Etusivu · Valmistellut asiat · HaVM 33/2026 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta
HaVM 33/2026 vp · Valiokunnan mietintö
Tiedot
| Tunnus | HaVM 33/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan mietintö |
| Kuvaus | Valiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi. |
| Päivämäärä | 18.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
Aiheet
kunnatvarautuminenpoikkeusolottoimivaltaohjaus (hallinta)ministeriötnuorisovaltuustotvanhusneuvostotkirjanpitotilinpäätösvalmiussuunnitteluValtiovarainministeriö
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Alviina Alametsä | allekirjoittaja | — |
| Anna Kontula | allekirjoittaja | — |
| Mervi Kuittinen | mainittu | hallitusneuvos |
| Teemu Eriksson | mainittu | finanssineuvos |
| Kirsi Lamberg | mainittu | juristi |
| Matti Huutola | mainittu | puheenjohtaja |
| Halla Kokkonen | mainittu | edunvalvonnan asiantuntija |
| Sari Kokko | mainittu | järjestö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja |
| Mauri Peltokangas | mainittu | — |
| Pihla Keto-Huovinen | mainittu | — |
| Alviina Alametsä | mainittu | — |
| Eveliina Heinäluoma | mainittu | — |
| Petri Honkonen | mainittu | — |
| Juha Hänninen | mainittu | — |
| Christoffer Ingo | mainittu | — |
| Mari Kaunistola | mainittu | — |
| Anna Kontula | mainittu | — |
| Rami Lehtinen | mainittu | — |
| Mira Nieminen | mainittu | — |
| Saku Nikkanen | mainittu | — |
| Hanna Räsänen | mainittu | — |
| Joakim Vigelius | mainittu | — |
| Juha Viitala | mainittu | — |
| Paula Werning | mainittu | — |
| Ben Zyskowicz | mainittu | — |
| Minna-Liisa Rinne | mainittu | valiokuntaneuvos |
Valiokunnat
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ryHallintovaliokuntaSuomen KuntaliittoSuomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ryVammaisfoorumi ryhallintovaliokuntavaltiovarainministeriö
Teksti
Valiokunnan mietintö HaVM 33 2026 vp HE 150/2026 vp Hallintovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta ( HE 150/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: hallitusneuvos Mervi Kuittinen valtiovarainministeriö finanssineuvos Teemu Eriksson valtiovarainministeriö juristi Kirsi Lamberg Suomen Kuntaliitto puheenjohtaja Matti Huutola Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry edunvalvonnan asiantuntija Halla Kokkonen Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry järjestö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Sari Kokko Vammaisfoorumi ry HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia. Lakiin lisättäisiin säännös valtiovarainministeriön tehtävästä kuntien varautumisen ohjauksessa ja seurannassa. Ehdotetun säännöksen mukaan valtiovarainministeriö vastaisi kuntien toiminnan ja talouden varautumisen yleisestä ohjauksesta ja seurannasta siltä osin, kuin se ei kuuluisi muun ministeriön toimialaan. Ehdotettu säännös selkeyttäisi valtiovarainministeriön roolia kuntien varautumisen ohjauksessa ja varmistaisi, että tehtävän hoitamisen edellyttämästä toimivallasta säädetään selkeästi laissa. Laissa täsmennettäisiin nuorisovaltuuston oikeutta tehdä kuntalain mukaisia aloitteita. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on vahvistaa nuorisovaltuustojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ehdotus liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan hallitus edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vanhusneuvostoa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että vanhusneuvoston sijasta kuntaan voitaisiin asettaa muu vastaava ikääntyneiden henkilöiden vaikuttajaryhmä. Ehdotetun muutoksen seurauksena vaikuttamistoimielimestä voitaisiin käyttää vanhusneuvoston sijasta sellaista nimeä, joka kuvaisi paremmin sen edustamaa paikallista väestöryhmää. Tällöin vaikuttamistoimielin olisi mahdollista nimetä vanhusneuvoston sijasta esimerkiksi ikäneuvostoksi. Konserniohjeessa tulisi jatkossa antaa tarpeelliset määräykset tytäryhteisöjen valmiussuunnittelusta ja varautumisesta sekä näiden yhteensovittamisesta kuntakonsernissa. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on tehostaa tytäryhteisöjen varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää varautumisen yhteensovittamista kuntakonsernissa. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös siitä, miltä osin kirjanpitolain säännöksiä ei sovellettaisi kunnan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Tällä hetkellä poikkeuksista ohjeistetaan kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston antamissa ohjeissa, mutta jatkossa asiasta säädettäisiin suoraan laissa. Lisäksi toimintakertomusta koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että toimintakertomuksessa tulisi esittää arvio myös merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on turvata nykyistä paremmin taloudellisen vastuullisuuden tiedostamista ja raportointia. Lisäksi lakiin tehtäisiin useampia teknisluonteisia muutoksia. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. VALIOKUNNAN PERUSTELUT Yleistä Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kuntalakiin ( 410/2015 Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana jäljempänä esitetyin huomioin. Kuntien varautuminen Voimassa olevan kuntalain 10 §:n mukaan valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta. Säännöksen voidaan tulkita jo nykyisin antavan ministeriölle toimivallan seurata kuntien varautumista osana kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa. Sen sijaan kuntalaissa tai muualla lainsäädännössä ei ole säännöstä, joka antaisi valtiovarainministeriölle selkeästi toimivallan yleisesti ohjata kuntien varautumista, minkä vuoksi ministeriön toimivaltaa on tältä osin pidetty epäselvänä. Hallintovaliokunta pitää sääntelyn selkeyttämistä tarpeellisena. Ehdotuksen mukaan valtiovarainministeriö vastaa kuntien toiminnan ja talouden varautumisen yleisestä ohjauksesta ja seurannasta siltä osin kuin se ei kuulu muun ministeriön toimialaan (10 §). Valiokunta korostaa, että ehdotuksessa tarkoitettu ohjaus on luonteeltaan yleistä informaatio-ohjausta, eikä se voi kohdistua yksittäiseen kuntaan. Tavoitteena on edistää kuntien varautumisen tason yhtenäisyyttä ja parantaa kuntien edellytyksiä kriisioloissa. Kunnat itse päättävät taloudestaan ja hallinnostaan itsehallintonsa nojalla. Kunnat vastaavat monien peruspalveluiden ja yhteiskunnan kannalta keskeisten toimintojen järjestämisestä. Näiden mahdollisimman häiriötön jatkuvuus on tärkeä turvata myös kriisitilanteissa. Yhteiskunnan uhkat ja niistä aiheutuvat häiriö- ja kriisitilanteet ulottuvat aina yhden tai useamman kunnan alueelle tai vaikuttavat kuntalaisiin. Kuntien rooli normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinnassa sekä yhteiskunnan varautumisessa on siten keskeinen. Koronapandemia ja Euroopan turvallisuusympäristön muutokset ovat entisestään korostaneet varautumisen merkitystä ja lisänneet kuntien tarvetta varautua aiempaa vakavampia kriisitilanteita varten. Valiokunta toteaa, että valmiuslain ( 1552/2011 Valiokunta pitää myös tärkeänä, että varautumisen ja siitä tiedottamisen ohjauksessa ja seurannassa huomioidaan yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus sekä erityisryhmien kuten vammaisten henkilöiden erityistarpeet, ja että vammaisjärjestöt sekä vammaisia henkilöitä ja vammaisjärjestöjä edustavat vammaisneuvostot osallistetaan varautumisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla. Esitykseen sisältyy lisäksi kunnan konserniohjeen vähimmäissisältöä koskeva ehdotus (47 §) , jonka mukaan konserniohjeessa tulee jatkossa antaa tarpeelliset määräykset kunnan tytäryhteisöjen valmiussuunnittelusta ja varautumisesta sekä näiden yhteensovittamisesta kuntakonsernissa. Valiokunta pitää