itse aloitteellisia siitä, että he haluaisivat myös tämän työn käynnistää. Se on lähtenyt nyt siltä polulta liikkeelle, että totta kai pyritään siihen, että he pystyisivät yhdessä tekemään ehdotukset ensi keväänä siitä, mikä se toimenpidekokonaisuus voisi olla, ja siitä on kyllä minun seuraajani sitten aika helppoa nähdäkseni myös jatkaa kaikkinensa eteenpäin. Elikkä kyllä se on lähtenyt hyvin vahvassa, hyvässä yhteistyössä kaikkinensa eteenpäin.
Edustaja Elo kysyi kausityöntekijöistä, että koskeeko kaikkia: kyllä koskee, elikkä nyt nämä muutoksethan tehdään sekä ulkomaalaislakiin että kausityölakiin, jotta taas vastaavasti saadaan pidettyä huolta siitä, että myös laajemmin työntekijät ovat tämän sääntelyn piirissä.
Haluan korostaa, hyvät kansanedustajat, vielä tähän loppuun ennen kaikkea tämän pidättäytymispäätöksen merkitystä. Tämähän ei ole sinänsä uutta sääntelyä meidän lainsäädännössä, mutta ilmeisesti, kun olen asiaan perehtynyt, on käynyt niin, että käytännössä se Migrin toimeenpanon kynnys on jäänyt liian korkealle, jolloin käytännössä näitä pidättäytymispäätöksiä on toteutettu erittäin vähän. Nyt nimenomaan pyritään löytämään tähän sääntelyyn myös paremmin toimiva malli, jossa tällaiset konnayritykset, jotka siis kerta kaikkiaan syyllistyvät näihin väärinkäytöksiin ja polkevat työntekijöidensä oikeuksia, tosiaan voidaan jopa 12 kuukaudeksi julistaa tai päätöksellä pitää huoli siitä, että se konnayritys ei myöskään sitten saa tuotua ulkomailta työntekijöitä Suomeen. Minusta tämä on nyt aika selkeä vastaus tähän.
Kun viittasitte, edustaja Elo, myös tähän erinomaiseen teokseen, joka on laadittu työmarkkinarikollisuudesta ja työntekijöiden oikeuksien polkemisesta, niin siis väitän, että aika moneen tapaukseen — eiväthän nämä nyt tietenkään kaikkia asioita ratkaise, mutta aika moneen kysymykseen kuitenkin — myös näillä lainsäädännön kiristyksillä päästään nyt selkeämmin tarttumaan. Toivon vilpittömästi ja uskon myös, että puolueiden välillä nimenomaan tässä teemassa meillä löytyy kyllä erittäin vahvaa tahtoa hakea vielä niitä uusia keinoja, ja haluan vakuuttaa, että hallitus haluaa laittaa konnat kuriin ja heidän pitää saada tiukat rangaistukset ja ennen kaikkea heikommassa asemassa olevia ihmisiä työmarkkinoilla täytyy suojella lainsäädännön toimin ja viranomaisten valtuuksin, jotta heistä voidaan pitää parempaa huolta.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
18.49
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Tähän ministeri Marttisen lopetukseen on hyvä jatkaa, koska juuri näin on, että meidän ei pidä sallia tämmöisiä työmarkkinoita, joilla jotkut hyötyvät — se rikollisuus on siellä sen takia, että jotkut siitä hyötyvät, ja tavallaan se on se perimmäinen syy. Niihin hyötyjiin pitää päästä kiinni, ja se on siellä taustalla, mitä meidän pitää tehdä.
Ensinnäkin tästä kiskonta-asiasta, mihin ministeri viittasi, täytyy se todeta, että se vasta nähdään, kuinka sen työkalun käyttö oikeuskäytännössä sitten näkyy, mutta ennen kuin se viedään sinne oikeuteen, niin se on aika ison kynnyksen takana. Sen takia ne kanneoikeudet ay-liikkeellä, niin että ne voisivat ajaa niiden juttuja, jotka itse eivät pysty ajamaan niitä juttujaan, olisi tärkeää huomioida, niin että saadaan niitä kiskonta-asioita sinne oikeuteen.
Sitten tämä marjanpoimijoita koskeva lainsäädäntö on ollut hyvä uudistus, ja siitä hallitus ansaitsee kiitoksen.
Sitten vielä tähän työryhmän työhön semmoisen kysyisin: Kun tämä työryhmä nytten tekee kiinteästi yhteistyötä, niin onko siitä odotettavissa ennen eduskuntavaaleja ja sitten vaalien jälkeen joitain semmoisia raportteja, joita voi hyödyntää sitten seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa tai muissa? Onko siitä työkalu semmoiseen? — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Ministeri Marttinen, minuutti. Nyt alkaa aika loppua, mikä tähän on varattu.
18.51
Työministeri
Matias
Marttinen
Rouva puhemies! Aivan tiiviisti vielä edustajan kysymykseen vastauksena: En tarkalleen nyt muista sitä työryhmän toimeksiannon valmistumispäivää, mutta se menee sinne sanotaan huhti—toukokuulle. Se on tehty kuitenkin niin, että kun oletettavasti vaalien jälkeen, toivotaan, maahan saadaan kuitenkin toimintakykyinen hallitus ja jotkut puolueet taas neuvottelemaan, niin se koko aineisto on siihen mennessä valmista, jotta neuvottelijoilla on se juuri uunituoreena käytettävissä. Elikkä se aikataulu on rakennettu tästä lähtökohdasta.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
8
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
HE 326/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
8.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Marttinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.
Keskustelu
18.52
Työministeri
Matias
Marttinen
(esittelypuheenvuoro)
Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Markkinoiden pitää olla kaikille toimijoille reilut ja yhdenvertaiset. Tämä koskee korostuneesti tilanteita, joissa julkinen toimija toimii kilpailluilla markkinoilla. Näissä tilanteissa tulee varmistaa, että julkinen toimija ei vääristä kilpailua eikä vaikeuta yksityisten yritysten toimintaa.
Nyt käsittelyssä olevilla lakimuutoksilla vahvistamme reilun kilpailun toteutumista markkinassa. Esityksellä muutettaisiin pääasiallisesti kilpailulain säännöksiä, jotka koskevat niin sanottua kilpailuneutraliteettia. Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamista julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.
Olennaisimpana muutoksena esitetään julkiselle toimijalle velvollisuutta laatia kirjallinen itsearviointi kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta. Itsearvioinnissa olisi esitettävä selvitys keinoista, joilla julkinen toimija on varmistanut, ettei toiminta vääristä terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä markkinoilla. Velvoitteen avulla ennaltaehkäistään kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä sekä tehostetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontamahdollisuuksia.
Kilpailulakiin lisättäisiin myös määritelmä siitä, milloin kyseessä on kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuva taloudellinen toiminta.
Lisäksi esitetään velvollisuutta toiminnan markkinaehtoisuuden varmistamiseen sekä täydennystä kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuteen. Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuutta sekä esitettävää itsearviointivelvollisuutta koskevaa liikevaihtorajaa nostettaisiin inflaatiokehityksen huomioon ottamiseksi.
Kilpailuneutraliteettia koskevien säännösten lisäksi esityksellä muutettaisiin kilpailulain tietojenantovelvollisuutta sekä asian käsittelyä markkinaoikeudessa koskevia pykäliä.
Esityksellä muutetaan myös valtion erityisrahoitus- ja sijoitusyhtiöitä koskevia lakeja. Muutoksilla varmistetaan, että yhtiöt voivat täyttää niiden lakisääteiset tehtävät oikeudellisesti selkeässä toimintaympäristössä.
Esitettävien lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Kiitokset ministerille esittelystä. — Edustaja Strandman.
18.54
Jaana
Strandman
ps
Arvoisa rouva puhemies! Tällä kilpailulain muutoksella pyritään varmistamaan, että julkinen ja yksityinen sektori toimivat markkinoilla tasapuolisissa kilpailuolosuhteissa. Samalla vahvistetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston mahdollisuuksia valvoa julkisen sektorin markkinoilla tapahtuvaa toimintaa. Esitys perustuu hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin kilpailua rajoittavan toiminnan valvontaa ja varmistaa siihen riittävät resurssit. Keskeinen uudistus on julkisyhteisöille ja niiden määräysvallassa oleville yksiköille säädettävä velvollisuus arvioida ja dokumentoida markkinoilla harjoittamaansa taloudellista toimintaa. Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla.
Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksen taustalla on havainto siitä, että julkisyhteisöjen toiminnasta, kustannuksista ja hinnoittelusta on usein puutteellisesti tietoa. Tämä vaikeuttaa valvontaa. Itsearviointivelvoitteen avulla julkisyhteisöt tunnistaisivat paremmin toimintansa vaikutukset kilpailuun ja samalla viranomaisvalvonnan edellytykset paranisivat.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden täydentämistä, liikevaihtorajan nostamista 40 000 eurosta 50 000 euroon sekä mahdollisuutta kohdentaa valvontaa nykyistä tehokkaammin merkittävimpiin kilpailuongelmiin. Kokonaisuudessaan muutoksilla pyritään ehkäisemään kilpailun vääristymistä ja vähentämään julkisten varojen käyttöä toimintaan, joka vääristää kilpailua yksityisten yritysten kanssa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Hänninen.
18.56
Juha
Hänninen
kok
Kiitos, arvoisa puhemies ja kunnioitettu ministeri! Sanotaan tämmöinen prinsiippi tähän alkuun: yrittäjät pitävät tämän yhteiskunnan pystyssä ja varmistavat palvelut, eli he ovat äärimmäisen tärkeitä meille. Toimiva kilpailu ei ole vain talouspolitiikkaa, se on myös osa yhteiskunnan turvallisuutta. Kun markkinoilla on reilut pelisäännöt, yritykset uskaltavat investoida, kasvaa ja työllistää. Se tarkoittaa myös sitä, että huoltovarmuus vahvistuu, palveluiden laatu paranee ja veronmaksajien rahoja käytetään vastuullisesti. Siksi tämän esityksen tavoite on yksinkertainen: jatkossa julkisen ja yksityisen toimijan on kilpailtava samoilla säännöillä.
Nyt siis määritellään ensimmäistä kertaa selkeästi, milloin valtio, kunta tai hyvinvointialue toimii markkinoilla kilpailullisesti, ja samalla markkinaehtoisuuden vaatimus ulotetaan aiempaa selvemmin myös valtion toimintaan. Julkinen toimija ei voi saada kilpailuetua sellaisista eduista, joita yksityisellä yrityksellä ei ole käytettävissä. Samaa lajia on harrastettava samoilla pelisäännöillä.
Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että nyt puhutaan myös kilpailun puolueettomuuden näkökulmasta ongelmallisissa piilotuissa ja ristiinostoissa. Jatkossa markkinaehtoisuuden vaatimus koskee paitsi hinnoittelua myös rahoitusta, pääomituksia, yhteiskunnallisten rakenteiden käyttöä ja tukipalveluita. Verovaroilla ei tule ylläpitää sellaista liiketoimintaa, joka syrjäyttää rehellisesti toimivia yrityksiä markkinoilta.
Turvallisuuden näkökulmasta pidän hyvänä sitä, että tässä tunnistetaan tilanteet, joissa merkittävä yleinen etu, kuten huoltovarmuus, kansalaisten turvallisuus tai kriittiset palvelut, voi perustellusti oikeuttaa poikkeuksia kilpailun puolueettomuuteen. Se tarkoittaa sitä, että rehellistä kilpailua edistetään, mutta ei yhteiskunnan turvallisuuden kustannuksella. Tämä tasapaino on tärkeä.
Arvoisa puhemies! Reilu kilpailu, terve markkinatalous ja vahva huoltovarmuus eivät ole toistensa vastakohtia, päinvastoin kilpailun toimivuus vahvistaa Suomen taloutta, yrittäjyyttä ja kriisinkestävyyttä. Siksi pidän hallituksen esitystä perusteltuna uudistuksena suomalaisen talouden ja yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Haluaako ministeri kommentoida?
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.
9
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kiellon valvonnasta ja seuraamuksista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 325/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
9.
Tässäkin keskusteluun varataan enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Marttinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.
Keskustelu
19.00
Työministeri
Matias
Marttinen
(esittelypuheenvuoro)
Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kiellon valvonnasta ja seuraamuksista. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia hallinnollisen seuraamusmaksun johdosta. Esityksen tarkoituksena on antaa EU:n pakkotyöasetusta täydentävät kansalliset säännökset.
Pakkotyöasetus kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, viennin sekä muun markkinoille asettamisen EU:n markkinoilla. Asetuksen tavoitteena on puuttua vakavaan globaaliin ongelmaan sekä edistää vastuullisuutta ja tasavertaisia kilpailuolosuhteita EU:n markkinoilla. Uusi sääntely täydentää olemassa olevaa sääntelyä pakkotyön torjumiseksi.
Esityksen mukaan Lupa- ja valvontavirasto toimisi asetuksessa tarkoitettuna kansallisena toimivaltaisena viranomaisena. Laissa säädettäisiin asetuksen mukaisesti myös seuraamuksista päätöksen noudattamatta jättämisestä. Lisäksi säädettäisiin eräistä muista valvontaan liittyvistä toimivaltuuksista asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon turvaamiseksi. Lakiin sisältyisivät säännökset myös kansallisten viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta, oikeudesta tehdä tarkastuksia sekä virka-avusta.
Rouva puhemies! Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 14.12.2027, jolloin pakkotyöasetuksen täysimääräinen soveltaminen alkaa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten menemme puhujalistaan. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.
19.01
Juha
Hänninen
kok
Kunnioitettu puhemies! Arvoisa ministeri! Hyvä yleisö täällä paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Turvallisuus ei tarkoita vain rajojen valvontaa, poliisia tai puolustusta. Se tarkoittaa myös sitä, että yhteiskuntamme ei hyväksy ihmisten hyväksikäyttöä eikä hyödy epärehellisten ja ihmisarvoa alentavien tapojen avulla valmistetuista tuotteista. On hyvä, että tunnistamme tämän nyt. Tällä esityksellä pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n asetus, joka kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, viennin ja markkinoille saattamisen. Sen tavoitteena on puuttua vakavaan kansainväliseen pakkotyötä koskevaan ongelmaan, torjua ihmisoikeusloukkauksia ja estää se, että pakkotyöllä valmistetut tuotteet vääristävät kilpailua Euroopan sisämarkkinoilla. Tämä on oikein ja välttämätöntä.
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin nyt huomiota siihen, että tämän esityksen merkitys turvallisuudelle on suurempi kuin ensisilmäyksellä näyttää. Pelkkä työ kytkeytyy usein ihmiskauppaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttöön. Kun tällaisilla tuotteilla ei enää voi käydä kauppaa EU:n markkinoilla, heikennetään samalla rikollisten toimintamalleja ja rikollisen toiminnan edellytyksiä sekä vahvistetaan laillisesti toimivien yritysten asemaa.
Lisäksi vakavinta tässä asiassa on se, ettei tämä ole meistä irrallinen lakiesitys. Suomessakin työperäistä hyväksikäyttöä ja pakkotyötä on havaittu muun muassa maataloudessa, luonnonmarjanpoiminnassa, rakennusalalla ja ravintola-alalla. Siksi on tärkeää, että viranomaisilla on selkeät toimivaltuudet puuttua tilanteisiin ja tehdä yhteistyötä sekä kansallisesti että Euroopan unionin tasolla.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa kuluttajien luottamusta. Meidän tulee voida luottaa siihen, ettei kaupan hyllyltä ostettu tuote ole syntynyt ihmiskaupan, velkaorjuuden tai muun pakkotyön seurauksena. Sitä turvallisen yhteiskunnan on tarkoitettava. Rehellisesti toimivien yritysten ei pidä joutua kilpailemaan sellaisten toimijoiden kanssa, jotka rakentavat kilpailuetunsa ihmisoikeuksien polkemisen varaan. Tällaiselle rikolliselle ja raakalaismaiselle toiminnalle ei Suomessa ole sijaa. Siksi pidän tätä esitystä merkittävänä turvallisuustekona. Se vahvistaa ihmisoikeuksia, reilua kilpailua ja yhteiskunnan turvallisuutta siellä, missä luottamuksen yhteiskunnan arvoihin ja turvaan on oltava järkkymätön. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Strandman.
19.05
Jaana
Strandman
ps
Arvoisa rouva puhemies! Pakkotyö on vakava ihmisoikeusongelma, joka liittyy myös yritysten toimintaan ja tuotteiden valmistukseen. Pakkotyöllä tuotettu tavara voi päätyä kuluttajien ostoskoreihin ilman, että kuluttaja tietää sen taustalla olevasta ihmisten hyväksikäytöstä. Suomessakin ongelma on valitettavan tuttu. Ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden asema on noussut julkisuuteen vakavien hyväksikäyttötapausten kautta. Työntekijöitä on velkaannutettu ja asetettu olosuhteisiin, joissa heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan tilanteeseensa ovat olleet hyvin rajalliset. Tämä osoittaa, että pakkotyöhön liittyvät ongelmat voivat koskettaa myös suomalaisia elinkeinoja.
Arvoisa rouva puhemies! EU:n pakkotyöasetus kieltää pakkotyöllä kokonaan tai osittain valmistettujen tuotteiden tuonnin EU:hun, myynnin ja jakelun EU:ssa sekä viennin EU:sta. Kielto koskee samalla tavalla sekä ulkomailla että kotimaassa valmistettuja tuotteita. Nyt käsiteltävällä esityksellä järjestetään kiellon kansallinen valvonta. Lupa- ja valvontavirasto vastaisi Suomessa tapahtuvasta valvonnasta ja saisi tarvittavat toimivaltuudet tarkastuksiin ja tietojen hankkimiseen. Tulli puolestaan valvoisi kieltoa tuonnissa ja viennissä. Päätösten noudattamatta jättämisestä voitaisiin määrätä merkittävä seuraamusmaksu, joka voi olla enintään kolme prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.
Yritysten kilpailuedun tulee perustua vastuulliseen toimintaan ja reiluihin pelisääntöihin, ei työntekijöiden hyväksikäyttöön. Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun myös työelämässä.
Kiitos tästä erittäin hyvästä esityksestä.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
19.07
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Kun katsotaan, mitä pakkotyö on, niin ILOlla on hyvät pakkotyön indikaattorit. Kun katsotaan niitä, mitä se on: haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen hyväksikäyttö, työ- ja elinolosuhteiden hyväksikäyttö, liiallinen ylityö, harhaanjohtavat lupaukset, liikkumisen rajoittaminen, eristäminen, velkaorjuus, palkkojen pidättäminen tai kohtuuton vähentäminen, henkilöstöasiakirjojen haltuunotto, uhkaus ilmiantaa työntekijä viranomaisille ja niin poispäin. Täällä on niitä vakavia pakkotyön tunnusmerkistöjä, jotka täällä taustalla ovat, ja sen vuoksi tarvitaan tällainen lainsäädäntö, jossa sellaisella tavalla valmistettuja tuotteita ei pidä markkinoille saada. Tässä on tämä koko ketju, nämä erilaiset temukauppiaat ja muut, ja yleensä kaupan osuus on tässä aika iso. Niille ei nyt ole tässä mitään erityisiä toimenpiteitä olemassa, mutta ne kyllä näkevät, missä asioissa olisi kyseenalaisia toimia käytetty.
Sitten jos katsotaan tätä työsuojeluviranomaisten ja Lupa- ja valvontaviraston roolia, niin tässä lakiesityksessä on hyvää se, että niille annetaan yhteistyöhön lisää työkaluja, ja Lupa- ja valvontavirasto on tässä sitten, ja kun se saa työsuojeluviranomaisilta indikointia, niin pääsevät sitten enempi liittymään asiaan. Kun katsotaan näitä muita toimenpiteitä, niin tämä pakkotyöasetus on ollut tässä se liikkeellepaneva voima, ja se on sitä EU-lainsäädäntöä, joka on hyvä asia. Se, mitä täällä vielä voisi olla, on se, kuinka nämä resurssit Lupa- ja valvontavirastolla ja työsuojeluviranomaisilla ovat todella taas jääneet vähän taka-alalle, ja tässä yhteydessä varmaan pitäisi miettiä, kun täällä velvoitteita tulee koko ajan lisää lakiesitys lakiesitykseltä, miten näihin pystytään puuttumaan ja siinä mielessä tosiasiallisesti pystytään valvomaan. Me saadaan lainsäädäntöä, mutta pystytäänkö me toteen näyttämään sen perusteella asioita, on aika iso kysymys. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Eerola.
19.10
Juho
Eerola
ps
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tosiaan, ministeri Marttinen ja hallitus, tästä esityksestä. Tämä asiahan ei nyt ensisijaisesti ja vain ja ainoastaan kosketa Suomea vaan on hyvinkin globaali, mutta Suomessa tämä ilmiö on ollut valitettavasti kasvussa. Mielestäni Suomi voi hyvinkin tässä asiassa toimia edelläkävijänä siinä, kuinka pakkotyötä vastaan taistellaan ja kuinka pakkotyöllä ansiottomasti ansaittua hyötyä voidaan ottaa pois. Pakkotyötä vastaan on pakko tehdä työtä, näin voisi sanoa.
Törmäsin henkilökohtaisesti pakkotyöhön, jota oikeastaan itse kutsun orjatyöksi, tähän ilmiöön, enkä pelkästään tähän ilmiöön vaan siis näihin ihmisiin, näihin uhreihin, jo yli 20 vuotta sitten, kun vähän niin kuin työskentelin maahanmuuttajien parissa. Silloin tämä valitettava ilmiö, tai paheksuttava ilmiö, näkyi lähinnä pelkästään tällaisissa maahanmuuttajataustaisissa ravintolayrityksissä, joissa nämä pikaruokayrittäjät orjuuttivat lähinnä omia maanmiehiään, mutta sittemmin tämä ilmiö on levinnyt myös erityisesti rakennusalalle ja myöskin maatalouteen, esimerkiksi just tällaiselle luonnonmarjapoiminta-alalle.
Erinomaista, että tähän nyt puututaan, ja vaikka aihe on vakava, niin leikkisästi voisi todeta, että ilolla tätä esitystä tervehditään.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Suhonen.
19.11
Timo
Suhonen
sd
Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Eerola tuossa edellä kyllä kuvasi hienosti pakkotyön todellisuutta. Täytyy todeta, arvoisa rouva puhemies, että on pakko olla samaa mieltä edustaja Eerolan kanssa tässä asiassa.
Kuten tiedetään, tässähän tämä esitys liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla ja direktiivin muuttamisesta. Pakkotyöasetuksen tavoitteena on puuttua vakavaan globaaliin ongelmaan ja edistää vastuullisuutta sekä tasavertaisia kilpailuolosuhteita EU:n markkinoilla. Pakkotyöasetus kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, viennin sekä muun markkinoille asettamisen EU:n markkinoilla.
Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Lylykin hienosti arvioi tuossa aiemmassa puheenvuorossaan, totta kai tämä on tärkeä esitys, mutta lähinnä sen seurannan ja valvonnan osalta meidän täytyy tietysti olla sitten hereillä täällä, miten me saamme sinne oikeasti niitä konkreettisia elementtejä, että me saamme valvottua ja hoidettua asian, kuten kuuluu. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Vestman.
19.12
Heikki
Vestman
kok
Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnä ministerille tämän hallituksen esityksen esittelystä. Kyseessä on tosiaan EU-direktiivin täytäntöönpanoon liittyvä lakiesitys.
Haluan tarttua tähän aiheeseen, joka koskee pakkotyötä ja työvoiman riistoa. Kyseessä on siis iljettävä ilmiö, jota esiintyy myös Suomessa. Kyse on eräänlaisesta modernista orjuudesta, joka on lisääntynyt valitettavasti suomalaisilla työmarkkinoilla. Se liittyy erityisesti ulkomaalaisen työvoiman riistoon.
