Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 21 h 29 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · SiVM 13/2026 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

SiVM 13/2026 vp · Valiokunnan mietintö

Tiedot

TunnusSiVM 13/2026 vp
TyyppiValiokunnan mietintö
KuvausValiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi.
Päivämäärä18.11.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

oppivelvollisuusnuoretvalmennustutkinnottyöpajatoiminta (sosiaalityö)ammatilliset oppilaitoksetmatkakorvauksetmaksuttomuuskoulutusperusopetus

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Pia Lohikoski allekirjoittaja —
Eeva-Johanna Eloranta allekirjoittaja —
Tuula Haatainen allekirjoittaja —
Pia Hiltunen allekirjoittaja —
Mari Holopainen allekirjoittaja —
Maria Soininen mainittu hallitussihteeri
Virve Jämsén mainittu johtaja
Minna Antila mainittu juristi
Samuli Leppämäki mainittu vaikuttamisen asiantuntija
Mirjami Lehikoinen mainittu erityisasiantuntija
Jussi-Pekka Rode mainittu asiantuntija
Tuula Haatainen mainittu —
Ari Koponen mainittu —
Sandra Bergqvist mainittu —
Maaret Castrén mainittu —
Eeva-Johanna Eloranta mainittu —
Pia Hiltunen mainittu —
Mari Holopainen mainittu —
Laura Huhtasaari mainittu —
Hanna Kosonen mainittu —
Milla Lahdenperä mainittu —
Pia Lohikoski mainittu —
Sara Seppänen mainittu —
Markku Siponen mainittu —
Jaana Strandman mainittu —
Oskari Valtola mainittu —
Maiju Tuominen mainittu —

Valiokunnat

Aikuislukioliitto ryAmmattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ryInto — etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ryNuorisoala ryNuorisotutkimusseura ryOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ryOpetushallitusSivistysala rySivistysvaliokuntaSuomen KuntaliittoSuomen Lukiolaisten Liitto rySuomen Rehtorit rySuomen Vanhempainliitto rySuomen opinto-ohjaajat ryopetus- ja kulttuuriministeriösivistysvaliokunta

Teksti

Valiokunnan mietintö
SiVM
13
2026 vp
HE 213/2026 vp
Sivistysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (
HE 213/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
hallitussihteeri
Maria
Soininen
opetus- ja kulttuuriministeriö
johtaja
Virve
Jämsén
Opetushallitus
juristi
Minna
Antila
Suomen Kuntaliitto
vaikuttamisen asiantuntija
Samuli
Leppämäki
Nuorisoala ry
erityisasiantuntija
Mirjami
Lehikoinen
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
asiantuntija
Jussi-Pekka
Rode
Sivistysala ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Aikuislukioliitto ry
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Into — etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Nuorisotutkimusseura ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen opinto-ohjaajat ry
Suomen Rehtorit ry
Suomen Vanhempainliitto ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oppivelvollisuuslakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia.
Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksia tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen toimivuudesta. Esityksessä ehdotetaan mahdollistettavaksi oppivelvollisuuden suorittaminen myös nuorten työpajatoiminnassa.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi tarkennettavaksi niitä oppivelvollisuuslain säännöksiä, jotka koskevat oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä, asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta, maksuttomuutta sekä majoituskorvausta.
Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi myös niitä tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain säännöksiä, jotka koskevat järjestämisluvan myöntämistä, koulutuksen laajuutta ja muodostumista, opiskelijan yksilöllisiä valintoja sekä perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain soveltamista.
Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi myös perusopetuslain sääntelyä aikuisten perusopetuksen maksuttomuudesta.
Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain säännöksiä siten, että niihin lisättäisiin velvollisuus ottaa opiskelijoiksi ensisijaisesti oppivelvolliset hakijat valtakunnallisia hakumenettelyitä käytettäessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esityksen tausta ja tavoitteet
Hallituksen esitys liittyy erityisesti pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen toimivuudesta sekä oppivelvollisuuden suorittamisen mahdollistamisesta nuorten työpajatoiminnassa. Esityksellä pyritään lisäksi selkeyttämään oppivelvollisuuslakia ja siihen liittyviä lakeja niiden käytännön soveltamisessa todettujen täsmennystarpeiden pohjalta. Tältä osin muutosehdotukset liittyvät sääntelyyn, joka koskee muun muassa oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä, opiskelijaksi ottamista, majoituskorvausta sekä niin sanottujen kaksois- ja kolmoistutkintojen suorittamista.
