Etusivu · Valmistellut asiat · PTK 115/2026/7 vp
Torstai 19.11.2026 klo 16.00
PTK 115/2026/7 vp · Pöytäkirjan artikla
Tiedot
| Tunnus | PTK 115/2026/7 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Pöytäkirjan artikla |
| Kuvaus | Yksittäinen kohta (artikla) täysistunnon pöytäkirjassa. |
| Päivämäärä | 19.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Matias Marttinen | esittelijä | Työministeri |
| Matias Marttinen | esittelijä | Työministeri |
| Matias Marttinen | esittelijä | Työministeri |
| Juha Hänninen | mainittu | — |
| Jaana Strandman | mainittu | — |
| Tiina Elo | mainittu | — |
| Lauri Lyly | mainittu | — |
| Saku Nikkanen | mainittu | — |
| Lauri Lyly | mainittu | — |
| Joona Räsänen | mainittu | — |
| Lauri Lyly | mainittu | — |
Valiokunnat
Täysistunto
Teksti
Pöytäkirjan asiakohta PTK 115 2026 vp Täysistunto Torstai 19.11.2026 klo 16.00 7 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 329/2026 vp Lähetekeskustelu Toinen varapuhemies Tarja Filatov Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa tuttuun tapaan 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro ministeri Marttinen, olkaa hyvä. Keskustelu 18.21 Työministeri Matias Marttinen (esittelypuheenvuoro) Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Hyväksikäyttö ei kuulu suomalaisille työpaikoille eikä suomalaiselle työmarkkinalle. Tämä on, uskon, meille kaikille päivänselvä asia. Työperäiseen hyväksikäyttöön puututaan ja sitä torjutaan tällä hetkellä aktiivisesti. Ilmiön kitkeminen vaatii kuitenkin yhä vahvempaa työnantajien vastuuta. Kaikella työperäisellä hyväksikäytöllä tulee olla selkeät ja vahvat seuraamukset. Hallitus on jo kiristänyt työperäisen hyväksikäytön rangaistuksia. Nyt hallitus haluaa vahvistaa oleskelulupajärjestelmään liittyviä seuraamuksia työnantajille, jotka ovat toimineet väärin. Lisäksi hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain ja kausityölain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on parantaa Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia torjua työperäistä hyväksikäyttöä oleskelulupamenettelyssä asettamalla työnantajille enemmän seurauksia väärin toimimisesta. Lisäksi esityksellä tavoitellaan sitä, että työntekijät uskaltaisivat irtaantua hyväksikäyttävistä työnantajista. Tämä toteutetaan selkeyttämällä työnantajan moitittavan menettelyn johdosta työntekijälle myönnettävän oleskeluluvan ehtoja. Esityksellä parannetaan myös kausityödirektiivin täytäntöönpanon tasoa. Hankkeen taustalla on työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma, jonka sisältämän toimenpiteen mukaan ”selvitetään ja toteutetaan työperäistä hyväksikäyttöä ehkäiseviä ja torjuvia muutoksia oleskelulupamenettelyyn esimerkiksi liittyen työnantajaan kohdistuvien rikosepäilyjen vaikutuksiin, työnantajan vastuun rajojen selkeyttämiseen sekä hyväksikäytön uhrille myönnettävän oleskeluluvan edelleenkehittämiseen”. Rouva puhemies! Esityksen tarkoituksena on lisätä työnantajan vastuuta virheellisestä toiminnasta oleskelulupamenettelyssä. Työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin lisätään uutena edellytyksenä se, että työnantaja vakuuttaa, ettei ole perinyt työntekijältä maksuja työsuhteen solmimisesta tai ollut tietoinen tällaisten maksujen perimisestä. Tällä viitataan niin sanottuihin kynnysrahoihin. Lisäksi muutoksia tehdään työnantajaa koskevaan karenssiluonteiseen