Ministeri tuossa aiemmin kertoi niistä hallituksen toimista, joita on tehty tähän ilmiöön puuttumiseksi. Nämä uudet kriminalisoinnit, entistä selkeämmät kriminalisoinnit, joilla kiskonta työelämässä saatetaan erilliseksi tunnusmerkistöksi ja myöskin rangaistuksia kiristetään, ovat keskeinen keino puuttua tähän ilmiöön. Olen samaa mieltä siitä, että tarvitaan myös enemmän aktiivista valvontaa työmarkkinoilla.
Suomen työmarkkinoiden pitää perustua siihen, että siellä vallitsevat samat säännöt kaikille. Tässä on kysymys paitsi työntekijöiden oikeuksista myös siitä, että ei ole ollenkaan oikein, että jotkin yritykset saavat perusteetonta kilpailuetua siitä, että he polkevat esimerkiksi palkkoja ja muita työehtoja. [Timo Suhonen: Just näin!]
Tämän valitettavan ilmiön kitkemiseksi on tehtävä entistä enemmän, ja tosiaan hallituksen toimet ovat olleet tähän asti oikeita. Me päätimme Säätytalolla keväällä 2023 näillä monilla hallitusohjelman kirjauksilla, että nyt ryhdytään toimeen, ja tätä työtä on jatkettava.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Suhonen.
19.14
Timo
Suhonen
sd
Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustajalta aivan loistava puheenvuoro. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että juuri näin, miten te kuvasitte hienosti: tavallaan kaikilla yrityksillä on tasavertaiset lähtökohdat tehdä tulosta, eikä tämmöisten yritysten, jotka toimivat sen mukaisesti, miten ei tule toimia, tule saada siitä etuja siihen toimintaan. Juuri näin, olen täysin samaa mieltä.
Olen samaa mieltä myös siitä, että täytyy tehdä kaikkemme. En malta olla nyt kysymättä, kun ministerikin on hyvin paikalla täällä. Jos me koemme, että on tavallaan tehtävä kaikkemme sen eteen, että me estämme tällaista pakkotyötä tai me estämme yrityksiä toimimasta väärin — ja onneksi näin onkin, että suuri osa yrityksistä toimii oikein, mutta sitten on näitä yksittäisiä harmaita yrityksiä, jotka saattavat toimia väärin, kuten näitä esimerkkejä valitettavasti on — niin on pakko kysyä: Mitä mieltä, ministeri Marttinen, olette siitä, olisiko yksi elementti ja millä aikataululla mahdollista ottaa käyttöön, eli alipalkkauksen kriminalisointi? Millä tavalla tämä voisi toimia tässä kentässäkin niin, että me edistäisimme sitä, että toimitaan oikein? — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Ministeri Marttinen.
19.16
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, rouva puhemies! Ajattelin ensin, että jätän puheenvuoron käyttämättä, mutta tässä edustajat kävivät minusta niin arvokasta keskustelua siitä, mitä tarkoittavat tasapuoliset kilpailuedellytykset Suomessa.
Valitettavasti oman työni kautta olen saanut näihin aika vakaviin tapauksiin myös perehtyä laajasti, ja useinhan näitä työperäisen hyväksikäytön tapauksia ilmenee paljon juuri sellaisilla toimialoilla, joilla kilpailu on kovaa ja katteet ovat hyvin matalia. Näin ollen siis joku toimijoista, konnayritys, voi sitten pyrkiä hakemaan kilpailuetua juurikin sen kautta, että poljetaan jo valmiiksi hyvin heikossa asemassa olevien työntekijöiden oikeuksia. Samaan aikaan, jos puhutaan vaikka siivousalasta, on vielä niin, että kuitenkin vieraskielisten työntekijöiden osuus toimialan työntekijöistä on joka tapauksessa hyvin korkea. Sen takia nämä tehdyt kiristykset, mihin myös edustaja Vestman puheenvuorossaan viittasi, ovat olleet äärimmäisen tärkeitä. Minusta kyllä Orpon hallitus on tehnyt hyvin laajasti juurikin näitä kiristyksiä ja toimenpiteitä, joilla puututaan nyt näihin ilmiöihin, joita valitettavasti myös Suomessa on ilmennyt aivan liikaa.
Edustaja Suhonen kysyi alipalkkauksen kriminalisoinnista. Mehän olemme käytännössä siis vastanneet tähän asiaan jo hallituksen uudistuksella. Edustaja Vestmanhan juuri tästä kertoi. Eli siis tämä hallitus on nimenomaan, kun puhutaan kiskonnasta ja törkeästä kiskonnasta työelämässä, säätänyt ne rikoslaissa omiksi pykälikseen, kiristänyt niiden rangaistuksia, ja näiden lisäksi vielä tähän rikokseen syyllistynyt henkilö voidaan tuomita myös liiketoimintakieltoon. Eli käytännössä on niin, että porvarihallitushan on vastannut tähän asiaan, säätänyt nämä rangaistukset voimaan.
On totta, mitä edustaja Lyly sanoi täällä jo aikaisemmin, että totta kai, kun uutta lainsäädäntöä otetaan käyttöön, se nähdään sitten ajan myötä, mihin se oikeuskäytäntö asettuu. Mutta minusta on kyllä hyvin selvää, että me olemme toimineet erittäin määrätietoisesti ja jämäkästi, jotta näihin ongelmiin päästään puuttumaan. Nyt vielä kun on aloittanut työnsä tämä uusi työryhmä, jossa sekä työnantajien että palkansaajien edustajat yhdessä hakevat uusia toimenpiteitä, joilla voitaisiin vielä niitä jäljelle jääneitä kysymyksiä ratkaista, niin minusta me pääsemme tässä nyt erittäin hyvään suuntaan, ja uskon, että nämä nauttivat myös salissa laajaa hyväksyntää ja laajaa luottamusta. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
19.18
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Hyvää keskustelua täällä. On yhteinen tahtotila, että meillä on terveet ja rehelliset työmarkkinat, joilla vain ne yritykset pärjäävät, jotka noudattavat niitä sääntöjä, jotka meillä on. Se on kaikkien tahto.
Vielä kiinnittäisin huomiota kiskontaan ja siihen, mihin aiemmin tässä ministeri Marttinen viittasi. Me käytiin tästä jo lyhyt keskustelu aiemmassa pykälässä, ja toteaisin vain sen, että se laki tulee näyttämään vasta sitten soveltamisen yhteydessä, kuinka tehokas se on. Kysymys on, että sinne tulee niitä juttuja. Siinä mielessä ay-liikkeen kanneoikeus on tärkeä asia, että sinne tulisi niitä juttuja, koska he ovat usein sellaisia ihmisiä, jotka eivät itse pysty viemään niitä asioita sinne. Tämä tavallaan sopisi siihen kokonaisuuteen kohtuullisen hyvin, ja pystyttäisiin sitten tekemään sitä. Lisäksi on vielä edustaja Suhosen mainitsema palkkavarkauden tai alipalkkauksen kriminalisointi, kumpaa haluaa käyttää. Se on tärkeä osa sitä.
Eli meillä on välineitä. Tärkeätä on saada niin, niin kuin tässäkin pakkotyökysymyksessä on, että niitä indikointeja tulee, ja järjestäytynyt ay-liike toimivilla työpaikoilla pystyy niitä indikointeja antamaan. Niitä pystytään myöskin siellä lähtömaissa antamaan. Jos siellä ay-liikkeellä on toimintaoikeudet, niin he pystyvät niitä valvontatehtäviä tekemään siellä ja pystyvät indikoimaan niitä jo etukäteen. Niin voidaan saada niitä asioita nostettua pinnalle jo aiemmin, ennen kuin ne ovat täällä. — Kiitos.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
10
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
HE 323/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
10.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa tuttuun tapaan 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Marttinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.
Keskustelu
19.20
Työministeri
Matias
Marttinen
(esittelypuheenvuoro)
Kiitoksia jälleen kerran, kunnioitettu rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja Finanssivalvonnasta annettua lakia. Tällä esityksellä pantaisiin täytäntöön niin sanottu yritysvastuudirektiivi. Lain mukaan yritysten olisi pyrittävä tunnistamaan ja arvioimaan haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Vaikutukset voivat aiheutua sen omasta toiminnasta, tytäryrityksen toiminnasta tai yrityksen liikekumppanien toiminnasta. Laissa säädettäisiin tarkemmin toimenpiteistä, joita yritysten olisi tehtävä haitallisten vaikutusten tunnistamiseksi ja niiden välttämiseksi. Ehdotettu yritysten huolellisuusvelvoite olisi luonteeltaan riskiperusteinen ja oikeasuhtaisiin toimenpiteisiin perustuva velvoite.
Sääntelyä sovellettaisiin yritysvastuudirektiivin edellyttämällä tavalla vain erittäin suuriin yrityksiin tai konserneihin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihto. Suomessa lain soveltamisen piiriin tulisi siis noin 30 suurinta yritystä tai konsernia.
Esitystä laadittaessa on hallitusohjelman mukaisesti vältetty EU:n vähimmäisvaatimukset ylittävää kansallista lisäsääntelyä. Eri yritysmuotojen yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi sääntelyä kuitenkin sovellettaisiin Suomessa myös osuuskuntiin.
Sääntelyn noudattamista valvoisi Lupa- ja valvontavirasto, jolle kyseessä olisi uusi valvontatehtävä. Velvoitteiden laiminlyönneistä voitaisiin määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu. Tehtävää olisi tarkoituksenmukaista hoitaa virastossa yhteisin resurssein EU:n pakkotyöasetuksen edellyttämien valvontatehtävien kanssa, jota koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnan käsiteltäväksi samaan aikaan tämän esityksen kanssa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten puhujalistaan. Edustaja Hänninen.
19.23
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Vastuu ihmisoikeuksista ja ympäristöstä ei ole vain arvokysymys, eikä se katso toimijan ominaisuuksia. Se on turvallisuutta, riskienhallintaa ja suomalaisen talouden kestävyyttä koskeva kysymys. Siksi tällä esityksellä säädetään suurimmille yrityksille velvollisuus tunnistaa oman toimintansa, tytäryhtiöiden ja liikekumppaneidensa toiminnasta aiheutuvat haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Yritysten on ehkäistävä ja lopetettava haittoja, korjattava aiheutuneita vaikutuksia sekä sisällytettävä nämä menettelyt omiin toimintaperiaatteisiinsa ja riskienhallintaan. On oikein, että vastuu yhteisten arvojemme mukaisesta toiminnasta kuuluu myös yrityksille.
Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta tämä huolellisuusvelvoite auttaa yrityksiä tunnistamaan toimitusketjujensa haavoittuvuuksia ja ehkäisemään niitä ennen kuin ne muuttuvat vakaviksi häiriöiksi. Maailmassa, jossa taloudellisia riippuvuuksia voidaan käyttää painostamisen välineenä, yritysten on tunnettava kumppaninsa ja toimintaketjunsa. Vastuullinen riskienhallinta vahvistaa samalla yritysten häiriönsietokykyä ja koko suomalaisen talouden turvallisuutta.
Samalla tämä esitys vahvistaa myös reilua kilpailua. Ihmisoikeuksia polkevan tai ympäristövahingoista piittaamattoman toiminnan ei pidä muodostaa kilpailuetua vastuullisesti toimiviin yrityksiin nähden. Yhteiset eurooppalaiset säännöt parantavat ennakoitavuutta ja tasaavat kilpailuolosuhteita. Näin rehellisesti toimivat yritykset voivat menestyä.
Arvoisa puhemies! Pelkkä vastuun peräänkuuluttaminen ei kuitenkaan riitä. Siksi velvoitteiden on oltava myös uskottavasti valvottuja. Sääntelyn noudattamista Suomessa valvoisi Lupa- ja valvontavirasto, joka voisi tutkia yrityksen menettelyjä ja määrätä laiminlyönneistä lakiin kirjatut seuraamukset. Keskeisten velvoitteiden laiminlyönneistä voisi lisäksi seurata vahingonkorvausvastuu. Näin tästä uudistuksesta saadaan toimiva kokonaisuus.
Turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka tuntevat riskinsä, kantavat vastuunsa ja kestävät kansainvälisen toimintaympäristön häiriöitä. Tästä näkökulmasta esitys vahvistaa yhtä aikaa ihmisarvoa, ympäristön turvallisuutta ja taloutemme kriisinkestävyyttä. Siksi se on erittäin kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Sarkkinen.
19.26
Hanna
Sarkkinen
vas
Arvoisa puhemies! Toimivalla yritysvastuulainsäädännöllä voidaan parhaimmillaan puuttua ja ehkäistä yritysten globaaleissa toimintaketjuissa esiintyviä ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia sekä tukea sitä, että yritykset muuttaisivat liiketoimintamallejaan kestäviksi. Yritysvastuusääntelyllä voidaan vaikuttaa toisaalta siihen, että yritykset toimisivat vastuullisesti myös Euroopan ulkopuolella, ja toisaalta sillä voidaan tasata kilpailuolosuhteita niin, ettei yritys voi enää saada samalla tavalla kilpailuetua vastuuttomalla toiminnalla. Tämä voi auttaa vastuullisesti toimivia suomalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä. Eihän se saa olla eikä voi olla niin, että yritykset saavat kilpailuetua vastuuttomalla toiminnalla.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti yritysvastuusääntely on ollut Euroopan unionissa vastatuulessa ja sitä on haluttu vesittää, vaikka näen, että vahva yritysvastuusääntely voi olla vastuullisesti toimivien eurooppalaisyritysten etu. Näyttää siltä, että esitetyssä kansallisessa lainsäädännössä on omaksuttu paikoin löperöhkö lähestymistapa, ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä näitä tehtyjä valintoja vielä arvioidaan ja tarvittaessa lainsäädäntöä sitten paikoin voitaisiin vielä vahvistaa. Ymmärrän toisaalta, ettei yrityksille haluta aiheuttaa liikaa hallinnollista taakkaa, mutta toisaalta on niin, että vastuullisuustyötä ei voi jättää vain hyvän tahdon varaan.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Hopsu poissa. Edustaja Lyly.
19.28
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Tämä lainsäädäntö on hyvä näiden ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevien asioiden osalta, mutta mihin tässä kiinnitän huomiota, niin tämä on niin sanottua omnibuspakettilainsäädäntöä, ja käytännössä siellä rajoja on pudotettu aika paljon alaspäin. Aikaisemmat rajat olivat tuhat työntekijää ja 450 miljoonaa, ja nyt nämä nostetaan 5 000 työntekijään ja puolentoista miljardin euron liikevaihtoon, ja tavallaan pudotetaan aika paljon yrityksiä pois. Muun muassa Suomessa tämä tarkoittaa, että 130 yrityksestä putoaa 30:een. Tietyllä tavalla edustaja Sarkkinen tuossa kuvasi sitä, että tämä tilanne, että me huolehditaan näistä asioista, on myöskin suomalaisille kilpailuetu, että näitä asioita hoidetaan. Tässä äsken oli pari kolme pykälää, jotka liittyivät kaikkiin näihin samoihin asioihin, ja kysymys on, missä kohtaa se raja vedetään, ja minusta tässä se raja on liian korkealla.
Se, minkä näen tässä hyvänä, on tämä, että osuuskunnat on otettu tähän mukaan, ja se on sillä tavalla luontevaa ja tämän osalta paikallaan.
Se, että hallinnollisen taakan keventäminen ei saa johtaa yritysvastuun tavoitteiden heikentämiseen, on aina muistettava. Sillä on ollut aina tarkoitus, miksi niitä sääntelyjä on tehty, ja eurooppalaiset saavat siitä tiettyä kilpailuetua, kun sitten katsotaan tätä markkinoilla. Ne eivät ole niin isoja velvoitteita, että ne näkyisivät juuri tuotteiden hinnassa ja muissa. Siinä tulee jonkin verran sellaista selvitystyötä, mitä aikaisemmin ei ole ollut, kun pitää ketjuja selvittää. Ymmärrän, että ketjujen selvittäminen on aina vähän hankalaa, mutta oman yrityksen osalta kyllä pystytään ne aika nopeasti selvittämään. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Furuholm.
19.30
Timo
Furuholm
vas
Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys ehkä opettaa ensimmäistä kautta kansanedustajana toimivalle edustajalle, miten politiikka toimii, kun suuren valiokunnan varajäsenenä heti eduskuntakauden alussa tästä kamppailtiin ja seurattiin neuvotteluja Brysselissä ja odotettiin tietoa, mihin suuntaan direktiivi siellä menee, ja valitettavasti se meni suuntaan, jossa sitä vesitettiin. Kuten edustaja Lyly tässä edellä totesi, näitä rajoja vain kasvatettiin ja soveltamisalan ulkopuolelle jää yhä enemmän sitten yrityksiä. Suomessa tämä taisi koskea nyt 30:tä.
Jotenkin ajattelen, että tässä ajassa, kun puhutaan globaalista kilpailusta ja EU:sta, kuitenkin tällaiselle sääntelylle olisi ennen kaikkea tilausta. Toistan sen, että puhutaan kilpailuhaitasta, mutta itse ajattelen, että se on kilpailuetu, kun toimitaan vastuullisesti. Tiedän jo nyt, että meillä monet isot yritykset toimivat hyvin vastuullisesti. Tulin tuolta Postin hallintoneuvoston kokouksesta, ja siellä on tätä asiaa myös käsitelty, ja Posti on tässä edelläkävijä, kuten monet muutkin suomalaiset yritykset.
Tavallaan tässä kokonaisuudessa se EU:n päässä tapahtunut vesittäminen on myös jonkinlainen oire siitä, että asiat kuten ihmisoikeudet ja ympäristö tuntuvat liian usein politiikassa olevan taakka näille päätöksille. Pidän sitä tietenkin surullisena ja huolestuttavana, että näin on. Ajattelen myös, että sitten tässä päässä kansallisesti nyt pitäisi vielä käydä läpi, minkälaista liikkumavaraa meillä on, ja valiokunnassa tarkastella tämä esitys tarkkaan, voitaisiinko siitä vielä tehdä sen kaltainen, että vastuullisuus tosiasiallisesti laajemmin toteutuisi meidän osalta. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Haluaako ministeri kommentoida?
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
11
Hallituksen esitys eduskunnalle työlomista Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Hallituksen esitys
HE 320/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
11.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa tuttuun tapaan enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, ministeri Marttinen, olkaa hyvä.
Keskustelu
19.33
Työministeri
Matias
Marttinen
(esittelypuheenvuoro)
Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Tämä on jo toiseksi viimeinen esittelypuheenvuoro, kyllä se ilta sieltä päättyy jossain kohtaa. [Puhemies: Iso urakka!] — Aivan oikein.
Tosiaan, hyvät kansanedustajat, nyt hallituksen antama esitys sisältää muutosehdotukset, joissa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä toukokuussa 2026 Soulissa tehdyn työlomasopimuksen sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Työlomasopimuksen tarkoituksena on edistää Suomen ja Etelä-Korean välistä nuorisovaihtoa sekä tarjota maiden nuorille mahdollisuus tutustua toisen maan kulttuuriin, yhteiskuntaan ja työelämään. Etelä-Korea olisi siis uusi yhteistyömaa työlomien osalta ja hieno mahdollisuus kaikille alle 35-vuotiaille. Järjestelyn avulla nuoret voivat oleskella määräaikaisesti toisessa maassa ja tehdä tilapäistä ansiotyötä oleskelunsa rahoittamiseksi. Tarkoituksena ei ole työperäinen tai muukaan pysyvämpi maahanmuutto vaan nimenomaan mahdollistaa maiden nuorisolle matalan kynnyksen liikkuvuus, kulttuurivaihto ja kansainvälisten kokemusten kartuttaminen.
Työlomajärjestely on kansainvälisesti laajasti käytetty malli, ja Suomella on vastaavat järjestelyt jo Australian, Uuden-Seelannin, Japanin ja Kanadan kanssa. Tämä sopimus on siis viides laatuaan.
Sopimuksen mukaan 18—35-vuotiaat Suomen ja Etelä-Korean kansalaiset voisivat saada enintään vuoden mittaisen oleskeluoikeuden toiseen sopimusvaltioon. Lupaan liittyy tavanomaisia ehtoja, kuten vaatimus riittävistä toimeentulovaroista, sairausvakuutuksesta sekä siitä, että matkan ensisijainen tarkoitus on loma ja kulttuurivaihto eikä pysyvä työskentely. Työnteko voisi kestää enintään yhdeksän kuukautta oleskelun aikana.
Esityksen arvioidaan vaikuttavan käytännössä erityisesti suomalaisten nuorten mahdollisuuksiin lähteä Etelä-Koreaan. Etelä-Koreasta Suomeen suuntautuvien hakemusten määrän arvioidaan jäävän verrattain pieneksi, peilaten aikaisempiin kokemuksiin työlomasopimuksista. Etelä-Korea on jo saattanut päätökseen sopimuksen voimaantulon edellyttämät kansalliset menettelynsä ja ilmoittanut tästä Suomelle. Sopimus tulee voimaan 60 päivän kuluttua siitä, kun osapuolet ovat vastaanottaneet viimeisen ilmoituksen kansallisten menettelyjen päättymisestä. Käytännössä sopimusta voidaan alkaa soveltaa pian sen jälkeen, kun Suomen kansalliset menettelyt on saatu päätökseen ja 60 päivän voimaantuloaika on kulunut umpeen.
Tämä on hieno ja innostava mahdollisuus, ja se tulee tulevaisuudessa rikastuttamaan monen nuoren elämää. Edellä esitetyin perustein hallitus ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välisen työlomasopimuksen sekä sen voimaansaattamista koskevan lakiehdotuksen. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten puhujalistaan. — Edustaja Lyly.
19.36
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin arvata saattaa, tämä oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tänään ennakkokäsittelyssä. Tämä sopimus, joka tehdään uuden maan kanssa, on tosi hyvä asia. Tämä on vasta viides maa, ja sen selvityksen perusteella, mitä ministerikin tuossa toi esille ja mitä me ollaan saatu näitten käytöstä, ne määrät kuitenkin sieltä tännepäin näistä maista ovat aika pieniä, ja sitten täältä sinnepäin ne ovat isompia. Eli se on sillä tavalla, että Suomi hyötyy näistä.
18—35-vuotiaat nuoret voivat tätä käyttää, ja se on jännä periaate, että siinä on vuoden oleskelulupa ja enintään yhdeksän kuukautta saa työskennellä, kun ajatus on, että opitaan sen maan kulttuuria ja muuta ja vietetään lomaa siellä samalla.
Mielenkiintoinen yksityiskohta: tässä perhe ei tule mukana, vaan aina se yksilö on tässä tilanteessa. Tämä on mielenkiintoinen käytäntö, joka näissä maissa on, ja tätä kannattaa edistää. Aika moni nuori on näitä käyttänyt hyödykseen, erityisesti tuolla Australiassa on aika moni käynyt.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin työelämä‑ ja tasa-arvovaliokuntaan.
12
Hallituksen esitys eduskunnalle työlomajärjestelyistä Australian kanssa tehdyn yhteistyöpöytäkirjan muutoksen hyväksymiseksi ja yhteistyöpöytäkirjan voimaansaattamiseksi
Hallituksen esitys
HE 321/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
12.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Marttinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.
Keskustelu
19.37
Työministeri
Matias
Marttinen
(esittelypuheenvuoro)
Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyy työlomajärjestelyistä Suomen hallituksen ja Australian hallituksen välillä vuonna 2022 tehdyn yhteistyöpöytäkirjan muutoksen sekä lain yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Suomen ja Australian välinen yhteistyöpöytäkirja työlomajärjestelyistä on allekirjoitettu vuonna 2002, ja sitä on sovellettu keskeytyksettä 1. päivä toukokuuta 2002 alkaen. Käytännön soveltamisessa ei ole ilmennyt ongelmia. Nyt käsiteltävänä oleva esitys koskee järjestelyn ikärajan muuttamista sekä yhteistyöpöytäkirjan saattamista kansallisesti voimaan kokonaisuudessaan. Järjestelyyn osallistuvien henkilöiden yläikäraja nostetaan 30 vuodesta 35 vuoteen. Muutoksen jälkeen työlomalupaa voivat siis hakea 18—35-vuotiaat Suomen ja Australian kansalaiset.