Hallituksen esityksen tavoitteena on, että jokaiselle oppivelvolliselle löytyy tarkoituksenmukainen koulutusmuoto ja opiskelupaikka oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Lisäksi tavoitteena on tukea oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksia, koulutuspolun jatkuvuutta ja toisen asteen tutkinnon suorittamista. Ehdotetut muutokset on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti eli nykyisten määrärahojen puitteissa.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien 1. ja 3.—6. lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta koskevan lain (2. lakiehdotus) 26 §:ään ehdotetaan teknistä muutosta, sillä valiokunnan aiemmin käsittelemään hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (
SiVM 12/2026 vp
HE 212/2026 vp
Oppivelvollisuuden suorittaminen nuorten työpajatoiminnassa
Oppivelvollisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset oppivelvollisuuden suorittamisesta nuorten työpajatoiminnassa. Oppivelvolliset voivat nykyisin osallistua nuorisolaissa tarkoitettuun nuorten työpajatoimintaan ainoastaan silloin, kun heillä on koulutuspaikka, ja kustannukset katetaan tällöin koulutuksen järjestäjän saamasta valtionosuusrahoituksesta.
Lakiehdotuksen 5 §:n 4 momentin mukaan oppivelvollinen, jota ei ole otettu minkään koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, voi suorittaa oppivelvollisuutta osallistumalla nuorten työpajatoimintaan ennen kuin asuinkunta osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan oppivelvollisuuslain 15 §:n mukaisesti. Näissä tilanteissa on kyse nuorisolaissa tarkoitetusta työpajatoiminnasta, johon myönnetään valtionavustusta nuorisolain 21 §:n nojalla.
Ehdotuksen mukaan oppivelvollisuutta on mahdollista suorittaa nuorten työpajalla sen kahden kuukauden aikana, jolloin oppivelvollinen on asuinkuntansa ohjaus- ja valvontavastuun piirissä, mutta hänelle ei ole vielä osoitettu opiskelupaikkaa. Tämä koskee ennen kaikkea tilanteita, joissa oppivelvollinen ei ole saanut opiskelupaikkaa perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa tai jatkuvassa haussa ja on tullut asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuun piiriin. Lisäksi säännös koskee tilanteita, joissa oppivelvollinen on katsottu eronneeksi opinnoistaan tai hänen opiskeluoikeutensa on peruutettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nojalla ja hän on tullut kunnan ohjaus- ja valvontavastuun piiriin.
Useat lausunnonantajat ovat kannattaneet oppivelvollisuuden suorittamisen mahdollistamista nuorten työpajatoiminnassa, sillä ehdotus lisää perusopetuksen päättymisen jälkeen opiskelupaikkaa vailla olevien nuorten vaihtoehtoja suorittaa oppivelvollisuutta. Sivistysvaliokunta katsoo asiantuntijalausuntojen tavoin, että työpajajakso voi tukea nuoren kiinnittymistä koulutukseen, auttaa häntä tutustumaan erilaisiin ammatti- ja koulutusvaihtoehtoihin sekä edistää tarkoituksenmukaisen opiskelupaikan löytymistä.
Muutamissa asiantuntijalausunnoissa on nostettu esiin huoli työpajatoimintaa koskevan rahoituksen riittävyydestä. Valiokunta toteaa, että nuorisolain 21 §:n mukaan valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi nuorten työpajatoimintaan. Eduskunta päättää vuosittain, paljonko tarkoitukseen kohdennetaan määrärahaa, eikä määrärahan suuruus riipu suoraan työpajatoimintaan osallistuvien määrästä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tarkoitukseen valtionavustusta olemassa olevien määrärahojen puitteissa sekä seuraa ja arvioi määrärahatarvetta toteutuneiden nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden oppivelvollisten määrien perusteella.