päätökseen, jonka perusteella Maahanmuuttovirasto voi kokonaan pidättäytyä myöntämästä työntekoon perustuvia oleskelulupia kyseisen työnantajan palvelukseen päätöksen voimassaoloaikana. Rouva puhemies! Työnantajiin kohdistuvien toimien lisäksi uhrien asemaa selkeytetään siis muuttamalla työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävän jatkoluvan myöntämisen edellytyksiä lakitasolla selkeämmiksi vastaamaan soveltamiskäytäntöä. Kokonaisuutena esityksen tavoitteena on, että väärin toimivat työnantajat eivät pystyisi rekrytoimaan työvoimaa kolmansista maista ja uhrien asema olisi nykyistä selkeämpi ja suojatumpi. — Kiitos paljon. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja sitten edustaja Hänninen. 18.24 Juha Hänninen kok Arvoisa puhemies! Työperäiselle hyväksikäytölle ei ole Suomessa sijaa, ei tänään eikä tulevaisuudessa. Tämä asia on yksiselitteinen. Siinä ei ole kyse vain työmarkkinaongelmasta vaan turvallisuudesta, ihmisarvosta ja oikeusvaltiosta. Valitettavasti tämän esityksen taustalla on vakava kehitys. Poliisin tietoon tulleiden ihmiskauppa- ja lähirikosten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja valtaosa niistä liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön. Suomessa työperäisen hyväksikäytön uhrit oleskelevat usein maassa täysin laillisesti. Juuri siksi myös oleskelulupajärjestelmän on oltava osa ratkaisua. Tämän esityksen myötä väärin toimivien työnantajien tekemisiin voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin. Kyse on niin sanotusta pidättäytymispäätöksestä, jolloin työnantaja voidaan määräajaksi sulkea ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin ulkopuolelle. Lisäksi työntekoon perustuvaan oleskelulupaan lisätään uusi edellytys, jolla puututaan niin sanottuihin kynnysrahoihin eli tilanteisiin, joissa työpaikasta peritään maksu työntekijältä. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että esitys ei keskity vain seuraamuksiin työnantajille vaan myös työperäisen hyväksikäytön uhrien aseman parantamiseen. Oleskelulupaa voitaisiin jatkossa hakea hyväksikäyttötilanteen perusteella myös silloin, kun aiempi lupa on jo ehtinyt päättyä. Tavoitteena on madaltaa kynnystä irtautua hyväksikäyttävästä työnantajasta ja hakeutua viranomaisten avun piiriin. Esityksen perusteluissa todetaan aivan oikein, että hyväksikäytön uhrin suojeleminen ei ole vain yksilön etu, vaan se on myös yhteiskunnan etu, koska rikokset saadaan paremmin ilmi ja tekijät vastuuseen. Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita, vahvistaa harmaata taloutta ja heikentää luottamusta yhteiskuntaan. Samalla se asettaa rehellisesti toimivat yritykset epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tämä esitys lähettää tärkeän viestin: Suomessa ei hyväksytä sitä, että työntekijän haavoittuvaa asemaa käytetään hyväksi taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen työelämään. — Kiitos, arvoisa puhemies. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Edustaja Strandman. 