Työlomajärjestely Australian kanssa lienee yksi suosituimpia nimenomaan suomalaisten nuorten keskuudessa. On hienoa, että tätä mahdollisuutta päästään nyt laajentamaan myös 35-vuotiaisiin saakka. Kansainväliset kokemukset ovat aina arvokkaita ja voivat parhaimmillaan tuoda paitsi uutta elämänkokemusta myös työkokemusta, kielitaitoa ja uusia sosiaalisia piirejä.
Australia on jo soveltanut korkeampaa, 35 vuoden yläikärajaa suomalaisiin hakijoihin 1. heinäkuuta tätä kuluvaa vuotta lukien. Australia on pyytänyt Suomelta vastaavaa vastavuoroista muutosta australialaisia hakijoita koskien. Tämän esityksen tarkoituksena on siis toteuttaa sama muutos Suomen osalta ja varmistaa järjestelyiden vastavuoroisuus. Viime vuosina yli 500 suomalaista nuorta on vuosittain hyödyntänyt järjestelyä Australiassa.
Esityksen mukaan muutos tulee voimaan sopimuksessa sovitun määräajan jälkeen, kun Suomi on ilmoittanut Australialle saattaneensa päätökseen kansalliset menettelynsä. Edellä esitetyin perustein hallitus siis ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Suomen ja Australian välisen työlomajärjestelyä koskevan yhteistyöpöytäkirjaan tehdyn muutoksen sekä siihen liittyvän voimaansaattamislain. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten puhujalistaan. Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.
19.40
Saku
Nikkanen
sd
Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Oikein ilahduttavaa kuulla näin erinomainen esitys, miten me pääsemme syventämään yhteistyötä Australian kanssa. Täytyy tässä tätä puheenvuoroakin pitää sen takia, että itsellänikin on kokemusta Australiassa vietetystä vuodesta tämän työluvan kanssa 29-vuotiaana eli niin sanotusti viime hetkellä, eli täytin silloin 30, ja silloin ei ollut vielä tätä mahdollisuutta, että olisi voinut 35 ikävuoteen saakka olla — ehkä hyvä niin, koska sitten saattaisi olla, että en seisoisi tässä puhumassa, koska viihdyin siellä kyllä erinomaisen hyvin. Toki siellä karjatilalla työskennelleenä olisi ollut automaattinen mahdollisuus myöskin saada jatkotyölupa.
Joka tapauksessa tässä on kyse siitä, että teemme nyt vastavuoroisesti tänne Suomeen tämän muutoksen. Täytyy sanoa, että toivotan lämpimästi tervetulleeksi sieltä lämpimästä Australiasta tänne sateiseen, marraskuiseen Suomeen kaikki australialaiset, jotka haluavat tänne töitä tulla tekemään. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Autto.
19.41
Heikki
Autto
kok
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Marttiselle tämän tärkeän hallituksen esityksen tuomisesta eduskuntaan.
Vaikka Australia on maantieteellisesti kaukana, niin Suomella ja Australialla on, voi sanoa, tällaista henkistä läheisyyttä, koska tässä ajassa, jota elämme, jossa geopolitiikka on rajussa turbulenssissa, demokraattisten maiden tulee pitää tiiviisti yhtä. Tässä mielessä se syvenevä yhteistyö, jota voidaan Australian kanssa tehdä, on myös suuressa kuvassa todella tärkeää. Yhteistyö Australian kanssahan on tiivistynyt muun muassa Finnairin avattua suorat lentoyhteydet Australiaan, ja toisaalta EU:n tavoitellessa omaa strategista autonomiaansa hyvin vahvoja kaivannaisalan perinteitä omaava Australia on hyvinkin potentiaalinen yhteistyökumppani niin mahdollisena sijoittajatahona kuin myös sitten käytännön hankkeiden toteuttajana ja myös sen sektorin osaajana. Toki Suomellakin on tämän alan osaamista, elikkä siinäkin mielessä voidaan ajatella, että syventyvä yhteistyö on hyödyllistä molempiin suuntiin, joten on oikein kannatettavaa, että tässä asiassa voidaan edetä Australian toivomalla tavalla ja maidemme kumppanuus näin syvenee.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Räsänen.
19.42
Joona
Räsänen
sd
Arvoisa puhemies! Näin merkittävistä kokonaisuuksista on mukava täällä kollegoiden kanssa vaihtaa ajatuksia. [Naurua] Tämä esityshän on varsin kannatettava, mutta onneksi ikäraja nousee 35 vuoteen vasta nyt, koska jos se olisi todella noussut jo aikaisemmin, niin voi olla, että edustaja Nikkanenkin olisi jäänyt sinne Australiaan. Parempi kuitenkin näin, koska teistä on huomattavasti enemmän hyötyä täällä.
Olisin kuitenkin kysynyt, jottei ministeri nyt joudu ihan pelkästään esittelemään vaan voi käydä myös edustajien kanssa keskustelua: Todellahan suomalaisten nuorten kannalta tämä on erittäin hieno asia. Niin kuin mainitsitte, viitisensataa nuorta vuosittain pääsee sitten tutustumaan Australiaan tämänkin sopimuksen mahdollistamalla tavalla. Nyt kun ikärajaa vielä nostetaan 30 vuodesta 35 vuoteen, niin voisi kuvitella, että kiinnostus suomalaisillakin lähteä tutustumaan Australiaan nousee. Mutta sitten vastavuoroisesti, jos muistan oikein, taitaa olla vain alle kymmenen australialaista, jotka ovat tämän sopimuksen puitteissa vuosittain Suomeen tulleet. Niin kuin edustaja Autto täällä totesi, sekä Suomella että Australialla on varmasti paljon samanlaisiakin intressejä ja voisimme oppia enemmänkin toinen toisiltamme. Kysyisin: Onko ministeriössä kenties pohdittu, millä tavalla me voisimme jatkossa ehkä hieman enemmän houkutella Australiasta ihmisiä tämän sopimuksen puitteissa tulemaan tutustumaan Suomeen? Sehän olisi erittäin hieno asia. Vai onko niin, että mahdollisesti Australiassa ajatellaan, että tämä suomalainen marraskuinen sää ei ole sitten välttämättä vetovoimatekijä.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Lyly.
19.44
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa rouva puhemies! Tämän osalta tämä toiminta ei ole ihan ilmaista. Tässä kuitenkin vaaditaan kolmelle ensimmäiselle kuukaudelle omia varoja 2 450, ja sitten tässä on myöskin maksuja, jotka hakemuksessa ovat siinä 500—600 euron luokkaa. Että kyllä siinä myöskin pitää olla omia varoja, jotta tämä on mahdollista.
Se, mikä tässä on mielenkiintoista, on se, että kun tätä kysyttiin valiokunnassa ennakkokäsittelyssä, miksi Suomeen ei tule niin paljon, niin tämä viranhaltija, hallitusneuvos Tiukkanen, totesi siinä, että näillä mailla on monissa muissakin maissa näitä kohteita ja sen takia Suomi ei ole ihan niitä houkuttelevimpia kohteita tulla takaisin päin. Australiassa on se 500 suomalaista, ja Japanissa on noin parisataa, niin että nämä määrät ovat tätä suuruusluokkaa. On mielenkiintoista nähdä, miten suosittu tuo äskeinen Etelä-Korea tulee olemaan.
Tämä on tärkeä osa kansainvälistymistä, kun ajatellaan, että meidän pitää käydä tutustumassa eri kulttuureihin ja maihin, vaikka ne olisivat vähän toisella puolella maapalloakin. Se auttaa meitä ymmärtämään vähän globaalimmin näitä asioita. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Ministeri Marttinen.
19.46
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, rouva puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille käydystä keskustelusta. Meinasin myös sanoa, että ehkä on aivan hyvä, edustaja Räsänen, että se 35 vuoden ikävuoden raja vasta nyt tulee voimaan, koska, sanotaan, vielä joitakin vuosia sitten olisin ehkä tullut jopa pohtineeksi, pitäisikö tässä sitten vielä lähteä tekemään vähän reissua, [Joona Räsänen: Se on hyvä, ettei meitä päästetty!] mutta meitäpä ei päästetty, vaan täällä ollaan ja töitä tehdään.
Vakavammin puhuttuna se on juuri näin kuin tässä myös, edustajat, vastasitte, että Australian osalta heillä on siis laajempi tämä työlomasopimusverkosto, minkä kautta taas heidän nuorensa voivat myös valita näitä kohdemaita. Kun vastaan hallituksessa myös laajemmin työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta, niin kuitenkin vuositasolla Australiasta tulevien osalta näitä ensimmäisiä oleskelulupiakin haetaan. Se on siellä 100:n ja 200:n hakemuksen välissä, ja meillä on vain joitakin kymmeniä australialaisia opiskelemassa meidän korkeakouluissa. Kyllähän se on käytännössä niin, että se paino on hyvin paljon juuri siinä suunnassa, että suomalaisnuoria menee tämän sopimuksen myötä taas vastaavasti Australian päähän. Se on totta kai hyödyllistä, että he saavat paremman kielitaidon, oppivat näkemään vähän maailmaa, ja ainahan he totta kai pääsevät takaisin.
Niin kuin edustaja Autto, arvoisa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, täällä käytti puheenvuoron, on aivan totta, että nythän maailma on myös muuttunut siinä mielessä, että myös Suomen tunnettavuus ja huomio, myös muuten kuin pelkästään meidän Canberran suurlähetystön saaman someilmiön myötä, ovat kuitenkin siellä Australiassa nousseet merkittävästi. Tiivistyvän yhteistyön ja nytten myös taas vastaavasti Finnairin avautuneiden lentoliikenneyhteyksien myötä näemme kyllä ministeriössä, että tätä maiden välistä yhteistyötä on merkittäviä mahdollisuuksia edelleen siis tiivistää. Tämä olkoon nyt yksi osoitus siitä, että tälle pohjalle voitaneen rakentaa myös vielä tiiviimpää taloudellista ja teollisuuspoliittista yhteistyötä.
Tämä on yksi tärkeä asia, jolla voidaan taas luoda parempaa maakuvaa. On tosiaan hieno asia, että meidän nuorille voidaan avata tällaisia mahdollisuuksia, on sitten kyse Japanista, Etelä-Koreasta tai Australiasta, että kuitenkin näitä asioita on kyetty valtiotasolla sopimaan.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
13
Hallituksen esitys eduskunnalle Tullin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 232/2026 vp) täydentämisestä
Hallituksen esitys
HE 306/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
13.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.
Keskustelu
19.49
Teemu
Keskisarja
ps
Arvoisa puhemies! Ammoin oli haaste hankkia pimeä pullo Koskenkorvaa tai edes Sorbusta. Lestinheittoa harjoittivat esimerkiksi romaa-aanihenkilöt, kuten kaunokirjallisuudesta tiedämme. Laittomasta viinanmyynnistä joutui linnaan, mutta kieltämättä elinkeino elävöitti yöelämää, joka oli äärimmäisen säänneltyä.
Kaihoan viime vuosisadan varjoisia puistoja, porttikäytävien supatusta ja pontikkapannun porinaa, siksi että nyttemmin lestinheittäjät ovat kansainvälistyneet ja ottaneet digiloikan. Ja mikä kuolettavampaa, he ovat vaihtaneet lestiä. Ulkomainen suurrikollisuus sormenpään hipaisulla peukuttaa tukkukauppaa Impivaaran surmaksi. Siksi suon Suomen tullille tiettyjä valtuuksia rikostiedusteluun.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Hänninen.
19.50
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Järjestäytynyt rikollisuus on muuttunut verkostomaisemmaksi, kansainvälisemmäksi ja teknisesti kehittyneemmäksi. Erityisesti törkeä huumausainerikollisuus nojaa nykyisin yhä vahvemmin rajat ylittäviin kuljetusketjuihin, salattuun viestintään ja nopeasti vaihtuviin toimintatapoihin. Siksi myös Tullin tiedustelukeinojen on vastattava tämän päivän turvallisuusuhkiin.
Käsiteltävä esitys täydentää aiempaa uhkaperusteista, rikostiedustelua koskevaa uudistusta. Siinä ehdotetaan, että Tulli saisi käyttöönsä muun muassa telekuuntelun, televalvonnan, teknisen kuuntelun, paikkatiedustelun, osallistuvan tietolähteen sekä henkilön tai esineen sijaintitiedon hankkimisen. Näiden keinojen avulla voidaan saada tietoa rikollisverkostojen suunnitelmista, viestinnästä, toimijoiden rooleista ja rikollisen toiminnan laajuudesta jo ennen kuin vakava rikos ehtii toteutua.
Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että esityksen painopiste on ennakoinnissa. Yhteiskunta ei voi tyytyä takavarikoimaan huumeita ja selvittämään rikoksia vasta jälkikäteen, vaan rikolliset kuljetusketjut ja niiden taustalla toimivat verkostot on kyettävä tunnistamaan mahdollisimman aikaisin. Näitä uusia keinoja ei ole tarkoitettu yleiseen tai kohdentamattomaan valvontaan. Ne on tarkoitettu vain vakavaan, järjestäytyneeseen ja yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan rikokseen, joka liittyy tavaroiden maahantuontiin, maastavientiin tai kauttakulkuun. Erityisesti kotirauhan piirissä tapahtuva paikallistiedustelu rajoittuisi törkeän huumausainerikoksen estämiseen.
Arvoisa puhemies! Huumausainerikollisuus ei ole vain rikosoikeudellinen ongelma. Se rahoittaa järjestäytyneitä rikollisverkostoja, lisää väkivaltaa ja turvattomuutta sekä ruokkii katujengien toimintaa. Siksi Tullin kykyä puuttua kansainvälisiin huumeketjuihin on vahvistettava jo Suomen rajojen ja tavaravirtojen yhteydessä. Ennakoimalla voimme estää kaikkein vakavimman, sen, että nuoria ja lapsia rekrytoidaan rikolliseen toimintaan, sekä sen, että vakava rikollisuus vaarantaisi ihmishenkiä. Turvallisuus syntyy siitä, että viranomaiset kykenevät toimimaan ennen kuin huume-erä päätyy kadulle ja ennen kuin rikollisverkosto ehtii juurtua yhteiskuntaan. Tämä esitys antaa Tullille ajantasaisemmat välineet juuri tähän työhön, ja siksi pidän sitä tarpeellisena osana Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamista. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Nikkanen.
19.54
Saku
Nikkanen
sd
Arvoisa rouva puhemies! Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaympäristö Suomessa on vahvassa muutoksessa. Järjestäytynyt rikollisuus on vakava ja valitettavasti voimakkaasti kasvava sisäisen turvallisuuden uhka meillä täällä kotimaassa, ja järjestäytynyt rikollisuus paitsi kasvaa myös kovenee ja kansainvälistyy samalla. Rikollisuus on entistä verkottuneempaa ja toimintatavoiltaan monimutkaisempaa. Meillä Suomessa on syytä suhtautua tähän kehitykseen siis vakavasti. Viranomaisilla on oltava mahdollisuudet tunnistaa vakavia uhkia ja torjua niitä tehokkaasti. Tämän vuoksi on perusteltua arvioida myös Tullin osalta sitä, vastaavatko viranomaisten nykyiset toimivaltuudet sekä muut resurssit muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia.
Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä tarkoituksena on täydentää hallituksen esitystä eduskunnalle Tullin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Kaiken kaikkiaan rikostiedusteluun sekä pakkokeinolakiin liittyviä hallituksen esityksiä on tuotu eduskunnan käsittelyyn nyt jo monia. Ehdotetuista toimivaltuuksista ja niiden vaikutuksista on tämän johdostakin valitettavan vaikea saada helposti kokonaiskuvaa.
Arvoisa puhemies! Kuten jo totesin, on selvää, että Suomeen kohdistuvat nyt entistä vaikeammat uhat muuttuneessa toimintaympäristössä, ja turvallisuusviranomaisilla on oltava riittävät valtuudet ja keinot tämän kehityksen torjumiseen. Tämän toteuttaminen on mahdollista, kun teemme sen huolella ja harkiten rinnastaen myös nykyisiin toimivaltuuksiin. Hallituksen esitys edellyttää nyt perusteellista ja huolellista valiokuntakäsittelyä. Uusien toimivaltuuksien tarpeellisuutta on arvioitava huolellisesti myös suhteessa jo käytettävissä oleviin keinoihin. Kun kyse on merkittävistä perusoikeusherkistä uusista toimivaltuuksista, on erityisen tärkeää varmistaa, että esitetty sääntely on oikeasuhtaista, täsmällistä ja tarkkarajaista.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Autto.
19.57
Heikki
Autto
kok
Arvoisa rouva puhemies! Todella Tullin rikostiedustelun merkitys on kasvanut tässä ajassa, ja on erittäin tärkeää, että meillä on niin sotilastiedustelun kuin poliisinkin rikostiedustelun toimivaltuuksien lisääminen nyt eduskunnan käsittelyssä. On aivan kriittisen tärkeää, että meillä on olemassa tehokkaat keinot paitsi ylipäätään sisäisen turvallisuuden turvaamiseksi myös keinot siten suitsia Venäjän vihamielistä hybridivaikuttamista, joka hyvin usein saa muotonsa tällaisen crime as a service ‑tyyppisen toiminnan kautta. Tätä crime as a service ‑tyyppistä toimintaa, tilausrikollisuutta, on tietysti saatavilla myös tällaisen vihamielisen valtiollisen toimijan käyttöön sitä helpommin, mitä enemmän erilaiselle rikollisuudelle, kotoperäiselle tai muualta tänne meille jalkautuvalle rikollisuudelle, on tilaa. Siksi on todella tärkeää, että laaja-alaisesti nyt kaikki keskeiset turvallisuusviranomaisemme, niin tietysti Puolustusvoimat kuin poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, suojelupoliisi ja niin edelleen, kaikki saavat nämä tiedustelulainsäädäntönsä kuntoon. Tässä mielessä tosiaan esimerkiksi tuo perustuslain 10 §:n muutos — vaikka se ei suoraan nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen liitykään, vaan liittyy enemmän esimerkiksi poliisin rikostiedusteluun ja sotilastiedusteluun — on todella tärkeä ja todella kiireellinen muutos, jonka todella toivon eduskunnan ensi tilassa tekevän, jotta nämä isosti kansallista turvallisuuttamme uhkaavat ilmiöt saadaan nyt kuriin ja Suomi pystytään pitämään näiden suhteen hyvässä tilassa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Edustaja Furuholm.
19.59
Timo
Furuholm
vas
Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti totean, että on totta, kuten esityslistaltakin näkyy, että täällä talossa on monia tiedusteluun liittyviä lakeja, sotilastiedusteluun ja siviilitiedusteluun, ja tässä nyt puhutaan Tullin toimivaltuuksista. Tietenkin kun puhutaan tiedustelusta, niin mennään lähelle perusoikeuksia, tulee sitä tulkintaa, että mikä on meidän perustuslakimme puitteissa ylipäätään mahdollista ja mikä ei, ja siksi täällä talossa on myös tämä perustuslain kymppipykälän muutos.
Ehkä tässä isossa kuvassa haluan painottaa kahta asiaa:
Ensinnäkin haluan painottaa sitä, että tämän kokonaisuuden hahmottaminen ja ymmärtäminen olisi tärkeää. Näitä palastellaan eri valiokunnille, eri hallinnonaloilla tehdään näitä uudistuksia, ja koska näillä on merkittävää vaikutusta myös sen tavallisen kansalaisen näkökulmasta, kun puhutaan tiedustelusta, siksi olisi tärkeää, että me edustajat ymmärtäisimme ja myös sitten talon ulkopuolella ymmärrettäisiin mahdollisimman hyvin, mistä tässä on nyt kysymys, mistä päätetään ja mitä edistetään.
Sitten toinen asia, mikä ei näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa vielä noussut, on tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssit tulevaisuudessa. On aikaista sanoa, mikä näistä esityksistä toteutuu ja minkälaisena. No, osa on jo tehty ja niistä päätetään tänään ja huomenna täällä, mutta kun annetaan uusia toimivaltuuksia, jotka menevät yhä pidemmälle, lähemmäs kansalaisten elämää ja arkea ja jopa sitä kotirauhan suojaa, niin sitten on todella tärkeätä, että meillä on sellaiset resurssit valvontaan, että me voidaan luottaa, että näissä ei tapahdu mitään lainvastaisia toimia ja tekoja, kun viranomaiset näitä tekevät, ja tavallaan kyetään ylläpitämään se meidän korkea luottamus, joka meillä on meidän tiedusteluviranomaisiin. — Kiitos.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
14
Hallituksen esitys eduskunnalle keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tulliasioissa Moldovan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Hallituksen esitys
HE 310/2026 vp
Lähetekeskustelu
Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
15
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 304/2026 vp
Valiokunnan mietintö
VaVM 29/2026 vp
Ensimmäinen käsittely
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen
15.
Keskustelu
20.02
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Edellisellä viikolla keskustelimme täällä arjen kustannuksista. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Siksi monelle suomalaiselle auto ei ole ylellisyys eikä elämäntapavalinta vaan välttämättömyys työntekoon, lasten harrastuksiin, opiskeluun ja arjen liikkumiseen. Kun polttoaineiden hinnat ovat kansainvälisen tilanteen myötä nousseet merkittävästi, on velvollisuutemme etsiä keinoja helpottaa tästä aiheutuvaa kustannusrasitusta. Siksi hallitus on neuvotellut bensapaketin, jolla pyritään vastaamaan tähän tilanteeseen.
Arvoisa puhemies! Ensimmäinen osa tätä kokonaisuutta on työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 7 000 eurosta 7 800 euroon vuodelle 2027. Tämä muutos kohdistuu erityisesti niihin suomalaisiin, jotka kulkevat pitkiä työmatkoja omalla autolla ja joille liikkumisen kustannukset ovat merkittävä osa arjen menoista. Arvioiden mukaan noin 38 000 verovelvollisen verotus kevenee keskimäärin noin 260 euroa vuodessa.
Toinen osa bensapakettia koskee ajoneuvoverotusta. Sen osalta käsittelemme tänään myös esitystä kasvattaa ajoneuvoveron kevennystä siten, että erityisesti vanhempien polttomoottoriautojen omistajat hyötyvät muutoksesta. Tämä on tärkeää erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla, joissa autokanta on keskimäärin muuta maata vanhempi eikä vaihtoehtoja henkilöautoille ole.
Näiden toimintojen taustalla on yksinkertainen ajatus siitä, että työn vastaanottamisen ja työssäkäynnin on oltava kannatettavaa myös silloin, kun asuu kauempana työpaikasta. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on nimenomaan keventää autolla pidempää työmatkaa kulkevien henkilöiden kustannuksia ja helpottaa haja-asutusalueilla asuvien liikkumista.
Eli kannatan esitystä, ja valiokunnan käsittelyn jälkeen se on vielä parempi. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.
20.04
Joona
Räsänen
sd
Arvoisa puhemies! Nyt on todella käsittelyssä tämä tuloverolain 93 §:n väliaikainen muuttaminen, joka on itse asiassa tässä hallituksen bensaflopin parhaimpia asioita. Tällä esityksellä ollaan nyt väliaikaisesti todella kasvattamassa työmatkavähennyksen enimmäissummaa, mikä tietenkin auttaa heitä, jotka pitkää työmatkaa joutuvat ajamaan tilanteessa, jossa autoilun kustannukset ja ylipäätänsä työmatkojen kustannukset ovat kasvaneet.
Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä esityksessä on huomattavan suuri valuvika: Kun tälle vuodelle tässä salissa yhteisesti päätimme, että laskimme matkakuluvähennyksen omavastuuta tuossa muutama kuukausi sitten, niin nyt kun tässä esityksessä hallitus kuitenkin nostaa vain tätä maksimimäärää, se jättää kertomatta, että omavastuu nousee ensi vuoden alusta sadalla eurolla, mikä tarkoittaa sitä, että tosiasiallisesti suurin osa näistä matkakuluvähennyksen käyttäjistä vuositasolla häviää ensi vuonna — siis tämän hallituksen bensapaketin seurauksena suurin osa matkakuluvähennyksen käyttäjistä häviää ensi vuonna. Se on kyllä aikamoinen saavutus tilanteessa, jossa käsittääkseni hallituksen piti helpottaa heitä, jotka joutuvat työn perässä liikkumaan.