ehdotusta riskienhallinnan ja varautumisen tehostamiseksi tarpeellisena. Varautumista koskevien konserniohjeen määräysten tarkemmasta sisällöstä ja kohdentamisesta päättävät kunnat itse riskiarvioihinsa perustuen. Nuorisovaltuusto ja muut vaikuttamistoimielimet Laissa ehdotetaan täsmennettävän nuorisovaltuuston oikeutta tehdä kuntalain mukaisia aloitteita säätämällä erikseen nuorisovaltuuston aloiteoikeudesta (26 §). Tavoitteena on vahvistaa nuorisovaltuustojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ehdotus liittyy hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan hallitus edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hallintovaliokunta pitää nuorisovaltuuston aloiteoikeuden kirjaamista lakiin nykytilaa selkiyttävänä ja lähtökohtaisesti kannatettavana, vaikkakaan muutos ei olennaisesti muuta oikeustilaa. Nuorisovaltuustot voivat jo nykyisin tehdä kuntalain 23 §:ssä tarkoitettuja kuntalaisaloitteita, ja useissa kunnissa aloiteoikeudesta on määrätty hallintosäännössä. Aloiteoikeuden korostaminen nuorisovaltuustojen osalta on hallintovaliokunnan mielestä kuitenkin tärkeää, koska alle 18-vuotiailla ei ole kuntavaaleissa äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta, eivätkä he siten voi muiden vaikuttamistoimielinten jäsenten tapaan äänestää oman ikäryhmänsä edustajaa kunnan valtuustoon ja päästä sitä kautta vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon. Esityksessä ehdotetaan vanhusneuvostoa koskevaa säännöstä (27 §) muutettavaksi siten, että vanhusneuvoston sijasta kuntaan voidaan asettaa muu vastaava ikääntyneiden henkilöiden vaikuttajaryhmä. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna. Ehdotuksen tarkoituksena on, että vaikuttamistoimielimestä voitaisiin käyttää vanhusneuvoston sijasta sellaista nimeä, joka kuvaa paremmin sen edustamaa paikallista väestöryhmää. Vaikuttamistoimielin olisi mahdollista nimetä esimerkiksi ikäneuvostoksi. Esitykseen ei sisälly vammaisneuvostoa koskevia ehdotuksia. Vaikuttamistoimielimet eivät ole kunnan varsinaisia toimielimiä, vaan ne toimivat edustamiensa väestöryhmien vaikuttamis- ja kuulemiskanavina. Kuntalakiin on koottu vaikuttamistoimielimistä annettu velvoittava sääntely. Kaikilla vaikuttamistoimielimillä on myös mahdollisuus tehdä aloitteita kuntalain 23 §:n ja kuntien hallintosääntöjen nojalla. Vaikuttamistoimielinten asemaa ja kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumista kunnan toimintaan voidaan vahvistaa kunkin kunnan päättämillä tavoilla. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto edistää nuorten sekä ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä seuraa niiden kehittymistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuntien kannustamiseen nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksien ja suoran aloiteoikeuden edistämiseen nuorten yhdenvertaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi (Valiokunnan lausumaehdotus) Kirjanpito Kuntalain 112 §:n 1 momentin muutosehdotuksen mukaan kunnan tilinpäätöksen laadinnassa ei jatkossa enää sovelleta tiettyjä kirjanpitolain ( 1336/1997 Edellä mainittu muutosehdotus kattaa myös kirjanpitolain 5 luvun 4 §:n soveltamista koskevan poikkeuksen. Pykälässä säädetään tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella. Pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvä tulo saadaan tietyin edellytyksin kirjata tuotoksi valmistusasteen perusteella, ja sitä on voimassa olevan lain mukaan mahdollista soveltaa kunnissa kirjanpitolain mukaan. Tiedossa ei ole, onko säännöstä kunnissa sovellettu. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan siirtymäsäännöksessä ei edellytetä mahdollisten tehtyjen kirjausten poistamista kirjanpidosta, kuten tuotoksi kirjattujen tulojen kirjaamista kuluksi. Tarvittaessa kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto voi antaa kirjanpito-ohjeen 112 §:n muutosten soveltamisesta ja sääntelystä voidaan antaa informaatio-ohjausta kunnille. VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Hallintovaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 150/2026 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) Valiokunnan lausumaehdotus Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto edistää nuorten sekä ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä seuraa niiden kehittymistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuntien kannustamiseen nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksien ja suoran aloiteoikeuden edistämiseen nuorten yhdenvertaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi. Helsingissä 18.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Mauri Peltokangas ps varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen kok jäsen Alviina Alametsä vihr jäsen Eveliina Heinäluoma sd jäsen Petri Honkonen kesk jäsen Juha Hänninen kok jäsen Christoffer Ingo r jäsen Mari Kaunistola kok jäsen Anna Kontula vas jäsen Rami Lehtinen ps jäsen Mira Nieminen ps jäsen Saku Nikkanen sd jäsen Hanna Räsänen kesk jäsen Joakim Vigelius ps jäsen Juha Viitala sd jäsen Paula Werning sd jäsen Ben Zyskowicz kok Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne Vastalause Perustelut Hallituksen esityksessä täsmennettäisiin nuorisovaltuuston oikeutta tehdä kuntalain mukaisia aloitteita kunnan toimintaa koskien. Tavoite on kannatettava. Alkuperäisessä esitysluonnoksessa esitettiin vastaavanlaista täsmennystä myös vammaisneuvoston aloiteoikeuteen, mutta jatkovalmistelussa on päädytty vahvistamaan ainoastaan nuorisovaltuuston aloiteoikeutta, ja muiden toimielinten osalta nykytilanteen säilyttäminen katsottiin tarkoituksenmukaiseksi. Vammaisten ihmisten tarpeet esimerkiksi esteettömyyteen, asumiseen ja liikkumiseen liittyen tulevat parhaiten esiin, kun heillä on itsellään oikeus tehdä aloitteita. Siksi vammaisneuvoston aloiteoikeus on kirjattava lakiin samoin kuin nuorisovaltuuston. Vammaisneuvoston aloiteoikeuden vahvistamista esitettiin myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Kritiikissä viitattiin esityksen luonnoksen lausuntopalautteeseen, jossa valtaosa kunnista kannatti aloiteoikeuden lisäämistä kaikille vaikuttamistoimielimille, ei ainoastaan nuorisovaltuustolle. Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimukseen, joka velvoittaa osallistamaan vammaiset henkilöt aktiivisesti heitä koskevaan päätöksentekoon heitä edustavien järjestöjen ja elinten kautta. Osallistumisen on oltava todellista vaikuttamista, ei pelkkää kuulemista. Aloiteoikeus on vaikuttamistoimielimen keskeinen työkalu, jolla se voi tuoda kysymyksiä asialistalle reagoimisen sijaan. Kunnissa päätetään edelleen monista vammaisten ihmisten arkeen vaikuttavista asioista, kuten esteettömyydestä, asumisesta, joukkoliikenteestä, koulutuksesta, palveluista sekä varautumisesta. Vammaisten ihmisten tarpeet jäävät helposti huomiotta, jos heillä ei ole keinoa tuoda niitä oma-aloitteisesti päätöksentekoon, vaikka monet kuntien tekemät päätökset vaikuttavat vammaisten ihmisten elämään hyvin konkreettisella ja merkittävällä tavalla. Aloiteoikeuden lainsäädännöllinen vahvistaminen myös vammaisneuvoston kohdalla tukisi vammaisten henkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa paremmin heitä koskeviin asioihin sekä edistäisi vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista. Muilta osin yhdymme hallintovaliokunnan mietintöön. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 28 § muutettuna seuraavasti: 28 § Vammaisneuvosto Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä. Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vammaisneuvostolla on aloiteoikeus, johon sovelletaan, mitä 23 §:ssä säädetään. Helsingissä 18.11.2026 Alviina Alametsä vihr Anna Kontula vas