Etusivu · Valmistellut asiat · SiVM 12/2026 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
SiVM 12/2026 vp · Valiokunnan mietintö
Tiedot
| Tunnus | SiVM 12/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan mietintö |
| Kuvaus | Valiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi. |
| Päivämäärä | 18.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
toisen asteen koulutuspoikkeusolothäiriötvarautuminenlukioyksityiskoulutammatillinen koulutusylioppilastutkintooikaisut
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Hanna Kosonen | allekirjoittaja | — |
| Markku Siponen | allekirjoittaja | — |
| Pia Hiltunen | allekirjoittaja | — |
| Eeva-Johanna Eloranta | allekirjoittaja | — |
| Tuula Haatainen | allekirjoittaja | — |
| Mari Holopainen | allekirjoittaja | — |
| Pia Lohikoski | allekirjoittaja | — |
| Petri Lempinen | mainittu | ylijohtaja |
| Anna Kankaanpää | mainittu | hallitusneuvos |
| Ville Heinonen | mainittu | neuvotteleva virkamies |
| Noora Lohi | mainittu | yksikön päällikkö |
| Kaisa Post | mainittu | yksikön päällikkö |
| Marko Aaltonen | mainittu | yksikön päällikkö, opetusneuvos |
| Laura Francke | mainittu | yksikön päällikkö, opetusneuvos |
| Thomas Vikberg | mainittu | erityisasiantuntija |
| Esa Karvinen | mainittu | kuntayhtymän johtaja, rehtori |
| Johanna Aappola | mainittu | erityisasiantuntija |
| Juha-Petri Niiranen | mainittu | toimitusjohtaja, rehtori |
| Satu Ågren | mainittu | johtava asiantuntija |
| Mirja Hannula | mainittu | johtava asiantuntija |
| Jussi-Pekka Rode | mainittu | asiantuntija |
| Mikko Heinikoski | mainittu | koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö |
| Tuula Haatainen | mainittu | — |
| Ari Koponen | mainittu | — |
| Sandra Bergqvist | mainittu | — |
| Maaret Castrén | mainittu | — |
| Eeva-Johanna Eloranta | mainittu | — |
| Pia Hiltunen | mainittu | — |
| Mari Holopainen | mainittu | — |
| Laura Huhtasaari | mainittu | — |
| Hanna Kosonen | mainittu | — |
| Milla Lahdenperä | mainittu | — |
| Mia Laiho | mainittu | — |
| Pia Lohikoski | mainittu | — |
| Sara Seppänen | mainittu | — |
| Markku Siponen | mainittu | — |
| Jaana Strandman | mainittu | — |
| Oskari Valtola | mainittu | — |
| Marja Lahtinen | mainittu | — |
Valiokunnat
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ryElinkeinoelämän keskusliitto ryJatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusLupa- ja valvontavirastoOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ryOpetushallitusPohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, RiveriaSivistysala rySivistysvaliokuntaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK rySuomen Diakoniaopisto — SDO OySuomen KuntaliittoSuomen Lukiolaisten Liitto rySuomen Opiskelija-Allianssi — OSKU rySuomen Yrittäjät ryYlioppilastutkintolautakuntaopetus- ja kulttuuriministeriösivistysvaliokunta
Teksti
Näytä koko teksti (60 638 merkkiä)
Valiokunnan mietintö SiVM 12 2026 vp HE 212/2026 vp Sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 212/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriö hallitusneuvos Anna Kankaanpää opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriö yksikön päällikkö Noora Lohi Lupa- ja valvontavirasto yksikön päällikkö Kaisa Post Lupa- ja valvontavirasto yksikön päällikkö, opetusneuvos Marko Aaltonen Opetushallitus yksikön päällikkö, opetusneuvos Laura Francke Opetushallitus erityisasiantuntija Thomas Vikberg Ylioppilastutkintolautakunta kuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria erityisasiantuntija Johanna Aappola Suomen Kuntaliitto toimitusjohtaja, rehtori Juha-Petri Niiranen Suomen Diakoniaopisto — SDO Oy johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry johtava asiantuntija Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto ry asiantuntija Jussi-Pekka Rode Sivistysala ry koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Suomen Lukiolaisten Liitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi — OSKU ry Suomen Yrittäjät ry HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia, ylioppilastutkinnosta annettua lakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, liikenteen palveluista annettua lakia, ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annettua lakia ja Opetushallituksesta annettua lakia. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia muutettaisiin siten, että yksityisoikeudellisille koulutuksen järjestäjille säädettäisiin varautumisvelvollisuus poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta. Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, lukiolakiin ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin lisättäisiin säännöksiä koulutuksen järjestämisestä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännöksiä ylioppilastutkinnon järjestämisestä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ehdotetut muutokset liittyvät Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kaikilla hallinnonaloilla toteutetaan häiriö- ja kriisitilanteiden sääntelyn kokonaistarkastelu. Ylioppilastutkinnosta annettua lakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin erityissäännös, jonka mukaan hallintolain mukaisesta perusteluvelvollisuudesta voitaisiin poiketa koesuorituksen arvostelua koskevassa oikaisuvaatimusmenettelyssä. Lisäksi laissa säädettäisiin sellaisen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta, jolla on evätty osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon tai sen kokeeseen. Lakiin lisättäisiin myös säännös, jonka mukaan henkilön, joka osallistuu englanninkielisen ylioppilastutkinnon kokeeseen, on oleskeltava Suomessa muulla perusteella kuin opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla. Lisäksi lukiolakiin ja ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset, jotka koskevat koulutuksen järjestäjän tai rehtorin tiedonsaantioikeutta henkilön oleskeluluvasta englanninkielisessä lukiokoulutuksessa. Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisesta koulutuksesta annetun lakia muutettaisiin siten, että lain 8 §:ään lisätään koulutus, jonka tehtävänä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta sekä muuta turvallisuuden parantamiseen liittyvää koulutusta. Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen työelämätoimikunnat pääosin lakkautettaisiin valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi. Osa työelämätoimikuntien tehtävistä ehdotetaan siirrettäväksi Opetushallitukselle. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennyksiä lukiokoulutuksen lukuvuosimaksuja koskevaan sääntelyyn sekä ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun kokeilulupia koskevaan sääntelyyn. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Yleistä Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi toisen asteen koulutuksen yksityisoikeudellisille järjestäjille varautumisvelvollisuus poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta. Esityksessä ehdotetaan, että kaikkien koulutuksen järjestäjien varautumista valvoisi jatkossa Lupa- ja valvontavirasto. Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa. Uutta valmiuslakia ja voimassa olevan samannimisen lain kumoamista koskeva muutosesitys ( HE 294/2026 vp Valiokunta pitää nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteita yksityisten koulutuksen järjestäjien varautumisen vahvistamisesta sekä opetuksen jatkuvuuden turvaamisesta poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa tärkeinä. Vastaavat säännösmuutosehdotukset varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osalta on annettu erillisellä hallituksen esityksellä ( HE 233/2026 vp Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttamista osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Ehdotetun muutoksen valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että sillä ei heikennetä ammatillisen koulutuksen laatua eikä työelämän roolia sen varmistamisessa. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi myös täsmennyksiä muun muassa ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin sen soveltamiskäytännössä ilmenneiden tarpeiden mukaisesti sekä lukiolakiin ja ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annettuun lakiin. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja mietinnön yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin muutosesityksin. Yksityisoikeudellisia koulutuksen järjestäjiä koskeva varautumisvelvollisuus Hallituksen esityksen (s. 11) tarkoituksena on yhtenäistää koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä siten, että varautumisvelvoitteet ovat selkeät myös yksityisille koulutuksen järjestäjille. Valiokunta pitää ehdotettuja säännösesityksiä perusteltuina ja ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa tehtäväksi täsmennyksiä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 124 b §:ään ja lukiolain 61 b §:ään. Oppivelvollisten opetuksen ensisijaisuus. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa on varmistettava ensisijaisesti oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen oikeutettujen opiskelijoiden kouluttaminen lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on vahvistaa oppivelvollisten asemaa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa ja turvata opiskelijoiden opintojen jatkuminen mahdollisimman normaalisti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opintonsa aloittaneiden aikuisopiskelijoiden tulisi keskeyttää aloittamansa opinnot, vaan heillä on edelleen oikeus suorittaa jo aloittamansa opinnot loppuun, mikä on todettu esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa. Asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota tarpeeseen huolehtia siitä, että poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa huomioidaan myös huoltovarmuuden kannalta tärkeät koulutukset opiskelijoiden iästä riippumatta. Valiokunta pitää ehdotettua ratkaisua turvata oppivelvollisten opetus perusteltuna ja saamaansa selvitykseen viitaten toteaa pitävänsä tärkeänä, että poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa voidaan turvata huoltovarmuuden sekä yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta välttämättömän koulutuksen järjestäminen. Pitkäkestoisissa ja vakavissa kriiseissä yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisessä asemassa ovat ne henkilöstöryhmät, joiden työpanos on välttämätön yhteiskunnan kriittisten toimintojen ja elinkeinoelämän jatkuvuuden turvaamiseksi. Näiden tehtävien hoitaminen on edellytys huoltovarmuudelle sekä sille, että ihmiset voivat elää turvallista ja mahdollisimman normaalia arkea myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Poikkeusoloissa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän eri toimintojen työvoimatarpeet voivat muuttua. Tähän voivat vaikuttaa myös näiden toimintojen normaaliolojen henkilöstön tarve yhteiskunnan muissa toiminnoissa. Kriisien aikana voi syntyä myös uusia työvoimatarpeita. Tällaisissa tilanteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjien on pystyttävä järjestämään joustavasti koulutuksia, jotka koostuvat tutkintoja lyhyemmistä osaamiskokonaisuuksista. Etäopetus. Hallituksen esityksessä on huomioitu mahdollisuus järjestää koulutusta etäopetuksena tai tarvittaessa siirtää toimintaa toiselle paikkakunnalle poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa. Asiantuntijalausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että ammatillisessa koulutuksessa kaikkea osaamisen hankkimista ja osoittamista ei voida toteuttaa etänä, ja ehdotettu, että opetuksen järjestämisvastuita tulee täsmentää mainituilta osin. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että laki ammatillisesta koulutuksesta antaa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden päättää koulutuksen järjestämisen muodoista, kuten siitä, järjestetäänkö koulutusta etäopetuksena tai verkkoyhteyksien välityksellä. Sääntely on voimassa normaalioloissa sekä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa on mahdollista määrätä valtakunnallisesta tai alueellisesta etäopetustehtävästä. Etäopetustehtäviä ei ole tarkoitus myöntää useita. Ammatillisessa koulutuksessa alueellinen etäopetustehtävä voi tarkoittaa, että tietyt koulutuksen järjestäjät varautuvat järjestämään vakavassa kriisitilanteessa esimerkiksi yhteisiä tutkinnon osia etäopetuksena opiskelijoille, joita ei tavoiteta oppilaitoksissa tapahtuvaan koulutukseen esimerkiksi sen vuoksi, että he ovat paenneet Suomesta. Opetuksen antaminen ei siten edellytä, että henkilö on tietyn koulutuksen järjestäjän opiskelija, vaan se on lähtökohtaisesti avointa kaikille Suomen kansalaisille. Etäopetustehtävä voidaan myöntää myös lukiokoulutuksen järjestäjälle. Sen kohderyhmänä ovat kaikki toisen asteen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat paenneet kotiseudultaan tai Suomesta eivätkä voi osallistua normaaliin oppilaitosmuotoiseen tutkintokoulutukseen. Poikkeukset ylioppilastutkinnon järjestämiseen. Ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamista koskevassa lakiesityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi päätöksellään siirtää ylioppilastutkinnon kokeita kolmella kuukaudella kerrallaan poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ehdotusta on asiantuntijakuulemisessa pidetty tarpeellisena, mutta esille on tuotu myös näkemys siitä, että kokeiden aikaistaminen voi esitetyn lainsäädännön puitteissa lyhentää merkittävästikin kokelaiden valmistautumisaikaa. Ehdotuksen on katsottu voivan heikentää kokelaiden kokeisiin valmistumista, koesuorituksia ja hyvinvointia sekä olevan ongelmallinen opiskelijavalinnan aikataulujen kannalta. Valiokunta saamansa selvitykseen viitaten toteaa, että ylioppilaskirjoitusten aikaistamiselle voi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa olla todellista tarvetta. Tämä tuli esille koronapandemian aikana, jolloin ylioppilaskirjoituksia päätettiin aikaistaa kahdella viikolla pandemiatilanteen kehittymisestä johtuvan arvion vuoksi. Valiokunta pitää perusteltuna, että hallituksen esityksessä on huomioitu ennakoimattomien tilanteiden mahdollisuus ja jätetty ehdotettuihin säännöksiin riittävästi väljyyttä. Valiokunta toteaa, että ylioppilaskirjoitusten siirtäminen ehdotetun säännöksen nojalla on mahdollista vain tilanteissa, joissa kokelaiden terveys ja turvallisuus vaarantuvat. Mahdollinen aikaistaminen koskee kaikkia tutkintokertaan osallistuvia kokelaita yhdenvertaisesti. Valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin perustein ylioppilastutkinnosta annetun lain muutosesityksen täydentämistä. Valvonta ja sen toimivalta. Lupa- ja valvontavirasto on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että se ei voi yksittäistapauksessa puuttua poikkeussäännösten soveltamiseen vaan ainoastaan välittää tilannetiedon opetus- ja kulttuuriministeriölle, koska sillä ei ole toimivaltaa valvoa toisen asteen koulutusta. Lausunnossa esitetyn näkemyksen mukaan myöskään opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole toimivaltaa varsinaisesti puuttua asiaan. Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriölle kuuluu sen oman hallinnonalansa yleinen valvonta ja ohjaus sekä siihen perustuen mahdollisuus puuttua koulutuksen järjestäjien toimintaan. Lupa- ja valvontavirastolla vastaavaa yleistä valvontatoimivaltaa toisen asteen koulutuksessa ei ole, eikä sitä ehdoteta muutettavaksi tällä esityksellä. Valiokunta saadussa selvityksessä todetun tavoin katsoo, että yleisen valvontatoimivallan säätäminen Lupa- ja valvontavirastolle edellyttäisi säädösmuutosten valmistelun lisäksi tehtävän suorittamisessa tarvittavan resursoinnin varmistamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumista koskevan sääntelyn toimeenpanoa tuetaan riittävällä ohjauksella, tukimateriaaleilla ja hyvien käytäntöjen levittämisellä. Sääntelyn toimivuutta on perusteltua seurata käytännön kokemusten perusteella ja sen mahdollisia jatkokehittämistarpeita on tarpeen arvioida tulevalla hallituskaudella. Ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttaminen Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen työelämätoimikunnat pääosin lakkautetaan valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi. Osa työelämätoimikuntien tehtävistä ehdotetaan siirrettäväksi Opetushallitukselle. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan työelämätoimikuntien tehtävänä on muiden muassa osallistua näyttöjen toteutukseen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen, ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämiseen sekä käsitellä laissa tarkemmin säädetyt opiskelijan osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille erilaisia näkemyksiä työelämätoimikuntien lakkauttamista koskevasta ehdotuksesta. Eräässä lausunnossa on korostettu, että keskeistä ei ole yksittäinen toimikuntarakenne vaan se, miten työelämän jatkuva ja valtakunnallisesti koordinoitu osallistuminen tutkintojen kehittämiseen, osaamisen arviointiin ja koulutuksen laadun varmistamiseen turvataan jatkossa. On tärkeää, että uudet toimintatavat valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän sekä koulutuksen järjestäjien kanssa. Ehdotettua lainsäädännön muutosta on myös vastustettu katsoen, että työelämän edustuksella tulee olla jatkossakin pysyvät rakenteet ammatillisen koulutuksen ja tutkintojärjestelmän kehittämisessä ja laadunvarmistuksessa. Valiokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna korostaen sitä, että ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet jatkossakin. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tätä on tehty, ja saadun selvityksen mukaan tullaan tekemään myös käsiteltävänä olevan lakiesityksen voimaantulon jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistaa työmarkkinoita, yrittäjiä ja elinkeinoelämää edustavat keskusjärjestöt myös hallitusohjelman toimeenpanoon ja säädösvalmisteluun. Valiokunta saamassaan selvityksessä esille tuodun tavoin pitää yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa välttämättömänä ammatillisen koulutuksen laadun turvaamisen kannalta. Valiokunta pitää hyvänä, että opiskelijan osaaminen arvioidaan jatkossakin kaksikantaisesti siten, että arvioijana on oltava sekä opettaja että työelämän edustaja. Edellä todetun perusteella työnantajilla ja työelämällä on edelleen merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisessa. Valiokunta tuo esille, että nykyinen hallitus on uudistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia vahvistamalla kannusteita järjestää koulutusta siten, että se tukee aikaisempaa paremmin opintojen suorittamista, tutkintojen loppuun saattamista sekä valmistuneiden työllistymistä tai siirtymistä jatko-opintoihin. Työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen ja koulutuksen kohdentaminen aloille, joilla työvoiman kysyntä on suurta, edellyttävät koulutuksen järjestäjiltä tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä alueensa työelämän kanssa. Hallitus on myös käynnistänyt ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen uudistamisen kokeilun, jonka toimeenpanoa ohjaa laki toiminnanohjauksen kokeilusta. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja syventää ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämän välistä yhteistyötä. Kokeilun ulkopuolella olevien koulutuksen järjestäjien kanssa opetus- ja kulttuuriministeriö käy alueellisia keskusteluja, joissa työelämäyhteistyön kehittäminen on keskeisessä asemassa. Saadussa selvityksessä on todettu myös, että työelämätoimikuntien edellytykset arvioida ammatillista koulutusta kattavasti ovat olleet rajalliset. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on 132, ja koulutuksen järjestäjien verkko on koko maan kattava. Käytännössä yhden työelämätoimikunnan on vuosittain ollut mahdollista keskittyä yhden tai kahden koulutuksen järjestäjän toimintaan. Tällainen pistemäinen laadunvalvonta ei ole kokonaisuutena ollut toimiva laadunhallinnan väline, vaikka sillä on saattanut olla vaikutusta yksittäistapauksissa. Työelämätoimikuntien lakkauttamisella on suora budjettivaikutus, sillä Opetushallituksen toimintamenoista ja kehittämisrahoista vähennetään yhteensä 800 000 euroa vuoden 2027 talousarviossa. Asiantuntijalausunnossa esille tuotu ehdotus korvata työelämätoimikunnat pysyvällä kansallisella työelämäyhteistyön neuvottelukunnalla, alueellisilla jaostoilla sekä toimialakohtaisella asiantuntijarekisterillä edellyttäisi uusien pysyvien toimielinten perustamista ja niiden jatkuvaa rahoittamista. Julkisen talouden merkittävien sopeuttamistarpeiden vuoksi uusia pysyviä resursseja edellyttävien rakenteiden perustamiselle ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa realistisia mahdollisuuksia. Tämän vuoksi työelämän osallistumisen vahvistamista on tarkoituksenmukaista tarkastella ensisijaisesti olemassa olevien rakenteiden ja toimintamallien pohjalta. Valiokunta toteaa lisäksi, että työelämätoimikuntia ei olla lakkauttamassa kokonaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ministeriö voi asettaa yhden työelämätoimikunnan määräajaksi. Toimikunnan tehtävänä olisi osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja niiden perusteiden kehittämiseen sekä toimia työelämän asiantuntijaelimenä ammatillista koulutusta koskevissa asioissa. Ylioppilastutkintolautakunnan perusteluvelvollisuus oikaisuvaatimukseen annettavasta päätöksestä Hallituksen esityksessä ehdotetaan ylioppilastutkinnosta annettua lakia muutettavaksi muun muassa siten, että siihen lisätään erityissäännös, jonka mukaan hallintolain mukaisesta perusteluvelvollisuudesta voidaan poiketa ylioppilaskoesuorituksen arvostelua koskevassa oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ehdotus on saanut kannatusta asiantuntijakuulemisessa, mutta sen on nähty olevan myös ongelmallinen ylioppilaskokelaan oikeusturvan kannalta, koska kokelas ei tällöin saa tietoa siitä, mihin hänen suoritustaan koskeva päätös perustuu. Valiokunta saatuun selvitykseen viitaten toteaa, että ehdotettu sääntely vastaa nykyisin noudatettua käytäntöä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kantelun johdosta antamassaan päätöksessä (EOAK/2193/2023, 20.6.2024) pitänyt perusteltuna arvioida tarvetta säätää ylioppilastutkintoa koskevassa lainsäädännössä oikaisuvaatimusmenettelystä ja siihen mahdollisesti liittyvästä poikkeuksesta tai joustosta perusteluvelvollisuuteen tavalla, jossa huomioidaan sekä oikeusturvanäkökohdat että asiaan liittyvät erityispiirteet ja päätöksenteon luonne, mikäli hallintolain yleisten lähtökohtien ei katsota sellaisenaan sopivan menettelyyn. Oikaisuvaatimus käsitellään hallintolain (49 e §) mukaisesti kiireellisenä, ja perusteluvelvollisuudesta poikkeaminen nopeuttaa käsittelyä. Poikkeamisen voidaan arvioida olevan kokelaan edun mukaista, koska tällöin hän saa tiedon koesuoritustaan koskevasta ratkaisusta nopeammin, ja siitä voi olla hyötyä korkeakouluopintoihin valitsemisessa tai ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautumisessa. Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii käsittelemään kaikki oikaisuvaatimukset neljässä viikossa oikaisuvaatimusten jättämisen viimeisestä ajankohdasta lukien. Ylioppilaskokelaan oikeusturvan toteutumista turvataan myös sillä, että lähtökohtaisesti oikaisuvaatimuksen käsittelijöiksi määrätään vähintään kaksi arvostelijaa, jotka eivät ole aikaisemmin arvostelleet kohteena olevaa koevastausta. Valiokunnalle annetussa selvityksessä on tuotu esille myös, että yksityiskohtaisten perustelujen antaminen oikaisuvaatimuksen ratkaisun yhteydessä voi vaarantaa kokelaiden yhdenvertaisuutta, jos yksittäiselle kokelaalle annetaan koesuoritusta ja arvostelukriteerien soveltamista koskevaa neuvontaa merkittävästi laajemmin kuin muille kokelaille. Täyttääkseen hallintolain 8 §:n mukaista neuvontavelvoitettaan Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee laajasti tietoa ylioppilastutkinnosta ja kokeiden arvostelusta nykyisten ja tulevien kokelaiden sekä heidän opettajiensa tarpeisiin. Edellä todetun lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan tulee jatkossakin nykyisen käytännön mukaisesti perustella oikaisuvaatimusmenettelyssä antamansa päätös siten, että siinä todetaan sovelletut säännökset ja selostetaan oikaisuvaatimuksen tuloksesta ja käsittelystä lain mukaisesti. Lisäksi perusteluina tulee selostaa, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen. Kokeen lopullinen kokonaispistemäärä, arvosana ja koesuoritustuloste oikaisukäsittelyn merkintöineen ovat kokelaan nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa. Siten kokelaalla on mahdollisuus perehtyä arvostelun perusteisiin ja saada selvyys siitä, mihin koesuorituksen arvostelu perustuu, vaikka koesuorituksen arvostelua ei ole erikseen yksilöidysti perusteltu. VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 124 b §. Tilannekuva häiriötilanteista ja poikkeusoloista. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta toimittaa pyynnöstä opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Lupa- ja valvontaviranomaiselle välttämättömät tiedot varautumistoimenpiteiden yhteensovittamiseksi sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostamiseksi. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole säädetty tilannekuvaan liittyvästä tiedonsaantioikeudesta, minkä vuoksi tarvittavien tietojen saaminen on ollut haasteellista. Siten ehdotettu säännös opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaannin turvaamisesta on tarpeellinen, mutta se ei saadun selvityksen mukaan riittävän selkeästi turvaa mainittujen viranomaisten oikeutta saada tietoja varautumisvelvollisuutta koskevien tehtäviensä hoitamiseksi. Valiokunta saatuun selvitykseen viitaten ehdottaa pykälän muuttamista siten, että siinä säädetään Lupa- ja valvontaviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön oikeudesta saada siinä säädetyt tiedot salassapitosäännösten estämättä ja maksutta sekä siten, että tiedonsaantioikeus kattaa koulutuksen järjestäjien lisäksi myös valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa tarkoitetut rekisterit ja tietovarannot siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä varautumistoimenpiteiden yhteensovittamiseksi sekä häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskevan tilannekuvan muodostamiseksi. 2. Laki ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamisesta 5 a §. Oikeus englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että pykälään lisätään uusi 4 momentti, jolla täydennetään englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisen oikeutta koskevia säännöksiä. Säännöksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamista koskevat edellytykset lukiolaissa (21 a §) säädettyjen englanninkieliseen lukiokoulutukseen ottamisen edellytysten kanssa (HE:n s. 54). Ehdotetun 4 momentin mukainen oikeus on kytketty lukio-opintojen alkamisaikaan. Säännösehdotus selkeyttää voimassa olevaa sääntelyä ja tukee sen yhdenmukaista soveltamista, mutta saatuun selvitykseen viitaten valiokunta pitää tarpeellisena sen täydentämistä siten, että sääntely kattaa myös englanninkielisen ammatillisen perustutkinnon suorittamisen aloittamisen, jotta sääntely kattaa kaikki opiskelijaryhmät, joilla on oikeus suorittaa ylioppilastutkinto englannin kielellä. Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään lukio-opintojen aloittavien henkilöiden oikeutta koskevan maininnan jälkeen sanat ”tai englanninkielisen ammatillisen perustutkinnon suorittamisen”. 3. Laki lukiolain muuttamisesta 61 b §. Tilannekuva häiriötilanteesta ja poikkeusoloista. Valiokunta viittaa edellä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 124 b §:n muuttamista koskevaan ehdotukseen ja ehdottaa, että lukiolain 61 b §:ään tehdään vastaavat muutokset. VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Sivistysvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 212/2026 vp sisältyvät 4.—7. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 212/2026 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Valiokunnan muutosehdotukset 1. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan muutetaan , lisätään 3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) Häiriötilanteella a) vakava epidemia; b) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku; c) vaikutuksiltaan vakava kyberisku; d) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö; e) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt; f) suuronnettomuudet; sekä g) muut vaikutuksiltaan a–f alakohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet. 4 a § Oppivelvollisten ensisijaisuus poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset. 6 § Tutkintorakenne Opetushallitus valmistelee 1 momentissa tarkoitetun tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä. 8 § Ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus ja turvallisuuskoulutus Sen lisäksi, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään, ammatillisena koulutuksena voidaan järjestää 1) sellaista ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, ammattilentäjän tehtäviin helikopteritoiminnassa sekä lennonjohtajan tehtäviin; 2) koulutusta, jonka tehtävänä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta sekä muuta turvallisuuden parantamiseen liittyvää koulutusta. 15 § Tutkinnon perusteet Opetushallituksen tulee valmistella tutkinnon perusteet yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän edustajien, koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 27 § Järjestämisluvassa määrättävät muut oikeudet, velvollisuudet, ehdot ja tehtävät Järjestämisluvassa voidaan määrätä myös muista velvoitteista, jos koulutuksen saatavuuden turvaaminen tai muut tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät. Lisäksi järjestämisluvassa voidaan määrätä valtakunnallisesta tai alueellisesta etäopetustehtävästä tai varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvästä koordinointitehtävästä. Lisäksi järjestämisluvassa voidaan määrätä tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista sekä kehittämis- ja muista tehtävistä. 28 a § Valtakunnallisen tai alueellisen etäopetustehtävän sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvän koordinointitehtävän myöntämisedellytykset Valtakunnallinen tai alueellinen etäopetustehtävä sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvä koordinointitehtävä voidaan määrätä hakijalle, jolla on voimassa oleva järjestämislupa. Tehtävien määräämisen edellytyksenä on hakijan koulutustoiminnan laaja-alaisuus sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävän hoitamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön on päätöksenteon yhteydessä varmistuttava siitä, että kyseisten tehtävien järjestämisluvat muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan alueellisten tehtävien maantieteellinen kattavuus sekä molempien kansalliskielten asema. Tehtävän myöntämisen tarkemmista edellytyksistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 45 a § Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Poiketen mitä 45 §:ssä säädetään, yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta laatia ja päivittää henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä 45 §:ssä tarkoitettujen tahojen kanssa taikka antaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle tai lailliselle edustajalle mahdollisuutta osallistua suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle soveltaessaan 1 momentissa tarkoitettua säännöstä. 52 a § Osaamisen osoittaminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Poiketen siitä mitä 52 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään, jos näyttöä ei yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää myös muulla osaamisen arvioinnilla siltä osin, kuin osaamista ei poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle soveltaessaan 1 momentissa tarkoitettua 55 § Arvioinnin tarkistaminen ja oikaisu Tutkintokoulutuksen opiskelija voi pyytää Opetushallitukselta kirjallisesti oikaisua 2 momentissa tarkoitettuun arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, Opetushallitus voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat. 108 § Julkisuus ja tietojensaantioikeus Koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten sitä estämättä pyynnöstä toimittaa Opetushallitukselle sekä 119 §:n 1 momentissa tarkoitetulle kuljettajien ammattipätevyystoimikunnalle niille säädettyjen tehtävien hoitamisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 116 § Valituskiellot Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunnitellussa osaamisen hankkimiseen liittyvässä asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin, kun asia koskee opintojen suoritusajankohtaa tai -paikkaa. Muutosta ei saa hakea myöskään asiassa, joka koskee opiskelijan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia eikä 85 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 111 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutosta ei saa hakea valittamalla myöskään 55 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun Opetushallituksen tai rehtorin päätökseen. 