18.28 Jaana Strandman ps Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomeen töihin tulevien ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on vakava ongelma. Erityisen huolestuttava ilmiö on niin sanottu kynnysraha, jota työntekijöiltä voidaan vaatia tuhansia, jopa kymmeniätuhansia euroja vastineeksi työpaikasta ja mahdollisuudesta päästä Suomeen töihin. Närpiön tapaus ja muut julkisuuteen nousseet tapaukset osoittavat, kuinka järjestelmälliseksi hyväksikäyttö voi pahimmillaan muodostua. Velkaantunut työntekijä joutuu helposti riippuvaiseksi työnantajastaan eikä uskalla ilmoittaa väärinkäytöksistä oleskeluluvan menettämisen pelossa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä puututaan ongelmaan konkreettisin keinoin. Työnantajan on jatkossa vakuutettava, ettei työntekijältä ole peritty maksua työpaikan saamisesta eikä työnantaja tiedä rekrytointiin osallistuneen tahon perineen tällaista maksua. Sääntely kattaa myös peitellyt kynnysrahat, kuten perusteettomasti paisutetut matkakulut. Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia rajoittaa lupien myöntämistä väärinkäytökseen syyllistyneiden työnantajien palvelukseen vahvistetaan. Lisäksi hyväksikäytön kohteeksi joutuneen työntekijän mahdollisuutta hakea vuoden jatkolupaa uuden työn etsimiseen parannetaan. Esityksessä huomioidaan myös kausityöntekijät, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista viranomaisten tulee tiedottaa nykyistä paremmin. Arvoisa rouva puhemies! Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien turvaaminen edellyttää sekä toimivaa lainsäädäntöä että sen tehokasta valvontaa. Jokaisella työntekijällä tulee olla mahdollisuus tehdä työtään turvallisesti ja oikeudenmukaisissa olosuhteissa. Samalla on varmistettava, että yritykset kantavat vastuunsa ja toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. — Kiitos. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Edustaja Elo. 18.30 Tiina Elo vihr Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos ministerille äskeisestä keskustelusta koskien alustatyöntekijöiden aseman parantamista. Saman aihepiirin parissa nyt jatketaan, kun käsittelyssä on kausityöntekijöiden tilanteen parantaminen. Tässä asiassa on syytä antaa hallitukselle kiitosta. Erityisesti ulkomaiseen työvoimaan kohdistunut työriisto on ollut ja on osin edelleenkin suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestyksen häpeäpilkku. On tärkeää, että siihen puuttumiseen on tässä salissa yhteistä tahtotilaa. Kausityöntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat olleet räikeitä, eikä ongelmaa ole saatu nykylainsäädännöllä kitkettyä. Siksi esityksen lähtökohdat ovat tärkeät. Työperäinen hyväksikäyttö voi loukata monia perus- ja ihmisoikeuksia, ja ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat muuta väestöä haavoittuvaisemmassa asemassa. Kyse voi olla kynnysrahoista, alipalkkauksesta tai muista kohtuuttomista työehdoista. Näistä olemme saaneet median kautta toinen toistaan karumpia ja järkyttävämpiä kuvauksia, ja niitä kuvataan perusteellisesti myös tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla palkitussa Paavo Teittisen kirjassa Pitkä vuoro, joka on ollut todella tärkeä avaus ja keskustelun herättäjä yhteiskunnassamme. Näihin ongelmiin tällä hallituksen esityksellä pyritään puuttumaan nyt kausityöntekijöiden osalta. On tärkeää, että tässä esityksessä Maahanmuuttoviraston on tämän jälkeen jatkossa helpompi pidättäytyä myöntämästä oleskelulupia sellaisen työnantajan palvelukseen, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa tai tuomittu esimerkiksi ihmiskaupasta tai kiskonnasta. Nykyinen menettely on ollut niin raskas, ettei tällaisia päätöksiä ole tehty juuri lainkaan. Samoin on tärkeää, että työnantajan on jatkossa vakuutettava, ettei