Senpä takia, arvoisa puhemies, SDP on esittänyt, että tätä omavastuuta edelleen laskettaisiin, ja esitämme, että se olisi ensi vuonna se 750 euroa, ja esitämme myös, että tätä maksimimäärää nostettaisiin sinne 8 400 euroon ja myös sitten korotettaisiin sitä kilometrikohtaista vähennystä. Tältä osin tuki menisi juuri heille, jotka sitten työn perässä joutuvat liikkumaan, ja se parantaisi myös työn vastaanottamisen kannusteita, koska työtä voisi ottaa vastaan myös hieman kauempaa. Näin kenenkään ei tarvitsisi pelätä sitä, onko varaa käydä töissä aikana, jolloin esimerkiksi polttoaineen hinnat ovat nousussa.
Senpä takia, arvoisa puhemies, kun näitä erilaisia muutoksia ja varsinkin näitä väliaikaisia muutoksia tehdään, olisi kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että kenenkään tilanne nyt näissä ei ainakaan heikkene. Se on tämän esityksen valitettavasti suurin valuvika, elikkä suurimmalla osalla matkakuluvähennyksen käyttäjistä tilanne tulee huonontumaan ensi vuonna, ja sitten he, joilla ovat nämä todella pitkät työmatkat, tästä pienen helpotuksen saavat, mutta varmasti aika moni on todella yllättynyt, että mitenkäs ihmeessä tässä näin on käynyt, että tilanne heikkenee. Senpä takia nämä SDP:n esitykset olisivat huomattavasti parempia.
Arvoisa puhemies! Senpä takia esitän vastalauseen mukaiset esitykset.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
20.07
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen tuossa hyvin kuvasi sitä, mitä tässä tapahtuu. Käytännössä se 800:sta 900:aan nousu tarkoittaa niille, jotka matkakuluvähennyksiä saavat, nousua omavastuussa ja verotuksessa hieman kiristymistä tältä osin. Se yläpään nousu, joka on se 800 euroa, tarkoittaa noin 15:tä kilometriä päivässä matkojen osalta eli noin seitsemän, seitsemän ja puoli kilometriä sivu. Eli jos ennen sai 65 kilometriä suurin piirtein kulkea — jos 200 päivää on töitä vuodessa suurin piirtein, niin se tarkoittaa sitä suuruusluokkaa — niin nyt tämä nousu tarkoittaa niille henkilöille, joilla on 65—72 kilometriä se työmatkan pituus sivu, että se nostaa heidän työmatkavähennystään. Sinänsä hyvä ratkaisu, mutta tämä alapään muuttaminen on huono, koska se nousee siihen 900:aan. Sen vuoksi meidän esitys on 750 euroa siellä alapäässä, ja se olisi silloin toteuttanut paremmin sen, ja yläpäässä se 8 400 euroa, niin kuin se aikoinaan myöskin oli.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen vastalauseen 1 mukaisia lausumaehdotuksia ja esityksiä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.
20.09
Eerikki
Viljanen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esittämä muutos työmatkojen verovähennysoikeuteen on oikeansuuntainen reaktio liikkumisen hinnan kallistumiseen, todella kova nousu tässä ajassa. Mutta kuten edustaja Räsänen edellä hyvin kuvasi, tämän hallituksen esityksen lopputulos saattaa yllättää monet työmatkoja tekevät. Tämä esityshän suuren kohun myötä lanseerattiin, luotiin kuvaa, että nyt kohonneita kustannuksia tullaan merkittävästi kompensoimaan, tullaan työssä käyviä vastaan, ja näinhän ei ole nyt käymässä. Edellisen kerran erittäin merkittävä helpotus hintojen noustessa tehtiin vuonna 2022. Sen jälkeen tämän hallituksen toimesta tätä työmatkojen kulujen korvaamista, vähentämisoikeutta, on heikennetty. Nyt hallitus on vähän pyörtänyt puheitaan, mutta kuten edellä kuultiin, tämä saattaa johtaa odottamattomiin lopputuloksiin eli siihen, että kulkemisen kustannukset eivät laske.
Tämän johdosta keskusta on esittänyt omana vaihtoehtonaan, että laskisimme matkakuluvähennyksen omavastuuta 750 euroon hallituksen 900 euron korottamisen sijaan, nostaisimme matkakuluvähennyksen enimmäismäärää 8 400 euroon — hallitushan on asettamassa sen 7 800:aan — ja valmistelisimme autoa tarvitseville kahden sentin lisäkorotuksen kilometrikohtaiseen matkakuluvähennykseen, johon hallitus nyt ei käsittääkseni ole esittämässä senttiäkään. Lisäksi me emme rahoittaisi tätä pakettia ottamalla varoja pois perusväylänpidosta. Tämäkin on tämän esityksen erikoinen ja yllättävä kulma. Perusväylänpidosta ollaan leikkaamassa ja sitten tänne muodollisesti lisäämässä. Voi sanoa näin, että tämä itseään kumipyörähallitukseksi tituleeraava hallitus kyllä tässä ottaa autoilijan toisesta taskusta ja laittaa sitten muutaman roposen toiseen taskuun. Keskustan mallissa lisättäisiin 100 miljoonaa euroa matkakuluvähennyksen parantamiseen ja myös 100 miljoonaa euroa perusväylänpitoon, elikkä pitäisimme huolta niin työssä käyvien kulujen kurissa pitämisestä kuin väyläverkostosta.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.
20.12
Joona
Räsänen
sd
Arvoisa puhemies! Todella kun katsoo näitä määriä, jotka tästä ylärajan nostosta nyt hyötyvät, ja sitten vastaavasti niitä määriä, jotka häviävät tässä omavastuun nostamisessa, niin on aika selvää, kumpikohan tässä on merkitsevä, sillä tämän ylärajan noston hyötyjiä on se vajaa 40 000 matkakuluvähennyksen käyttäjää, mikä myös tuossa mietinnössä käydään lävitse, ja sitten kun kaikkia matkakuluvähennyksen hyödyntäjiä vuositasolla keskimäärin on ollut tuollaiset 700  000 henkilöä, niin jokainen voi siitä laskea, kuinkas montaa tämä hyödyttää, kun tosiasiassa tämä hyötyhän kohdentuu juuri heille, jotka pystyvät nyt sitten vähentämään sen maksimimäärän, eli toisin sanoen aiemmin vähennys on jäänyt todella vajaaksi heidän osaltaan. Heillä on ollut pidemmät työmatkat ja enemmän kustannuksia, ja nyt tämä sitten helpottaa, kun saavat vähentää enemmän, ja heitä todella se vajaa 40 000 on. Mutta suurimmalla osalla kaikista matkakuluvähennyksen käyttäjistä tosiasiallisesti verotus kiristyy juuri johtuen siitä, että tämä omavastuu nousee, ja se on todella aikamoinen saavutus tässä hallituksen bensaflopissa.
Arvoisa puhemies! Tämän matkakuluvähennyksen merkityshän on muutoinkin tällä kaudella ollut hallitukselle vähän tämmöinen sokea piste, koska hallitushan ensimmäisinä tekoinaan, ensimmäisenä syksynä esitti budjetissaan, että heikennetään matkakuluvähennystä jo vuodelle 2024, ja sitten on ajatellut, että autoilijoita on tuettu näillä polttoaineveron alennuksilla tai ajoneuvoveron alennuksilla. Mutta kun katsoo sitten, miten nämä vaikuttavat siellä ihmisten arjessa ja siellä ihmisten lompakoissa, niin tosiasia todella on se, että työmatkan verotusta hallitus on tällä kaudella kiristänyt. Eli työn perässä liikkujan lasku esimerkiksi siitä, kun hän bensa-autolla ajaa kotoa töihin, on kasvanut. Vaikka samanaikaisesti polttoaineverotusta on kevennetty, ajoneuvoverotusta on kevennetty, mutta kun työmatkavähennystä on vastaavasti heikennetty, niin tosiasiassa he, ketkä työn perässä liikkuvat, varsinkin pitkää matkaa, ovat tällä vaalikaudella hävinneet. Senpä takia, kun me tiedämme, että julkisessa taloudessa muutoinkin on liikkumavara olematon, pitäisi katsoa, mihin meidän kannattaa sitten mahdolliset tuet kohdentaa, ja senpä takia olisi varmaan tärkeintä, että kohdentaisimme tuet heille, jotka todella joutuvat autolla työn perässä liikkumaan tai käyttämään myös joukkoliikennettä, joiden käyttäjiä myös tämä työmatkavähennys palvelee. Senpä takia olisi aina paljon järkevämpää, että nimenomaan kohdennetaan ne kevennykset työmatkavähennykseen, koska se kohdistuu juuri heille, jotka työn perässä joutuvat liikkumaan, ja tämä on ollut se SDP:n linja.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
20.15
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin edustaja Räsänen tässä hyvin todisti. Voi sanoa, että nyt kun tämä noin 300 miljoonaa on laitettu polttoaineen hinnan alentamiseen, niin se on noin seitsemän senttiä eri arvioiden mukaan pumppuhinnassa näkynyt. Se on ollut aika kallis toimenpide, kun viikossakin polttoaineen hinnat vaihtelevat parikymmentä senttiä, kun katsoo niitä pumppuhintoja. Sinänsä voi sanoa, että olisi ollut paljon tehokkaampaa työn perässä liikkumiseen kannustaa ja muutenkin tätä puolta edistää, koska työ on se, joka sitten kuitenkin elinvoimaa tuo tänne ja myöskin tuo sellaista hyötyä tälle yhteiskunnalle, jotta meidän yhteiskunta voi tarjota palveluja.
Arvoisa puhemies! Myös joukkoliikenne, erityisesti vähän pitemmän matkan joukkoliikenne, on kallistunut samaan aikaan polttoaineen hintojen kautta ja muitten kustannusnousujen kautta. Siinä mielessä tämä SDP:n linja, että se alaraja olisi pudotettu 750:een, olisi ollut oikea toimenpide tämän osalta, kun työn perässä liikutaan. Tässä mielessä ihmettelenkin näitä hallituksen pakettimalleja. Tässä hyvin tulivat esiin myöskin keskustan samansuuruiset luvut, mitkä meillä on tässä esityksessä, ja myöskin ihmettelen sitä 20 miljoonan leikkausta tiemäärärahoista ja tien kunnossapitomäärärahoista. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lylyn viimeistä edelliseen puheenvuoroon viitaten totean, että lausumaehdotuksia voi tehdä ja siten myöskin kannattaa vasta toisessa käsittelyssä. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.
20.17
Piritta
Rantanen
sd
Kiitos, herra puhemies! Meinasin jo hämääntyä tässä, että onko jotain mennyt muuten pieleen, mutta hyvä, että se koskikin edustaja Lylyn tekemiä ehdotuksia. — Itse tähän asiaan kun palataan, niin kyllähän tämä on asia, joka on varmaan taas sellainen oikein politiikan suuri kukkanen. M e viikkotolkulla täällä odotetaan, koska nyt saadaan tämä suuri bensapaketti. Itsekin asun paikkakunnalla, jossa julkinen liikenne on pitkissä välimatkoissa todella vähän käytössä, keskusta-alueella totta kai, mutta kyllä me kaikki varmaan odotettiin, että työssäkäyville saataisiin sellainen paketti, että se oikeasti helpottaa ja auttaa siinä tilanteessa, kun polttoaineitten hinnat ovat nousseet niin paljon.
En voi olla viittaamatta siihen, että hallitus kuitenkin 24 teki veronalennuksen, joka maksoi valtiolle melkein 170 miljoonaa euroa. Se kohdistui tietysti polttoaineveron alentamiseen, ja sen alennuksen hinta oli 4—5 senttiä dieselin ja bensan hinnassa. Nyt kun katselee noita polttoaineen hintoja, niin se ei varmaan ole ihan kauhean suurta iloa, kenessäkään aiheuttanut vallankin kun tämä lähes 170 miljoonaa on jakaantunut niin, että ei sitä ole voitu valita, tuleeko se sellaiselle ihmiselle, joka joutuu käymään töissä tai valitsemaan niitten tarvitsemiensa palveluitten pariin menemistä, vaan se on kohdistunut kaikille, niin suurituloisille kuin pienituloisille. Nyt kun olisi haluttu ja olisi tarvittu nimenomaan sitä vaikuttavaa keinoa sinne, että siellä töissä pystyy käymään ja että se on kannattavaa ja että siitä vähän saadaan sitä helpotusta siihen, niin onhan tämä aikamoinen floppi. Juuri niin: tästä oli tietysti jo aiemmin jollain kyselytunnilla puhetta, että ensin puhutaan suuria ja lopputulos näyttääkin siltä, että tämä kustannus vain kasvaa suhteessa aiempaan. Jos perussuomalaisten puheenjohtaja tai eduskuntaryhmän puheenjohtajakin antoi arvosanaksi 5, niin kyllä se on varmaan juuri näin, että parempi, kun ei olisi tehty sitten mitään.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
20.19
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa puhemies! Tarkennan vielä sen, että kannatan Joona Räsäsen tekemää muutosehdotusta. Huomaamatta otin ne toisenkin käsittelyn lausumaehdotukset, ja korjaan siltä osin kannatusta.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitos. Tämän tulkinnan teimme myös täällä. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.
20.19
Eerikki
Viljanen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Vielä tähän työssäkäynnin kustannukset -aiheeseen. Tässä on käyty erinomaisen hyvää keskustelua siitä, kummoinen silmänkääntötemppu tämä hallituksen esitys työmatkakulujen vähennyksen omavastuun osalta ja maksimimäärän osalta useimmille työssäkäyville tulee olemaan. Erityisen erikoiseksi tämän tekee se, niin kuin edustaja Rantanen äsken edellä kuvasi, että tämä on osa pakettia, joka suuren kohun, pitkän odotuksen jälkeen hallituksen toimesta lanseerattiin. Syyhän on se, että pumppuhinnat ovat pitkään olleet ennätyskorkealla. Tällä vaalikaudella hinnat ovat olleet keskimäärin paljon korkeammalla kuin edellisellä vaalikaudella, jolloin pumppuhintoihin erittäin vahvasti reagoitiin. Kaiken tämän keskellä valtio kerää polttonesteistä ennätysmäiset verotuotot. Ei koskaan historiassa polttonesteistä ole näin paljon verotuottoja valtion kassaan kerätty. Sitten suuren kohun saattelemana laaditaan bensapaketti, joka on täysi tussahdus, ja sitten vielä sekin rahoitetaan ottamalla rahat perusväylänpidosta, jossa korjausvelka jatkaa kasvamistaan. Kyllä tämä on jonkunasteinen ennätys, en vielä tosin tiedä, missä sarjassa.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
16
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
HE 104/2026 vp
Valiokunnan mietintö
PuVM 6/2026 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Jussi Halla-aho
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen
16.
Keskustelu
20.22
Heikki
Autto
kok
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunnan laatimassa mietinnössä hallituksen esityksestä sotilastiedustelulain ja siihen liittyvien lakien muuttamiseksi on kyse Suomen kansallisen turvallisuuden ja puolustuskyvyn kannalta erittäin tärkeästä lainsäädäntöuudistuksesta. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti. Syy tähän on Venäjän aggressiivinen toiminta. Venäjän Ukrainaa vastaan käymä julma hyökkäyssota on osoittanut, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi ihmisistä ja kansainvälisen oikeuden periaatteista piittaamatta. Venäjän aggressiivisuus ei kuitenkaan rajoitu sotilaalliseen voimankäyttöön. Se käyttää järjestelmällisesti tiedustelua, kyberoperaatioita, sabotaasia, informaatiovaikuttamista ja muuta hybridivaikuttamista tavoitteidensa edistämiseksi. Tällainen toiminta voi kohdistua myös Suomeen ja yhteiskuntamme kriittiseen infrastruktuuriin. Meillä ei ole varaa siihen, että lainsäädäntömme jää jälkeen vihamielisten toimijoiden menetelmistä ja teknologisesta kehityksestä.
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävillä lakimuutoksilla parannetaan sotilastiedustelun mahdollisuuksia tunnistaa, seurata ja ennakoida Suomeen kohdistuvia uhkia. Uudistuksella kehitetään muun muassa tietoliikennetiedustelun kohdentamista, mahdollistetaan uusi tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuus sekä parannetaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Myös Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia tukea sotilastiedustelua kehitetään. Suomen turvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla on oltava tosiasialliset edellytykset hoitaa tehtävänsä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Lisäksi Suomen Nato-jäsenyys korostaa entisestään laadukkaan kansallisen tiedustelukyvyn merkitystä. Meidän on kyettävä tuottamaan luotettavaa tietoa oman päätöksentekomme tueksi ja osallistumaan tehokkaasti liittokunnan yhteisen tilannekuvan muodostamiseen.
Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunta on käsitellyt perustuslakivaliokunnan lausunnon erittäin tarkasti ja perusteellisesti. Perustuslakivaliokunta esitti useita valtiosääntöoikeudellisia huomioita sekä sääntelyn täsmentämistä koskevia edellytyksiä ja toiveita. Puolustusvaliokunta on käynyt nämä huolellisesti läpi, kuullut asiantuntijoita ja tehnyt mietintöön tarvittavat muutokset ja täydennykset. Haluan korostaa, että kansallisen turvallisuuden vahvistaminen ja perusoikeuksien turvaaminen eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Suomessa tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksien on perustuttava täsmälliseen lainsäädäntöön, ja niiden käyttöä on valvottava tehokkaasti.
Arvoisa puhemies! Samalla on todettava selvästi, että tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksien kehittäminen ei saa jäädä vain tähän uudistukseen. Erityisen tärkeää on, että perustuslain kymppipykälän muuttamista koskeva perustuslakivaliokunnan mietintö saadaan ripeästi valmisteltua ja eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Tämän mietinnön hyväksymisen jälkeen voimme korjata siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksissa tunnistettuja puutteita ja varmistaa, että viranomaisilla on riittävät keinot torjua kansalliseen turvallisuuteemme kohdistuvia uhkia. On keskeisen tärkeää, että muuttuneessa turvallisuusympäristössä meidän on varmistettava, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet erityisesti vieraiden valtioiden tiedustelu-, vakoilu- ja sabotaasitoiminnan tunnistamiseen ja torjumiseen. Kun on kyse vihamielisen valtion Suomeen kohdistamasta toiminnasta, viranomaisten on päästävä uhkaan kiinni heti sen valmisteluvaiheessa, ei vasta silloin, kun vahinko on jo tapahtunut.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös tiedusteluvalvontavaltuutetun aivan keskeisen roolin siviili- ja sotilastiedustelun valvojana. Kun tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksia kehitetään, on samalla huolehdittava siitä, että riippumaton laillisuusvalvonta pysyy kehityksessä mukana. Tiedusteluvalvontavaltuutetun ja hänen toimistonsa tehtävät ovat vaativia ja edellyttävät sekä korkeatasoista oikeudellista että teknistä asiantuntemusta. Valvonnan on oltava paitsi riippumatonta myös tosiasiallisesti tehokasta. Tiedusteluvalvontavaltuutetun toimiston riittävä resursointi on välttämätöntä. Puolustusvaliokunta korostaa tätä mietinnössään ja esittää asiasta myös eduskunnan lausumaa.
Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää ennakointia, toimintakykyisiä viranomaisia ja ajantasaista lainsäädäntöä. Tämän lain hyväksyminen on jälleen yksi askel oikeaan suuntaan. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä myös lain vaikutusten seurantaa ja esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan valtioneuvoston tulee antaa puolustusvaliokunnalle selvitys lain toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta vuoden 28 loppuun mennessä.
Haluan lopuksi kiittää kaikkia puolustusvaliokunnan jäseniä tämän tärkeän asian perusteellisesta ja rakentavasta käsittelystä. Valiokunnassa vallitsi laaja yhteisymmärrys uudistuksen tarpeellisuudesta. Kuitenkin totean myös, että vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen, joka koskee 1. lakiehdotuksen eräitä säännöksiä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.
20.27
Juha
Hänninen
kok
Arvoisa puhemies! Kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019, maailma oli hyvin erilainen kuin tänään. Sen jälkeen olemme nähneet Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Suomen liittymisen Natoon, kyberuhkien kasvun sekä laaja-alaisen vaikuttamisen yleistymisen. Siksi tämän esityksen lähtökohta on selkeä: tiedusteluviranomaisten toimintakyvyn on pysyttävä muuttuvan toimintaympäristön mukana. Haluamme vahvistaa Suomen kykyä havaita ja tunnistaa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedustelun tärkein tehtävä ei ole reagoida jo tapahtuneeseen, vaan tuottaa ennakkovaroitusta siitä, mitä on tapahtumassa. Ennakointi on se asia, missä tiedustelun tulee olla edellä. Juuri ennakkovaroitus antaa valtiolle mahdollisuuden varautua, tehdä oikeita johtopäätöksiä ajoissa ja suojata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti tietoliikennetiedusteluun. Käytännössä tarkoituksena on mahdollistaa tiedustelun aiempaa tarkempi kohdentaminen. Teknologian kehitys on muuttanut tapaa, jolla viestintä ja tiedonsiirto tapahtuvat. Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhkat liikkuvat yhä useammin tietoverkoissa, eivätkä perinteiset toimintamallit enää aina riitä niiden tunnistamiseen. Samalla säädetään myös uudesta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta. Sen avulla voitaisiin hankkia tietoa Suomessa sijaitsevista tietojärjestelmistä silloin, kun niitä käytetään sotilaalliseen toimintaan tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tämä on vastaus siihen todellisuuteen, jossa tietojärjestelmät, viestintäverkot ja digitaalinen ympäristö ovat nousseet keskeiseksi osaksi turvallisuusympäristöämme.
Arvoisa puhemies! Suomi on osa Natoa ja läntistä turvallisuusyhteisöä, mutta se ei poista tarvetta huolehtia omasta kansallisesta tiedustelukyvystämme, päinvastoin. Mitä monimutkaisemmaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä tärkeämpää on, että Suomi kykenee muodostamaan oman tilannekuvansa ja tuottamaan omat ennakkovaroituksensa päätöksenteon tueksi. On samalla tärkeää korostaa, että tiedustelutoiminta ei ole rajoittamatonta. Sotilastiedustelulainsäädäntöön sisältyy vahvoja oikeusturva- ja valvontamekanismeja. Siksi toiminta perustuu jatkossakin perusoikeuksien kunnioittamiseen, suhteellisuusperiaatteeseen, vähimmän haitan periaatteeseen sekä riippumattomaan laillisuusvalvontaan. Tiedustelutoiminnan tehokkuuden ja oikeusvaltion vaatimusten on kuljettava käsi kädessä.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan.
Kannatan esitystä, ja valiokuntien käsittelyn jälkeen tämä kokonaisuus on vielä parempi. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.
20.32
Timo
Furuholm
vas
Arvoisa puhemies! Sotilastiedustelulla on keskeinen tehtävä kansallisen turvallisuutemme ja puolustuskykymme kannalta. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että tiedustelutoimivaltuuksien laajentamisessa huomioidaan tinkimättömästi perusoikeudet, oikeusturva ja viranomaistoiminnan valvonta. Nämä eivät ole kansallisen turvallisuuden vastakohtia, vaan olennainen osa oikeusvaltiota ja kansalaisten luottamusta. Päädyin esittämään tähän sotilastiedustelulakiin kolmea muutosta, jotka koskevat tietoliikennetiedustelun ilmoitusvelvollisuutta, kansainvälistä tiedusteluyhteistyötä sekä telekuuntelun aloittamista kiireellisissä tilanteissa. Muuten hyväksyn mietinnön sellaisenaan.