Hallituksen esityksessä todetun mukaisesti oppivelvollisuuden suorittaminen nuorten työpajalla on mahdollisuus, ei pakollinen oppivelvollisuuden suorittamistapa. Tarkoituksena ei myöskään ole, että nuorten työpajatoiminta muodostuu oppivelvollisuuden ensisijaiseksi suorittamistavaksi. Nuorten työpajatoiminta ei ole vaihtoehto koulutukselle, vaan sen myötä nuori voi saada mielekästä tekemistä ja osallistumisen kokemuksia ennen kuin hän saa opiskelupaikan. On myös huomattava, että nuorten työpajatoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä, ja kunta voi myös itse päättää, laajentaako se jatkossa nuorten työpajatoiminnan määrää.
Muutamissa asiantuntijalausunnoissa on esitetty harkittavaksi työpajajaksojen kahden kuukauden enimmäiskeston pidentämistä kuuteen kuukauteen tai mahdollisuutta yksilölliseen jatkoon. Sivistysvaliokunta toteaa, että oppivelvollisuuslain lähtökohtana on jatkossakin, että jokaiselle oppivelvolliselle täytyy löytyä opiskelupaikka tutkintokoulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu oppivelvollisesta on alkanut. On myös otettava huomioon, että oppivelvollisen ollessa koulutuksessa hän on myös oikeutettu niihin opintososiaalisiin etuihin, joista säädetään tarkemmin eri koulutuksia koskevassa lainsäädännössä.
Oppivelvollisten hakijoiden ensisijaisuus yhteishaussa
Ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen voi hakeutua joko valtakunnallisten hakumenettelyiden kautta eli yhteishaussa tai jatkuvan haun kautta. Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäneille nuorille ja niille henkilöille, joilla ei ole aiempaa toisen asteen tutkintoa. Jatkuvassa haussa koulutukseen voi puolestaan hakea kuka tahansa. Valtaosa yhteishaussa koulutukseen hakeutuvista on perusopetuksen päättäviä nuoria, kun taas jatkuvassa haussa hakijoiden joukko on taustoiltaan moninainen. Hallituksen esityksessä todetaan, että enemmistö toisen asteen koulutuksen aloittavista opiskelijoista valitaan koulutukseen jatkuvan haun kautta.
Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että näihin lakeihin lisätään säännökset koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta ottaa yhteishaussa opiskelijoiksi ensisijaisesti oppivelvolliset hakijat. Oppivelvollisuus määrittyy oppivelvollisuuslain 2 §:n mukaan pääsääntöisesti iän, kotikunnan ja suorittamatta olevan toisen asteen tutkinnon perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on todennut hakijan ensisijaisuutta koskevan aseman määräytyvän opiskelijaksi ottamisen hetken mukaisesti eli silloin, kun koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen opiskelijaksi ottamisesta.
Asiantuntijalausunnoissa on esitetty vastakkaisia näkemyksiä oppivelvollisten ensisijaisuudesta yhteishaussa. Useat lausunnonantajat pitävät oppivelvollisten aseman vahvistamista opiskelijavalinnassa lähtökohtaisesti perusteltuna. Toisaalta on myös katsottu, että kaikilla ilman toisen asteen tutkintoa olevilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä toisen asteen koulutukseen.
Saadun selvityksen mukaan ehdotetun muutoksen taustana on oppivelvollisten aseman turvaaminen. Oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on ollut, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Asettamalla oppivelvolliset hakijat yhteishaussa etusijalle varmistetaan koulutuspaikan saamisen sujuvuus koko ikäluokalle.
Hallituksen esityksen mukaan käytännön haasteena on nykyisin ollut, että oppivelvollisia hakijoita ei aina valita koulutukseen, vaan heidän sijaansa saatetaan valita muita kuin oppivelvollisia hakijoita. Tällöin oppivelvolliset voivat jäädä ilman koulutuspaikkaa, jonka jälkeen asuinkunnan tehtävänä on osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. Ehdotettu muutos vähentää tällaisia tilanteita ja auttaa myös koulutuksen järjestäjiä ennakoimaan koulutuspaikkojen tarvetta.
