Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 17 h 36 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · PTK 115/2026/2.3 vp

Torstai 19.11.2026 klo 16.00

PTK 115/2026/2.3 vp · Pöytäkirjan artikla

Tiedot

TunnusPTK 115/2026/2.3 vp
TyyppiPöytäkirjan artikla
KuvausYksittäinen kohta (artikla) täysistunnon pöytäkirjassa.
Päivämäärä19.11.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Wille Rydman esittelijä Sosiaali- ja terveysministeri
Petteri Orpo esittelijä Pääministeri
Karoliina Partanen esittelijä Sosiaaliturvaministeri
Laura Meriluoto mainittu —
Helena Marttila mainittu —
Mari Holopainen mainittu —

Valiokunnat

Täysistunto

Teksti

Pöytäkirjan asiakohta
PTK
115
2026 vp
Täysistunto
Torstai 19.11.2026 klo 16.00
2.3
Suullinen kysymys lastensuojelun palveluista (Laura Meriluoto vas)
Suullinen kysymys
SKT 179/2026 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Jussi Halla-aho
Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.
Keskustelu
16.16
Laura
Meriluoto
vas
Arvoisa puhemies! Meidän on pystyttävä tarjoamaan nuorille parempaa. Itse tapasin eilen lastensuojelutaustaisia nuoria. Heillä oli meille selkeä viesti: heitä pitää aidosti kuulla päätöksenteossa. He kertoivat, että nuoret kaipaavat arkeen enemmän turvallisia aikuisia ja että lastensuojelussa työntekijöiden vaihtuvuus ja resurssien puute heikentävät palveluiden laatua.
Pääministeri Orpo, te lupasitte hallituskautenne alussa, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia. Silti olette lisänneet esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä ja aiotte nyt jatkaa leikkauksianne lastensuojelusta. Heikennätte arviolta yli 5 000 lastensuojelun asiakkaan asemaa ja oikeuksia siirtämällä heidät lastensuojelun palveluista yleisiin sosiaalihuoltolain palveluihin. Samaan aikaan ehdotatte lastensuojelun asiakkuuden kynnystä nostettavaksi, jolloin vaarana on, että lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta tilanteen kriisiydyttyä.
Eilen tapaamani nuoret kysyivät minulta samaa kuin moni muukin on viime vuosina kysynyt: ymmärretäänkö tässä salissa, miten nämä päätökset oikeasti vaikuttavat niihin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin [Puhemies koputtaa] lapsiin ja nuoriin? — Ymmärrättekö te, pääministeri Orpo?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.18
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minä todellakin ymmärrän sen, että silloin kun joudutaan tekemään leikkauksia vaikkapa etuuksiin, niin totta kai se on silloin ihmisiltä pois.
Mutta minä kuitenkin palaan siihen, että kun me katsotaan sitä isoa kuvaa, mitä Suomessa pitää tehdä, niin se on se, että niillä aikuisilla, isillä ja äideillä, on töitä. Ja kuten peruspalveluministeri Partanen tässä luki, niin nimenomaan se vanhempien työllisyys on se avain. Sen eteen me ollaan tehty eniten töitä, ja siihen me ollaan keskitytty. [Suna Kymäläinen: Hirveän hyvin olette onnistunut!]
Mutta samaan aikaan vastaan kyllä myöskin siihen, mitä edustaja Harakka aikaisemmin kysyi, tai se tuli aikaisemmissa kysymyksissä: kyllä, on välttämätöntä tehdä lapsivaikutusarvioinnit aina lainsäädännössä, [Suna Kymäläisen välihuuto] ja tässä eduskunnan kanssa yhdessä tehty työ tulevaisuuteen katsoen on hyvä projekti.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Vielä sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä.
16.19
Sosiaali- ja terveysministeri
Wille
Rydman
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Tässä kysymyksessä on nyt ilmeisesti jonkin verran ymmärretty väärin sitä, mitä hallitus varsinaisesti on tekemässä. Kysehän on siis siitä, että meillä on yhtäältä sosiaalihuoltolaki ja toisaalta lastensuojelulaki. Näiden kahden lain suhde ei tällä hetkellä ole erityisen selvä suhteessa toisiinsa, mikä johtaa siihen, että meillä on tietyntyyppisiä asiakkaita ikään kuin väärissä jonoissa. Nyt tässä olennaisena kysymyksenä on se, että pyritään näiden kahden lain ja niiden sisältämien palveluiden välistä rajapintaa selkeyttämään.
Lastensuojelulakihan on se, missä puhutaan ennen kaikkea erityisen järeistä ja tiukoista toimenpiteistä, ja nyt olennaista olisi se, että saamme selkeämmäksi sen, että siellä lastensuojelulain piirissä ovat nimenomaan ne kaikista vaikeimmat tapaukset ja semmoiset, mitkä vaativat kaikista järeimpiä puuttumisen toimenpiteitä, kun taas sitten siellä sosiaalihuoltolain puolella olisi vähän matalamman kynnyksen palveluita. Olennaista tässä on juuri se, että ei ole väliinputoajia, ei ole sellaisia, jotka ovat ikään kuin väärän palvelun piirissä, vaan että saadaan tämä selkeytettyä. Se on nimenomaan lasten ja perheiden etu.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.
16.20
Helena
Marttila