Ensimmäinen kysymys koskee tietoliikennetiedustelun ilmoitusvelvollisuutta. Voimassa olevassa lainsäädännössä lähtökohtana on, että henkilölle ilmoitetaan jälkikäteen häneen kohdistuneesta tiedustelusta tietyin edellytyksin. Hallituksen esityksessä ilmoitusvelvollisuudesta halutaan pitkälti luopua tietoliikennetiedustelun osalta. Tätä perustellaan muun muassa muilla käytettävissä olevilla oikeusturvakeinoilla. Ongelma on kuitenkin se, että mahdollisuus tehdä kantelu tai tutkimispyyntö ei käytännössä korvaa tietoa siitä, että tiedustelua on ylipäätään tapahtunut. On myös syytä muistaa, että nykyinenkään ilmoitusvelvollisuus ei ole ehdoton. Ilmoittamista voidaan jo nyt lykätä tai se voidaan jättää kokonaan tekemättä esimerkiksi kansallisen turvallisuuden sitä edellyttäessä. Siksi katson, että nykyinen sääntely tarjoaa perustellun tasapainon tiedustelutoiminnan tarpeiden ja yksilön oikeusturvan välille.
Toinen kysymys liittyy kansainväliseen tiedusteluyhteistyöhön. Suomen turvallisuus rakentuu entistä vahvemmin myös yhteistyölle kumppanimaidemme kanssa, ja tämä koskee luonnollisesti myös sotilastiedustelua. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin poistettavaksi nykyinen rajaus siitä, mihin tiedustelumenetelmiin ulkomainen virkamies voi osallistua Suomen alueella. Puolustusvaliokunta on mietinnössään täsmentänyt ulkomaisen virkamiehen avustavaa roolia sekä suomalaisen viranomaisen ohjaus- ja valvontavastuuta. Nämä ovat tarpeellisia tarkennuksia. Pidän silti perusteltuna, että laissa säilytetään myös selkeä rajaus niistä tiedustelumenetelmistä, joiden käyttöön ulkomainen virkamies voi osallistua. Kun kyse on Suomen alueella tapahtuvasta viranomaistoiminnasta ja mahdollisesti hyvinkin pitkälle yksilön perusoikeuksiin puuttuvista menetelmistä, toimivaltuuksien rajojen oltava mahdollisimman yksiselitteisiä.
Kolmas kysymys koskee telekuuntelun aloittamista ilman tuomioistuimen ennakkolupaa kiireellisissä tilanteissa. Tiedustelutoiminnassa voi tulla vastaan tilanteita, joissa päätöksiä on tehtävä nopeasti. Telekuuntelu on kuitenkin poikkeuksellisen voimakkaasti yksityisyyteen ja luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttuva menetelmä: siinä on kysymys nimenomaan viestinnän sisällön kuuntelemisesta. Tästä syystä tuomioistuimen ennakkovalvonnalla on erityisen suuri merkitys. Perustuslakivaliokuntakin on aikaisemmassa käytännössään korostanut tuomioistuimen lupaa telekuuntelun edellytyksenä. Nyt käsiteltävässä asiassa valiokunta on poikkeuksellisesti hyväksynyt toisenlaisen ratkaisun, mutta sekään ei tarkoita, että meidän olisi välttämätöntä laajentaa toimivaltuuksia tällä tavalla. Lisäksi Helsingin käräjäoikeudessa on jo nykyisin valmius käsitellä kiireellisiä tiedusteluasioita. Siksi olisin toivonut huomattavasti perusteellisempaa arviota siitä, miksi juuri telekuuntelussa olisi välttämätöntä poiketa tuomioistuimen ennakkoluvan vaatimuksesta.
Arvoisa puhemies! Lopulta kysymys on siitä, miten onnistumme sovittamaan yhteen kansallisen turvallisuuden tarpeet ja oikeusvaltion periaatteet. Tiedustelutoiminnan on oltava tehokasta, mutta samalla sen toimivaltuuksien on oltava tarkkarajaisia, perusteltuja ja asianmukaisesti valvottuja. Tämä on huomioitu valiokunnan mietinnössä kahtena yksimielisenä lausumana, joiden tavoitteena on lain tarkoituksenmukaisuuden seuranta ja valvontaviranomaisten resurssien riittävyys.
Kiitän valiokuntaa perusteellisesta työstä tämän mietinnön eteen, ja ehdotan lopuksi, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen mukaisina.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.
20.37
Hanna
Sarkkinen
vas
Arvoisa puhemies! Edustaja Furuholm on jättänyt valiokunnan mietintöön perustellun ja maltillisen pykälävastalauseen, jossa esitetään muutamia perusoikeuksien turvaamiseksi perusteltuja muutos- ja rajausehdotuksia. Näin ollen kannatan edustaja Furuholmin tekemää ehdotusta.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.
20.37
Heikki
Autto
kok
Arvoisa puhemies! Tosiaan Suomessa on ollut perinteisesti hyvin vaatimattomat tiedusteluvaltuudet, ja kyllä mielestäni tämä tiedusteluvaltuuksien täysin välttämätön lisääminen ja viranomaisten toimintaedellytyksien parantaminen on edelleen varsin maltillista etenemistä. Tästä tiedusteluun liittyvästä teemastahan on käyty varsin korkeatasoista julkista keskustelua, johon on osallistuttu esimerkiksi aiempia presidenttejä myöten, ja tuossa keskustelussa on tuotu esiin toisaalta ne haasteet, jotka meidän kaltaisen legalistisen yhteiskunnan tiedustelumahdollisuuksiin liittyvät, ja toisaalta sitten liittolaismaiden erilaisesta oikeuskulttuurista johtuvat mahdollisuudet toimia vapaammin. Tuossa edustaja Furuholm puheenvuorossaan nosti esiin kysymyksen siitä, että jos liittolaismaan viranomainen toimii Suomessa, niin silloin tietysti tulee toimia Suomen viranomaisten ohjauksessa, ja näinhän tässä tapauksessa tuleekin olemaan.
Kaiken kaikkiaan nämä toimivaltuudet, joita viranomaiset tässä saavat, ovat hyvin tarkkarajaisia ja perusteltuja mietinnöstäkin ja hallituksen esityksestä käyvin aivan ilmeisin perustein, ja ne ovat myös valvottuja. On tärkeää todella korostaa sitä, että tiedusteluvalvontavaltuutettu on riittävästi resursoitu, että hän pystyy näistä tehtävistään suoriutumaan.
Haluan ehkä vielä lisätä tähän keskusteluun — tätäkin kansalaiset varmasti seuraavat — siitä huolesta, että tiedusteluviranomaisemme olisivat niin hyvin resursoituja, että heillä olisi mahdollisuus alkaa sivullisia suomalaisia seuraamaan niin, että suomalaisten perusoikeudet jotenkin voisivat edes teoriassa vaarantua. Sellaisesta kyllä huoli pois. Mielestäni meidän tulee resursoida voimakkaasti meidän kansallisesta turvallisuudesta vastaavia viranomaisia, jotka näitä tiedusteluvaltuuksia saavat, ja valitettavasti elämme sellaista maailmanaikaa, jossa meille vihamielisten tahojen toiminta on niin aktiivista, että kyllä se viranomaisten toiminta kiinnittyy heihin. Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, että joutuisivat syyttä minkäänlaisen tiedustelutoiminnan kohteeksi.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
17
Hallituksen esitys eduskunnalle kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 161/2026 vp
Toimenpidealoite
TPA 15/2023 vp
Valiokunnan mietintö
HaVM 32/2026 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Jussi Halla-aho
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen
17.
Keskustelu
20.41
Mauri
Peltokangas
ps
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia niin sanottuun tutkija- ja opiskelijalakiin, jossa säädetään muun muassa opiskelun perusteella myönnettävistä oleskeluluvista.
Esityksessä ehdotetaan, että perheenyhdistäminen edellyttää jatkossa perheenkokoajana toimivalta opiskelijalta vähintään yhden vuoden asumisaikaa Suomessa ennen kuin hänen perheenjäsenensä voi hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Muutoksen arvioidaan vähentävän etuusmenoja noin 11 miljoonalla eurolla, kun perheenyhdistäminen ei ole mahdollista perheenkokoajan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
Lisäksi opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito säädetään opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi. Myös ulkomaalaislain yleisten hakemuksen hylkäämisperusteiden ja oleskeluluvan peruuttamisperusteiden soveltamista opiskelijoihin laajennetaan. Opiskelijoiden perheenjäsenten oleskelulupahakemuksiin sovelletaan jatkossa ulkomaalaislaissa säädettyä yhdeksän kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa.
Ehdotettujen muutosten taustalla on niin sanottu haavoittuvuusselvitys, jossa on havaittu muun muassa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentulovaikeuksia, puutteelliseen kielitaitoon liittyviä ongelmia sekä viitteitä maahantulosäännösten kiertämisestä. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on hallittua, kestävää ja vastuullista. Samalla torjutaan opiskelijoiden ja heidän perheidensä haavoittuvaa asemaa, ehkäistään väärinkäytöksiä sekä vähennetään tilanteita, joissa Suomeen tullaan puutteellisin edellytyksin tai epärealistisin odotuksin.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää esityksen tavoitteita kannatettavina. Valiokunta kuitenkin toteaa, ettei opiskelijoiden toimeentuloon ja hyväksikäyttöön liittyviin riskeihin voida tehokkaasti puuttua pelkästään ulkomaalaislainsäädännöllä, vaan muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Valiokunta painottaa etenkin riittävän tehokasta puuttumista ulkomailla vilpillisesti toimivien agenttien toimintaan ja opiskelijarekrytoinnin eettisten toimintatapojen kehittämistä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomeen hakeutuvilla opiskelijoilla on realistinen käsitys opiskelusta, elinkustannuksista ja työllistymismahdollisuuksista Suomessa. Tämä edellyttää sitä, että oikeaa tietoa on saatavilla riittävästi.
Valiokunta toteaa, että viime vuosina on tehty useita muutoksia, jotka vaikuttavat opiskelijoiden maahantuloon ja maassa oleskeluun. Valiokunta pitää perusteltuna, että kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta on tarkoitus arvioida, miten sääntely kokonaisuudessaan vaikuttaa opiskelijoiden hakeutumiseen Suomeen opiskelemaan ja erityisesti opiskelijoiden toimeentuloon. Valiokunta käsittelee mietinnössään opiskelijoilta edellytettävän toimeentulon tasoa.
Arvoisa puhemies! Laissa ei määritellä euromääräistä rajaa toimeentuloedellytyksen täyttymiselle, vaan se määritellään suuntaa-antavasti Maahanmuuttoviraston soveltamisohjeessa. Jatkossa turvattua toimeentuloa koskevan edellytyksen täyttymisen arvioimiseen käytettävästä euromäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijan toimeentulon katsotaan olevan turvattu, kun hänen käytössään on vähintään 800 euroa kuukaudessa. Opiskelijan tulee lain mukaan esittää selvitys turvatusta toimeentulosta ensimmäiseksi vuodeksi, mikä tarkoittaa sitä, että hänellä tulee olla käytössään 9 600 euroa elinkustannusten kattamiseksi.
Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että hallituksen esityksen valmistelun aikana on arvioitu, että nykyinen 800 euron taso on riittämätön opiskelijan toimeentuloon Suomessa. Vaadittavaan toimeentulon tasoon ei ehdoteta muutoksia, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla tulisi jatkossakin olla toimeentuloa varten varoja vähintään tuo 800 euroa kuukaudessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että vaadittavaa toimeentulon tasoa tarkistetaan, jos ilmenee, että nykyinen taso ei riitä elinkustannusten kattamiseen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Valiokunta on tehnyt lakiehdotukseen tiettyjä sääntelyä selkeyttäviä muutoksia. Mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitoksia.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.
20.46
Teemu
Keskisarja
ps
Arvoisa puhemies! Kansainvälistymiskiimainen kutsuhuuto, se ääni pääsi ilmoille 2020-luvun alussa: opintie auki taivasta myöten koko maailmalle ja eritoten kolmannelle maailmalle. Yhtäkkiä yleisiä ulkolaisopiskelijoiden kansallisuuksia Suomessa olivat Bangladesh, Nigeria, Nepal, Pakistan, Vietnam, Venäjä, Sri Lanka, Kiina. Kehitysmaita ja vihollismaita, vähintäänkin kaukomaita, ei ystävällisiä naapureita, ei lännen sivistysmaita, joiden kanssa oli opiskelijavaihdon perinne, siis suomalaisten vastavuoroista opiskelua Wittenbergissä, Uppsalassa, Oxfordissa. Se oli kaunista kansainvälistymistä.
Mielihyvin ikkunat auki Eurooppaan, mutta ei takaovea auki Afrikkaan ja Aasiaan. Siitä lävestä kotouttamisteollisuus ja yksityiset huijarit viekoittelivat Suomeen kymmeniätuhansia opiskeluperäisiä ihmisiä. En todellakaan vihaa ja halveksi heitä, ainoastaan säälin. Miten ihmeessä ihmispoloisilla slummeista, riisipelloilta, viidakoista, mutamajoista tai keskiluokankaan kehitysmaista oli varaa Aalto-yliopistoon tai Metropolia Ammattikorkeakouluun? No, siten ihmeessä, että Marinin hallitus lupasi ilmaiset opinnot ja oleskelulupien lisäksi perheenyhdistämisen sekä sukulaisten tuet ja etuudet.
Arvoisa puhemies! Kansanedustelu toisinaan turhauttaa minua, pahastikin. Ehkä persuilumme on aivan perähikiästä, mutta Hikiä on hyvä kylä Hämeessä. Juuri hikiäläisten hyväksi me täällä hikoilemme, ja joskus, edes harvoin, saamme jotain kouriintuntuvaa aikaiseksi. Säädimme EU:n ulkopuolisten lukukausimaksut, ja nyt asetamme esteet oleskeluun. Hyvä, mutta kaiketi sekin on tuhoon tuomittua. Huutaminen edellisellä kaudella oli laitasosiaalidemokraattien päähänpisto. Suun aukaiseminen kesti vain hetken, ja suukapulan laittaminen on kestänyt meiltä kolme ja puoli vuotta. Todennäköisesti turhaa. Vaalien jälkeen 2027 ehkä taas, Hikiästä viis, jälleen kajahtaa kansainvälistymiskiimainen kutsuhuuto.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.
20.49
Heikki
Autto
kok
Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpon hallitus on tehnyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaan monia maltillisia muutoksia, joilla on yleisinhimillinen tarkoitus suojella ihmisiä joutumasta erilaisen hyväksikäytön kohteeksi joko niin, että esimerkiksi pahaa tahtova valtiollinen toimija näkisi välineellistetyssä maahantulossa keinon horjuttaa yhteiskuntaamme ja turvallisuuttamme ja siksi kävisi jossain maailmankolkassa lanaamassa ihmisten kodit, niin että saisi käyttövoimaa tähän välineellistämistarkoitukseen, tai inhimillistä politiikkaa on tehty ihmisten suojelemiseksi siltä, että on joko puhtaan rikollisen toiminnan seurauksena väärinkäytetty tai sitten vain katteettomin lupauksin Suomeen houkuteltu. Esimerkiksi tämän mietinnön kohteena olevan asian, Suomeen suuntautuvan kansainvälisen opiskelun, kautta henkilöt ovat joutuneet Suomessa huonoon asemaan.
On tärkeää, että henkilö, joka tulee Suomeen, tulee tänne realistisin odotuksin, pystyy täällä huolehtimaan sekä itsestään että tilanteessa, jossa hänellä on myös läheisiä ihmisiä täällä, läheisistään. Näin ollen tämä hallintovaliokunnan mietintö ja sen pohjana oleva hallituksen esitys on mielestäni tärkeä parannus ylipäätään Suomen maahanmuuttopolitiikan linjassa. Siitä tulee realistisempi ja monella tapaa inhimillisempi. On myös tärkeää, että olemme jatkuvasti linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa ja totta kai EU-kumppaneidemmekin kanssa, niin että emme ole altistamassa ihmisiä sellaiselle tilanteelle, että Suomeen kohdistuisi esimerkiksi sellaisia vetovoimatekijöitä, joihin perustuen sitten vaikkapa rikolliset tahot tai vilpillisesti toimivat tahot pääsisivät ihmisiä käyttämään hyväkseen, ihmisiä, joilla sinänsä on vilpitön toive päästä elämään parempaa elämää tänne Pohjolaan, maahan, jota YK:kin arvioi vuodesta toiseen maailman onnellisimmaksi maaksi. Eli on tärkeää, että pääministeri Orpon hallituksen toimin huolehdimme siitä, että Suomi on onnellinen maa ja ne, jotka tänne tulevat, voivat tulla tänne tekemään töitä osana suomalaista yhteiskuntaa ja ottavat paikkansa tästä yhteiskunnasta. Ne, jotka eivät niin halua toimia, eivät tietenkään tänne tule, ja kukaan ei myöskään joudu sitten väärin odotuksin tai väärin perustein kenenkään hyväksikäyttämänä Suomeen tulemaan.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.
20.52
Juha
Hänninen
kok
Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän valiokunnan puheenjohtaja Peltokangasta asian erinomaisesta esittelystä, ja kiitän myös tätä meidän yhteistä hallitusta, että me ollaan laittamassa näitä asioita maahantulijoiden suhteen semmoiseen järjestykseen, niin kuin niiden pitää ollakin. Nyt käsitellään opiskelijoiden tänne tulemista eli maahanmuuttoa ja sitä, että heillä on toimeentuloedellytykset ja he voivat täällä olla ja elää, ettei tarvitse olla sosiaaliturvan varassa. Tämä on tärkeä linjaus.
Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että maahanmuutto on hallittua, vastuullista ja turvallista. Suomen tulee olla maa, jossa säännöt ovat kaikille selvät ja niitä noudatetaan, ja niiden pitää olla väellä tiedossa jo etukäteen. Maahantulijoilla on oltava riittävä toimeentulo, jolla pystyy tulemaan toimeen ja opiskelemaan rauhassa ja turvallisesti Suomessa.
Kannatan vahvasti tätä esitystä, ja valiokunnan käsittelyn jälkeen se on vielä parempi. — Kiitoksia.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
20.54
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokangas hyvin esitteli mietinnön. Toteaisin tästä sen, että käytännön kokemus on osoittanut, että tämä opiskelijoiden perheenjäsenten tulo heti ensimmäisenä vuonna on ollut sillä tavalla liian nopeaa, että kun he ovat tuolta kolmannesta maasta tulleet, he eivät tiedä, millä kustannustasolla täällä eletään. Sinänsä on hyvä, että nyt tämä raja tuodaan tähän vuoteen ja opiskelija pääsee näkemään itse ensin, mikä on kustannustaso ja onko täällä perheenjäsenillä elämispaikka. Siinä mielessä tämä on aika luonteva raja. Kun meillä on joissain muissa maahantulokohdissa kahden vuoden määräaika, niin tässä nyt on vuoden, ja mielestäni tässä on perusteltua pitää se näin.
Tässähän vielä tämä 800 euron tuloraja kuukaudessa on aika tiukka ja niukka raja, koska sillä Suomessa ei oikein kunnolla elä, koska kustannustaso on meillä korkeampi. Tämä varmasti yllättää monet opiskelijat, jotka tulevat tuolta kolmansista maista. Siinä mielessä täällä mietinnössäkin pohditaan jo korkeampaakin rajaa. Näenkin hyvänä, että asetuksen taakse menee sitten tämä rajan määrittely ja voidaan arvioida sitä aina tapauskohtaisesti. Siinä mielessä tämä on hyvä asia.
Arvoisa puhemies! Tämä on myöskin sellainen asia, joka on näkynyt esimerkiksi tuolla Tampereella, kun maahan muuttaneiden opiskelijoitten perheenjäseniä ja opiskelijoita on ruokajonoissa ollut, kun he eivät ole tienneet oikein, millä tasolla täällä eletään, ja se on näkynyt siellä.
Toinen asia, joka liittyy tähän laveammin: Meillä on täällä alustataloudesta myös ollut tänään keskustelua, ja nyt ne henkilöt, jotka alustataloudessa työskentelevät lähetteinä ja muina, ovat aika paljon opiskelijataustaisia henkilöitä myöskin, jotka työllistävät itseään, koska tämä raja on niin matala. He hakevat lisätuloja, ja alustatyössä on erittäin paljon niitä ihmisiä. Sitten myös rakennuksilla on havaittu semmoisissa avustavissa töissä. Tavallaan tämä ei ole tämän idea ja tarkoitus, että tulee opiskelemaan ja sitten tekee näitä suomalaisia töitä täällä laveammin työlupa-asioitten kautta. Ymmärrän tämän, että lisätuloja hankitaan eri tavoilla, ja alustatyö on ollut yksi hyvä esimerkki, missä heitä paljon on.
Sinänsä näen tämän tervetulleena rajauksena, ja on hyvä, että opiskelijoita tulee, ja toivotaan, että he oppivat kielen täällä ja sitten kotoutuvat tänne, koska jos he tulevat opiskelun kautta kotoutumaan, niin se on meille erittäin tärkeä asia. Silloin me saadaan ammattitaitoinen ihminen tänne Suomeen.
Yleiskeskustelu päättyi.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 161/2026 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
18
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 229/2026 vp
Valiokunnan mietintö
VaVM 31/2026 vp
Ensimmäinen käsittely
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 229/2026 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
19
Hallituksen esitys eduskunnalle verolainsäädännön yritysjärjestelysäännösten ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 211/2026 vp
Valiokunnan mietintö
VaVM 30/2026 vp
Ensimmäinen käsittely
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 211/2026 vp sisältyvien 1.—4. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
20
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 10 ja 20 a §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
HE 209/2026 vp
Valiokunnan mietintö
VaVM 32/2026 vp
Ensimmäinen käsittely
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 209/2026 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
21
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 102 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 97/2026 vp
Valiokunnan mietintö
StVM 18/2026 vp
Ensimmäinen käsittely
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 97/2026 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
22
Lakialoite laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
Lakialoite
LA 22/2026 vp
Piritta
Rantanen
sd
ym.
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
22.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.
Keskustelu
21.00
Piritta
Rantanen
sd
(esittelypuheenvuoro)
Herra puhemies! Suomalainen tulorekisteri on yksi merkittävimmistä julkishallinnon tietojärjestelmäuudistuksista, ja sen käyttöönotto on parantanut viranomaisten mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa muun muassa ansioista, etuuksista ja eläkkeistä. Tulorekisteri perustettiin vähentämään työnantajien hallinnollista taakkaa, ja niin se on tehnytkin. Samalla se on lisännyt päätöksenteon oikeellisuutta, nopeuttanut etuuksien käsittelyä ja vahvistanut viranomaisten kykyä valvoa lainsäädännön noudattamista.
Tulorekisterin merkitys ulottuu kuitenkin paljon laajemmalle kuin tiedonvälityksen tehostamiseen. Kyse on järjestelmästä, joka tukee suomalaisen sosiaaliturvan, verotuksen ja työmarkkinoiden luotettavaa toimintaa. Palkka-, etuus- ja eläketietojen ilmoittaminen reaaliaikaisesti yhteen valtakunnalliseen rekisteriin varmistaa, että kansalaiset saavat heille kuuluvat palkat, etuudet ja muut korvaukset oikeansuuruisina ja oikea-aikaisesti. Samalla työttömyysetuuksien ja muiden tulosidonnaisten etuuksien käsittely perustuu mahdollisimman ajantasaiseen tietoon, ja tämä tietenkin vähentää virheellisiä päätöksiä, takaisinperintöjä ja kansalaisten tarvetta toimittaa samoja tietoja useille eri viranomaisille.
Tulorekisterillä on erittäin merkittävä rooli myös harmaan talouden torjunnassa. Viranomaisten mahdollisuus saada ajantasaista tietoa maksetuista palkoista ja muista vastaavista suorituksista helpottaa ilmoittamatta jätettyjen palkkojen, pimeän työn ja muiden väärinkäytösten havaitsemista. Eli mitä kattavampia tulorekisteriin tallennetut tiedot ovat, sitä tehokkaammin myös viranomaiset pystyvät tunnistamaan poikkeamia ja kohdentamaan valvontaa sinne, missä väärinkäytösten riski on suurin. Tämä tietenkin turvaa verotulojen kertymistä ja vahvistaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa ja lisää luottamusta yhteiskunnan instituutioihin.