119 § Toimikuntien asettaminen Opetushallitus asettaa kuljettajien ammattipätevyystoimikunnan, jonka tehtävänä on vastata liikenteen palveluista annetun lain 193 §:n 2 momentissa tarkoitettujen kokeiden järjestämisestä ja valvonnasta sekä mainitun lain 31 §:n 3 momentissa ja 32 §:n 4 momentissa tarkoitettujen todistusten antamisesta. Toimikunnan jäsenet toimivat virkavastuulla. Toimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi asettaa työelämätoimikunnan määräajaksi. Toimikunnan tehtävänä on osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja niiden perusteiden kehittämiseen sekä toimia työelämän asiantuntijaelimenä ammatillista koulutusta koskevissa asioissa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen toimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta, tehtävistä ja päätöksenteosta. 122 § Rikosoikeudellinen virka- ja vahingonkorvausvastuu Koulutuksen järjestäjän henkilöstöön, osaamisen arvioijaan ja kuljettajien ammattipätevyystoimikunnan jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 124 § Koulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoite Koulutuksen järjestäjien tulee tehdä yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän, muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien, lukiokoulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja perusopetuksen järjestäjien sekä nuorisotyötä tekevien julkisten tahojen ja yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. 124 a § Varautuminen ja valmiussuunnitelma Yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Koulutuksen järjestäjien on laadittava poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta valmiussuunnitelma. Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa. Lupa- ja valvontavirasto valvoo koulutuksen järjestäjien varautumista. Lupa- ja valvontavirasto voi määrätä puutteiden korjaamisesta, jos varautumisessa havaitaan puutteita. 124 b § Tilannekuva häiriötilanteista ja poikkeusoloista Lupa- ja valvontavirastolla ja opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus pyynnöstä saada salassapitosäännösten estämättä ja maksutta varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostamista varten välttämättömät tiedot valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa tarkoitetuista rekistereistä ja tietovarannoista sekä koulutuksen järjestäjältä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 119, 120 ja 122 §:ää sovelletaan 30 huhtikuuta 2027 asti. 2. Laki ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 4 a § Kokeiden järjestäminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Häiriötilanteissa ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää ylioppilastutkinnon kokeiden siirtämisestä korkeintaan kolme kuukautta kerrallaan. Häiriötilanteella tarkoitetaan tässä laissa poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka estää ylioppilastutkinnon järjestämisen siten kuin muualla tässä laissa säädetään tai joka vaarantaa kokelaiden turvallisuuden ja terveyden. Häiriötilanne voi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Häiriötilanteita ovat: 1) vakava epidemia; 2) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku; 3) vaikutuksiltaan vakava kyberisku; 4) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö; 5) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt; 6) suuronnettomuudet; sekä 7) muut vaikutuksiltaan 1–6 kohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet. 5 a § Oikeus englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen Sellaiselta englanninkielistä ylioppilastutkintoa suorittavalta henkilöltä, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion eikä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, edellytetään, että hänelle on ulkomaalaislain nojalla myönnetty muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa tai hänen aloittaessaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen oikeuttavat englanninkieliset lukio-opintonsa tai englanninkielisen ammatillisen perustutkinnon suorittamisen 21 § Muutoksenhaku rehtorin ja koulutuksen järjestäjän monijäsenisen toimielimen päätökseen Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja päätökseen, jolla rehtori tai koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin on määrännyt 15 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun seuraamuksen, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Seuraamusta koskeva päätös ja tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Valitukset tulee käsitellä kiireellisinä. 22 § Koesuorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettely Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu tai hylätty, saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Tässä pykälässä tarkoitetussa oikaisumenettelyssä tehtyä Ylioppilastutkintolautakunnan päätöstä ei tarvitse perustella hallintolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 24 § Tietojensaantioikeus Rehtorilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 5 a §:n 4 momentissa tarkoitetun oleskelulupaa koskevan edellytyksen arvioimista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan hakeman ja voimassa olevan oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 3. Laki lukiolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 4 § Koulutuksen järjestämisluvan myöntäminen Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskielet, mahdollinen erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestäjän oikeus järjestää sisäoppilaitosmuotoista koulutusta, mahdollinen etäopetuksen valtakunnallinen tai alueellinen tehtävä, mahdollinen varautumisen ja valmiussuunnittelun koordinointiin liittyvä tehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Koulutuksen järjestäjä päättää lukioista, joissa koulutusta järjestetään, jollei luvassa toisin määrätä. 4 a § Valtakunnallisen tai alueellisen etäopetustehtävän sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvän koordinointitehtävän myöntämisedellytykset Valtakunnallisen tai alueellisen etäopetustehtävän sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvän koordinointitehtävän määräämisen edellytys on hakijan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävän hoitamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön on päätöksenteon yhteydessä varmistuttava siitä, että myönnetyt tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan alueellisten tehtävien maantieteellinen kattavuus ja molempien kansalliskielten asema. Tehtävän myöntämisen tarkemmista edellytyksistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 18 a § Oppivelvollisten ensisijaisuus poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset. Häiriötilanteella tarkoitetaan tässä laissa poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka estää koulutuksen järjestämisen siten kuin muualla tässä laissa säädetään tai joka vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden ja terveyden. Häiriötilanne voi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Häiriötilanteita ovat: 1) vakava epidemia; 2) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku; 3) vaikutuksiltaan vakava kyberisku; 4) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö; 5) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt; 6) suuronnettomuudet; sekä 7) muut vaikutuksiltaan 1–6 kohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet. 18 b § Poikkeukselliset opetusjärjestelyt poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti tässä laissa säädetyllä tavalla valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa tai 18 a §:ssä tarkoitetussa häiriötilanteessa, voidaan opetuksen järjestämisessä poiketa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään: 1) lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) 11 §:ssä säädetystä opintojen mitoituksesta; 2) lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:ssä säädetystä opintojen rakenteesta ja opintojen laajuudesta. 34 a § Koulutuksesta kolmansien maiden kansalaisilta perittävä lukuvuosimaksu Koulutuksen järjestäjän on perittävä kolmannen maan kansalaiselta lukuvuosimaksu tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka hakee oleskelulupaa opiskelun perusteella tai oleskelee maassa opiskelun perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla. Lukuvuosimaksu peritään myös kolmannen maan kansalaiselta, joka suorittaa tässä laissa tarkoitettuja opintoja etäopetuksessa. Lukuvuosimaksun suuruus on vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta. Jos koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on alempi kuin lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, on lukuvuosimaksun suuruus vähintään koulutuksen järjestäjän yksikköhinta. Yhtä tai useampaa oppiainetta opiskelemaan otetuilta opiskelijoilta perittävän maksun määrä on vähintään opintopistettä kohden keskimääräinen yksikköhinta tai sitä alempi järjestäjäkohtainen yksikköhinta jaettuna luvulla 30. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle. Lukuvuosimaksu määräytyy ensimmäisenä opiskeluvuotena voimassa olleen yksikköhinnan perusteella koko opintojen ajalle. Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta: 1) joka osallistuu tilauskoulutukseen; taikka 2) jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella. 60 § Oleskelulupia koskeva tiedonsaantioikeus Koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 21 a §:n 4 momentissa tarkoitetun oleskelulupaa koskevan edellytyksen arvioimista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan hakeman ja voimassa olevan oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot. 61 a § Varautuminen ja valmiussuunnitelma Yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Koulutuksen järjestäjien on laadittava poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta valmiussuunnitelma. Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa. Lupa- ja valvontavirasto valvoo koulutuksen järjestäjien varautumista. Lupa- ja valvontavirasto voi määrätä puutteiden korjaamisesta, jos varautumisessa havaitaan puutteita. 61 b § Tilannekuva häiriötilanteesta ja poikkeusoloista Lupa- ja valvontavirastolla ja opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus pyynnöstä saada salassapitosäännösten estämättä ja maksutta varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostamista varten välttämättömät tiedot valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitetuista rekistereistä ja tietovarannoista sekä koulutuksen järjestäjältä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 4. Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 26 § Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain soveltaminen Koulutuksen järjestämisessä sovelletaan, mitä asianomaisen järjestäjän osalta perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään opetuksen julkisuudesta, kokeilusta, erityisopetuksen tai erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä, oppilas- ja opiskeluhuollosta, henkilöstöstä, varautumisesta ja valmiussuunnitelmista, yhteistyöstä opiskelijoiden huoltajien kanssa, oppilas- tai opiskelijakunnasta, koulutuksen arvioinnista sekä tietojensaannista ja henkilötietojen salassapidosta ja käsittelystä, jollei laissa toisin säädetä. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaisen koulutuksen järjestäjän osalta kurinpidosta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään perusopetuslain 36, 36 a, 36 b ja 36 d–36 g §:ssä lukuun ottamatta jälki-istuntoa koskevaa sääntelyä, lukiolain 40–43 ja 45–48 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80, 85–87, 89–93 ja 115 §:ssä sekä mitä kurinpitotoimien muutoksenhausta säädetään mainituissa laeissa. Jos kunta järjestää koulutusta ilman järjestämislupaa, sovelletaan tässä momentissa tarkoitetun osalta, mitä mainituista asioista perusopetuslaissa säädetään. Poiketen siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, opetukseen osallistumisen epäämiseen sovelletaan, mitä epäämisestä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. 26 a § Koulutuksen järjestäminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset. Häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjä voi päättää etäopetukseen siirtymisestä, jos se on tarpeen opetuksen järjestämiseksi turvallisesti ja terveellisesti, eikä se merkittävästi vaaranna koulutuksen tavoitteiden toteutumista. Häiriötilanteella tarkoitetaan tässä laissa poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka estää koulutuksen järjestämisen siten kuin muualla tässä laissa säädetään tai joka vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden ja terveyden. Häiriötilanne voi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Häiriötilanteita ovat: 1) vakava epidemia; 2) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku; 3) vaikutuksiltaan vakava kyberisku; 4) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö; 5) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt; 6) suuronnettomuudet; sekä 7) muut vaikutuksiltaan 1–6 kohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 5. Laki liikenteen palveluista annetun lain 193 ja 257 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 193 § Tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivissä tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset Jos perustason ammattipätevyys suoritetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymässä koulutuskeskuksessa osana siellä annettavaa ammatillista koulutusta, perustason ammattipätevyyskoulutukseen sisältyvien teoriakokeiden ja perustason ammattipätevyyskokeiden järjestämisestä ja valvonnasta sekä niitä koskevien todistusten antamisesta vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 119 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuljettajien ammattipätevyystoimikunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa hyväksymiensä koulutuskeskusten valvonnasta, mutta se voi osoittaa tehtävän Opetushallitukselle. Jos perustason ammattipätevyyskoulutuksen teoriakoe tai perustason ammattipätevyyskoe järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymässä koulutuskeskuksessa annettavan ammatillisen koulutuksen yhteydessä, arvioijien nimeämisestä vastaa koulutuksen järjestäjä. 257 § Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen Tämän lain 256 §:n 6 momentissa tarkoitetusta oikaisupyynnöstä annettuun kuljettajien ammattipätevyystoimikunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tätä lakia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä toukokuuta 2027. Sitä ennen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 6. Laki ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 § Kokeilulupa Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 35 §:ssä tarkoitettuna perustason ammattipätevyyskoulutusta tai jatkokoulutusta antavana koulutuskeskuksena saavat toimia ne kokeiluluvan saaneet koulutuksen järjestäjät, joilla tämän lain voimaan tullessa on ollut oikeus järjestää kyseistä koulutusta, ellei oikeutta toimia koulutuskeskuksena myöhemmin peruuteta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 29 §:n nojalla. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 7. Laki Opetushallituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 § Opetushallituksen tehtävät Opetushallituksen tehtävänä on lisäksi muussa laissa säädetyn mukaisesti: 4) huolehtia ulkomailla suoritettujen opintojen ja ammattipätevyyden tunnustamiseen sekä kieli- ja kääntäjätutkintoihin liittyvistä tehtävistä; 5) käsitellä ammatillisen tutkintokoulutuksen osaamisen arvioinnin oikaisupyynnöt. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Helsingissä 18.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Tuula Haatainen sd varapuheenjohtaja Ari Koponen ps jäsen Sandra Bergqvist r jäsen Maaret Castrén kok (osittain) jäsen Eeva-Johanna Eloranta sd jäsen Pia Hiltunen sd jäsen Mari Holopainen vihr jäsen Laura Huhtasaari ps jäsen Hanna Kosonen kesk jäsen Milla Lahdenperä kok jäsen Mia Laiho kok (osittain) jäsen Pia Lohikoski vas jäsen Sara Seppänen ps jäsen Markku Siponen kesk jäsen Jaana Strandman ps jäsen Oskari Valtola kok Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marja Lahtinen Vastalause 1 Perustelut Pidämme hallituksen esityksen tavoitteita pääosin kannatettavina ja tuemme muilta osin sivistysvaliokunnan mietinnössä esitettyjä kannanottoja. Työelämätoimikuntien tulevaisuutta arvioitaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että ammatillisen koulutuksen laatu, työelämäyhteydet ja -vastaavuus sekä osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen vaikuttavuuden seuranta säilyvät vahvoina. Työelämätoimikuntien tehtävien mahdollista korvaamista on tarkasteltava osana ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kokonaisuutta eikä ainoastaan hallinnollisena rakenteellisena muutoksena. Ammatillisen koulutuksen ydin rakentuu toimivasta ja jatkuvasta yhteistyöstä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Pelkästään tutkintojen perusteiden uudistaminen, näyttöjen toteuttaminen työelämäyhteistyössä sekä koulutuksen järjestäjien oma laatutyö eivät yksin riitä varmistamaan koulutusjärjestelmän työelämävastaavuutta. Näiden rinnalla tarvitaan valtakunnallista sekä alueellista, systemaattista ja jatkuvaa yhteistyötä työelämän kanssa, yhteisten tavoitteiden määrittelyä, niiden toteutumisen seurantaa sekä palautetiedon kokoamista ja hyödyntämistä koulutuksen kehittämisessä. Keskusta katsoo, että ammatillisen koulutuksen kehittämistä tulee jatkaa tavalla, joka tukee koulutuksen järjestäjien omaa toimintaa, vahvistaa vaikuttavuuden arviointia ja laadunhallintaa sekä parantaa oppilaitosten strategista johtamista. Samalla on huolehdittava siitä, että koulutuksen kehittämisessä säilyy vahva työ- ja elinkeinoelämälähtöinen näkökulma. Ilman valtakunnallista ja alueellista työelämän osallistumista vaarana on, että koulutuksen kehittäminen hajautuu eikä koulutusjärjestelmä kykene riittävästi vastaamaan muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin, elinkeinoelämän odotuksiin ja yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin. Pidämme perusteltuna, että työelämätoimikunnat jatkavat siihen asti, kunnes uudistus on toteutettu ja kestävä rakenne luotu. Opetus- ja kulttuuriministeriölle tulee jäädä mahdollisuus asettaa tarvittaessa määräaikainen työelämätoimikunta tilanteissa, joissa tutkintojärjestelmän toimivuuden, koulutuksen laadun tai työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta tarvitaan valtakunnallista asiantuntemusta ja työelämän edustajien osallistumista. Mahdollisuutta tulee hyödyntää matalalla kynnyksellä silloin, kun koulutuksen työelämävastaavuuden turvaaminen sitä edellyttää. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) Vastalauseen lausumaehdotus Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja valtakunnallisen työelämäyhteistyön toteutumisen sekä osaavan työvoiman saatavuuden myös työelämätoimikuntien tehtävien uudelleenjärjestelyn jälkeen sekä seuraa uudistuksen vaikutuksia työelämän, koulutuksen järjestäjien, alueellisten työvoimatarpeiden ja tutkintojärjestelmän toimivuuden näkökulmasta ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännöllisiin tai hallinnollisiin toimenpiteisiin työelämän osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi. Helsingissä 18.11.2026 Hanna Kosonen kesk Markku Siponen kesk Vastalause 2 Perustelut Hallituksen esityksessä ehdotetaan ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien pääosin lakkauttamista sekä niiden tehtävien siirtämistä Opetushallitukselle. Työelämätoimikuntien lakkauttaminen näyttää olevan ensisijaisesti leikkaustoimi, ja niiden lakkauttamisesta aiheutuu useita ongelmia. Työelämätoimikunnat muodostavat valtakunnallisen ja pysyvän rakenteen, jonka kautta työnantajat, työntekijät, yrittäjät sekä koulutuksen järjestäjät osallistuvat ammatillisen koulutuksen laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Toimikuntien tehtäviin kuuluvat muun muassa osaamisen arvioinnin laadun seuranta, tutkintorakenteen ja tutkintojen perusteiden kehittäminen sekä opiskelijoiden arviointia koskevien oikaisupyyntöjen käsittely. Ammatillisen koulutuksen keskeinen tehtävä on vastata työelämän osaamistarpeisiin. Tämän vuoksi työelämän osallistumista ei tule jättää yksittäisten kuulemisten tai viranomaisen harkinnan varaan. Tarvitaan pysyvä, valtakunnallisesti koordinoitu ja eri toimialojen erityispiirteet huomioon ottava rakenne. Työelämätoimikunnat varmistavat, että ammatillisen koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään ajantasaista käytännön työelämäosaamista eri aloilta ja eri puolilta maata. Hallituksen esityksen mukaan työelämän asema säilyy muun muassa arviointiin osallistuvien työelämän edustajien sekä koulutuksen järjestäjien työelämäyhteistyövelvollisuuden kautta. Nämä menettelyt eivät kuitenkaan korvaa työelämätoimikuntien valtakunnallista ja riippumatonta laadunvarmistustehtävää. Paikallinen yhteistyö ei tuota samaa kokonaiskuvaa tutkintojärjestelmän toimivuudesta kuin työelämätoimikuntien järjestelmällinen seuranta ja arviointi. Tehtävien siirtäminen Opetushallitukselle keskittää ammatillisen koulutuksen ohjausta viranomaiselle ja kaventaa työelämän institutionaalista osallistumista. Työelämän kuuleminen valmistelun yhteydessä ei anna työelämän edustajille samaa asemaa, vastuuta eikä vaikutusmahdollisuutta kuin lakisääteinen osallistuminen työelämätoimikuntien toimintaan. Työelämätoimikunnilla on merkittävä tehtävä myös opiskelijoiden oikeusturvan turvaamisessa. Osaamisen arviointia koskevien oikaisupyyntöjen käsittely perustuu työelämän ja koulutuksen asiantuntemuksen yhdistämiseen riippumattomassa toimielimessä. Tämä vahvistaa luottamusta arviointijärjestelmään ja turvaa opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Työelämätoimikuntien toiminnassa mahdollisesti havaitut puutteet eivät ole peruste koko järjestelmän lakkauttamiselle. Mikäli toimikuntien mahdollisuudet seurata koulutuksen järjestäjien toimintaa ovat olleet rajallisia, tulee niiden toimintaa kehittää ja resursoida nykyistä paremmin. Toiminnan kehittämisen sijaan ehdotettu lakkauttaminen poistaa keskeisen työelämävaikuttamisen ja laadunvarmistuksen rakenteen. Lakkauttamisen arvioitu säästö on noin 800 000 euroa vuodessa. Säästön merkitystä tulee arvioida suhteessa siihen, että työelämätoimikunnat tukevat koulutuksen laatua, tutkintojen työelämävastaavuutta ja opiskelijoiden oikeusturvaa. Esityksessä ei ole riittävästi osoitettu, että saavutettavat säästöt olisivat oikeassa suhteessa niihin riskeihin, joita työelämän vaikutusmahdollisuuksien heikentymisestä voi seurata. Pidämme ongelmallisena myös sitä, että esityksen mukaan ministeriö voisi tarvittaessa asettaa yksittäisen työelämätoimikunnan määräajaksi. Harkinnanvarainen mahdollisuus ei korvaa pysyvää ja kattavaa järjestelmää, joka turvaa työelämän osallistumisen kaikilla koulutusaloilla. Ammatillinen koulutus on parhaillaan merkittävien muutosten kohteena. Juuri tällaisessa tilanteessa tarvitaan vahvaa työelämäyhteyttä, riippumatonta laadunvarmistusta ja laajaa yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä. Työelämätoimikuntien lakkauttaminen heikentäisi näiden tavoitteiden toteutumista. Työelämätoimikuntien lakkauttamista ilman toimivaa korvaajaa on vastustettu yhtä lailla elinkeinoelämän, palkansaajajärjestöjen ja opetusalan ammattilaisten suunnalta. Se kertoo osaltaan työelämätoimikuntien tekemän työn ja ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen vuoropuhelun tärkeydestä. Opintojen työelämärelevanssi parantaa valmistuneiden työllistymistä ja auttaa yrityksiä saamaan osaavaa työvoimaa. Työelämätoimikuntien toimintaa tulee lakkauttamisen sijasta uudistaa ja kehittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, yrittäjien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden kanssa. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotamme, että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) , että 2.—4. ja 6. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena, että 5. ja 7. lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus) Vastalauseen muutosehdotukset 1. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 120 ja 121 §, muutetaan 6 §:n 2 momentti, 15 §:n 4 momentti, , 55 §:n 3 momentti, 108 §:n 4 momentti, 116, 119, 122 § ja 124 §:n 1 momentti, on ja 116 § laissa 1118/2021 lisätään 3 ja 4 a § (Kuten SiVM) 6 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 8 § (Kuten SiVM) 15 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 27, 28 a, 45 a ja 52 a § (Kuten SiVM) 55 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 108 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 116 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 119 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 120 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 121 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 122 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 124 § (Kuten voimassa olevassa laissa) 124 a ja 124 b § (Kuten SiVM) Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 119, 120 ja 122 §:ää sovelletaan 30 huhtikuuta 2027 asti. 2. Laki ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 4 a, 5 a, 21, 22 ja 24 § sekä voimaantulosäännös (Kuten SiVM) 3. Laki lukiolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 4, 4 a, 18 a, 18 b, 34 a, 60, 61 a ja 61 b § sekä voimaantulosäännös (Kuten SiVM) 4. Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 26 ja 26 a § sekä voimaantulosäännös (Kuten SiVM) 5. lakiehdotus hylätään. 6. Laki ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 § ja voimaantulosäännös (Kuten SiVM) 7. lakiehdotus hylätään. Vastalauseen lausumaehdotus Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan työelämätoimikuntien toiminnan kehittämistä ja vahvistamista yhteistyössä työelämän, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Helsingissä 18.11.2026 Pia Hiltunen sd Eeva-Johanna Eloranta sd Tuula Haatainen sd Mari Holopainen vihr Pia Lohikoski vas
Valiokunnan mietintö SiVM 12 2026 vp HE 212/2026 vp Sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 212/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriö hallitusneuvos Anna Kankaanpää opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriö yksikön päällikkö Noora Lohi Lupa- ja valvontavirasto yksikön päällikkö Kaisa Post Lupa- ja valvontavirasto yksikön päällikkö, opetusneuvos Marko Aaltonen Opetushallitus yksikön päällikkö, opetusneuvos Laura Francke Opetushallitus erityisasiantuntija Thomas Vikberg Ylioppilastutkintolautakunta kuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria erityisasiantuntija Johanna Aappola Suomen Kuntaliitto toimitusjohtaja, rehtori Juha-Petri Niiranen Suomen Diakoniaopisto — SDO Oy johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry johtava asiantuntija Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto ry asiantuntija Jussi-Pekka Rode Sivistysala ry koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Suomen Lukiolaisten Liitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi — OSKU ry Suomen Yrittäjät ry HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia, ylioppilastutkinnosta annettua lakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, liikenteen palveluista annettua lakia, ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annettua lakia ja Opetushallituksesta annettua lakia. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia muutettaisiin siten, että yksityisoikeudellisille koulutuksen järjestäjille säädettäisiin varautumisvelvollisuus poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta. Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, lukiolakiin ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin lisättäisiin säännöksiä koulutuksen järjestämisestä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännöksiä ylioppilastutkinnon järjestämisestä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ehdotetut muutokset liittyvät Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kaikilla hallinnonaloilla toteutetaan häiriö- ja kriisitilanteiden sääntelyn kokonaistarkastelu. Ylioppilastutkinnosta annettua lakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin erityissäännös, jonka mukaan hallintolain mukaisesta perusteluvelvollisuudesta voitaisiin poiketa koesuorituksen arvostelua koskevassa oikaisuvaatimusmenettelyssä. Lisäksi laissa säädettäisiin sellaisen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta, jolla on evätty osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon tai sen kokeeseen. Lakiin lisättäisiin myös säännös, jonka mukaan henkilön, joka osallistuu englanninkielisen ylioppilastutkinnon kokeeseen, on oleskeltava Suomessa muulla perusteella kuin opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla. Lisäksi lukiolakiin ja ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset, jotka koskevat koulutuksen järjestäjän tai rehtorin tiedonsaantioikeutta henkilön oleskeluluvasta englanninkielisessä lukiokoulutuksessa. Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisesta koulutuksesta annetun lakia muutettaisiin siten, että lain 8 §:ään lisätään koulutus, jonka tehtävänä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta sekä muuta turvallisuuden parantamiseen liittyvää koulutusta. Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen työelämätoimikunnat pääosin lakkautettaisiin valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi. Osa työelämätoimikuntien tehtävistä ehdotetaan siirrettäväksi Opetushallitukselle. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennyksiä lukiokoulutuksen lukuvuosimaksuja koskevaan sääntelyyn sekä ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun kokeilulupia koskevaan sääntelyyn. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Yleistä Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi toisen asteen koulutuksen yksityisoikeudellisille järjestäjille varautumisvelvollisuus poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta. Esityksessä ehdotetaan, että kaikkien koulutuksen järjestäjien varautumista valvoisi jatkossa Lupa- ja valvontavirasto. Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa. Uutta valmiuslakia ja voimassa olevan samannimisen lain kumoamista koskeva muutosesitys ( HE 294/2026 vp Valiokunta pitää nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteita yksityisten koulutuksen järjestäjien varautumisen vahvistamisesta sekä opetuksen jatkuvuuden turvaamisesta poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa tärkeinä. Vastaavat säännösmuutosehdotukset varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osalta on annettu erillisellä hallituksen esityksellä ( HE 233/2026 vp Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttamista osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Ehdotetun muutoksen valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että sillä ei heikennetä ammatillisen koulutuksen laatua eikä työelämän roolia sen varmistamisessa. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi myös täsmennyksiä muun muassa ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin sen soveltamiskäytännössä ilmenneiden tarpeiden mukaisesti sekä lukiolakiin ja ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annettuun lakiin. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja mietinnön yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin muutosesityksin. Yksityisoikeudellisia koulutuksen järjestäjiä koskeva varautumisvelvollisuus Hallituksen esityksen (s. 11) tarkoituksena on yhtenäistää koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä siten, että varautumisvelvoitteet ovat selkeät myös yksityisille koulutuksen järjestäjille. Valiokunta pitää ehdotettuja säännösesityksiä perusteltuina ja ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa tehtäväksi täsmennyksiä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 124 b §:ään ja lukiolain 61 b §:ään. Oppivelvollisten opetuksen ensisijaisuus. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa on varmistettava ensisijaisesti oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen oikeutettujen opiskelijoiden kouluttaminen lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on vahvistaa oppivelvollisten asemaa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa ja turvata opiskelijoiden opintojen jatkuminen mahdollisimman normaalisti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opintonsa aloittaneiden aikuisopiskelijoiden tulisi keskeyttää aloittamansa opinnot, vaan heillä on edelleen oikeus suorittaa jo aloittamansa opinnot loppuun, mikä on todettu esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa. Asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota tarpeeseen huolehtia siitä, että poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa huomioidaan myös huoltovarmuuden kannalta tärkeät koulutukset opiskelijoiden iästä riippumatta. Valiokunta pitää ehdotettua ratkaisua turvata oppivelvollisten opetus perusteltuna ja saamaansa selvitykseen viitaten toteaa pitävänsä tärkeänä, että poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa voidaan turvata huoltovarmuuden sekä yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta välttämättömän koulutuksen järjestäminen. Pitkäkestoisissa ja vakavissa kriiseissä yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisessä asemassa ovat ne henkilöstöryhmät, joiden työpanos on välttämätön yhteiskunnan kriittisten toimintojen ja elinkeinoelämän jatkuvuuden turvaamiseksi. Näiden tehtävien hoitaminen on edellytys huoltovarmuudelle sekä sille, että ihmiset voivat elää turvallista ja mahdollisimman normaalia arkea myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Poikkeusoloissa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän eri toimintojen työvoimatarpeet voivat muuttua. Tähän voivat vaikuttaa myös näiden toimintojen normaaliolojen henkilöstön tarve yhteiskunnan muissa toiminnoissa. Kriisien aikana voi syntyä myös uusia työvoimatarpeita. Tällaisissa tilanteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjien on pystyttävä järjestämään joustavasti koulutuksia, jotka koostuvat tutkintoja lyhyemmistä osaamiskokonaisuuksista. Etäopetus. Hallituksen esityksessä on huomioitu mahdollisuus järjestää koulutusta etäopetuksena tai tarvittaessa siirtää toimintaa toiselle paikkakunnalle poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa. Asiantuntijalausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että ammatillisessa koulutuksessa kaikkea osaamisen hankkimista ja osoittamista ei voida toteuttaa etänä, ja ehdotettu, että opetuksen järjestämisvastuita tulee täsmentää mainituilta osin. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että laki ammatillisesta koulutuksesta antaa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden päättää koulutuksen järjestämisen muodoista, kuten siitä, järjestetäänkö koulutusta etäopetuksena tai verkkoyhteyksien välityksellä. Sääntely on voimassa normaalioloissa sekä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa on mahdollista määrätä valtakunnallisesta tai alueellisesta etäopetustehtävästä. Etäopetustehtäviä ei ole tarkoitus myöntää useita. Ammatillisessa koulutuksessa alueellinen etäopetustehtävä voi tarkoittaa, että tietyt koulutuksen järjestäjät varautuvat järjestämään vakavassa kriisitilanteessa esimerkiksi yhteisiä tutkinnon osia etäopetuksena opiskelijoille, joita ei tavoiteta oppilaitoksissa tapahtuvaan koulutukseen esimerkiksi sen vuoksi, että he ovat paenneet Suomesta. Opetuksen antaminen ei siten edellytä, että henkilö on tietyn koulutuksen järjestäjän opiskelija, vaan se on lähtökohtaisesti avointa kaikille Suomen kansalaisille. Etäopetustehtävä voidaan myöntää myös lukiokoulutuksen järjestäjälle. Sen kohderyhmänä ovat kaikki toisen asteen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat paenneet kotiseudultaan tai Suomesta eivätkä voi osallistua normaaliin oppilaitosmuotoiseen tutkintokoulutukseen. Poikkeukset ylioppilastutkinnon järjestämiseen. Ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamista koskevassa lakiesityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi päätöksellään siirtää ylioppilastutkinnon kokeita kolmella kuukaudella kerrallaan poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ehdotusta on asiantuntijakuulemisessa pidetty tarpeellisena, mutta esille on tuotu myös näkemys siitä, että kokeiden aikaistaminen voi esitetyn lainsäädännön puitteissa lyhentää merkittävästikin kokelaiden valmistautumisaikaa. Ehdotuksen on katsottu voivan heikentää kokelaiden kokeisiin valmistumista, koesuorituksia ja hyvinvointia sekä olevan ongelmallinen opiskelijavalinnan aikataulujen kannalta. Valiokunta saamansa selvitykseen viitaten toteaa, että ylioppilaskirjoitusten aikaistamiselle voi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa olla todellista tarvetta. Tämä tuli esille koronapandemian aikana, jolloin ylioppilaskirjoituksia päätettiin aikaistaa kahdella viikolla pandemiatilanteen kehittymisestä johtuvan arvion vuoksi. Valiokunta pitää perusteltuna, että hallituksen esityksessä on huomioitu ennakoimattomien tilanteiden mahdollisuus ja jätetty ehdotettuihin säännöksiin riittävästi väljyyttä. Valiokunta toteaa, että ylioppilaskirjoitusten siirtäminen ehdotetun säännöksen nojalla on mahdollista vain tilanteissa, joissa kokelaiden terveys ja turvallisuus vaarantuvat. Mahdollinen aikaistaminen koskee kaikkia tutkintokertaan osallistuvia kokelaita yhdenvertaisesti. Valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin perustein ylioppilastutkinnosta annetun lain muutosesityksen täydentämistä. Valvonta ja sen toimivalta. Lupa- ja valvontavirasto on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että se ei voi yksittäistapauksessa puuttua poikkeussäännösten soveltamiseen vaan ainoastaan välittää tilannetiedon opetus- ja kulttuuriministeriölle, koska sillä ei ole toimivaltaa valvoa toisen asteen koulutusta. Lausunnossa esitetyn näkemyksen mukaan myöskään opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole toimivaltaa varsinaisesti puuttua asiaan. Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriölle kuuluu sen oman hallinnonalansa yleinen valvonta ja ohjaus sekä siihen perustuen mahdollisuus puuttua koulutuksen järjestäjien toimintaan. Lupa- ja valvontavirastolla vastaavaa yleistä valvontatoimivaltaa toisen asteen koulutuksessa ei ole, eikä sitä ehdoteta muutettavaksi tällä esityksellä. Valiokunta saadussa selvityksessä todetun tavoin katsoo, että yleisen valvontatoimivallan säätäminen Lupa- ja valvontavirastolle edellyttäisi säädösmuutosten valmistelun lisäksi tehtävän suorittamisessa tarvittavan resursoinnin varmistamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumista koskevan sääntelyn toimeenpanoa tuetaan riittävällä ohjauksella, tukimateriaaleilla ja hyvien käytäntöjen levittämisellä. Sääntelyn toimivuutta on perusteltua seurata käytännön kokemusten perusteella ja sen mahdollisia jatkokehittämistarpeita on tarpeen arvioida tulevalla hallituskaudella. Ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttaminen Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen työelämätoimikunnat pääosin lakkautetaan valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi. Osa työelämätoimikuntien tehtävistä ehdotetaan siirrettäväksi Opetushallitukselle. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan työelämätoimikuntien tehtävänä on muiden muassa osallistua näyttöjen toteutukseen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen, ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämiseen sekä käsitellä laissa tarkemmin säädetyt opiskelijan osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille erilaisia näkemyksiä työelämätoimikuntien lakkauttamista koskevasta ehdotuksesta. Eräässä lausunnossa on korostettu, että keskeistä ei ole yksittäinen toimikuntarakenne vaan se, miten työelämän jatkuva ja valtakunnallisesti koordinoitu osallistuminen tutkintojen kehittämiseen, osaamisen arviointiin ja koulutuksen laadun varmistamiseen turvataan jatkossa. On tärkeää, että uudet toimintatavat valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän sekä koulutuksen järjestäjien kanssa. Ehdotettua lainsäädännön muutosta on myös vastustettu katsoen, että työelämän edustuksella tulee olla jatkossakin pysyvät rakenteet ammatillisen koulutuksen ja tutkintojärjestelmän kehittämisessä ja laadunvarmistuksessa. Valiokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna korostaen sitä, että ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet jatkossakin. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tätä on tehty, ja saadun selvityksen mukaan tullaan tekemään myös käsiteltävänä olevan lakiesityksen voimaantulon jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistaa työmarkkinoita, yrittäjiä ja elinkeinoelämää edustavat keskusjärjestöt myös hallitusohjelman toimeenpanoon ja säädösvalmisteluun. Valiokunta saamassaan selvityksessä esille tuodun tavoin pitää yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa välttämättömänä ammatillisen koulutuksen laadun turvaamisen kannalta. Valiokunta pitää hyvänä, että opiskelijan osaaminen arvioidaan jatkossakin kaksikantaisesti siten, että arvioijana on oltava sekä opettaja että työelämän edustaja. Edellä todetun perusteella työnantajilla ja työelämällä on edelleen merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisessa. Valiokunta tuo esille, että nykyinen hallitus on uudistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia vahvistamalla kannusteita järjestää koulutusta siten, että se tukee aikaisempaa paremmin opintojen suorittamista, tutkintojen loppuun saattamista sekä valmistuneiden työllistymistä tai siirtymistä jatko-opintoihin. Työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen ja koulutuksen kohdentaminen aloille, joilla työvoiman kysyntä on suurta, edellyttävät koulutuksen järjestäjiltä tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä alueensa työelämän kanssa. Hallitus on myös käynnistänyt ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen uudistamisen kokeilun, jonka toimeenpanoa ohjaa laki toiminnanohjauksen kokeilusta. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja syventää ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämän välistä yhteistyötä. Kokeilun ulkopuolella olevien koulutuksen järjestäjien kanssa opetus- ja kulttuuriministeriö käy alueellisia keskusteluja, joissa työelämäyhteistyön kehittäminen on keskeisessä asemassa. Saadussa selvityksessä on todettu myös, että työelämätoimikuntien edellytykset arvioida ammatillista koulutusta kattavasti ovat olleet rajalliset. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on 132, ja koulutuksen järjestäjien verkko on koko maan kattava. Käytännössä yhden työelämätoimikunnan on vuosittain ollut mahdollista keskittyä yhden tai kahden koulutuksen järjestäjän toimintaan. Tällainen pistemäinen laadunvalvonta ei ole kokonaisuutena ollut toimiva laadunhallinnan väline, vaikka sillä on saattanut olla vaikutusta yksittäistapauksissa. Työelämätoimikuntien lakkauttamisella on suora budjettivaikutus, sillä Opetushallituksen toimintamenoista ja kehittämisrahoista vähennetään yhteensä 800 000 euroa vuoden 2027 talousarviossa. Asiantuntijalausunnossa esille tuotu ehdotus korvata työelämätoimikunnat pysyvällä kansallisella työelämäyhteistyön neuvottelukunnalla, alueellisilla jaostoilla sekä toimialakohtaisella asiantuntijarekisterillä edellyttäisi uusien pysyvien toimielinten perustamista ja niiden jatkuvaa rahoittamista. Julkisen talouden merkittävien sopeuttamistarpeiden vuoksi uusia pysyviä resursseja edellyttävien rakenteiden perustamiselle ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa realistisia mahdollisuuksia. Tämän vuoksi työelämän osallistumisen vahvistamista on tarkoituksenmukaista tarkastella ensisijaisesti olemassa olevien rakenteiden ja toimintamallien pohjalta. Valiokunta toteaa lisäksi, että työelämätoimikuntia ei olla lakkauttamassa kokonaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ministeriö voi asettaa yhden työelämätoimikunnan määräajaksi. Toimikunnan tehtävänä olisi osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja niiden perusteiden kehittämiseen sekä toimia työelämän asiantuntijaelimenä ammatillista koulutusta koskevissa asioissa. Ylioppilastutkintolautakunnan perusteluvelvollisuus oikaisuvaatimukseen annettavasta päätöksestä Hallituksen esityksessä ehdotetaan ylioppilastutkinnosta annettua lakia muutettavaksi muun muassa siten, että siihen lisätään erityissäännös, jonka mukaan hallintolain mukaisesta perusteluvelvollisuudesta voidaan poiketa ylioppilaskoesuorituksen arvostelua koskevassa oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ehdotus on saanut kannatusta asiantuntijakuulemisessa, mutta sen on nähty olevan myös ongelmallinen ylioppilaskokelaan oikeusturvan kannalta, koska kokelas ei tällöin saa tietoa siitä, mihin hänen suoritustaan koskeva päätös perustuu. Valiokunta saatuun selvitykseen viitaten toteaa, että ehdotettu sääntely vastaa nykyisin noudatettua käytäntöä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kantelun johdosta antamassaan päätöksessä (EOAK/2193/2023, 20.6.2024) pitänyt perusteltuna arvioida tarvetta säätää ylioppilastutkintoa koskevassa lainsäädännössä oikaisuvaatimusmenettelystä ja siihen mahdollisesti liittyvästä poikkeuksesta tai joustosta perusteluvelvollisuuteen tavalla, jossa huomioidaan sekä oikeusturvanäkökohdat että asiaan liittyvät erityispiirteet ja päätöksenteon luonne, mikäli hallintolain yleisten lähtökohtien ei katsota sellaisenaan sopivan menettelyyn. Oikaisuvaatimus käsitellään hallintolain (49 e §) mukaisesti kiireellisenä, ja perusteluvelvollisuudesta poikkeaminen nopeuttaa käsittelyä. Poikkeamisen voidaan arvioida olevan kokelaan edun mukaista, koska tällöin hän saa tiedon koesuoritustaan koskevasta ratkaisusta nopeammin, ja siitä voi olla hyötyä korkeakouluopintoihin valitsemisessa tai ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautumisessa. Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii käsittelemään kaikki oikaisuvaatimukset neljässä viikossa oikaisuvaatimusten jättämisen viimeisestä ajankohdasta lukien. Ylioppilaskokelaan oikeusturvan toteutumista turvataan myös sillä, että lähtökohtaisesti oikaisuvaatimuksen käsittelijöiksi määrätään vähintään kaksi arvostelijaa, jotka eivät ole aikaisemmin arvostelleet kohteena olevaa koevastausta. Valiokunnalle annetussa selvityksessä on tuotu esille myös, että yksityiskohtaisten perustelujen antaminen oikaisuvaatimuksen ratkaisun yhteydessä voi vaarantaa kokelaiden yhdenvertaisuutta, jos yksittäiselle kokelaalle annetaan koesuoritusta ja arvostelukriteerien soveltamista koskevaa neuvontaa merkittävästi laajemmin kuin muille kokelaille. Täyttääkseen hallintolain 8 §:n mukaista neuvontavelvoitettaan Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee laajasti tietoa ylioppilastutkinnosta ja kokeiden arvostelusta nykyisten ja tulevien kokelaiden sekä heidän opettajiensa tarpeisiin. Edellä todetun lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan tulee jatkossakin nykyisen käytännön mukaisesti perustella oikaisuvaatimusmenettelyssä antamansa päätös siten, että siinä todetaan sovelletut säännökset ja selostetaan oikaisuvaatimuksen tuloksesta ja käsittelystä lain mukaisesti. Lisäksi perusteluina tulee selostaa, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen. Kokeen lopullinen kokonaispistemäärä, arvosana ja koesuoritustuloste oikaisukäsittelyn merkintöineen ovat kokelaan nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa. Siten kokelaalla on mahdollisuus perehtyä arvostelun perusteisiin ja saada selvyys siitä, mihin koesuorituksen arvostelu perustuu, vaikka koesuorituksen arvostelua ei ole erikseen yksilöidysti perusteltu. VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 124 b §. Tilannekuva häiriötilanteista ja poikkeusoloista. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta toimittaa pyynnöstä opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Lupa- ja valvontaviranomaiselle välttämättömät tiedot varautumistoimenpiteiden yhteensovittamiseksi sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostamiseksi. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole säädetty tilannekuvaan liittyvästä tiedonsaantioikeudesta, minkä vuoksi tarvittavien tietojen saaminen on ollut haasteellista. Siten ehdotettu säännös opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaannin turvaamisesta on tarpeellinen, mutta se ei saadun selvityksen mukaan riittävän selkeästi turvaa mainittujen viranomaisten oikeutta saada tietoja varautumisvelvollisuutta koskevien tehtäviensä hoitamiseksi. Valiokunta saatuun selvitykseen viitaten ehdottaa pykälän muuttamista siten, että siinä säädetään Lupa- ja valvontaviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön oikeudesta saada siinä säädetyt tiedot salassapitosäännösten estämättä ja maksutta sekä siten, että tiedonsaantioikeus kattaa koulutuksen järjestäjien lisäksi myös valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa tarkoitetut rekisterit ja tietovarannot siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä varautumistoimenpiteiden yhteensovittamiseksi sekä häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskevan tilannekuvan muodostamiseksi. 2. Laki ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamisesta 5 a §. Oikeus englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että pykälään lisätään uusi 4 momentti, jolla täydennetään englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisen oikeutta koskevia säännöksiä. Säännöksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamista koskevat edellytykset lukiolaissa (21 a §) säädettyjen englanninkieliseen lukiokoulutukseen ottamisen edellytysten kanssa (HE:n s. 54). Ehdotetun 4 momentin mukainen oikeus on kytketty lukio-opintojen alkamisaikaan. Säännösehdotus selkeyttää voimassa olevaa sääntelyä ja tukee sen yhdenmukaista soveltamista, mutta saatuun selvitykseen viitaten valiokunta pitää tarpeellisena sen täydentämistä siten, että sääntely kattaa myös englanninkielisen ammatillisen perustutkinnon suorittamisen aloittamisen, jotta sääntely kattaa kaikki opiskelijaryhmät, joilla on oikeus suorittaa ylioppilastutkinto englannin kielellä. Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään lukio-opintojen aloittavien henkilöiden oikeutta koskevan maininnan jälkeen sanat ”tai englanninkielisen ammatillisen perustutkinnon suorittamisen”. 3. Laki lukiolain muuttamisesta 61 b §. Tilannekuva häiriötilanteesta ja poikkeusoloista. Valiokunta viittaa edellä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 124 b §:n muuttamista koskevaan ehdotukseen ja ehdottaa, että lukiolain 61 b §:ään tehdään vastaavat muutokset. VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Sivistysvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 212/2026 vp sisältyvät 4.—7. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 212/2026 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Valiokunnan muutosehdotukset 1. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan muutetaan , lisätään 3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) Häiriötilanteella a) vakava epidemia; b) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku; c) vaikutuksiltaan vakava kyberisku; d) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö; e) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt; f) suuronnettomuudet; sekä g) muut vaikutuksiltaan a–f alakohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet. 4 a § Oppivelvollisten ensisijaisuus poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset. 6 § Tutkintorakenne Opetushallitus valmistelee 1 momentissa tarkoitetun tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä. 8 § Ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus ja turvallisuuskoulutus Sen lisäksi, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään, ammatillisena koulutuksena voidaan järjestää 1) sellaista ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, ammattilentäjän tehtäviin helikopteritoiminnassa sekä lennonjohtajan tehtäviin; 2) koulutusta, jonka tehtävänä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta sekä muuta turvallisuuden parantamiseen liittyvää koulutusta. 15 § Tutkinnon perusteet Opetushallituksen tulee valmistella tutkinnon perusteet yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän edustajien, koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 27 § Järjestämisluvassa määrättävät muut oikeudet, velvollisuudet, ehdot ja tehtävät Järjestämisluvassa voidaan määrätä myös muista velvoitteista, jos koulutuksen saatavuuden turvaaminen tai muut tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät. Lisäksi järjestämisluvassa voidaan määrätä valtakunnallisesta tai alueellisesta etäopetustehtävästä tai varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvästä koordinointitehtävästä. Lisäksi järjestämisluvassa voidaan määrätä tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista sekä kehittämis- ja muista tehtävistä. 28 a § Valtakunnallisen tai alueellisen etäopetustehtävän sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvän koordinointitehtävän myöntämisedellytykset Valtakunnallinen tai alueellinen etäopetustehtävä sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvä koordinointitehtävä voidaan määrätä hakijalle, jolla on voimassa oleva järjestämislupa. Tehtävien määräämisen edellytyksenä on hakijan koulutustoiminnan laaja-alaisuus sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävän hoitamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön on päätöksenteon yhteydessä varmistuttava siitä, että kyseisten tehtävien järjestämisluvat muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan alueellisten tehtävien maantieteellinen kattavuus sekä molempien kansalliskielten asema. Tehtävän myöntämisen tarkemmista edellytyksistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 45 a § Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Poiketen mitä 45 §:ssä säädetään, yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta laatia ja päivittää henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä 45 §:ssä tarkoitettujen tahojen kanssa taikka antaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle tai lailliselle edustajalle mahdollisuutta osallistua suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle soveltaessaan 1 momentissa tarkoitettua säännöstä. 52 a § Osaamisen osoittaminen poikkeuso…