Yhteishaku ja jatkuva haku muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa myös oppivelvollisuusiän ylittäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisen ja valinnan koulutukseen. Sivistysvaliokunta toteaa, että esityksellä ei rajata hakijoita pois yhteishausta niin, että he menettäisivät mahdollisuuden hakea yhteishaussa. Näin ollen kaikilla 18 vuotta täyttäneillä, vailla toisen asteen tutkintoa olevilla hakijoilla on jatkossakin mahdollisuus hakeutua koulutukseen yhteishaun kautta. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ehdotettu oppivelvollisten ensisijaisuutta koskeva säännös ei koske jatkuvaa hakua, mikä osaltaan turvaa muiden kuin oppivelvollisten hakijoiden asemaa.
Saadun selvityksen mukaan haavoittuvassa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa turvaa osaltaan myös koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä voi ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella. Tällaisia syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet sekä tutkinnon suorittamiseen riittämätön tutkintokielen kielitaito. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta, onko koulutus mukana perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.
Sivistysvaliokunta korostaa koulutukseen hakeutumisen vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen merkitystä. Aikuisten perusopetuksen opettajat ja opinto-ohjaajat ovat tärkeässä asemassa neuvoessaan oppivelvollisuusiän ylittäneitä hakijoita toisen asteen koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hakijat voivat saada apua työ- ja elinkeinoministeriön alaisilta Ohjaamoilta, joiden palvelut on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille kotikunnasta riippumatta.
Muita näkökohtia
Maksuttomuuden tarkentaminen samanaikaisissa opinnoissa.
Esityksen mukaan ammatillista koulutusta ja ylioppilastutkintoa taikka ammatillista koulutusta, lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa samanaikaisesti suorittavan opiskelijan oikeus maksuttomaan koulutukseen jatkuu siihen asti, kun opiskelija on suorittanut sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon, kuitenkin enintään sen vuoden loppuun saakka, jolloin hän täyttää 20 vuotta. Hallituksen esityksessä todetaan, että pykälän sanamuotoa korjataan vastaamaan sen tarkoitusta, jotta asiasta ei synny tulkinnanvaraisuutta. Sivistysvaliokunta katsoo asiantuntijalausuntojen tavoin, että maksuttomuuden tarkentaminen on perusteltua. Nuorten näkökulmasta niin sanotuissa kaksois- ja kolmoistutkinnoissa on kyse joustavasta tavasta vahvistaa sekä ammatillisia että yleissivistäviä valmiuksia, mikä voi myöhemmin tukea jatko-opintoihin hakeutumista ja työmarkkinoille sijoittumista.
Oppimisen tuki tutkintoon valmentavassa koulutuksessa.
Asiantuntijalausunnossa on ehdotettu, että tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin lisättäisiin säännös oikeudesta oppimisen tukeen. Valiokunta toteaa, että oppimisen tuesta on säädetty lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevissa laeissa, mutta ei nivelvaiheen koulutuksissa (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli ns. TUVA ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus eli ns. TELMA). Opetus- ja kulttuuriministeriön esittämän näkemyksen mukaan edellä mainitut koulutukset jo itsessään ovat kokonaisuudessaan ohjaavia koulutuksia, joten näitä koulutuksia koskeviin lakeihin ei tarvitse erikseen sisällyttää oppimisen tukea koskevia säännöksiä. Saadun selvityksen perusteella tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain sääntelyä ei ole tältä osin tarpeen — ja kustannusvaikutusten vuoksi mahdollista — tässä yhteydessä muuttaa.
Opetussuunnitelmien uudistaminen.