Tulorekisteri on myös tärkeä väline työperäisen hyväksikäytön ehkäisemisessä, ja Suomessa on valitettavasti jo nykyisellään jatkuvasti tapauksia, joissa työntekijöille on maksettu sovittua pienempää palkkaa tai palkkoja on jätetty kokonaan maksamatta tai työehtoja on rikottu järjestelmällisesti. Mitä paremmin palkka- ja palvelussuhdetiedot ovat viranomaisten käytettävissä, sitä paremmin voidaan puuttua myös työperäiseen hyväksikäyttöön sekä puuttua väärinkäytöksiin ja suojella ennen kaikkea työntekijöiden oikeuksia.
Vaikka tulorekisteri onnistuu nyt jo monissa tavoitteissaan, niin järjestelmässä on edelleen kehittämistarpeita, ja ajattelen niin, että kehittämistä tarvitaan erityisesti pakollisesti ilmoitettavien tietojen listaukseen. Työttömyyskassojen näkökulmasta ongelmaksi on muodostunut se, että osa etuuskäsittelyn kannalta olennaisista tiedoista ilmoitetaan tähän rekisteriin vapaaehtoisesti täydennettävinä tietoina. Tämä aiheuttaa etuuspäätöksen tekoon monesti lisäselvityksen tarvetta, joka sitten pidentää käsittelyaikoja. Kun tarvittavia tietoja ei löydy tulorekisteristä, hakijalta joudutaan pyytämään erillisiä palkkatodistuksia tai muita selvityksiä, ja tämä lisää sekä kansalaisten että etuuksia käsittelevien organisaatioiden hallinnollista työtä. Samalla menetetään osa niistä hyödyistä, joita tulorekisterin käyttöönotolla alun perin tavoiteltiin.
Puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena on vahvistaa tulorekisterin asemaa kansallisena tulotiedon lähteenä ja varmistaa, että järjestelmään kerättävä tieto voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Samalla voitaisiin nopeuttaa etuuskäsittelyä ja parantaa siis kansalaisten palvelua. Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi tulotietojärjestelmästä annettua lakia siten, että työttömyyskassoille säädetään nykyistä laajempi oikeus saada tulorekisteristä tietoja jäsentensä etuushakemusten käsittelyä varten. Lisäksi ehdotetaan, että useat tällä hetkellä vapaaehtoisina täydennettävinä tietoina ilmoitettavat palkka- ja palvelussuhdetiedot muutetaan pakollisesti ilmoitettaviksi tiedoiksi siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä työttömyysetuuksien käsittelyssä.
Näiden muutosten tavoitteena on siis parantaa tulorekisterin tietosisällön kattavuutta ja yhdenmukaisuutta, nopeuttaa etuushakemusten käsittelyä, vähentää lisäselvitysten tarvetta, lisätä automaation hyödyntämismahdollisuuksia sekä vahvistaa etuuspäätösten oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta. Esitetyt muutokset parantaisivat ennen kaikkea työttömyyskassan jäsenten, niin kokonaan työttömänä olevien kuin myös osa-aikaisten työntekijöiden, etuuskäsittelyä. Ennen kaikkea tulorekisterin kehittämisessä on kyse rehellisen ja reilun toiminnan palauttamisesta työmarkkinoille. Siinä on kyse myös harmaan talouden torjunnasta ja työperäisen hyväksikäytön kitkemisestä. Nämä koko ajan kasvavat ongelmat heikentävät valtiontaloutta maksamattomina veroina ja sosiaalimaksuina, murentavat työntekijöiden työelämän oikeuksia ja ennen kaikkea vaikeuttavat yksittäisen uhriksi joutuneen työntekijän elämää. Tulorekisteri on yksi avain näissä taisteluissa, joita ilmenee melkein viikoittain julkisuuteenkin lisää.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
21.06
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa puhemies! Meillä on valiokunnassa usein ollut tulorekisteriin liittyviä asioita käsittelyssä, ja ne liittyvät työolosuhteiden valvontaan, ne liittyvät työttömyysturvaetuuksien määrittelyyn, ne liittyvät harmaan talouden torjuntaan. Aina siinä keskustelussa tulee esiin se, että tulorekisteriä voitaisiin käyttää paremmin ja siellä on vähän vajaita tietoja. Siinä mielessä tämä lakiesitys, jonka olen itsekin allekirjoittanut ja ollut inspiroimassa myöskin niiden keskustelujen kautta, on todella hyvä, edustaja Rantasen tekemä lakiesitys.
Tässä pitäisi päästä työttömyysturvan osalta sellaiseen tilanteeseen, että kassat voisivat olla reaaliaikaisella tiedolla varustettuja esimerkiksi niin, että kassan jäsen voisi katsoa kassan sivuilta suoraan, omakohtaisesti omista tiedoistaan, että jos joudun tänään työttömäksi, niin mikä minun työttömyysturvan tasoni olisi. Tähän tilanteeseen pitäisi päästä, ja tulorekisteri mahdollistaa tämän erittäin hyvin.
Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on näitä tietoja, 7 §:ssä, aika monia, jotka pitäisi sinne toimittaa. Niistä osa jo toimitetaan suoraan, ja ne ovat siellä tiedossa, mutta oleellisista tiedoista siellä puuttuu aika monia tämmöisiä tulospalkkioihin ja poissaoloihin liittyviä tietoja ja muita, mihin ajankohtaan ne tulot ovat sijoittuneet ja niin poispäin. Sen tyyppiset asiat täällä pitäisi saada paremmin näkyväksi. Ne ovat niitä asioita, joita tässä halutaan muun muassa parantaa.
Se, missä niitä sitten tarvitaan tämän työttömyysturvan osalta, on selkeä kokonaisuus, mutta myöskin voitaisiin ajatella, että sinne toimitetut tiedot menevät sitten suoraan myöskin sinne verottajalle ja niin poispäin, että me pystyttäisiin viemään sitä todella pitkälle ja saataisiin tehtyä niitä asioita.
Viranomaiset saavat harmaan talouden torjunnasta tsekata tiettyjä tietoja siellä, ja samalla he pystyvät näkemään niitten ihmisten osalta, kun tulotietoja arvioidaan, sen osalta sitä, miten siellä on maksettu palkkoja.
Ulkomaalaisille oleskeluluvan saajille meillä on nytten tuloraja 1 600 euroa, ja ne pystytään sieltä katsomaan, ja niin poispäin, eli tämä näkökulma, kuinka ne ovat olleet. Ja kun äsken puhuttiin erittäin heikossa asemassa olevista ihmisistä, tänne tulleista, niin nähdään täältä myös se tosiasiallinen tilanne.
Ja sitten tosiaan on se viranomaisvalvonta. He voisivat kohdentaa sitä valvontaa sen mukaan, mitä he näkevät siellä.
Tämä tulorekisterin kehittäminen on todella tärkeä yksityiskohta, jota tässä kannattaa viedä eteenpäin.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.
21.09
Piritta
Rantanen
sd
Kiitos, herra puhemies! Niin kuin edustaja Lyly edellä kuvasi niitä asioita, jotka siellä pitäisi lisätä, niin näin entisenä palkanlaskijana tai palkkasihteerinä asia on tietenkin tuttu myös oman aiemman työni kautta. Kun tässä ehkä voi herätä pelkotiloja vaikka yrityksillä siitä, että tämä lisää kovasti hallinnollista taakkaa, niin täytyy kyllä sanoa, että ehkä niillä rehellisillä suomalaisilla yrityksillä, jotka palkkoja maksavat, tämä ei kyllä lisää minkäänlaista hallinnollista taakkaa. Nämä tiedothan pitää kaikilla yrityksillä olla tiedossa joka tapauksessa. Mutta se haaste on tullut nimenomaan vaikka siitä lomarahojen saamisesta, kun nyt ne pitää jaksottaa, ja monesta muusta. Sitten etuuksien saaminen on voinut pitkittyä näitten tietojen saamisen takia.
Tämä lakiesitys yksinään ei riittäisi ratkaisemaan kaikkia niitä ongelmia, mitä myös tulorekisteriin liittyy, vaan myös jatkossa olisi huolehdittava siitä, että on tullut viitteitä, että palkanmaksaja voi itse käydä muuttamassa näitä tulorekisteriin aiemmin ilmoittamiaan tietoja ilman, että siitä tulee työntekijälle tieto. No, näin tietenkin ovat toimineet harmaata taloutta harjoittavat yritykset, ne, jotka haluavat huijata ja näyttää ensin omia tiettyjä tilastojaan varten, että palkat on maksettu, ja sitten niitä muutetaan, ja näin on voitu keinotella. Eli myös jatkossa pitäisi huolehtia siitä, että aina, jos tulorekisteriin tehdään joitakin muutoksia työnantajan toimesta, siitä tulisi ilmoitus työntekijälle, jotta pystyy reagoimaan siihen, ovatko nämä oikeita vai mitä nämä ovat.
Tulorekisterissä olisi jatkossa valtavat mahdollisuudet tekoälynkin hyödyntämisen kautta. Me pystyisimme tekemään erittäin paljon joustavammin ja näppärämmin monia asioita, jos vain tietopohjaa siellä kasvatettaisiin enemmän.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
21.11
Lauri
Lyly
sd
Arvoisa puhemies! Vielä jäi sanomatta se, että kun tulorekisteriä on tässä vuosien varrella koko ajan kehitetty, mikä on hyvä asia, niin sitä voisi vielä kehittää siihen suuntaan, että kun meille tänne tulee ulkomailta erilaisia yrityksiä, niin tämä työnantajarekisteri olisi tähän yhteyteen myöskin aika helppo laittaa ja sitä kautta pystyttäisiin toteamaan ne henkilöt ja yhdistämään ne niihin työnantajiin. Kun meillä on sentyyppistä toimintaa täällä, että se vaatisi näkyväksi sen yrityksen ja sen yhteyden niihin ihmisiin, niin tätä työnantajarekisteriä, niitä perustietoja työnantajista, voisi hyvin tänne laittaa, jolloin me lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun me laitettaisiin nämä yhteen.
Sitten edustaja Rantanen hyvin kuvasi tässä, että tämä tietojen muutos on yksi osa tätä ongelmaa. Nyt pitäisi miettiä myöskin sitä, että kun laitetaan vähän liian hyvät tiedot sinne ja sitten niitä korjataan myöhemmin, niin ne myöskin ovat sellaisia, että pitäisi joitakin hälytyskelloja soida. Virheitä varmasti voi sattua, mutta kun nämä tiedot menevät automaattisesti nykyään palkanlaskennasta eteenpäin, niin kyllä minä uskon, että näitä pystytään sitten tekemään niin, että tämä toteutuu erittäin kustannustehokkaasti ja halvasti. Se olisi kyllä viranomaiskäytäntöjen, verovalvonnan ja harmaan talouden valvonnan kannalta äärimmäisen tärkeää ja myös sen, minkälaisia palkkatasoja missäkin maksetaan.
Sitten jos katsotaan tätä palkkakehitystä, niin kun me katsotaan tulorekisterin kautta palkkojen kehittymistä, niin sitä voitaisiin myöskin tilastoinnin osalta kehittää niin, että sieltä saataisiin näkyviin miesten ja naisten palkkaeroja ja muita, niin että tilastoinnin kautta päästäisiin reaaliaikaiseen palkkakehityksen arviointiin, muun muassa.
Näitä ainakin. — Kiitos.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
23
Lakialoite laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta
Lakialoite
LA 35/2026 vp
Eerikki
Viljanen
kesk
ym.
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
23.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.
Keskustelu
21.13
Eerikki
Viljanen
kesk
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Lakialoite laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta.
Maatalouden kannattavuuden vahvistaminen edellyttää alkutuottajien markkina- ja neuvotteluaseman parantamista sekä elintarvikeketjun toimivuutta tukevien yhteistyömuotojen kehittämistä. Yksi Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan keinoista tuottajien aseman vahvistamiseksi on tuottajaorganisaatioiden sekä niiden yhteenliittymien muodostaminen. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa hallitus sitoutui maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointityöryhmän loppuraporttiin eli niin sanottuun MAKA-raporttiin sekä aloittamaan välittömät toimenpiteet siinä esitettyjen ehdotusten toteuttamiseksi. Hallitusohjelman tavoitteena on alkutuottajan aseman vahvistaminen ja koko elintarvikeketjun tasapainon kehittäminen nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. MAKA-raportissa markkinoiden toimivuus tunnistettiin keskeiseksi maatalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymiin vaikuttavaksi tekijäksi. Raportissa tuottajaorganisaatioiden yleistymisen edistäminen nostettiin yhdeksi konkreettisista toimenpiteistä ruuantuottajan aseman parantamiseksi elintarvikeketjussa. Raportin mukaan tuottajaorganisaatioiden perustamiseen liittyvää neuvontaa ja tukea tulee tehostaa ja niiden perustamiseen liittyviin olennaisiin tulkintakysymyksiin tulee olla mahdollista saada ennakkoratkaisuja. Tuottajaorganisaatioiden toimintaedellytysten vahvistaminen on näin ollen linjassa sekä parlamentaarisesti sovittujen tavoitteiden että hallitusohjelman kanssa.
Kansallisessa lainsäädännössä on kuitenkin puute, joka estää yhden EU:n lainsäädännössä nimenomaisesti tunnistetun yhteistyömuodon täysimääräisen hyödyntämisen Suomessa. Maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain, 999/2012, 3 a luvussa säädetään tuottajaorganisaatiosta ja toimialaorganisaatiosta. Lain 12 a §:n mukaan Ruokavirasto päättää tässä luvussa tarkoitetun tuottajaorganisaation ja toimialaorganisaation hyväksymisestä hakemuksesta. Laissa ei sen sijaan säädetä tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien hyväksymisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU 1308/2013, jäljempänä markkinajärjestelyasetus, 156 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat hakemuksesta hyväksyä tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä, jotka on perustettu hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden aloitteesta. Hyväksytty yhteenliittymä voi EU:n lainsäädännössä säädetyin edellytyksin hoitaa tuottajaorganisaatioille kuuluvia toimia ja tehtäviä. EU-lainsäädäntö tunnistaa siten tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän omana hyväksyttävänä organisaatiomuotonaan. Suomessa kansalliseen hyväksymisjärjestelmään ei kuitenkaan ole sisällytetty tätä mahdollisuutta. Ruokavirastolle ei ole säädetty 3 a luvussa nimenomaista toimivaltaa käsitellä ja hyväksyä markkinajärjestelyasetuksen 156 artiklassa tarkoitettuja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä. Tämän vuoksi EU-lainsäädännön mahdollistamaa organisaatiomuotoa ei Suomessa voi hyödyntää samalla tavalla kuin hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita ja toimialaorganisaatioita.
Arvoisa herra puhemies! Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä mahdollistaa useiden jo hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden yhteistyön suuremmassa mittakaavassa ilman, että itsenäiset organisaatiot olisi yhdistettävä yhdeksi tuottajaorganisaatioksi. Yhteenliittymien kautta voidaan EU-lainsäädännön sallimissa rajoissa koota tarjontaa ja järjestää yhteisesti esimerkiksi myyntiä, markkinointia, logistiikkaa, varastointia, laadunhallintaa ja muita tuottajaorganisaatioille kuuluvia toimintoja. Mahdollisuudella voi olla erityistä merkitystä esimerkiksi vilja-alalla. Alueelliset tuottajaorganisaatiot voivat yksin jäädä kooltaan liian pieniksi suurten myynti- tai vientierien muodostamiseen tai yhteisten palveluiden tehokkaaseen järjestämiseen. Yhteenliittymän avulla useiden tuottajaorganisaatioiden tarjontaa voitaisiin koota suuremmiksi ja tasalaatuisemmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla voitaisiin saavuttaa mittakaavaetuja esimerkiksi logistiikassa, varastoinnissa, sertifioinnissa, vastuullisuusraportoinnissa, markkinaseurannassa ja hallinnossa. Laajempi yhteistyö voi myös parantaa tuottajien riskinhallintaa. Useammalle maantieteelliselle alueelle jakautuva tuotanto voi tasata alueellisten sato- ja säävaihteluiden vaikutuksia tarjontaan. Yhteinen markkinaseuranta ja myynnin suunnittelu voivat puolestaan parantaa edellytyksiä reagoida kysynnän ja markkinatilanteen muutoksiin.
Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittojen merkitys on kasvanut entisestään vuonna 2026 voimaan tulleen EU-lainsäädännön myötä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella EU 2026/1739 muutettiin markkinajärjestelyasetusta alkutuottajien aseman vahvistamiseksi elintarvikeketjussa. Muutetun sääntelyn mukaan 156 artiklan nojalla hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä neuvotella jäsentensä puolesta maataloustuottajien toimitussopimuksista, mukaan lukien hinnasta. Jos hyväksytty yhteenliittymä ei itse täytä kaikkia tuottajaorganisaatioille asetettuja taloudellisen toiminnan edellytyksiä mutta sen jäsenenä olevat hyväksytyt tuottajaorganisaatiot täyttävät nämä edellytykset, yhteenliittymä voi käyttää tätä mahdollisuutta EU-asetuksessa säädettyihin lisäedellytyksiin. Näihin kuuluu muun muassa se, etteivät jäsenorganisaatiot kuulu kyseisten tuotteiden osalta toiseen hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymään ja ettei yhteenliittymän toiminnan kattama tuotemäärä ylitä 36:ta prosenttia kyseisen tuotteen kansallisesta kokonaistuotannosta. Sääntely tarjoaa siten tuottajille mahdollisuuden vahvistaa yhteistä neuvotteluasemaansa myös tilanteissa, joissa yksittäinen tuottajaorganisaatio jäisi kooltaan suhteellisen pieneksi. Tällä voi olla merkitystä erityisesti markkinoilla, joilla ostajapuoli on keskittynyt ja joilla yksittäisten alkutuottajien mahdollisuudet vaikuttaa sopimusehtoihin ovat rajalliset.
Ehdotetulla muutoksella ei luotaisi kansallista poikkeusta kilpailulainsäädäntöön eikä annettaisi tuottajaorganisaatioille tai niiden yhteenliittymille rajoittamatonta oikeutta hintayhteistyöhön. Muutoksen tarkoituksena olisi mahdollistaa Suomessa sellaisen organisaatiomuodon hyväksyminen, jonka EU-lainsäädäntö nimenomaisesti tunnistaa. Yhteenliittymien toimintaan sovellettaisiin edelleen markkinajärjestelyasetuksessa ja muussa EU- ja kansallisessa kilpailulainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä ja rajoituksia.
Ehdotetulla lakimuutoksella täydennettäisiin nykyistä tuottajaorganisaatiojärjestelmää säätämällä Ruokavirastolle toimivalta hyväksyä myös markkinajärjestelyasetuksen 156 artiklassa tarkoitettuja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä. Muutos antaisi jo hyväksytyille tuottajaorganisaatioille mahdollisuuden syventää yhteistyötään ja kasvattaa toimintansa mittakaavaa ilman, että niiden itsenäinen tai alueellinen toiminta olisi purettava. Muutos edistäisi samalla MAKA-raportissa asetettua tavoitetta tuottajaorganisaatioiden yleistymisestä ja niiden kautta tapahtuvan yhteistyön vahvistamisesta sekä toteuttaisi hallitusohjelman tavoitetta alkutuottajien aseman ja elintarvikeketjun tasapainon parantamisesta.
Tuottajaorganisaatioiden perustamisen edistämisen lisäksi on perusteltua varmistaa, ettei kansallinen lainsäädäntö estä jo perustettuja ja hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita hyödyntämästä EU:n lainsäädännön niille tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.
21.22
Piritta
Rantanen
sd
Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää edustaja Viljasta tästä hyvästä lakialoitteesta. Hallituskin on tässä aktivoitunut, liekö sen vuoksi, kun edustaja Viljanen on tämän lakialoitteensa jo aiemmin jättänyt ja valiokunnassakin tämän asian käsittelyä jo aloitettiin. Kyllähän tässä nimenomaisessa, niin kuin monessa muussakin, viitataan tähän edellisen kauden MAKA-raporttiin ja nimenomaan siihen kannattavuusongelmaan, joka meidän alkutuottajia erityisesti viljasektorilla on tässä viime aikoina erityisesti kurittanut.
Tämänkin lakimuutoksen jälkeen on tietenkin kaikkein toivottavinta, että alkutuottajat ja muut lähtevät ensinnäkin perustamaan näitä tuottajaorganisaatioita ja sen jälkeen vielä näitä yhteenliittymiä. Meillä on Suomessa ollut jotenkin sellainen kulttuuri, että nämä eivät ole päässeet nousemaan siihen kukoistukseen, mihinkä monissa muissa maissa ne ovat päässeet. Olen pitänyt tässä sellaista slogania, että niin kuin työntekijät ovat järjestäytyneet ammattiliittoihin, olisi erittäin toivottavaa, että viljelijät järjestäytyisivät paremmin vaikka tuottajaorganisaatioihin, jotta sitä joukkovoimaa saataisiin keskenään enemmän. Tämänkin uudistuksen jälkeen on kyllä tärkeää seurata sitten, mitä siellä kannattavuudessa tapahtuu. Tämäkään, mikä hallituksen esitys nyt on, ei mahdollista koko valtakunnan kattavia yhteenliittymiä, jos nyt olen ollenkaan oikein ymmärtänyt. Tietenkin ymmärrän sen logiikan siinä, mutta kyllä sitäkin on seurattava, saadaanko tällä sitten niitä hyötyjä, joita on haettu. Niin kuin tässä edustaja Viljanen totesi, näillä yhteenliittymillä pystytään aivan varmasti hakemaan erityisesti sinne varastointiin, logistiikkaan, markkinointiin ja raportointiin niitä yhteisiä välineitä. Varastoinnissa etenkin kylmävarastointi taas uusien EU-asetusten myötä on muuttumassa entistä kalliimmaksi, kun uusia laitteita vaaditaan sielläkin ja monia muita.
Maailma tietysti kehittyy koko ajan, mutta toivottavasti se Suomessakin kehittyisi sen mukaan, että tuottajat hakisivat tukea ja apua toisiltaan ja lähtisivät näitä organisaatioita perustamaan.
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.
21.24
Eerikki
Viljanen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossa kuvasin ongelmaa, jonka johdosta lakialoitteen tein. Kyse on siis siitä, että meidän kansallinen lainsäädäntömme ei mahdollistanut viljelijöiden markkinavoiman vahvistumista sallimalla tuottajaorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämä ongelma itse asiassa nousi tänä vuonna alkusyksystä esille, ja ratkaisuksi tein tuon äsken esittelemäni lakialoitteen.
Kyse on erittäin pienestä muutoksesta tekstissä, mutta sen mukanaan tuoma mahdollisuus voi oleellisella tavalla muuttaa ja edesauttaa viljelijöiden järjestäytymistä tavalla, jota edustaja Rantanen juuri edellä kuvasi. Oleellista tässä on se, että viljelijät voivat koota omaa joukkovoimaansa tavalla, joka muissa EU-maissa on tällä hetkellä jo sallittua mutta Suomessa jostain syystä kiellettyä. Ongelma kärjistyy etenkin viljamarkkinoilla, joissa myyjiä ja tuottajia on kymmeniätuhansia, ostajia maan tasollakin vain muutamia. Tämä ei tule poistamaan sitä, että tulevaisuudessa yhä tarkemmin viljelijöiden tulee tuottaa sitä, mille markkinoilla on kysyntää. Pitää myös olla entistä enemmän voimia, tietotaitoa, osaamista suunnitella viljan vientiä ja tuotteiden jatkojalostusta. Tämä tulee helpottamaan etenkin kasviviljelijöiden toimintaa markkinoilla, koska yhteistyö, laajemmat hartiat, mahdollistaa myös sen, että tuottajaorganisaatioissa todennäköisesti pystytään palkkaamaan henkilökuntaa, joka tekee esimerkiksi viljakauppaa hyvin ammattimaisesti, pystyy jakamaan osaamistaan ja tietotaitoaan sinne tilatasolle saakka ja siten kokoamaan suurempia eriä ja osittain myös helpottamaan kaupan toimintaa samalla.
