Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 21 h 28 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · SuVL 11/2026 vp

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen muuttaminen)

SuVL 11/2026 vp · Valiokunnan lausunto

Tiedot

TunnusSuVL 11/2026 vp
TyyppiValiokunnan lausunto
KuvausValiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta.
Päivämäärä18.11.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

päästökauppamarkkinat (taloustiede)päästöoikeudetkasvihuonekaasutilmastopolitiikkameriliikenneEU-direktiivitEU-asetuksetEuroopan unioni

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Jani Kokko allekirjoittaja —
Helena Marttila allekirjoittaja —
Antti Rinne allekirjoittaja —
Pinja Perholehto allekirjoittaja —
Sofia Virta allekirjoittaja —
Mai Kivelä allekirjoittaja —
Pia Lohikoski allekirjoittaja —
Karoliina Anttonen mainittu lainsäädäntöneuvos
Kimmo Ollikka mainittu erikoistutkija
Jyri Seppälä mainittu puheenjohtaja
Mattias Hellström mainittu Public Affairs Manager
Tuuli Kaskinen mainittu toimitusjohtaja
Ulla Heinonen mainittu johtaja
Maria Wang mainittu vanhempi tutkija
Ville Hulkkonen mainittu johtaja
Teppo Säkkinen mainittu johtaja, kestävä kasvu
Sinuhe Wallinheimo mainittu —
Laura Huhtasaari mainittu —
Pinja Perholehto mainittu —
Sanna Antikainen mainittu —
Eva Biaudet mainittu —
Juho Eerola mainittu —
Ritva Elomaa mainittu —
Pertti Hemmilä mainittu —
Ville Kaunisto mainittu —
Teemu Keskisarja mainittu —
Mai Kivelä mainittu —
Jani Kokko mainittu —
Mika Lintilä mainittu —
Helena Marttila mainittu —
Susanne Päivärinta mainittu —
Antti Rinne mainittu —
Onni Rostila mainittu —
Arto Satonen mainittu —
Eerikki Viljanen mainittu —
Sofia Virta mainittu —
Aleksi Jäntti mainittu —
Ari Koponen mainittu —
Pia Lohikoski mainittu —
Jani Mäkelä mainittu —
Anders Norrback mainittu —
Mika Riipi mainittu —
Laura Aho mainittu valiokuntaneuvos

Valiokunnat

Ahvenanmaan maakunnan hallitusBoliden Harjavalta OyClimate Leadership Coalition ryElinkeinoelämän keskusliitto ryElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAEnergiateollisuus ryFinnair OyjKemianteollisuus ryMetsäteollisuus ryNeste OyjSt1 Nordic OySuomen Varustamot rySuomen ilmastopaneeliSuomen luonnonsuojeluliitto rySuuri valiokuntaTeknologiateollisuus ryValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTliikenne- ja viestintävaliokuntamaa- ja metsätalousvaliokuntasuuri valiokuntatalousvaliokuntaympäristöministeriöympäristövaliokunta

