Etusivu · Valmistellut asiat · SuVL 11/2026 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen muuttaminen)
SuVL 11/2026 vp · Valiokunnan lausunto
Tiedot
| Tunnus | SuVL 11/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan lausunto |
| Kuvaus | Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta. |
| Päivämäärä | 18.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
päästökauppamarkkinat (taloustiede)päästöoikeudetkasvihuonekaasutilmastopolitiikkameriliikenneEU-direktiivitEU-asetuksetEuroopan unioni
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Jani Kokko | allekirjoittaja | — |
| Helena Marttila | allekirjoittaja | — |
| Antti Rinne | allekirjoittaja | — |
| Pinja Perholehto | allekirjoittaja | — |
| Sofia Virta | allekirjoittaja | — |
| Mai Kivelä | allekirjoittaja | — |
| Pia Lohikoski | allekirjoittaja | — |
| Karoliina Anttonen | mainittu | lainsäädäntöneuvos |
| Kimmo Ollikka | mainittu | erikoistutkija |
| Jyri Seppälä | mainittu | puheenjohtaja |
| Mattias Hellström | mainittu | Public Affairs Manager |
| Tuuli Kaskinen | mainittu | toimitusjohtaja |
| Ulla Heinonen | mainittu | johtaja |
| Maria Wang | mainittu | vanhempi tutkija |
| Ville Hulkkonen | mainittu | johtaja |
| Teppo Säkkinen | mainittu | johtaja, kestävä kasvu |
| Sinuhe Wallinheimo | mainittu | — |
| Laura Huhtasaari | mainittu | — |
| Pinja Perholehto | mainittu | — |
| Sanna Antikainen | mainittu | — |
| Eva Biaudet | mainittu | — |
| Juho Eerola | mainittu | — |
| Ritva Elomaa | mainittu | — |
| Pertti Hemmilä | mainittu | — |
| Ville Kaunisto | mainittu | — |
| Teemu Keskisarja | mainittu | — |
| Mai Kivelä | mainittu | — |
| Jani Kokko | mainittu | — |
| Mika Lintilä | mainittu | — |
| Helena Marttila | mainittu | — |
| Susanne Päivärinta | mainittu | — |
| Antti Rinne | mainittu | — |
| Onni Rostila | mainittu | — |
| Arto Satonen | mainittu | — |
| Eerikki Viljanen | mainittu | — |
| Sofia Virta | mainittu | — |
| Aleksi Jäntti | mainittu | — |
| Ari Koponen | mainittu | — |
| Pia Lohikoski | mainittu | — |
| Jani Mäkelä | mainittu | — |
| Anders Norrback | mainittu | — |
| Mika Riipi | mainittu | — |
| Laura Aho | mainittu | valiokuntaneuvos |
Valiokunnat
Ahvenanmaan maakunnan hallitusBoliden Harjavalta OyClimate Leadership Coalition ryElinkeinoelämän keskusliitto ryElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAEnergiateollisuus ryFinnair OyjKemianteollisuus ryMetsäteollisuus ryNeste OyjSt1 Nordic OySuomen Varustamot rySuomen ilmastopaneeliSuomen luonnonsuojeluliitto rySuuri valiokuntaTeknologiateollisuus ryValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTliikenne- ja viestintävaliokuntamaa- ja metsätalousvaliokuntasuuri valiokuntatalousvaliokuntaympäristöministeriöympäristövaliokunta
Teksti
Valiokunnan lausunto SuVL 11 2026 vp U 60/2026 vp Suuri valiokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen muuttaminen) Valtioneuvostolle JOHDANTO Vireilletulo Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen muuttaminen) ( U 60/2026 vp Lausunnot Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: liikenne- ja viestintävaliokunta LiVL 17/2026 vp ympäristövaliokunta YmVL 32/2026 vp maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 25/2026 vp talousvaliokunta TaVL 34/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: lainsäädäntöneuvos Karoliina Anttonen ympäristöministeriö erikoistutkija Kimmo Ollikka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT puheenjohtaja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneeli Public Affairs Manager Mattias Hellström Neste Oyj toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen Climate Leadership Coalition ry johtaja Ulla Heinonen Elinkeinoelämän keskusliitto ry vanhempi tutkija Maria Wang Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA johtaja Ville Hulkkonen Metsäteollisuus ry johtaja, kestävä kasvu Teppo Säkkinen Teknologiateollisuus ry Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: ympäristöministeriö Ahvenanmaan maakunnan hallitus Boliden Harjavalta Oy Finnair Oyj St1 Nordic Oy Energiateollisuus ry Kemianteollisuus ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Varustamot ry VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Euroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (jäljempänä