Keräsin tähän lakialoitteeseen allekirjoituksia. Niitä tuli aivan mukavasti. Aloite uutisoitiin kyllä hyvin näyttävästi etenkin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, koska tämä aihe ja ongelma oli myös lehdessä tunnistettu. Ei mennyt montaa viikkoa, kun ministeriön suunnalta kuului uutisia, että siellä valmistellaan aivan samansisältöistä hallituksen esitystä, joka itse asiassa tässä salissa oli lähetekeskustelussa tiistaina. No, minä en tästä toki pahastu, vaikka hieman herätti ihmetystä, missä tämä aloite makasi viikkoja odottamassa lähetekeskustelua. Kuten edustaja Rantanen kuvasi, nyt valiokunta on aloittanut hallituksen esityksen käsittelyn, johon tämä nyt toivottavasti tulevissa kokouksissa yhdistetään. [Puhemies koputtaa] Jo nyt näyttää selvältä, että tämä nauttii niin laajaa kannatusta, että tulee voimaan vuoden alusta 27.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.
21.28
Piritta
Rantanen
sd
Herra puhemies! Aivan lyhyenä kommenttina vielä, että niin kuin tässä edustaja Viljanen totesi, näitten yhteenliittymien on sitten mahdollista aivan eri lailla palkata ammattitaitoisia ihmisiä hoitamaan isomman joukon asioita, joita aiemmin ei ole pystytty hoitamaan. Ja varmasti on niin, että siellä pystytään myös saamaan ohjeistusta ja neuvontaa erilaisiin asioihin ja eri lailla, kun se voima on suurempi.
Niin kuin tässä oli, meillä kaikilla on se iso tavoite elintarvikeviennin kaksinkertaistamisesta, kolminkertaistamisesta, olkoon mikä vain. Nimenomaan se on se iso tavoite senkin vuoksi, että kun elintarvikesektorilla yksi työpaikka muodostuu, niin se tuo siihen koko ketjuun vielä kolme työpaikkaa lisää. Sen vuoksi se on erittäin houkuttelevaa. Täältä voitaisiin saada merkittävästi voimaa myös tämän elintarvikeviennin kasvattamiseen. Varmasti olisi niin, että näillä yhteenliittymillä tuntosarvet ovat syvemmällä Euroopan ja maailman muissakin maissa, ja varmasti sitä kautta pystyttäisiin viemään helpommin niin, että se riski ei ole vain sillä yhdellä tuottajalla vaan se riski on isommalla joukolla. Uskon, että tällä on myös Suomen kasvun kannalta aidosti positiivisia vaikutuksia.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.
21.29
Eerikki
Viljanen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Rantasta erinomaisesta puheenvuorosta jälleen kerran. Ajattelin todeta tähän loppuun sen, että kun tätä koskevan hallituksen esityksen käsittely on alkanut valiokunnassa ja kuulemisia on järjestetty, niin kyseessä on muistaakseni ensimmäinen markkinoiden hallintaan liittyvä aloite, josta ainakin tähän mennessä kuulemisissa kaikki toimijatahot, viranomaistahot ovat olleet samanmielisiä ja hyväksyvällä kannalla. Niin ministeriöt, Kilpailuvirasto kuin elintarvikemarkkinavaltuutettu ovat nähneet tämän tarpeen ja ovat samaa mieltä tästä oikeusperustasta. Tämä on täysin EU-lainsäädännön mukainen sallittu toimenpide, jota Suomessa tätä ennen syystä tai toisesta ei ole tehty mutta jonka tekeminen nähdään nyt hyväksi. Siitä kiitokset hallituksellekin, että myös hallituksen esitys vihdoin viimein herättiin tekemään ja on nyt saatettu eduskunnan käsittelyyn. Nämä varmaan yhtä jalkaa nyt sitten menevät pikavauhtia valiokunnasta läpi. Semmoinen käsitys itselläni on, että valiokunnassakin nähdään hyvin laajasti tämä tarpeelliseksi.
Tämä ei ole mikään hopealuoti maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, mutta toivottavasti tämä voi olla yksi osa sitä kehitystä, jolla sinne tilatasolle saadaan enemmän tuloja, enemmän jäämään viivan alle ja siten parempaa tulevaisuudennäkymää koko suomalaiselle ruuantuotannolle.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin maa‑ ja metsätalousvaliokuntaan.
24
Lakialoite laeiksi terveydenhuoltolain 53 §:n, sosiaalihuoltolain 25 a ja 45 §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveyden-huollosta annetun lain 10 a §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA 36/2026 vp
Alviina
Alametsä
vihr
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
24.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Alametsä, olkaa hyvä.
Keskustelu
21.31
Alviina
Alametsä
vihr
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies ja kollegat, hyvää iltaa! Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka on ollut valitettavasti suurelta osin terveyspalveluiden heikentämistä. Kuitenkin valopilkkuna hallitus on toteuttanut terapiatakuun alle 23-vuotiaille. Kun kirjoitin aikoinaan kansalaisaloitettamme terapiatakuusta, eli nopeasta pääsystä maksuttomaan lyhytpsykoterapeuttiseen hoitoon, en tiennyt, kestääkö vuosia, vuosikymmeniä vai kuinka kauan, että laki etenisi. Nyt se on saatu voimaan edes osalle ihmisistä, mistä olen iloinen. Se ei kuitenkaan vielä riitä, ja toteutuksessakin on vielä merkittäviä puutteita.
Alkuperäinen kansalaisaloitteessamme esitetty kaikenikäisiä koskeva terapiatakuu sai edellisellä vaalikaudella laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Aloitteen tavoitteena oli rakentaa Suomeen kaikille toimivat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, joissa ihminen pääsee nopeasti vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon tai lyhytterapiaan heti ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Nyt rajaus alle 23-vuotiaisiin kuitenkin jättää suuren osan suomalaisista ja myös suuren osan nuorista terapiatakuun ulkopuolelle.
Tutkitusti monet mielenterveyden ongelmat puhkeavat ennen 30:a ikävuotta, ja hoitamattomat mielenterveyden ongelmat voivat johtaa pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen. Nykyinen ikäraja jättää ulos myös suuren osan korkeakouluopiskelijoista. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat parempia sekä ihmisille että taloudelle kuin lähinnä erikoissairaanhoitoon nojaava järjestelmä. Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä moninkertaisesti takaisin. Sairaspoissaolot, työkyvyttömyys ja siitä johtuvien etuuksien kustannus vähenevät.
Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimmista kansanterveydellisistä ja kansantaloudellisista haasteista Suomessa. Joka toinen suomalainen kokee jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain noin puolet sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle ovat yhteensä yli 11 miljardia euroa vuodessa. Kelan mukaan jo pelkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa vuodessa. Hoitoonpääsy on hidasta, ja hoidon viivästyminen syventää oireita ja lisää raskaamman hoidon tarvetta.
Arvoisa puhemies! Toteutettu terapiatakuun karsittu versio poikkeaa olennaisesti kansalaisaloitteella esitetystä. Takuu paitsi koskee vain rajattua ikäryhmää myös rajautuu kapeaan menetelmävalikoimaan. 23 vuoden ikärajalle ei löydy perustetta. Nuorisolaki määrittelee nuoriksi alle 29-vuotiaat, ja tutkimuksissa 18—29-vuotiaita tarkastellaan yhtenä ryhmänä.
Nuoret aikuiset ovat tällä hetkellä Suomen psyykkisesti kuormittunein aikuisten ikäryhmä, eikä tämä muutu merkittävästi 23 ja 24 ikävuoden välillä. THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä nuorilla aikuisilla. Kelan seurannassa vuonna 1997 syntyneistä naisista 33,9 prosenttia oli 28 vuoden ikään eli viime vuoteen mennessä saanut mielenterveysperustaista sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutuspsykoterapiaa. Vuonna 2025 masennustilojen hoidossa käytettäviä SSRI-lääkkeitä taas käytti 11,5 prosenttia 18—29-vuotiaista naisista, kun vuonna 2016 vastaava osuus oli 7,1 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle.
Moni nuori opiskelija käy töissä mutta jaksaa vain juuri ja juuri. THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan lähes kolmannes korkeakouluopiskelijoista kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Joka viides kokee toimeentulonsa erittäin niukaksi, ja kun nuori hakee apua, lähes kaksi kolmesta kokee, ettei sitä saa riittävästi. 22-vuotias ja 28-vuotias voivat yhtä huonosti, mutta vain toinen heistä kuuluu terapiatakuun piiriin, vaikka juuri tässä ikävaiheessa apu on erityisen edullista ja erityisen tehokasta.
Jos nuori jätetään odottamaan mielenterveyden hoitoa liian pitkään, lievästä tulee vaikeaa ja vaikeasta tulee pysyvää. Kun apua ei saa ja ongelmien annetaan pahentua, moni ei edes ehdi työelämään. Kevan mukaan niistä alle 30-vuotiaista, jotka hakevat työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutusta mielenterveyssyistä, vain joka viides on ollut töissä ennen hakemusta. Nämä nuoret eivät ole uupuneet työssä, he eivät koskaan ole päässeet edes sinne asti. Varhainen apu ja tuki olisi voinut muuttaa monen tarinan.
Terapiatakuun laajentamisen alle 29-vuotiaisiin on arvioitu kustantavan 43 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: valtio maksoi 40 miljoonaa euroa korvauksia liikamaksuina turkistarhoille, kertoi Valtiontalouden tarkastusvirasto juuri, eikä niitä edes koeteta periä takaisin.
Arvoisa puhemies! Tämän perusteella tässä lakialoitteessani esitän, että laajennamme terapiatakuun koskemaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Olen tehnyt myös erillisen talousarvioaloitteen määrärahasta tähän tarkoitukseen, ja toivon, että hallitus toteuttaa nämä muutokset.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan.
25
Lakialoite laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA 37/2026 vp
Alviina
Alametsä
vihr
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen
25.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Alametsä, olkaa hyvä.
Keskustelu
21.38
Alviina
Alametsä
vihr
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Mennään hetkeksi kuvitteelliseen sairaalaan, johon saapuu kaksi naista. Molemmille tehdään sama toimenpide: kirurginen raskaudenkeskeytys. Ensimmäinen on 24-vuotias opiskelija, joka hakeutuu keskeytykseen heti raskauden huomattuaan omasta päätöksestään. Lääkkeellinen keskeytys ei onnistunut, ja siksi hän tarvitsee kirurgista keskeytystä. Toinen on samanikäinen nainen, mutta hänellä on keskeytykselle lääketieteellinen syy. Kotiin lähtiessään toinen heistä ei maksaisi mitään, toinen saa laskun: toimenpidemaksu enintään 264 euroa, ja jos hän joutuu jäämään yöksi, hoitopäivämaksu päälle. Näin hallituksen uusi politiikka toimii. Kyse on valtiolle varsin pienestä summasta, mutta maksuilla jaetaan abortit kahteen eri luokkaan.
Raskauden kirurginen keskeytys on rankka toimenpide siitä huolimatta, onko syynä lääketieteellinen syy vai esimerkiksi seksuaalisen väkivallan johdosta alkanut raskaus tai oma tahto, elämäntilanne tai muu syy. Siitä ei ole syytä laskuttaa. Hyvinvointivaltiossa hoitoa pitää saada, kun sitä tarvitsee. Tämän korjaamiseksi olen tehnyt lakialoitteen, jolla raskaudenkeskeytys, niin kirurginen kuin lääkkeellinen, lisättäisiin asiakasmaksulain 5 §:n maksuttomien terveyspalveluiden joukkoon.
Arvoisa puhemies! Raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten 20—29-vuotiaille. Moni opiskelee, tekee pienipalkkaista työtä tai on työtön. Pienituloiselle kymmenien eurojen poliklinikkamaksu ja satojen eurojen toimenpidemaksu voi olla syy lykätä hoitoon hakeutumista. Sitä meidän pitäisi kaikin keinoin välttää, koska varhain tehty keskeytys on kaikista vaihtoehdoista turvallisin potilaalle. Nyt pienituloinen joutuu maksamaan ensin tämän uuden leikkaus- ja toimenpidemaksun, 264,10 euroa, ja hoitopäivämaksun, jos joutuu jäämään sairaalaan, ja se on nostettu 73,40 euroon vuorokaudelta. Myös lääkkeellisestä keskeytyksestä voidaan periä poliklinikkamaksu, joka on ensi vuonna hallituksen esityksen mukaan 80,50 euroa.
THL:n mukaan vuonna 2025 tehtiin lähes 9 100 raskaudenkeskeytystä. Kirurgisia raskaudenkeskeytyksiä näistä kaikista tehdyistä on arviolta noin 100. Kaikkien keskeytysten maksuttomuus ei siis ole valtiolle kallista, ja kyseessä on vaatimaton menetys hyvinvointialueiden asiakasmaksutuloissa, ja se olisi helppo korvata alueiden valtion rahoituksella.
Arvoisa puhemies! Vuoden 2023 aborttilain uudistuksen keskeinen tavoite oli, ettei raskaudenkeskeytyksen syytä enää tarvitsisi selittää terveydenhuollossa. Hallituksen esitys tuo syyn kysymiseen takaisin, tällä kertaa laskun muodossa. Se on ristiriidassa aborttilain uudistuksen hengen kanssa. Hallituksen tekemä jaottelu tässä ei ole terveyspolitiikkaa vaan arvottamista, jossa pelataan hyvin pienillä summilla. Useat asiantuntijat ja järjestöt Väestöliitosta Kätilöliittoon ovat vedonneet hyvinvointialueisiin, jotta ne jättäisivät maksun perimättä. Asia on taloudellisesti marginaalinen mutta periaatteellisesti tärkeä.
Arvoisa puhemies! Tämän perusteella esitän aloitteessani, että Suomessa vapautetaan raskaudenkeskeytykset, kirurgiset ja lääkkeelliset, terveydenhoidon asiakasmaksuista ja tulonmenetykset kompensoidaan hyvinvointialueille, mistä olen tehnyt erillisen talousarvioaloitteen.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan.
26
Seuraava täysistunto
Eduskunnan seuraava täysistunto on perjantaina 20.11.2026 klo 13.00. Täysistunto lopetettiin klo 21.43.
Pöytäkirjan vakuudeksi:
Pöytäkirja
PTK
115
2026 vp
Täysistunto
Torstai 19.11.2026 klo 16.00—21.43
Täysistunto alkoi klo 16.00. Täysistunto päättyi klo 21.43.
Puhetta johtivat puhemies Jussi Halla-aho (16.00—17.59 ja 20.02—21.43) ja toinen varapuhemies Tarja Filatov (17.59—20.02).
1
Nimenhuuto
Nimenhuutoraportti
Liite 1A
Toimitettiin nimenhuuto.
2
Suullinen kyselytunti
Vastaamassa olivat seuraavat ministerit
pääministeri
Petteri
Orpo
valtiovarainministeri
Riikka
Purra
puolustusministeri
Antti
Häkkänen
maa- ja metsätalousministeri
Sari
Essayah
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Ville
Tavio
opetusministeri
Anders
Adlercreutz
liikenne- ja viestintäministeri
Lulu
Ranne
kunta- ja alueministeri
Anna-Kaisa
Ikonen
sisäministeri
Mari
Rantanen
sosiaali- ja terveysministeri
Wille
Rydman
tiede- ja kulttuuriministeri
Mari-Leena
Talvitie
työministeri
Matias
Marttinen
elinkeinoministeri
Sakari
Puisto
sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
Puhemies Jussi Halla-aho
Päiväjärjestyksen
2.
Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.
Ministereille esitettiin seuraavat kysymykset:
2.1
Suullinen kysymys nuorten työttömyydestä (Timo Harakka sd)
Suullinen kysymys
SKT 177/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Harakka, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.01
Timo
Harakka
sd
Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teidän hallituskautenne alussa 21. marraskuuta 23 SDP esitti välikysymyksen nuorten tulevaisuudesta. Te vannoitte silloin näin: ”Jokainen ansaitsee tulla toimeen työllään. Tarkoituksena on auttaa erityisesti nuoria löytämään ensimmäisiä työpaikkoja ja pääsemään kiinni oman alan töihin.” Nyt kolme vuotta myöhemmin pahat aavistuksemme ovat käyneet toteen: nuorten työttömyys on noussut yli 25 prosentin. OECD:n tuoreen raportin mukaan Suomen nuorisotyöttömyys on yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Koko väestön työttömyys Suomessa on Euroopan pahin, ja alle 25-vuotiaasta työvoimasta joka neljäs on työtön.
Nuorisotyöttömyys on inhimillisen pääoman haaskausta ja nuorille itselleen hirvittävä tragedia. Se tuomitsee monia elämänmittaiseen syrjäytymiseen. Ministeri Orpo, kolmen nuoren isänä saanko kysyä: miksi ette ole pitänyt lupaustanne nuorille?
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Harakka, sisältönsä puolesta tämä kysymys kuuluu työministeri Marttisen tontille, ja annan hänelle vastauspuheenvuoron. [Timo Harakka: Pääministeri vastasi välikysymykseen! Häntä siteerattiin!] — Olkaa hyvä, ministeri Marttinen.
16.02
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, herra puhemies! Kiitoksia tärkeän aiheen esille ottamisesta. Olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että jokainen työtön Suomessa on liikaa, mutta vielä erityisesti syvää huolta herättää minussa myös se, miten moni suomalainen nuori on vailla työtä. Nuorten osalta meidän täytyy tehdä vielä enemmän toimenpiteitä, jotta me saamme heidät autettua työhön kiinni. Nyt kuitenkin näyttää siltä onneksi, kun katsomme meidän ministeriön uusinta ennustetta, joka julkaistiin tällä viikolla, että työttömyyden pahin huippu on tällä hetkellä jo takanapäin. Työllisyys on lähtenyt paranemaan jo toukokuusta lähtien, ja ensi vuotta kohti tilanne paranee entisestään. Nuorten osalta on tärkeää pitää huolta siitä, että ensinnäkin olemme lisänneet korkeakouluihin aloituspaikkoja, jotta meidän nuoret pääsevät opiskelemaan ja sen kautta taas vastaavasti kiinni työhön, ja toisena olemme ottaneet käyttöön myös ihan erityisiä toimenpiteitä meidän nuoria auttaaksemme, muun muassa nuorten työllistämissetelin, joka on monella alueella jo siis käytetty kaikkinensa loppuun. Me haluamme pitää huolen siitä, että meidän nuoret pääsevät kiinni koulutuspaikkaan ja myös kiinni työhön.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.
16.04
Timo
Harakka
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pääministeri vastasi tähän SDP:n ensimmäiseen välikysymykseen kolme vuotta sitten, ja silloin, pääministeri Orpo, teitte lupauksia. Käydäänpä ne läpi.
Lupasitte, että nuorten työllistyminen helpottuu, ensimmäisen työpaikan saaminen helpottuu ja nuorten syrjäytyminen vähenee. Ja miten kävi? Nuorisotyöttömyys on kasvanut valtavasti. Alle 30-vuotiaita työttömiä on 73 000, saman verran kuin Vaasassa on asukkaita, ja näistä nuorista 18 000 on pitkäaikaistyöttömiä, saman verran kuin kotikaupungissani Äänekoskella asukkaita.
Hallituksen loppusuoralla todellakin vihdoin käynnistitte tämän nuorisosetelin. Eilen tilanne oli se, että 1 699 oli toteutunut, noin kaksi prosenttia nuorten työttömien määrästä — kaksi prosenttia. Vaikka jokainen seteli toteutuisi, niin yli 90 prosenttia nuorista työttömistä jää heitteille. Onko, pääministeri, tämä teidän mielestänne riittävää? Tämä ei riitä. Työministerinä ollessaan Lauri Ihalainen käynnisti nuorisotakuun, jota ihailtiin maailmassa. SDP on sitoutunut siihen, [Puhemies koputtaa] että tehdään nuorisotakuu 2.0. Olisiko tässä kriisissä nyt, pääministeri, vihdoin sen aika? [Petri Huru: Koska bensarahat tulee?]
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.05
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä asiahan on tietenkin todella vakava. Sitä ei kiistä kukaan. Nuorisotyöttömyys, nuorten työttömyys on todella masentava asia niille nuorille, jotka eivät pääse siihen oman elämän syrjään kiinni, ja olemme tästä edustaja Harakan kanssa täysin samaa mieltä. Nuorille pitää luoda näkymää ja tulevaisuudenuskoa.
Se, miksi tämä ei ole toteutunut silloin sanomallani tavalla, johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomen talous ei ole kasvanut, työpaikkoja ei ole syntynyt, nuoret eivät ole saaneet siihen odotettuun tahtiin niitä uusia työpaikkoja. Mutta nyt on oikeasti tapahtunut käänne. Eilen, vai edellispäivänä, saatiin asiantuntijoiden ennusteet, jotka sanovat nyt sen, että se työllisyyden käännös on todellista ja ensi vuonna on kymmeniätuhansia ihmisiä enemmän töissä kuin tänään. Se tulee sieltä, ja viestini nuorille on, että tämä on ollut vaikeaa ja odottavan aika on pitkä, mutta nyt sentään on valoa. Nyt niitä työpaikkoja syntyy ja mahdollisuuksia myöskin nuorille.
Vielä tässäkin yhteydessä vetoan yrittäjiin, että jos se vain mahdollista on, niin käyttäkää sitä työllistämisseteliä, palkatkaa nuori. [Puhemies koputtaa] Se 1 690 on nyt sen paikan saanut, mutta mahdollisuus on varatuilla rahoilla tuhansille muillekin. [Puhemies koputtaa] Yrittäjä palkkaa, jos se on mahdollista.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.
16.06
Tytti
Tuppurainen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Jos Suomen nuorilla ei ole luottamusta huomiseen, siihen, että elämä kantaa, niin tällä maalla ei ole sellaista tulevaisuutta kuin ne nuoret ansaitsisivat. Tämän vaalikauden aluksi SDP teki välikysymyksen nuorten tulevaisuudesta, koska me näimme, että sillä hallitusohjelmalla, jolla te lähditte rakentamaan ohjelmaanne, ei tueta suomalaisten nuorten tulevaisuudenuskoa ja heidän elämäänsä kantavia rakenteita. Nyt me tiedämme, kun vaalikautta on kulunut jo yli kolme vuotta, että tulokset ovat nuorten kannalta surullisia. Nuorisotyöttömyys on ennätystasolla, ja kuten kuulimme, nuorten pitkäaikaistyöttömyys lähentelee jo 20 000:ta.
Pääministeri Orpo: Nuoret itse ovat koonneet ajatuksia siitä, millä tulevaisuudenusko palautetaan. Täällä yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi reilu työelämä ja se, että määräaikaisuudelle tulisi aina olla perusteet. Voisitteko te harkita tätä työelämäpolitiikkaanne edes tältä nuorten toivomalta osin uudestaan ja turvata sen, että tässä työttömyystilanteessa [Puhemies koputtaa] nuorilla olisi luottamus siihen, että kun se työsuhde on, niin se on kestävä [Puhemies koputtaa] eikä luo pätkäelämää, pätkähaaveita?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.08
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Herra puhemies! Voisin edustajalta kysyä, onko parempi se, että nuorella on määräaikainen työsuhde, kuin se, että nuorella ei ole työtä ollenkaan? [Suna Kymäläisen välihuuto] Nythän me näemme myös tällä hetkellä, että kun työmarkkina on elpymässä, mikä on hieno asia, niin alkuvaiheessa nimenomaan osa-aikatyö yleistyy, määräaikaiset työsuhteet yleistyvät, ja sen myötä me tiedämme myös, että aika moni, myös nuori, pääsee sinne vakituiseen työsuhteeseen, kun vaan ensin saa vastaavasti sen jalan oven väliin työelämään. Tämähän on se syy, minkä takia tämä hallitus on tehnyt myös laajasti uudistuksia meidän työmarkkinoille, jotta nimenomaan he, joiden asema työmarkkinoilla on heikompi, joilla on vähemmän työkokemusta, pääsisivät taas vastaavasti siihen työhön kiinni, ja sen takia muun muassa näitä uudistuksia on tehty kaikkinensa.