se ole perinyt kynnysrahaa ja että kausityölaki korjataan direktiivin mukaiseksi. Nämä tarkennukset ja tiukennukset menevät oikeaan suuntaan. Esityksessä on kuitenkin keskeinen valuvika, ja se on se, että tämä esitys keskittyy pääosin hyväksikäyttöön syyllistyneiden yritysten sanktioihin mutta ei merkittävästi paranna työntekijän oleskeluoikeutta tai helpota hyväksikäytöstä irtautumista. Tämä asettaa riiston kohteena oleville työntekijöille kohtuuttoman taakan, ja tätä pitivät keskeisenä puutteena useat lausunnonantajat ammattiliitoista yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Hallitus itse toteaa, että laajempia muutoksia ei ehditty tehdä tiukan aikataulun vuoksi. Taisi ministerikin ehkä tämän mainita, mutta on tässä kuitenkin ollut koko hallituskausi aikaa tätäkin asiaa valmistella. Valitettavaa, että nyt sitten ollaan tällaisessa tilanteessa. Esityksessä todetaan myös, että jos viranomaisten tiedonvaihto tehostuu ilman, että uhrien oleskelulupamahdollisuuksia vahvistetaan, niin hyväksikäytön paljastuminen voi johtaa uhrin maasta poistamiseen. Tämähän on uhrin kannalta täysin kohtuuton tilanne, ja tästä olisi hyvä kuulla, jos ministeri haluaa tätä kommentoida, että tähän tällainen on nyt jäänyt. On myös niin, että lainsäädännön täsmentäminen ei auta, jos valvontaresurssit ovat riittämättömät. Työperäinen hyväksikäyttöhän on jo nyt pitkälti laitonta, mutta lain rikkominen on ollut laajamittaista, eivätkä viranomaiset ole kyenneet siihen tarttumaan. Tarvitaan riittävät resurssit Maahanmuuttovirastolle, työsuojeluviranomaisille ja poliisille sekä sujuva tiedonvaihto viranomaisten välillä. Jotta tänne saapuvat voivat aidosti vaatia oikeuksia, heidän on tiedettävä, mitä ne pitävät sisällään. On tärkeää, että kausityöntekijöille annettavista tiedoista säädetään jatkossa laissa. Neuvonnan tulee olla riippumatonta ja monikielistä ja alkaa jo ennen maahantuloa, ja siihen pitäisi sisältyä tieto myös ammattiliitoista ja työntekijöitä auttavista järjestöistä. Arvoisa puhemies! Työriisto polkee hintoja, tekee rehellisestä yrittämisestä kannattamatonta ja rapauttaa hyvinvointivaltion veropohjaa. Viimeistään nyt on syytä avata silmät sille, että jos yhteiskuntamme rakenteet mahdollistavat ihmisten hyväksikäytön, aina on tietty joukko työnantajia ja yrityksiä, jotka sitä harjoittavat. Näiden nyt tehtävien parannusten lisäksi tarvitaan pikaisesti myös lisätoimia. Vihreät ovat esittäneet muun muassa päätilaajan vastuuta alihankintaketjujen väärinkäytöksistä, alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliitoille kanneoikeutta. Toivon, että näitäkin asioita päästään hyvässä yhteistyössä täällä eduskunnassa pikaisesti edistämään. Sääntelyn valvonnan ja sanktioiden on oltava niin vahvoja, että riisto ei ole koskaan kannattava markkinamalli. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Edustaja Lyly. 18.35 Lauri Lyly sd Arvoisa rouva puhemies! Se on selvää, että emme tarvitse työperäistä hyväksikäyttöä missään tapauksessa tänne. Emme halua palkkoja polkemalla, liian pitkillä työpäivillä tai muuten työntekijöiden oikeuksia heikentämällä — sellaisia työmarkkinoita me emme halua tänne, emme kahden kerroksen työmarkkinoita. Sen takia tämä lakiesitys, vaikka se on yhteen osaan liittyvä asia, on tarpeellinen, ja sen takia näitä kannattaa viedä eteenpäin tältä osin. Tämä on taas puutteellinen monelta osin mutta puuttuu