Asiantuntijalausunnossa todetaan, että esitys sisältää useita perusteltuja korjauksia, mutta se jää luonteeltaan toimeenpanoa täsmentäväksi uudistukseksi. Esityksellä ei puututa laajempiin kysymyksiin, jotka koskevat muun muassa opetussuunnitelmien ajanmukaisuutta tai koulutuksen kykyä vastata nuorten muuttuvaan toimintaympäristöön. Nuorten arki, työelämä, teknologinen ympäristö ja osaamistarpeet ovat muuttuneet nopeasti, minkä vuoksi opetussuunnitelmien uudistaminen nähdään asiantuntijalausunnossa seuraavan hallituksen keskeisenä koulutuspoliittisena tehtävänä.
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 213/2026 vp sisältyvät 1. sekä 3.—6. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 213/2026 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
oppivelvollisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 2 momentin 5 kohta ja 19 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 715/2022, sekä
lisätään
4 §
Oppivelvollisuuden suorittaminen perusopetuksen suorittamisvelvollisuuden jälkeen
Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös:
5) perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetussa perusopetuksessa, mainitun lain 46 §:n 1 momentissa tarkoitetussa aikuisten perusopetuksessa tai vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetussa koulutuksessa tämän lain 5 §:n mukaisesti;
6) nuorisolaissa (1285/2016) tarkoitetussa nuorten työpajatoiminnassa tämän lain 5 §:n mukaisesti.
Oppivelvollinen voi suorittaa opintoja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetussa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa, nuorisolaissa tarkoitetussa
5 §
Oppivelvollisuuden suorittaminen eräissä tilanteissa
Oppivelvollinen, jota ei ole otettu minkään koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, voi suorittaa oppivelvollisuutta osallistumalla nuorisolaissa tarkoitettuun nuorten työpajatoimintaan ennen kuin asuinkunta tämän lain 15 §:n nojalla osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan.
7 §
Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen
Oppivelvollisella on oikeus keskeyttää oppivelvollisuuden suorittaminen määräajaksi:
3) vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen Suomen lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tai koulutukseen osallistumisen sijasta osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan ulkomaiseen opetukseen tai koulutukseen ulkomailla;
14 §
Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu
Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu jatkuu siitä huolimatta, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuutta nuorten työpajatoiminnassa 5 §:n 4 momentin mukaisesti.
16 §
Oikeus maksuttomaan koulutukseen
Edellä 4 §:ssä tarkoitettu koulutus on 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja ylioppilastutkintoa taikka ammatillista koulutusta, lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.
19 §
Majoituskorvaus oppivelvolliselle
Oppivelvollinen on oikeutettu majoituskorvaukseen, jos:
1) matka oppivelvollisen kodista lähimpään lukioon tai lähimpään sellaiseen ammatilliseen oppilaitokseen, jossa järjestetään koulutusta oppivelvollisen suorittamaan tutkintoon, ja jossa on mahdollisuus saada opetusta oppivelvollisen perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä, on yli 100 kilometriä tai päivittäinen koulumatka nopeinta matkustustapaa käyttäen kestää yli kolme tuntia;
Majoituskorvaukseen on oikeutettu myös oppivelvollinen, joka opiskelee tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa, jos:
1) matka oppivelvollisen kodista lähimpään sellaiseen oppilaitokseen, jossa on mahdollisuus saada opetusta oppivelvollisen perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä, on yli 100 kilometriä tai päivittäinen koulumatka nopeinta matkustustapaa käyttäen kestää yli kolme tuntia;
Tämä laki tulee voimaan   päivänä      kuuta 20  .
2.
Laki
tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
sellaisena kuin niistä on 26 §:n 1 momentti laissa
166
2022
4 §
Järjestämisluvan myöntäminen
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta lukiolaissa (714/2018) tarkoitetulle lukiokoulutuksen järjestäjälle, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetulle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle sekä rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolle on myönnetty perusopetuslain 7 tai 8 §:ssä tarkoitettu perusopetuksen järjestämislupa. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää koulutusta koulutustarpeen mukaisesti järjestämisluvassa määrätyllä toiminta-alueella. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
9 §
Hakeutuminen ja hakumenettelyt
Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valtakunnallisia hakumenettelyitä käytettäessä opiskelijoiksi on kuitenkin otettava ensisijaisesti oppivelvolliset. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeista.
11 §
Koulutuksen laajuus ja muodostuminen
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus muodostuu pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista.