Teksti

Valiokunnan lausunto
SuVL
11
2026 vp
U 60/2026 vp
Suuri valiokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen muuttaminen)
Valtioneuvostolle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen muuttaminen) (
U 60/2026 vp
Lausunnot
Asiasta on annettu seuraavat lausunnot:
liikenne- ja viestintävaliokunta
LiVL 17/2026 vp
ympäristövaliokunta
YmVL 32/2026 vp
maa- ja metsätalousvaliokunta
MmVL 25/2026 vp
talousvaliokunta
TaVL 34/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
lainsäädäntöneuvos
Karoliina
Anttonen
ympäristöministeriö
erikoistutkija
Kimmo
Ollikka
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
puheenjohtaja
Jyri
Seppälä
Suomen ilmastopaneeli
Public Affairs Manager
Mattias
Hellström
Neste Oyj
toimitusjohtaja
Tuuli
Kaskinen
Climate Leadership Coalition ry
johtaja
Ulla
Heinonen
Elinkeinoelämän keskusliitto ry
vanhempi tutkija
Maria
Wang
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
johtaja
Ville
Hulkkonen
Metsäteollisuus ry
johtaja, kestävä kasvu
Teppo
Säkkinen
Teknologiateollisuus ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
ympäristöministeriö
Ahvenanmaan maakunnan hallitus
Boliden Harjavalta Oy
Finnair Oyj
St1 Nordic Oy
Energiateollisuus ry
Kemianteollisuus ry
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Suomen Varustamot ry
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (jäljempänä päästökauppadirektiivi) sekä markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 (markkinavakausvarantopäätös) muuttamisesta (COM(2026) 616 final).
Komissio antoi samalla myös ehdotuksen asetukseksi meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun asetuksen (EU) 2015/757 (MRV-asetus) ja uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1805 (FuelEU Maritime asetus) muuttamisesta (COM(2026) 620 final) siltä osin kun asetukset liittyvät päästökaupan toimintaan.
Komission edellä mainitut ehdotukset ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja ne täydentävät toisiaan, minkä vuoksi ne on käsitelty yhdessä U-kirjelmässä.
Ehdotusten pääasiallinen sisältö on kuvattu valtioneuvoston kirjelmässä U 60/2026 vp.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston kanta ehdotuksiin on esitetty valtioneuvoston kirjelmässä U 60/2026 vp.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
(1)
(2)
TaVL 34/2026 vp
LiVL 17/2026 vp
MmVL 25/2026 vp
YmVL 32/2026 vp
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)
SuVL 7/2025 vp
(9)
(10)
(11)
(12)
(13)
(14)
(15)
(16)
(17)
(18)
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Suuri valiokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä täsmennyksiä.
Helsingissä 18.11.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Sinuhe
Wallinheimo
kok
1. varapuheenjohtaja
Laura
Huhtasaari
ps
2. varapuheenjohtaja
Pinja
Perholehto
sd
jäsen
Sanna
Antikainen
ps (osittain)
jäsen
Eva
Biaudet
r
jäsen
Juho
Eerola
ps
jäsen
Ritva
Elomaa
ps
jäsen
Pertti
Hemmilä
kok
jäsen
Ville
Kaunisto
kok
jäsen
Teemu
Keskisarja
ps
jäsen
Mai
Kivelä
vas
jäsen
Jani
Kokko
sd
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Helena
Marttila
sd
jäsen
Susanne
Päivärinta
kok
jäsen
Antti
Rinne
sd
jäsen
Onni
Rostila
ps (osittain)
jäsen
Arto
Satonen
kok
jäsen
Eerikki
Viljanen
kesk
jäsen
Sofia
Virta
vihr
varajäsen
Aleksi
Jäntti
kok
varajäsen
Ari
Koponen
ps (osittain)
varajäsen
Pia
Lohikoski
vas
varajäsen
Jani
Mäkelä
ps (osittain)
varajäsen
Anders
Norrback
r
varajäsen
Mika
Riipi
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Laura
Aho
Eriävä mielipide 1
Perustelut
EU:n päästökauppajärjestelmä on unionin ilmastopolitikan keskeinen ohjauskeino kasvihuone-päästöjen vähentämiseksi. Komissio antoi 17.7.2026 ehdotukset päästökauppajärjestelmän uudistamisesta, joiden tavoitteena on komission mukaan saattaa päästökauppajärjestelmä linjaan vuodelle 2040 asetetun 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteen ja vuodelle 2050 asetetun il-mastoneutraaliustavoitteen kanssa.
Yhdymme suuren valiokunnan lausuntoon muilta osin kuin neuvottelutavoitteen osalta liittyen lineaariseen vähennyskertoimeen. Komissio ehdottaa, että lineaarinen vähennyskerroin olisi 3,7 prosenttia vuosina 2031-2035 ja 1,7 prosenttia vuodesta 2036 lähtien.  Tämä tarkoittaisi vähen-nyskertoimen laskemista vuosille 2028-2030 asetetusta 4,4 prosentista. Suuri valiokunta yhtyy lausunnossaan valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan kauden 2031-2040 ensimmäisinä vuosina lineaarisen vähennyskertoimen tulisi olla mahdollisimman korkea. Mielestämme Suomen ei pidä hyväksyä vähennyksiä, vaan 4,4 prosentin lineaarinen vähennyskerroin tulisi säilyttää vähintään vuoteen 2035 asti.
Lineaarisen vähennyskertoimen alentaminen tarkoittaisi liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrän kasvamista ja lisäisi siten järjestelmän kumulatiivisia päästöjä. Ilmastovaikutusten osalta pitkällä aikavälillä on keskeistä liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä. Ilmasto-paneelin arvion mukaan markkinavakausvarannon päästöoikeuksien mitätöintien loppuminen johtuen korkeasta mitätöintikynnyksestä ja ehdotettu lineaarisen vähennyskertoimen laskeminen kasvattavat kumulatiivisia nettopäästöjä noin 3 GtCO2 vuoteen 2050 mennessä.