nyt tietyllä tavalla yhteen kohtaan. Jos työnantaja toimii väärin, niin näillä pidättäytymissäännöksillä pystytään sitten tällaisen yrityksen ulkomaalaisen työvoiman käyttöä rajoittamaan ja estämään. Se on hyvä asia. Hallituksen esitys itse arvioi, että niitä tapauksia on ehkä 15—20 vuodessa, niin että se ei ole kovin iso, mutta kertoo vain siitä suuruusluokasta. Me tarvittaisiin ennalta ehkäiseviä toimia enemmän. Olenkin kuullut, että ministeri Marttinen on eilen asettanut kolmikantaisen työryhmän pohtimaan työperäistä hyväksikäyttöä ja sen estämistä. Tosiaan on hyvä asia laittaa tämmöinen työryhmä liikkeelle. Kysymys on, miksi vasta nyt, koska tätä tilannetta on ollut aika paljon. Tämän lain osalta voi sanoa, että tämä kohdistuu kuitenkin rajattuun määrään näitä tilanteita, ja meillä kuitenkin tätä työvoiman käyttöä on todella paljon. Esimerkiksi nytten tilastojen mukaan maa- ja puutarhatalous työllisti 16 000 ulkomaalaista työntekijää vuonna 24, heistä 2 600 vakituisesti ja 13 200 tilapäisesti, niin että aika isoista määristä on kysymys. Tämä lakiesitys olisi tarvinnut muutakin lisäksi, muun muassa kanneoikeudet ay-liikkeelle, tilaajavastuun vahvistamista ja sen tyyppisiä asioita, jolloin päästäisiin paremmin sisään. Se, että ruvetaan kysymään näistä kynnysrahoista: Nämä ovat jossain tuolla maailmalla aika normaali käytäntö, ja täällä se on kielletty. He eivät oikein ymmärrä sitä asiaa. Sen takia tämä asia, kuinka todennäköisesti nämä tulevat ilmi tämän seurauksen myötä, on minun mielestäni tässä iso kysymys — ja se, miten se saadaan näkyväksi. Siinä on erittäin tärkeä se uhrin asema, kuinka uhrin asemaa parannetaan. Tässä lakiesityksessä siihen uhrin aseman parantamiseen olisi tarvittu enemmän työkaluja. Siinä mielessä uhri on useimmiten kiinni siinä työnantajassa joko asunnon kautta tai työn kautta, ja sitten, jos se työ menee, hän asunnon kautta vielä on siinä kiinni. Meillä on tällaisia rajoitteita tässä olemassa. Pääsääntöisesti tällä on hyvä tarkoitus, mutta tähänkin pitäisi saada kylkeen vähän lisää työkaluja, jotta tästä saataisiin erittäin vaikuttavaa. — Kiitos. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Edustaja Nikkanen. 18.39 Saku Nikkanen sd Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin pitää todeta, että pidän kannatettavana esitettyjä muutoksia työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ne eivät ihan yksin riitä vastaamaan tämän ongelman vakavuuteen ja mittasuhteisiin. Valiokuntakäsittelyssä onkin syytä arvioida, voitaisiinko toimia toteuttaa vielä kunnianhimoisemmin. Työperäinen hyväksikäyttö ei ole vain työntekijöihin kohdistuva vääryys. Se vääristää kilpailua, heikentää rehellisesti toimivien yritysten asemaa ja aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä verotulojen menetyksiä. Tällä hetkellä hyväksikäyttö on liian kannattavaa, koska kiinnijäämisriski on liian pieni ja seuraamukset liian lieviä. Hallitus kernaasti esittelee käynnistämäänsä torjuntaohjelmaa ja vasta asetettua kolmikantaista työryhmää. On kuitenkin perusteltua kysyä, miksi työryhmä asetettiin vasta vaalikauden loppupuolella. Lisäksi sen toimeksianto perustuu yksimielisiin ehdotuksiin, mikä voi rajata pois kaikkein vaikuttavimmat uudistukset. Työperäinen hyväksikäyttö ei ratkea yksittäisillä keinoilla. Me sosiaalidemokraatit olemme esittäneet useita lisätoimia, kuten edustaja Lylynkin mainitsemat