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Sanotaan, että vaarallisimpia yhteiskunnassa ovat toimettomat, toivonsa menettäneet nuoret miehet. Euroopan mellakat osoittavat, että nuorten tulevaisuususko ja toisaalta epätoivo ovat myös yhteiskunnan vakauden kannalta merkityksellisiä.
EU:n nuorisoministerit ovat parhaillaan koolla Brysselissä. Ajattelen, että heidän salkkunsa on tässä ajassa erityisen painava. Lapset ja nuoret ovat ehkä pieni osa väestöä mutta 100 prosenttia meidän tulevaisuudestamme.
Arvoisa pääministeri, nuoret tarvitsevat toimeliaisuutta ja toivoa. Hallitus on sen sijaan vienyt työmarkkinoilta sisääntulotyöpaikkoja, lisännyt työelämän epävarmuutta ja kohdistanut leikkauksia erityisesti nuoriin. Maanantaina vietettiin Euroopan ensimmäistä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden päivää. Arvoisa pääministeri, miten arvioitte, kuinka oikeudenmukaista hallituksen politiikka on nuorten näkökulmasta ollut?
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
16.21
Pääministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Se olisi epäoikeudenmukaista politiikkaa, että me seisottaisiin tumput suorana ja annettaisiin maan velkaantua. [Suna Kymäläinen: Niinhän te teette!] Se oli se tilanne, missä me otettiin kapula vastaan, [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] ja me ollaan tehty määrätietoisesti töitä sen eteen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että julkisia menoja pistetään kuriin, säästetään, [Timo Harakka: Ennätysvelkaantuminen!] ja sen lisäksi me ollaan tehty toisella puolella töitä, että tähän maahan syntyy talouden kasvua ja työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa. Ja kyllä, hallituksen työ on tuottamassa tulosta. Talous on kääntynyt, talouden kasvu on erittäin voimakasta ja laaja-alaista laajasti Suomessa, ja sitä kautta eri puolille Suomea syntyy työpaikkoja näitten nuorten vanhemmille, nuorille itselleen.
Tätä viestiä minä toivon, että kerrotaan myöskin nuorille. Peli ei ole tässä maassa menetetty, vaan me nähdään tällä hetkellä voimakasta kasvua, uskoa tulevaisuuteen. Viestitään sitä nuorille ja kerrotaan heille, että nyt tämä näyttää paremmalta ja että ennusteidenkin mukaan työpaikkoja syntyy ja sitä kautta heillekin tulee mahdollisuuksia. Me olemme uudistaneet työmarkkinoita, jotta niitä työpaikkoja syntyy, emme siksi, että nuori ei pääsisi töihin.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.
16.22
Mari
Holopainen
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Lapset eivät voi vaikuttaa valitettavasti vanhempiensa työllisyyteen, vaikka ministeri täällä peräänkuuluttaa sitä, että kaikkein paras keino vaikuttaa olisi se, että ihmiset menevät töihin. Arvoisa ministeri Partanen, kaikki vanhemmat eivät voi mennä töihin. Meillä on vanhempia, jotka toimivat lapsensa omaishoitajina. Meillä on ihmisiä, jotka eivät työllisty lukuisista yrityksistä huolimatta. Ihmiset voivat sairastua. Näin voi käydä ihan kenelle tahansa. Tässä tilanteessa teidän ainut kehotuksenne onkin, että menkää töihin, semmoisessa tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt niin surkeaa talouspolitiikkaa, että tässä maassa on EU:n korkein työttömyys. Miten hallitus suhtautuu tähän ilmeiseen ristiriitaan? Kysyisin ministeri Partaselta: miten lapset voivat vaikuttaa vanhempiensa työllistymiseen tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt historiallisen huonoa työllisyyspolitiikkaa näiden lukujen valossa, ainakin tällä hetkellä?
Puhemies Jussi Halla-aho
Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä.
16.23
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina
Partanen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kun hallitus on joutunut hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa sopeuttamaan julkisia menoja, koska meidän julkiset menot ovat niin vakavasti epätasapainossa meidän tulojen kanssa, niin me olemme silti pystyneet jättämään tietyt etuudet näitten sopeutusten ja leikkauksien ulkopuolelle, ja se kertoo myös hallituksen arvoista. Olemme korottaneet lapsilisiä, elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle, olemme korottaneet äitiysavustusta. Tämä kertoo siitä, että kyllä, tässä erittäin haastavassa tilanteessa me pyrimme kaikista heikoimmassa asemassa olevia sulkemaan näiden sopeutusten ulkopuolelle. Mutta on myös hyvä ymmärtää se, että näitä kaikkia etuuksia, kaikkia näitä palveluita maksetaan verorahoin, julkisilla varoilla, ja silloin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä tekemään sellaista politiikkaa ja tehdä sellaista politiikkaa, joka luo Suomeen kasvua, tulevaisuudenuskoa, jotta yritykset haluavat investoida tänne myös maan rajojen ulkopuolelta ja sitä kautta luoda hyvinvointia ja työllisyyttä Suomeen. Vain näin me pystymme myös siirtämään [Puhemies koputtaa] tämän hyvinvointiyhteiskunnan seuraavalle sukupolvelle.