Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 21 h 20 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · LaVM 24/2026 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

LaVM 24/2026 vp · Valiokunnan mietintö

Tiedot

TunnusLaVM 24/2026 vp
TyyppiValiokunnan mietintö
KuvausValiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi.
Päivämäärä18.11.2026
KieliSuomi

Aiheet

vankeusrangaistustutkintavankeusrangaistuksen täytäntöönpanopoikkeusolothäiriötvangitrajoituksetvankien poistumisluvatvankilatjärjestäytynyt rikollisuusyhdyskuntaseuraamuksettoimeenpanoRikosseuraamuslaitos

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Juho Martikainen mainittu lainsäädäntöneuvos
Anna-Liisa Sandvik mainittu erityisasiantuntija
Tiina Muinonen mainittu hallitusneuvos
Ida Hakanen mainittu hallitussihteeri
Johanna Peltorinne mainittu lakimies
Heidi Lokasaari mainittu lakimies
Susanna Schugk-Laulumaa mainittu yksikönpäällikkö
Joel Kalpio mainittu apulaisjohtaja
Jussi Korkeamäki mainittu johtaja
Johanna Hankomäki mainittu sijaishuollon palveluyksikköpäällikkö
Elina Pekkarinen mainittu lapsiasiavaltuutettu
Sanna Sunikka mainittu toimitusjohtaja
Tuuli Rehnberg mainittu asianajaja
Matti Tolvanen mainittu professori
Tatu Hyttinen mainittu apulaisprofessori
Mia Kilpeläinen mainittu yliopistonlehtori
Juho Eerola mainittu —
Sandra Bergqvist mainittu —
Pekka Aittakumpu mainittu —
Pia Hiltunen mainittu —
Mari Holopainen mainittu —
Jessi Jokelainen mainittu —
Aleksi Jäntti mainittu —
Anette Karlsson mainittu —
Mari Kaunistola mainittu —
Pihla Keto-Huovinen mainittu —
Rami Lehtinen mainittu —
Timo Mehtälä mainittu —
Susanne Päivärinta mainittu —
Mika Riipi mainittu —
Joakim Vigelius mainittu —
Julia Höyhtyä mainittu —

Valiokunnat

Helsingin hallinto-oikeusKRIS-Suomen keskusliitto ryLakivaliokuntaLänsi-Uudenmaan hyvinvointialueRiihimäen vankilaRikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS)RikosseuraamuslaitosSuomen AsianajajatTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)TuomioistuinvirastoVankilavirkailijain Liitto VVL r.y.Vankiterveydenhuolto (VTH)Vantaan vankilaeduskunnan oikeusasiamiehen kanslialakivaliokuntalapsiasiavaltuutetun toimistooikeusministeriöperustuslakivaliokuntasisäministeriösosiaali- ja terveysministeriö