palkkavarkauden eli alipalkkauksen kriminalisoinnin, ammattiliittojen kanneoikeuden, tilaajavastuun vahvistamisen sekä työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien laajentamisen. Erityisen tärkeää olisi puuttua alipalkkaukseen nykyistä tehokkaammin, sillä se on yksi yleisimmistä työperäisen hyväksikäytön muodoista. Samoin ammattiliittojen kanneoikeus auttaisi tilanteissa, joissa työntekijä ei uskalla itse viedä asiaansa oikeuteen. Arvoisa rouva puhemies! Työperäisen hyväksikäytön tapauksia tulee jatkuvasti enemmän julki. Se kertoo, ettei kyse ole yksittäisistä poikkeuksista vaan laajemmasta ongelmasta, johon on tartuttava päättäväisesti. Suomen kilpailun ei pidä perustua palkkojen polkemiseen tai työntekijöiden oikeuksien heikentämiseen vaan reiluihin työehtoihin, lain noudattamiseen ja terveeseen kilpailuun. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Edustaja Lyly. 18.41 Lauri Lyly sd Arvoisa rouva puhemies! Kun meillä on tässä ministeri paikalla ja meillä ei tässä hirveästi tämän asian ympärillä keskustelua vielä ollut, niin kysyisin nyt sitä, että nyt kun tämä työperäisen hyväksikäytön työryhmä on asetettu, niin miksi siellä on pantu tämmöinen rajaus, että vain ne ehdotukset etenevät, jotka ovat sieltä yksimielisiä. Kuitenkin voin arvioida, että tässä on semmoisia kysymyksiä, joissa olisi varmasti semmoista etua, että niitä vietäisiin eteenpäin ja saataisiin niitä vaikuttavampia toimenpiteitä. Toinen kysymys liittyy siihen, että kun tämä kaikki liittyy tähän Migrin ja sitten työsuojeluviranomaisten työskentelyyn, että näitä voidaan valvoa, ja tulorekisteriin, niin miten näitä kysymyksiä käsitellään siinä työryhmässä, koska sieltä niitä työkaluja tulee ja viranomaisresurssit ovat rajalliset? Nyt kun valtiolla on tuottavuusohjelmat vielä meneillään ja henkilöstömäärä pienenee, niin miten työsuojeluviranomaiset kykenevät näitä asioita valvomaan riittävästi? Toinen varapuhemies Tarja Filatov Edustaja Räsänen. 18.42 Joona Räsänen sd Arvoisa puhemies! Tuossa työhuoneella kuuntelin keskustelua, ja täällä edustajat Nikkanen ja Lyly käyttivät kyllä erittäin järkeviä puheenvuoroja, ja ajattelin, että on sopivaa tulla niitä tukemaan. Onhan se selvä peli, että tällaiselle vilpilliselle toiminnalle ei pidä Suomessa olla sijaa, koska viime kädessähän kysymys on myös siitä, annammeko me mahdollisuuden tällaisille vilpillisille toimijoille saada kilpailukykyä sääntöjen rikkomisella. Viime kädessähän siitä kärsisivät rehelliset työnantajat ja heidän työntekijänsä. Sen takia näihin kokonaisuuksiin on puututtava vakavasti ja tehtävä ne toimenpiteet, joita tässäkin keskustelussa on esitetty, koska sillä tavalla tuodaan totta kai reiluutta paitsi tänne työelämän puolelle myös reiluutta ihan työmarkkinoille. Elikkä siellä sitten pärjäävät he, jotka kykenevät parhaimmin tuotteitansa tekemään, eikä kukaan pääse hakemaan kilpailukykyä sääntöjen polkemisella. Senpä takia olisi varmaan järkevää, että tässäkin kokonaisuudessa, jossa yksittäisellä hopealuodilla ei tätäkään ratkaista, otettaisiin laaja keinovalikoima toimenpiteitä käyttöön. Tuen kyllä niitä esityksiä, joita tässä edustajat Lyly ja Nikkanen keskustelussa ovat esille tuoneet. Niin kuin edustaja Lyly tuossa vähän tapaili kysymystä, niin olisi ihan hyvä kuulla, kun tässä näyttää aikaa olevan ja mielenkiinnolla yleisö täällä odottaa, millä tavalla ministeri reagoisi