Olen täysin vakuuttunut siitä, että kun menemme tässä seuraavia kuukausia ja seuraavaa vuotta kohti, tilanne paranee, mutta samalla totean myös sen, että en vähättele ollenkaan yhdenkään nuoren asemaa, joka on vailla työtä, [Puhemies koputtaa] jolla on näköalattomuutta ja huolta tulevaisuudesta. Meidän täytyy tehdä, totta kai, enemmän töitä.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.
16.09
Antti
Kurvinen
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! On sanottava, että hallitus ei ole tehnyt kyllä riittävästi sille, että nuoret pääsisivät työn syrjään kiinni. On hienoa, että talous on nyt vähän virkistynyt, ja kaikki yritetään tehdä sen eteen, että se kiihtyisi, mutta ei se kyllä tuolla arjessa näy. 73 000 nuorta oli työttömänä syyskuun loppuun mennessä. Se on aivan ennätyslukemia, ja se on aivan valtava tragedia nuoren elämässä. Siellä on valtava määrä suomalaisia nuoria, jotka ovat tehneet juuri niin kuin kotona on opetettu ja koulussa on opetettu: on käyty koulut, pinnistelty, oltu sinnikkäitä, ahkeria, kehitetty itseään, ja nyt työmarkkinat eivät tällä hetkellä vedä.
Tämän päätragedian lisäksi on monia sivuongelmia. Kunnat maksavat niin sanottuja sakkomaksuja aivan valtavasti tällä hetkellä valtiolle työttömyydestä. Me olemme keskustassa miettineet, miksi niitä miljoonia, jotka siellä pyörivät kunnilta valtiolle, ei käytetä näiden nuorten työllistämiseen. Keskusta lanseeraisi takuutyön, jossa käytettäisiin näitä sakkorahoja siihen, että annettaisiin se ensimmäinen työmahdollisuus vaikka kuntiin tai HV-alueille näille lahjakkaille nuorille. Työministeri, miksei keskustan takuutyötä viedä eteenpäin?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.10
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Herra puhemies! Emmeköhän me ole tässä salissa sitä mieltä, että ei siis julkisen vallan pääasiallinen tehtävä ole kyllä mitenkään luoda työpaikkoja tähän maahan, [Antti Kurvinen: Eikö edes nuorille?] vaan se kestävä kasvu syntyy sen kautta, edustaja Kurvinen, että suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja että ne voivat taas vastaavasti työllistää suomalaisia nuoria enemmän. Sinnehän syntyy se kestävä kasvu kaikkinensa.
Kun te nyt puhutte tästä rahoitusmallista, niin ehkä nyt on kuitenkin syytä myös todeta se, että kun te olitte hallitusvastuussa, niin te päätitte siirtää nämä tehtävät kuntien vastuulle, ja silloin myös luotiin tämä rahoitusmalli. Nyt taas vastaavasti olen johdollani käynnistänyt meillä ministeriössä työn, jossa arvioidaan sitä, miten tämä rahoitusmalli toimii tällä hetkellä. Vielä ei ole syytä tehdä mitään suuria muutoksia, koska ensin täytyy myös nähdä se, miten malli toimii kaikkinensa. Mutta nyt siis asiaa seurataan, ja samaan aikaan, edustaja Kurvinen, tehdään näitä täsmätoimia muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja sen eteen, että meidän nuoret saavat sen jalan oven väliin työmarkkinoille.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.
16.11
Lauri
Lyly
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla TEMin tilastot osoittavat, että työttömyys säilyy 320 000—330 000:n tasolla vuoteen 28 saakka, ja tilanne on aika paha. Nuorisotyöttömyys on koko hallituskauden aikana huonontunut, ja hallitus on tehnyt toimenpiteitä, mutta erittäin pieniä ja aina myöhään. Tässä pitäisi nyt astua selvästi kovemmille toimenpiteille, jotta saataisiin vaikuttavuutta aikaiseksi. Olisi korkea aika ottaa käyttöön tämä Lauri Ihalaisen nuorisotakuulupaus, jossa jokaiselle alle 30-vuotiaalle taataan työ-, harjoittelu-, oppisopimus- tai koulutuspaikka kolmen kuukauden sisällä. Aika yksinkertainen aikataulu ja yksinkertaiset asiat. Nyt pitäisi tehdä tämäntyyppisiä toimenpiteitä. Pääministeri Orpo, olisiko tässä malli, jolla nyt puututtaisiin siihen nopeasti?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.12
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, herra puhemies! Olemme edustajan kanssa käyneet paljon keskustelua työttömyyden ratkaisemisesta, ja arvostan teidän osaamistanne. Haluan vakuuttaa kyllä teille, että olemme tehneet laajasti toimenpiteitä työttömyyden nujertamiseksi. Olemme ottaneet käyttöön nimenomaan tämän täsmätyökalun nuorten työllistämiseksi, ja nyt johdollani olemme myös päättäneet, että vuoden alusta tätä seteliä voidaan käyttää myös opiskelijoiden auttamiseen, koska meillä on myös aika paljon opiskelijoita, jotka ovat loppuvaiheessa opintojaan ja he eivät tunnu pääsevän taas sinne työmarkkinoille, siihen ensimmäiseen alan työpaikkaan käsiksi, ja nyt me haluamme pitää huolen siitä, että se jatkossakin on vastaavasti mahdollista.
On myös todettava, että työttömyyden kasvun taustalla on se, että noin puolet työttömyyden kasvusta johtuu siitä, että talous ei ole kasvanut, mutta se koko toinen puoli, joka jää myös oppositiolta monta kertaa sanomatta, johtuu siitä, että henkilöt, jotka ovat olleet jo vailla työtä, ovat aktivoituneet hakemaan työtä, ja se nostaa työttömyyttä. Siellä on myös paljon nuoria, jotka ovat siirtyneet toimeentulotuelta nyt palveluiden ja koulutuksen piiriin. [Puhemies koputtaa] Hyvät edustajat, sehän on hyvä asia, koska meidän täytyy auttaa jokaista nuorta [Puhemies koputtaa] pääsemään eteenpäin, eikö näin?
2.2
Suullinen kysymys lapsiin kohdistuvista leikkauksista (Saara Hyrkkö vihr)
Suullinen kysymys
SKT 178/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.14
Saara
Hyrkkö
vihr
Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuususkon murenemisen pitäisi soittaa kaikkia mahdollisia hälytyskelloja. No, tämän hallituksen vahtivuorolla lasten ja nuorten luottamusta tulevaan on nakertanut paitsi tämä hälyttävällä tasolla oleva nuorisotyöttömyys myös hallituksen piittaamaton ympäristöpolitiikka ja leikkausten kasaaminen lasten ja nuorten niskaan.
Vihreät julkaisi tänään vaihtoehtobudjetin, jossa osoitamme, että taloutta voi hoitaa vastuullisesti myös ilman leikkauksia lapsilta ja luonnolta. Päinvastoin panostaisimme esimerkiksi luonnonsuojeluun ja koulutukseen miljardin enemmän kuin hallitus ottamatta euroakaan enempää velkaa. Siinä missä Orpon hallitus on päätöksillään työntänyt yli 20 000 lasta köyhyyteen, meidän vaihtoehtomme nostaisi lähes 30 000 lasta sieltä pois. Vihreille tämä ei ole vaikea valinta. Tiukassakin paikassa me asetamme lapset ja nuoret aina etusijalle.
Hallituksen valinta on sen sijaan ollut leikata ennemmin köyhiltä lapsilta kuin esimerkiksi varakkailta eläkeläisiltä tai suurituloisilta suomalaisilta, niiltäkin lapsilta, joiden vanhemmat käyvät jo töissä. Ministeri Partanen, te olette tätä valintaa perustellut ihan tiedotusvälineissä asti. Voisitteko vielä kerran kertoa suomalaisille, miksi mielestänne on oikeudenmukaisempaa leikata köyhiltä lapsilta sen sijaan, [Puhemies koputtaa] että paremmin pärjäävät suurituloiset suomalaiset tai varakkaat eläkeläiset kantaisivat taakkaa lasten puolesta?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.15
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomessa ollaan oltu huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja luetun ymmärtämisestä, ja täytyy sanoa, että tämän edustaja Hyrkön kysymyksen perusteella olen kyllä huolissani myös kansanedustajien luetun ymmärtämisestä. [Välihuutoja vasemmalta] En ole missään asettanut sukupolvia ja vastakkain. Se ei ole minun linjani, se ei ole kokoomuksen linja, eikä se ole myöskään hallituksen linja. Se, mistä minä olen puhunut, on se, että parasta lääkettä lapsiperheköyhyyteen on sellaisen politiikan edistäminen, joka tuo tähän maahan kasvua, investointeja ja työpaikkoja.
Tiedän, että te ette halua uskoa minua, mutta uskokaa edes sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, jotka julkaisivat eilen virkamiespuheenvuoron. Luen nytten siitä sitaatin teille: ”Lapsiperheiden toimeentulon parantamisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta avainasemassa ovat vanhempien työllisyyttä edistävät sekä työn ja perheen yhteensovittamista tukevat toimet ja etuudet.” [Välihuutoja vasemmalta] Näin ollen se on lapsiperheköyhyyden kannalta parasta politiikkaa, että me edistämme vanhempien työllisyyttä.
2.3
Suullinen kysymys lastensuojelun palveluista (Laura Meriluoto vas)
Suullinen kysymys
SKT 179/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.16
Laura
Meriluoto
vas
Arvoisa puhemies! Meidän on pystyttävä tarjoamaan nuorille parempaa. Itse tapasin eilen lastensuojelutaustaisia nuoria. Heillä oli meille selkeä viesti: heitä pitää aidosti kuulla päätöksenteossa. He kertoivat, että nuoret kaipaavat arkeen enemmän turvallisia aikuisia ja että lastensuojelussa työntekijöiden vaihtuvuus ja resurssien puute heikentävät palveluiden laatua.
Pääministeri Orpo, te lupasitte hallituskautenne alussa, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia. Silti olette lisänneet esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä ja aiotte nyt jatkaa leikkauksianne lastensuojelusta. Heikennätte arviolta yli 5 000 lastensuojelun asiakkaan asemaa ja oikeuksia siirtämällä heidät lastensuojelun palveluista yleisiin sosiaalihuoltolain palveluihin. Samaan aikaan ehdotatte lastensuojelun asiakkuuden kynnystä nostettavaksi, jolloin vaarana on, että lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta tilanteen kriisiydyttyä.
Eilen tapaamani nuoret kysyivät minulta samaa kuin moni muukin on viime vuosina kysynyt: ymmärretäänkö tässä salissa, miten nämä päätökset oikeasti vaikuttavat niihin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin [Puhemies koputtaa] lapsiin ja nuoriin? — Ymmärrättekö te, pääministeri Orpo?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.18
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minä todellakin ymmärrän sen, että silloin kun joudutaan tekemään leikkauksia vaikkapa etuuksiin, niin totta kai se on silloin ihmisiltä pois.
Mutta minä kuitenkin palaan siihen, että kun me katsotaan sitä isoa kuvaa, mitä Suomessa pitää tehdä, niin se on se, että niillä aikuisilla, isillä ja äideillä, on töitä. Ja kuten peruspalveluministeri Partanen tässä luki, niin nimenomaan se vanhempien työllisyys on se avain. Sen eteen me ollaan tehty eniten töitä, ja siihen me ollaan keskitytty. [Suna Kymäläinen: Hirveän hyvin olette onnistunut!]
Mutta samaan aikaan vastaan kyllä myöskin siihen, mitä edustaja Harakka aikaisemmin kysyi, tai se tuli aikaisemmissa kysymyksissä: kyllä, on välttämätöntä tehdä lapsivaikutusarvioinnit aina lainsäädännössä, [Suna Kymäläisen välihuuto] ja tässä eduskunnan kanssa yhdessä tehty työ tulevaisuuteen katsoen on hyvä projekti.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Vielä sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä.
16.19
Sosiaali- ja terveysministeri
Wille
Rydman
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Tässä kysymyksessä on nyt ilmeisesti jonkin verran ymmärretty väärin sitä, mitä hallitus varsinaisesti on tekemässä. Kysehän on siis siitä, että meillä on yhtäältä sosiaalihuoltolaki ja toisaalta lastensuojelulaki. Näiden kahden lain suhde ei tällä hetkellä ole erityisen selvä suhteessa toisiinsa, mikä johtaa siihen, että meillä on tietyntyyppisiä asiakkaita ikään kuin väärissä jonoissa. Nyt tässä olennaisena kysymyksenä on se, että pyritään näiden kahden lain ja niiden sisältämien palveluiden välistä rajapintaa selkeyttämään.
Lastensuojelulakihan on se, missä puhutaan ennen kaikkea erityisen järeistä ja tiukoista toimenpiteistä, ja nyt olennaista olisi se, että saamme selkeämmäksi sen, että siellä lastensuojelulain piirissä ovat nimenomaan ne kaikista vaikeimmat tapaukset ja semmoiset, mitkä vaativat kaikista järeimpiä puuttumisen toimenpiteitä, kun taas sitten siellä sosiaalihuoltolain puolella olisi vähän matalamman kynnyksen palveluita. Olennaista tässä on juuri se, että ei ole väliinputoajia, ei ole sellaisia, jotka ovat ikään kuin väärän palvelun piirissä, vaan että saadaan tämä selkeytettyä. Se on nimenomaan lasten ja perheiden etu.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.
16.20
Helena
Marttila
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Sanotaan, että vaarallisimpia yhteiskunnassa ovat toimettomat, toivonsa menettäneet nuoret miehet. Euroopan mellakat osoittavat, että nuorten tulevaisuususko ja toisaalta epätoivo ovat myös yhteiskunnan vakauden kannalta merkityksellisiä.
EU:n nuorisoministerit ovat parhaillaan koolla Brysselissä. Ajattelen, että heidän salkkunsa on tässä ajassa erityisen painava. Lapset ja nuoret ovat ehkä pieni osa väestöä mutta 100 prosenttia meidän tulevaisuudestamme.
Arvoisa pääministeri, nuoret tarvitsevat toimeliaisuutta ja toivoa. Hallitus on sen sijaan vienyt työmarkkinoilta sisääntulotyöpaikkoja, lisännyt työelämän epävarmuutta ja kohdistanut leikkauksia erityisesti nuoriin. Maanantaina vietettiin Euroopan ensimmäistä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden päivää. Arvoisa pääministeri, miten arvioitte, kuinka oikeudenmukaista hallituksen politiikka on nuorten näkökulmasta ollut?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.21
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Se olisi epäoikeudenmukaista politiikkaa, että me seisottaisiin tumput suorana ja annettaisiin maan velkaantua. [Suna Kymäläinen: Niinhän te teette!] Se oli se tilanne, missä me otettiin kapula vastaan, [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] ja me ollaan tehty määrätietoisesti töitä sen eteen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että julkisia menoja pistetään kuriin, säästetään, [Timo Harakka: Ennätysvelkaantuminen!] ja sen lisäksi me ollaan tehty toisella puolella töitä, että tähän maahan syntyy talouden kasvua ja työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa. Ja kyllä, hallituksen työ on tuottamassa tulosta. Talous on kääntynyt, talouden kasvu on erittäin voimakasta ja laaja-alaista laajasti Suomessa, ja sitä kautta eri puolille Suomea syntyy työpaikkoja näitten nuorten vanhemmille, nuorille itselleen.
Tätä viestiä minä toivon, että kerrotaan myöskin nuorille. Peli ei ole tässä maassa menetetty, vaan me nähdään tällä hetkellä voimakasta kasvua, uskoa tulevaisuuteen. Viestitään sitä nuorille ja kerrotaan heille, että nyt tämä näyttää paremmalta ja että ennusteidenkin mukaan työpaikkoja syntyy ja sitä kautta heillekin tulee mahdollisuuksia. Me olemme uudistaneet työmarkkinoita, jotta niitä työpaikkoja syntyy, emme siksi, että nuori ei pääsisi töihin.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.
16.22
Mari
Holopainen
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Lapset eivät voi vaikuttaa valitettavasti vanhempiensa työllisyyteen, vaikka ministeri täällä peräänkuuluttaa sitä, että kaikkein paras keino vaikuttaa olisi se, että ihmiset menevät töihin. Arvoisa ministeri Partanen, kaikki vanhemmat eivät voi mennä töihin. Meillä on vanhempia, jotka toimivat lapsensa omaishoitajina. Meillä on ihmisiä, jotka eivät työllisty lukuisista yrityksistä huolimatta. Ihmiset voivat sairastua. Näin voi käydä ihan kenelle tahansa. Tässä tilanteessa teidän ainut kehotuksenne onkin, että menkää töihin, semmoisessa tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt niin surkeaa talouspolitiikkaa, että tässä maassa on EU:n korkein työttömyys. Miten hallitus suhtautuu tähän ilmeiseen ristiriitaan? Kysyisin ministeri Partaselta: miten lapset voivat vaikuttaa vanhempiensa työllistymiseen tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt historiallisen huonoa työllisyyspolitiikkaa näiden lukujen valossa, ainakin tällä hetkellä?
Puhemies Jussi Halla-aho
Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.23
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kun hallitus on joutunut hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa sopeuttamaan julkisia menoja, koska meidän julkiset menot ovat niin vakavasti epätasapainossa meidän tulojen kanssa, niin me olemme silti pystyneet jättämään tietyt etuudet näitten sopeutusten ja leikkauksien ulkopuolelle, ja se kertoo myös hallituksen arvoista. Olemme korottaneet lapsilisiä, elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle, olemme korottaneet äitiysavustusta. Tämä kertoo siitä, että kyllä, tässä erittäin haastavassa tilanteessa me pyrimme kaikista heikoimmassa asemassa olevia sulkemaan näiden sopeutusten ulkopuolelle. Mutta on myös hyvä ymmärtää se, että näitä kaikkia etuuksia, kaikkia näitä palveluita maksetaan verorahoin, julkisilla varoilla, ja silloin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä tekemään sellaista politiikkaa ja tehdä sellaista politiikkaa, joka luo Suomeen kasvua, tulevaisuudenuskoa, jotta yritykset haluavat investoida tänne myös maan rajojen ulkopuolelta ja sitä kautta luoda hyvinvointia ja työllisyyttä Suomeen. Vain näin me pystymme myös siirtämään [Puhemies koputtaa] tämän hyvinvointiyhteiskunnan seuraavalle sukupolvelle.
2.4
Suullinen kysymys nuorten työttömyydestä (Harry Harkimo liik)
Suullinen kysymys
SKT 180/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.25
Harry
Harkimo
liik
Arvoisa puhemies, ärade talman! Vähän meni ohi tämä, että pääministeri sanoi, että pyrimme äideille ja isille tekemään työpaikkoja. En oikein ymmärrä, miten se auttaa nuorien työllistämiseen, mutta ehkä sitä pystytään selittämään jollain tavalla. 76 000 työtöntä on tällä hetkellä alle 30, ja on arvioitu, että tuhat työllistä saadaan lisää ensi vuoden aikana. Se on murto-osa tästä. Ja te puhutte koko ajan siitä, että nyt se on kääntynyt, nyt se alkaa työllistää. Jos tuhat tulee lisää, niin se ei vaikuta yhtään mitään. Meidän pitää tehdä paljon isompia ratkaisuja.
Yksinyrittäjien kanssa kun olen jutellut tästä, niin tämä työllistymisseteli ensinnäkin on ihan liian vaikea niille. Ne eivät ymmärrä, miten se toimii, ja sitä pitäisi pystyä helpottamaan. Mutta eikö voisi tehdä ensimmäiselle työntekijälle, jos palkkaa nuoren, verohelpotuksia sillä lailla, että yritys saa kunnon verohelpotuksen? Silloin se olisi paljon helpompi niille yrityksille, yksinyrittäjille ja kaikille. Miten tämmöinen kävisi, ministeri Marttinen?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.
16.26
Työministeri
Matias
Marttinen
(vastauspuheenvuoro)
Kiitoksia, herra puhemies! Pidän myös hyvänä, että salissa tuodaan näitä konkreettisia ehdotuksia sen sijaan, että tuntuu, että täällä vasemmalla laidalla lähinnä painetaan vain jarrua ja vastustetaan laajasti ja arvostellaan laajasti näitä hallituksen tekemiä uudistuksia. Oli minusta hienoa, että toitte myös tätä omaa pohdintaa esille, ja vakuutan, että näitä eri malleja voidaan aivan hyvin katsoa läpi, miten sitten tulevaisuudessa olisi järkevää näiden osalta toimia.
Työllistymissetelin ehtoja on kevennetty hyvin huomattavasti, mutta tiedän ja ymmärrän hyvin myös sen, että yksinyrittäjille se ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on siis äärimmäisen äärimmäisen korkea. Minusta teillä on tässä aivan oikeaa ajatusta, koska meillä on tällä hetkellä Suomessa se 230 000—240  000 yksinyrittäjää, ja ajatelkaapa, että jos heistä vaikka joka viides voisi ottaa sen askeleen, että he palkkaavatkin sen ensimmäisen työntekijän, niin sillä on jo hyvin merkittävää vaikutusta taas koko kansantalouden kannalta. Sen takia näitä eri toimenpiteitä meillä on tehty, mutta työtä on erittäin tärkeää jatkaa tästä eteenpäin.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.
16.27
Jessi
Jokelainen
vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on noussut neljässä vuodessa yli seitsemällä prosentilla, ja se tarkoittaa tällä hetkellä siis noin 80 000:ta työtöntä nuorta, joista neljäsosa on pitkäaikaistyöttömiä. Tämän tilanteen pitäisi olla kansallinen hätätila, koska kyseessä on erityisen vahingollinen työttömyyden laatu yhteiskunnallisesti ja yksilöiden kannalta. Sen lisäksi työmarkkinat tulevat merkittävästi muuttumaan lähivuosina, koska tekoäly tulee vaikuttamaan työllisyyden kenttään. Vaikka tällä hetkellä nuorisotyöttömyydessä tekoälyllä ei nähdä merkittävää vaikutusta, niin asiantuntijat ovat arvioineet, että se tulee vaikuttamaan työuran alkuvaiheen työtehtävien vähenemiseen eli juuri niihin työtehtäviin, joihin nuoret tulevat työllistymään. Eli tilanne on kokonaisuudessaan sellainen, että se vaatisi tällä hetkellä tehokkaita, vaikuttavia toimenpiteitä. Vasemmistoliitto on esittänyt esimerkiksi uutta nuorisotakuuta, jossa nuorelle tarjottaisiin työtä, opiskelua tai vastaavaa palvelua kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.
Ministeri Marttinen, olette puhunut monessa käänteessä tästä työllistymissetelistä, mutta kuten olemme kuulleet, työnantajat eivät sitä riittävästi hyödynnä. Kysynkin siis: Millä keinoilla varmistatte, [Puhemies koputtaa] että sitä käytettäisiin tosiasiallisesti? Millä keinoilla ja kannusteilla? [Puhemies koputtaa] Ja mitä muita konkreettisia toimia esitätte, jotta tilanne saadaan kääntymään [Puhemies koputtaa] ja nuorilla on Suomessa työtä? — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Työministeri Marttine…

Rinnakkaisversiot

Sama asiakirja on arkistossa useassa muodossa (käsittelytiedot, itse asiakirja, kieliversiot).

  • Pöytäkirja (suomeksi) · PDF ↗
  • Täysistunnon etusivu (suomeksi) · avaa