Sääntely-ympäristön vakauden, investointivarmuuden, kilpailukyvyn ja edelläkävijäyritysten aseman kannalta ei ole perusteltua heikentää päästökauppajärjestelmää. Päästökauppajärjestelmän tulee jatkossakin ohjata vähähiilisin ratkaisuihin ja edistää vihreää siirtymää sekä talouden uudistumista. Vastaavasti on huomioitavaa, että mikäli päästökauppajärjestelmää heikennetään, siirtyy muille sektoreille paineita lisätä päästövähennyksiä, jotka voivat olla kalliimpia ja vaikeampia toteuttaa.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että valtioneuvosto ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 18.11.2026
Jani
Kokko
sd.
Helena
Marttila
sd.
Antti
Rinne
sd.
Pinja
Perholehto
sd.
Eriävä mielipide 2
Perustelut
Valtioneuvoston kannassa tunnistetaan hyvin päästökauppasektorin merkitys tärkeänä työkaluna koko EU:n päästövähennysten ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Päästökauppasektorin merkityksen korostaminen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että valtioneuvoston kannassa suhtaudutaan komission päästökauppaa heikentäviin ehdotuksiin lähtökohtaisen myönteisesti.
Päästökauppasektori on ollut Suomen myönteisen päästökehityksen keskeisin ajuri. Päästöt päästökauppasektorilla ovat laskeneet tasaisesti. Samaan aikaan päästökauppasektorilla on suomalaisen elinkeinoelämän tuki ja suomalaiset edelläkävijyyteen pyrkivät yritykset hyötyvät vahvasta ja tiukasta päästökaupasta.
Komission kanta tuo lukuisia väljennyksiä ja heikennyksiä päästökauppajärjestelmään. Lineaari-sen päästökertoimen kasvattaminen, kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö, päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkaminen ja markkinavakausvarannon mitätöintien poistaminen heikentävät kaikki päästökauppaa.
Kuten Ilmastopaneeli huomauttaa, komission esitykset väistämättä lisäävät EU:n päästöjä. Globaalilla tasolla ilmaston kuumenemisen hillintä tulee vaatimaan myös fossiilisten päästöjen saamista pois ilmakehästä. Kun huomioidaan, että hiilen poistaminen ilmakehästä maksaa myös paljon, ei päästökauppasektorin höllentämistä voida pitää perusteltuna tai taloudellisesti järkevänä suuntana. Vähemmän kunnianhimoinen päästökauppa ei tue yhtä vahvasti uusien teknologioiden käyttöönottoa kuin tiukempi päästökauppa.
Ilmastoyksiköihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia, joita myös valtioneuvoston kannassa käydään läpi. Onkin erittäin epävarmaa, johtaako kv-yksiköiden ostaminen kokonaisuuden kannalta sellaisiin nettovaikutuksiin, jotka perustelisivat niiden hyväksymistä päästökauppasektorin joustoihin. Jotta päästövähennykset olisivat vakaimmalla mahdollisella pohjalla, ei etenkään päästökauppasektorilla tulisi hyväksyä yksiköiden ostamista vaihtoehtoisena toimena EU:n sisällä tehtäville päästövähennyksille.
Valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset tulisi ensisijaisesti palauttaa EU:n päästökaupan piiriin, ei voi hyväksyä esitetyssä muodossa. Kyseiset laitokset rajattiin päästökaupan ulkopuolelle vuoden 2026 alusta, koska niiden fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siten päästöoikeuksien hankintatarve on vähäistä. Niiden palauttaminen päästökauppaan ei siksi välttämättä tuottaisi merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, mutta voisi avata mahdollisuuksia ilmaisjakoon ja muuhun taloudelliseen hyötyyn ilman vastaavaa ilmastohyötyä.
Suomen kannassa tulisi edellyttää, että myös maininta hiiliosingosta säilytetään (kuten nykyisen direktiivin 3(hb) kohdassa). Tärkeää on, ettei päästökaupan uudistuksessa hämärretä sitä, saako päästökauppatuloja käyttää hiiliosinkoon vai ei.
On myös syytä kyseenalaistaa sitä, onko päästökauppasektorin joustojen lisääminen Suomen kannalta edullista. Päästökauppasektorin heikkeneminen siirtää painetta taakanjako- ja maankäyttösektoreille. Näiden molempien osalta Suomella on jo tällä hetkellä merkittäviä haasteita saavuttaa asetetut tavoitteet.
Valtioneuvoston kanta päätyy myös vastustamaan lentoliikenteen päästökaupan laajentamista, mikä on ongelmallista. Päästövähennysten kannalta lentoliikenteen päästökaupan laajentaminen olisi erittäin olennainen askel. Suomen tulee tukea lentoliikenteen päästökaupan laajentamista kaikkiin ETA-alueelta lähteviin lentoihin antamalla tätä koskevan rajoituksen vanhentua vuoden 2026 lopussa.
Päästökaupan vahva ohjausvaikutus on keskeistä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja geopoliittisesti ongelmallisen fossiilienergiariippuvuuden purkamiseksi.  Edellä olevien ongel-mien vuoksi Suomen tulisikin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti vastustaa esitettyjä päästö-kauppasektorin heikennyksiä.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että Suomen ei tule hyväksyä direktiiviehdotusta nykyisessä muodossaan ja Suomen tulee vaatia sen korjaamista edellä perusteluosassa esitetyn mukaisesti..
Helsingissä 18.11.2026
Sofia
Virta
vihr.
Mai
Kivelä
vas.
Pia
Lohikoski
vas.