näihin ratkaisuesityksiin, joita tässä on tuotu esille, ja voitaisiinko vielä tässä loppukauden aikana, kuitenkin kun aikaa tälläkin vaalikaudella vielä on, muutamassa asiassa mennä eteenpäin, jotta voisimme jatkossa luottaa siihen, että todellakaan yksikään yritys ei kilpailukykyä pyrkisi hakemaan sillä, että polkee ulkomaisen työvoiman työehtoja tai muutoin vilpillisesti toimii, koska varmasti kaikki haluamme, että Suomessa ainoastaan rehelliset toimijat olisivat toimessaan ja sitä kautta myös pelisäännöt olisivat kaikille yhtenevät. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Ministeri Marttinen. 18.44 Työministeri Matias Marttinen Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia hyvin asiallisesta ja ratkaisuhakuisesta keskustelusta. Jos nyt muutamaan asiaan tässä otan kantaa, niin jos ensinnäkin lähdetään nyt liikkeelle tästä työperäisen hyväksikäytön torjunnasta, voin kyllä katsoa itseäni illalla peilistä sillä tapaa selkä suorassa, että me olemme myös tehneet aidosti isoja uudistuksia sinne. Ihan lähtien vaikka luonnonmarjanpoimijoiden aseman vahvistamisesta, kun samaan aikaan olemme näitä kartelleja pystyneet laittamaan kuriin ja samaan aikaan tekemään myös merkittäviä kiristyksiä näihin tilanteisiin, niin että enää poimijat eivät tule turistiviisumeilla Suomeen vaan he tulevat työsuhteeseen, mikä on antanut taas aivan eri tavalla myös viranomaisille mahdollisuuden valvoa tätä asiaa kaikkinensa. Edustaja Räsäselle: Kun viittasitte näihin teidän esityksiin, niin nyt on kuitenkin hyvä myös muistaa se, että tämä hallitushan on nimenomaan alipalkkaukseen liittyvää rikoslainsäädäntöä kiristänyt siis merkittävästi. Siis kiskonta ja törkeä kiskonta työelämässä on säädetty omiksi rikoslain pykäliksi, niitten rangaistuksia on kiristetty, ja sen lisäksi vielä siellä on erikseen myös mahdollisuus tuomita tämä yritys ja yrittäjä liiketoimintakieltoon. Joten siis mehän olemme tehneet nimenomaan juuri tälle puolelle todella merkittäviä kiristyksiä. Tietysti on ehkä hyvä käydä läpi, mitä sitten tässä jää vielä tekemättä mukamas. Tähän itse esitykseen vielä, oikeastaan jos lähden edustaja Lylyn puheenvuorosta liikkeelle, niin ensinnäkin tästä kolmikantaisesta työryhmästä: Kun olen käynyt keskustelua kumpaankin suuntaan, niin he ovat olleet itse aloitteellisia siitä, että he haluaisivat myös tämän työn käynnistää. Se on lähtenyt nyt siltä polulta liikkeelle, että totta kai pyritään siihen, että he pystyisivät yhdessä tekemään ehdotukset ensi keväänä siitä, mikä se toimenpidekokonaisuus voisi olla, ja siitä on kyllä minun seuraajani sitten aika helppoa nähdäkseni myös jatkaa kaikkinensa eteenpäin. Elikkä kyllä se on lähtenyt hyvin vahvassa, hyvässä yhteistyössä kaikkinensa eteenpäin. Edustaja Elo kysyi kausityöntekijöistä, että koskeeko kaikkia: kyllä koskee, elikkä nyt nämä muutoksethan tehdään sekä ulkomaalaislakiin että kausityölakiin, jotta taas vastaavasti saadaan pidettyä huolta siitä, että myös laajemmin työntekijät ovat tämän sääntelyn piirissä. Haluan korostaa, hyvät kansanedustajat, vielä tähän loppuun ennen kaikkea tämän pidättäytymispäätöksen merkitystä. Tämähän ei ole sinänsä uutta sääntelyä meidän lainsäädännössä, mutta ilmeisesti, kun olen asiaan perehtynyt, on käynyt niin, että käytännössä se Migrin toimeenpanon kynnys on jäänyt liian korkealle, jolloin käytännössä näitä pidättäytymispäätöksiä on toteutettu