13 §
Opiskelijan yksilölliset valinnat
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin. Koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuus suorittaa kaikkia tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisia osia tarvittaessa yhteistyössä 7 §:ssä tarkoitettujen tahojen kanssa.
26 §
Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain soveltaminen
Koulutuksen järjestämisessä sovelletaan, mitä asianomaisen järjestäjän osalta perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään opetuksen julkisuudesta, kokeilusta, erityisopetuksen tai erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä, oppilas- ja opiskeluhuollosta, henkilöstöstä,
varautumisesta ja valmiussuunnitelmista,
Tämä laki tulee voimaan   päivänä      kuuta 20  .
3.
Laki
perusopetuslain 46 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
46 §
Aikuisten perusopetus
Tässä pykälässä säädettyyn perusopetukseen voi osallistua sen jälkeen, kun 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu perusopetuksen suorittaminen päättyy. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös oppivelvollisuuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu opiskelija. Aikuisten perusopetukseen sovelletaan, mitä tämän lain 2 §:ssä, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 9 §:n 1 momentissa, 10, 12–15, 18 a, 19 ja 20, 21, 22 ja 29 §:ssä, 30 §:n 1 momentissa sekä 35, 37, 38, 40 ja 41, 41 a–41 d, 42, 42 a–42 d, 43 ja 44 §:ssä säädetään. Opetus, oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetuksessa, joka on kunnan tai kuntayhtymän päätöksen taikka 7 §:ssä tarkoitettuun lupaan sisältyvän määräyksen perusteella järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, opiskelijalla on oikeus maksuttomaan asumiseen sekä riittävään päivittäiseen maksuttomaan ruokailuun. Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa opetuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Opiskelijalle voidaan 36 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla antaa kirjallinen varoitus tai opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi. Oppivelvollinen voidaan kuitenkin erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppivelvollisuuden suorittamisesta määräaikaisen erottamisen aikana säädetään oppivelvollisuuslain 8 §:ssä. Opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Tämä laki tulee voimaan   päivänä      kuuta 20  .
4.
Laki
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 39 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
39 §
Opiskelijoiden valintaperusteet
Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valtakunnallisia hakumenettelyitä käytettäessä opiskelijoiksi on kuitenkin otettava ensisijaisesti oppivelvolliset.
Tämä laki tulee voimaan   päivänä      kuuta 20  .
5.
Laki
lukiolain 22 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
22 §
Opiskelijaksi ottamisen perusteet
Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valtakunnallisia hakumenettelyitä käytettäessä nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän opiskelijoiksi on kuitenkin otettava ensisijaisesti oppivelvolliset.
Tämä laki tulee voimaan   päivänä      kuuta 20  .
6.
Laki
perusopetuslain muuttamisesta annetun lain 46 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
46 §
Aikuisten perusopetus
Tässä pykälässä säädettyyn perusopetukseen voi osallistua sen jälkeen, kun 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu perusopetuksen suorittaminen päättyy. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös oppivelvollisuuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu opiskelija. Aikuisten perusopetukseen sovelletaan, mitä tämän lain 2 §:ssä, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 9 §:n 1 momentissa, 10, 12–15, 18 a, 19, 20 ja 21 §:ssä, 22 §:n 2, 3, 6 ja 7 momentissa, 22 a §:n 1, 2, 6 ja 7 momentissa, 22 b §:n 1 ja 3–6 momentissa, 29 §:ssä, 30 §:n 1 momentissa sekä 35, 37, 38, 40, 41, 41 a–41 d, 42, 42 a–42 d, 43 ja 44 §:ssä säädetään. Opetus, oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetuksessa, joka on kunnan tai kuntayhtymän päätöksen taikka 7 §:ssä tarkoitettuun lupaan sisältyvän määräyksen perusteella järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, opiskelijalla on oikeus maksuttomaan asumiseen sekä riittävään päivittäiseen maksuttomaan ruokailuun. Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa opetuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Opiskelijalle voidaan 36 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla antaa kirjallinen varoitus tai opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi. Oppivelvollinen voidaan kuitenkin erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppivelvollisuuden suorittamisesta määräaikaisen erottamisen aikana säädetään oppivelvollisuuslain 8 §:ssä. Opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Tämä laki tulee voimaan   päivänä      kuuta 20  .