päästökauppadirektiivi) sekä markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 (markkinavakausvarantopäätös) muuttamisesta (COM(2026) 616 final). Komissio antoi samalla myös ehdotuksen asetukseksi meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun asetuksen (EU) 2015/757 (MRV-asetus) ja uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1805 (FuelEU Maritime asetus) muuttamisesta (COM(2026) 620 final) siltä osin kun asetukset liittyvät päästökaupan toimintaan. Komission edellä mainitut ehdotukset ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja ne täydentävät toisiaan, minkä vuoksi ne on käsitelty yhdessä U-kirjelmässä. Ehdotusten pääasiallinen sisältö on kuvattu valtioneuvoston kirjelmässä U 60/2026 vp. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvoston kanta ehdotuksiin on esitetty valtioneuvoston kirjelmässä U 60/2026 vp. VALIOKUNNAN PERUSTELUT (1) (2) TaVL 34/2026 vp LiVL 17/2026 vp MmVL 25/2026 vp YmVL 32/2026 vp (3) (4) (5) (6) (7) (8) SuVL 7/2025 vp (9) (10) (11) (12) (13) (14) (15) (16) (17) (18) VALIOKUNNAN LAUSUNTO Suuri valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä täsmennyksiä. Helsingissä 18.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo kok 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ps 2. varapuheenjohtaja Pinja Perholehto sd jäsen Sanna Antikainen ps (osittain) jäsen Eva Biaudet r jäsen Juho Eerola ps jäsen Ritva Elomaa ps jäsen Pertti Hemmilä kok jäsen Ville Kaunisto kok jäsen Teemu Keskisarja ps jäsen Mai Kivelä vas jäsen Jani Kokko sd jäsen Mika Lintilä kesk jäsen Helena Marttila sd jäsen Susanne Päivärinta kok jäsen Antti Rinne sd jäsen Onni Rostila ps (osittain) jäsen Arto Satonen kok jäsen Eerikki Viljanen kesk jäsen Sofia Virta vihr varajäsen Aleksi Jäntti kok varajäsen Ari Koponen ps (osittain) varajäsen Pia Lohikoski vas varajäsen Jani Mäkelä ps (osittain) varajäsen Anders Norrback r varajäsen Mika Riipi kesk Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Laura Aho Eriävä mielipide 1 Perustelut EU:n päästökauppajärjestelmä on unionin ilmastopolitikan keskeinen ohjauskeino kasvihuone-päästöjen vähentämiseksi. Komissio antoi 17.7.2026 ehdotukset päästökauppajärjestelmän uudistamisesta, joiden tavoitteena on komission mukaan saattaa päästökauppajärjestelmä linjaan vuodelle 2040 asetetun 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteen ja vuodelle 2050 asetetun il-mastoneutraaliustavoitteen kanssa. Yhdymme suuren valiokunnan lausuntoon muilta osin kuin neuvottelutavoitteen osalta liittyen lineaariseen vähennyskertoimeen. Komissio ehdottaa, että lineaarinen vähennyskerroin olisi 3,7 prosenttia vuosina 2031-2035 ja 1,7 prosenttia vuodesta 2036 lähtien. Tämä tarkoittaisi vähen-nyskertoimen laskemista vuosille 2028-2030 asetetusta 4,4 prosentista. Suuri valiokunta yhtyy lausunnossaan valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan kauden 2031-2040 ensimmäisinä vuosina lineaarisen vähennyskertoimen tulisi olla mahdollisimman korkea. Mielestämme Suomen ei pidä hyväksyä vähennyksiä, vaan 4,4 prosentin lineaarinen vähennyskerroin tulisi säilyttää vähintään vuoteen 2035 asti. Lineaarisen vähennyskertoimen alentaminen tarkoittaisi liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrän kasvamista ja lisäisi siten järjestelmän kumulatiivisia päästöjä. Ilmastovaikutusten osalta pitkällä aikavälillä on keskeistä liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä. Ilmasto-paneelin arvion mukaan markkinavakausvarannon päästöoikeuksien mitätöintien loppuminen johtuen korkeasta mitätöintikynnyksestä ja ehdotettu lineaarisen vähennyskertoimen laskeminen kasvattavat kumulatiivisia nettopäästöjä noin 3 GtCO2 vuoteen 2050 mennessä. Sääntely-ympäristön vakauden, investointivarmuuden, kilpailukyvyn ja edelläkävijäyritysten aseman kannalta ei ole perusteltua heikentää päästökauppajärjestelmää. Päästökauppajärjestelmän tulee jatkossakin ohjata vähähiilisin ratkaisuihin ja edistää vihreää siirtymää sekä talouden uudistumista. Vastaavasti on huomioitavaa, että mikäli päästökauppajärjestelmää heikennetään, siirtyy muille sektoreille paineita lisätä päästövähennyksiä, jotka voivat olla kalliimpia ja vaikeampia toteuttaa. Mielipide Edellä olevan perusteella esitämme, että valtioneuvosto ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 18.11.2026 