erittäin vähän. Nyt nimenomaan pyritään löytämään tähän sääntelyyn myös paremmin toimiva malli, jossa tällaiset konnayritykset, jotka siis kerta kaikkiaan syyllistyvät näihin väärinkäytöksiin ja polkevat työntekijöidensä oikeuksia, tosiaan voidaan jopa 12 kuukaudeksi julistaa tai päätöksellä pitää huoli siitä, että se konnayritys ei myöskään sitten saa tuotua ulkomailta työntekijöitä Suomeen. Minusta tämä on nyt aika selkeä vastaus tähän. Kun viittasitte, edustaja Elo, myös tähän erinomaiseen teokseen, joka on laadittu työmarkkinarikollisuudesta ja työntekijöiden oikeuksien polkemisesta, niin siis väitän, että aika moneen tapaukseen — eiväthän nämä nyt tietenkään kaikkia asioita ratkaise, mutta aika moneen kysymykseen kuitenkin — myös näillä lainsäädännön kiristyksillä päästään nyt selkeämmin tarttumaan. Toivon vilpittömästi ja uskon myös, että puolueiden välillä nimenomaan tässä teemassa meillä löytyy kyllä erittäin vahvaa tahtoa hakea vielä niitä uusia keinoja, ja haluan vakuuttaa, että hallitus haluaa laittaa konnat kuriin ja heidän pitää saada tiukat rangaistukset ja ennen kaikkea heikommassa asemassa olevia ihmisiä työmarkkinoilla täytyy suojella lainsäädännön toimin ja viranomaisten valtuuksin, jotta heistä voidaan pitää parempaa huolta. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Edustaja Lyly. 18.49 Lauri Lyly sd Arvoisa rouva puhemies! Tähän ministeri Marttisen lopetukseen on hyvä jatkaa, koska juuri näin on, että meidän ei pidä sallia tämmöisiä työmarkkinoita, joilla jotkut hyötyvät — se rikollisuus on siellä sen takia, että jotkut siitä hyötyvät, ja tavallaan se on se perimmäinen syy. Niihin hyötyjiin pitää päästä kiinni, ja se on siellä taustalla, mitä meidän pitää tehdä. Ensinnäkin tästä kiskonta-asiasta, mihin ministeri viittasi, täytyy se todeta, että se vasta nähdään, kuinka sen työkalun käyttö oikeuskäytännössä sitten näkyy, mutta ennen kuin se viedään sinne oikeuteen, niin se on aika ison kynnyksen takana. Sen takia ne kanneoikeudet ay-liikkeellä, niin että ne voisivat ajaa niiden juttuja, jotka itse eivät pysty ajamaan niitä juttujaan, olisi tärkeää huomioida, niin että saadaan niitä kiskonta-asioita sinne oikeuteen. Sitten tämä marjanpoimijoita koskeva lainsäädäntö on ollut hyvä uudistus, ja siitä hallitus ansaitsee kiitoksen. Sitten vielä tähän työryhmän työhön semmoisen kysyisin: Kun tämä työryhmä nytten tekee kiinteästi yhteistyötä, niin onko siitä odotettavissa ennen eduskuntavaaleja ja sitten vaalien jälkeen joitain semmoisia raportteja, joita voi hyödyntää sitten seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa tai muissa? Onko siitä työkalu semmoiseen? — Kiitos. Toinen varapuhemies Tarja Filatov Ministeri Marttinen, minuutti. Nyt alkaa aika loppua, mikä tähän on varattu. 18.51 Työministeri Matias Marttinen Rouva puhemies! Aivan tiiviisti vielä edustajan kysymykseen vastauksena: En tarkalleen nyt muista sitä työryhmän toimeksiannon valmistumispäivää, mutta se menee sinne sanotaan huhti—toukokuulle. Se on tehty kuitenkin niin, että kun oletettavasti vaalien jälkeen, toivotaan, maahan saadaan kuitenkin toimintakykyinen hallitus ja jotkut puolueet taas neuvottelemaan, niin se koko aineisto on siihen mennessä valmista, jotta neuvottelijoilla on se juuri uunituoreena käytettävissä. Elikkä se aikataulu on rakennettu tästä lähtökohdasta. Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.