Helsingissä 18.11.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuula
Haatainen
sd
varapuheenjohtaja
Ari
Koponen
ps
jäsen
Sandra
Bergqvist
r
jäsen
Maaret
Castrén
kok
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Pia
Hiltunen
sd
jäsen
Mari
Holopainen
vihr
jäsen
Laura
Huhtasaari
ps
jäsen
Hanna
Kosonen
kesk
jäsen
Milla
Lahdenperä
kok
jäsen
Pia
Lohikoski
vas
jäsen
Sara
Seppänen
ps
jäsen
Markku
Siponen
kesk
jäsen
Jaana
Strandman
ps
jäsen
Oskari
Valtola
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maiju
Tuominen
Vastalause
Perustelut
Hallituksen esityksessä on hyvä tavoite, eli että jokaiselle oppivelvolliselle löytyy tarkoituksenmukainen koulutusmuoto ja opiskelupaikka oppivelvollisuuden suorittamiseksi.
Oppivelvollisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset oppivelvollisuuden suorittamisesta nuorten työpajatoiminnassa. Ehdotetut muutokset on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti eli nykyisten määrärahojen puitteissa.   Hallituksen esityksessä ei ole osoitettu uudistukseen uutta rahoitusta, vaikka työpajoille osoitetaan uusi tehtävä. Sivistysvaliokunnan saamassa lausuntopalautteessa useat toimijat nostivat esiin resurssien riittävyyteen liittyvät huolenaiheet.
Nuorten työpajatoiminta on tärkeää, sillä työpajat paikkaavat yhä useammin muiden järjestelmien aukkoja tilanteessa, jossa vastuut ovat epäselviä ja yhteistyö ei toimi. Huoli rahoituksen riittävyydestä nousee siitä, että työpajojen tilannetta hankaloittaa tällä hetkellä moni samanaikainen kehityskulku. Työpajatoimintaa tarjoaa vuonna 2026 enää 73 prosenttia kunnista, kun osuus vielä muutama vuosi sitten oli yli 80 prosenttia. Vähentymisen taustalla on ollut hyvinvointialue- ja työllisyysalueuudistusten sekä valtionhallinnon leikkausten yhteisvaikutuksia.
Toinen keskeinen huoli sivistysvaliokunnan saamissa lausunnoissa liittyy oppivelvollisten ensisijaisuuteen yhteishaussa. Vaikka tämä monen lausunnonantajan mukaan olisikin perusteltua, samalla ollaan huolissaan niistä ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty suorittamaan opintopolkuaan suoraviivaisesti edeten. Taustalla voi olla esimerkiksi mielenterveysongelmia, maahanmuuttajataustaa tai kasaantuvaa huono-osaisuutta. On olennaista, ettei näiden ihmisten opintoihin pääsyä myöskään hankaloiteta, vaikka he olisivatkin ylittäneet oppivelvollisuusiän. Jatkuva haku ei ratkaise tätä ongelmaa täysin, sillä se ei tällä hetkellä tarjoa kaikilla aloilla vastaavaa mahdollisuutta hakeutua koulutukseen kuin yhteishaku. Kaikkia koulutuksia ei ole jatkuvassa haussa tarjolla, ja on mahdotonta ennakoida, milloin eri koulutusalojen haut aukeavat eri oppilaitoksissa.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään kaksi lausumaa.
(Vastalauseen lausumaehdotukset)
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii siitä, että työpajatoiminnalle osoitetaan riittävä rahoitus, kun oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollistetaan nuorten työpajatoiminnassa.
2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii siitä, että kaikilla ilman toisen asteen tutkintoa olevilla on oppivelvollisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä toisen asteen koulutukseen.
Helsingissä 18.11.2026
Pia
Lohikoski
vas
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Tuula
Haatainen
sd
Pia
Hiltunen
sd
Mari
Holopainen
vihr