Jani Kokko sd. Helena Marttila sd. Antti Rinne sd. Pinja Perholehto sd. Eriävä mielipide 2 Perustelut Valtioneuvoston kannassa tunnistetaan hyvin päästökauppasektorin merkitys tärkeänä työkaluna koko EU:n päästövähennysten ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Päästökauppasektorin merkityksen korostaminen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että valtioneuvoston kannassa suhtaudutaan komission päästökauppaa heikentäviin ehdotuksiin lähtökohtaisen myönteisesti. Päästökauppasektori on ollut Suomen myönteisen päästökehityksen keskeisin ajuri. Päästöt päästökauppasektorilla ovat laskeneet tasaisesti. Samaan aikaan päästökauppasektorilla on suomalaisen elinkeinoelämän tuki ja suomalaiset edelläkävijyyteen pyrkivät yritykset hyötyvät vahvasta ja tiukasta päästökaupasta. Komission kanta tuo lukuisia väljennyksiä ja heikennyksiä päästökauppajärjestelmään. Lineaari-sen päästökertoimen kasvattaminen, kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö, päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkaminen ja markkinavakausvarannon mitätöintien poistaminen heikentävät kaikki päästökauppaa. Kuten Ilmastopaneeli huomauttaa, komission esitykset väistämättä lisäävät EU:n päästöjä. Globaalilla tasolla ilmaston kuumenemisen hillintä tulee vaatimaan myös fossiilisten päästöjen saamista pois ilmakehästä. Kun huomioidaan, että hiilen poistaminen ilmakehästä maksaa myös paljon, ei päästökauppasektorin höllentämistä voida pitää perusteltuna tai taloudellisesti järkevänä suuntana. Vähemmän kunnianhimoinen päästökauppa ei tue yhtä vahvasti uusien teknologioiden käyttöönottoa kuin tiukempi päästökauppa. Ilmastoyksiköihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia, joita myös valtioneuvoston kannassa käydään läpi. Onkin erittäin epävarmaa, johtaako kv-yksiköiden ostaminen kokonaisuuden kannalta sellaisiin nettovaikutuksiin, jotka perustelisivat niiden hyväksymistä päästökauppasektorin joustoihin. Jotta päästövähennykset olisivat vakaimmalla mahdollisella pohjalla, ei etenkään päästökauppasektorilla tulisi hyväksyä yksiköiden ostamista vaihtoehtoisena toimena EU:n sisällä tehtäville päästövähennyksille. Valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset tulisi ensisijaisesti palauttaa EU:n päästökaupan piiriin, ei voi hyväksyä esitetyssä muodossa. Kyseiset laitokset rajattiin päästökaupan ulkopuolelle vuoden 2026 alusta, koska niiden fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siten päästöoikeuksien hankintatarve on vähäistä. Niiden palauttaminen päästökauppaan ei siksi välttämättä tuottaisi merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, mutta voisi avata mahdollisuuksia ilmaisjakoon ja muuhun taloudelliseen hyötyyn ilman vastaavaa ilmastohyötyä. Suomen kannassa tulisi edellyttää, että myös maininta hiiliosingosta säilytetään (kuten nykyisen direktiivin 3(hb) kohdassa). Tärkeää on, ettei päästökaupan uudistuksessa hämärretä sitä, saako päästökauppatuloja käyttää hiiliosinkoon vai ei. On myös syytä kyseenalaistaa sitä, onko päästökauppasektorin joustojen lisääminen Suomen kannalta edullista. Päästökauppasektorin heikkeneminen siirtää painetta taakanjako- ja maankäyttösektoreille. Näiden molempien osalta Suomella on jo tällä hetkellä merkittäviä haasteita saavuttaa asetetut tavoitteet. Valtioneuvoston kanta päätyy myös vastustamaan lentoliikenteen päästökaupan laajentamista, mikä on ongelmallista. Päästövähennysten kannalta lentoliikenteen päästökaupan laajentaminen olisi erittäin olennainen askel. Suomen tulee tukea lentoliikenteen päästökaupan laajentamista kaikkiin ETA-alueelta lähteviin lentoihin antamalla tätä koskevan rajoituksen vanhentua vuoden 2026 lopussa. Päästökaupan vahva ohjausvaikutus on keskeistä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja geopoliittisesti ongelmallisen fossiilienergiariippuvuuden purkamiseksi. Edellä olevien ongel-mien vuoksi Suomen tulisikin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti vastustaa esitettyjä päästö-kauppasektorin heikennyksiä. Mielipide Edellä olevan perusteella esitämme, että Suomen ei tule hyväksyä direktiiviehdotusta nykyisessä muodossaan ja Suomen tulee vaatia sen korjaamista edellä perusteluosassa esitetyn mukaisesti.. Helsingissä 18.11.2026 Sofia Virta vihr. Mai Kivelä vas. Pia Lohikoski vas.