Teksti

Näytä koko teksti (165 105 merkkiä)
Valiokunnan mietintö
LaVM
24
2026 vp
HE 120/2026 vp
Lakivaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (
HE 120/2026 vp
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto:
perustuslakivaliokunta
PeVL 59/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
lainsäädäntöneuvos
Juho
Martikainen
oikeusministeriö
erityisasiantuntija
Anna-Liisa
Sandvik
oikeusministeriö
hallitusneuvos
Tiina
Muinonen
sosiaali- ja terveysministeriö
hallitussihteeri
Ida
Hakanen
sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies
Johanna
Peltorinne
sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies
Heidi
Lokasaari
Rikosseuraamuslaitos
yksikönpäällikkö
Susanna
Schugk-Laulumaa
Riihimäen vankila
apulaisjohtaja
Joel
Kalpio
Vantaan vankila
johtaja
Jussi
Korkeamäki
Vankiterveydenhuolto (VTH)
sijaishuollon palveluyksikköpäällikkö
Johanna
Hankomäki
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
lapsiasiavaltuutettu
Elina
Pekkarinen
lapsiasiavaltuutetun toimisto
toimitusjohtaja
Sanna
Sunikka
Rikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS)
asianajaja
Tuuli
Rehnberg
Suomen Asianajajat
professori
Matti
Tolvanen
apulaisprofessori
Tatu
Hyttinen
yliopistonlehtori
Mia
Kilpeläinen
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
sisäministeriö
eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
Tuomioistuinvirasto
Helsingin hallinto-oikeus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
KRIS-Suomen keskusliitto ry
Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y.
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia, mielenterveyslakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja lastensuojelulakia.
Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltaa rajoittaa täytäntöönpanoa vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa muutettaisiin siten, että Rikosseuraamuslaitos voisi tällaisissa tilanteissa muun muassa rajoittaa vankien toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia sekä muuttaa yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyviä velvollisuuksia taikka keskeyttää ne.
Rikosseuraamuslaitoksen valtuuksia valvoa vankeja yhtenäistettäisiin ja niitä selkeytettäisiin.
Vankien poistumislupia koskevassa sääntelyssä huomioitaisiin nykyistä paremmin poistumislupaan liittyvät turvallisuusseikat.
Vankiloiden tehostetun valvonnan osastoista ja sopimusosastoista sekä vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen säädettäisiin nykyistä tarkemmin.
Lisäksi esitykseen sisältyy yksittäisiä muutosehdotuksia muun muassa vapautuvan vangin kuljettamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2027.
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevia lainmuutoksia. Esitys sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta rajoittaa täytäntöönpanoa vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen valtuuksia valvoa vankeja yhtenäistetään. Poistumislupia koskevia säännöksiä selkeytetään poistumislupakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Vankiloiden tehostetun valvonnan osastoista ja sopimusosastoista sekä vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen ehdotetaan säädettävän nykyistä tarkemmin. Esitykseen sisältyy myös yksittäisiä muita muutosehdotuksia esimerkiksi vapautuvan vangin kuljettamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Ehdotetuilla lainmuutoksilla on useita erilaisia tavoitteita (HE, s. 42—44). Muutoksilla pyritään selkeyttämään ja täsmentämään lainsäädäntöä. Lisäksi tavoitteena on parantaa vankilaturvallisuutta ja Rikosseuraamuslaitoksen valmiuksia huolehtia rangaistusten täytäntöönpanosta vakavassa yhteiskunnallisessa häiriötilanteessa. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös edistämään vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan.
Vankeuslain (
767/2005
768/2005
HE 53/2025 vp
LaVM 14/2025 vp
LaVM 1/2021 vp
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksessä ehdotettuja lakiehdotuksia seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.
Poikkeusolot ja vakavat yhteiskunnalliset häiriötilanteet
Esityksessä ehdotetaan, että vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin lisätään säännökset Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan järjestämisestä poikkeusoloissa tai muussa vakavassa yhteiskunnallisessa häiriötilanteessa. Vastaavanlaisia täsmennyksiä tehdään myös yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin (
400/2015
629/2013
801/2017
Lakivaliokunta on aiemmassa yhteydessä pitänyt tärkeänä, että myöhemmin hallituskaudella annettavassa vankeuslakia ja tutkintavankeuslakia koskevassa hallituksen esityksessä arvioidaan yhteiskunnallisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tarkempaa määrittelyä (
LaVM 14/2025 vp
LaVM 4/2021 vp
Esityksen perusteluissa määritellään ne muun muassa ehdotetussa uudessa vankeuslain 19 a luvussa ja tutkintavankeuslain uudessa 14 a luvussa tarkoitetut poikkeusolot ja vakavat yhteiskunnalliset häiriötilanteet, joita ehdotettava sääntely koskee (HE, s. 44, s. 137—138 ja 151—155). Lähtökohtana on, että sääntelyä voidaan soveltaa valmiuslain nojalla julistetuissa poikkeusoloissa sekä muissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. Sääntelyssä tarkoitettuja häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset vakavat turvallisuusuhat, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat vakavat häiriöt, pandemiat, sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka sekä laajamittaiseen maahantuloon liittyvät häiriötilanteet. Häiriötilanteen vakavuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten häiriötilanne vaikuttaa vankilan toimintaan. Sekä poikkeusoloissa että muissa häiriötilanteissa säännösten soveltaminen edellyttää, että vankiloiden toiminta vaarantuu häiriötilanteen vuoksi ja että poikkeussäännösten soveltamisella voidaan varmistaa rangaistusten turvallinen täytäntöönpano.
Lakivaliokunta toteaa, että esityksessä on arvioitu kattavasti sääntelyn vaikutuksia Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan järjestämisen sekä vangin ja tutkintavangin oikeuksien toteutumisen kannalta (HE, s. 44, s. 138—142 ja s. 162—166). Ehdotetut säännökset koskevat muun muassa vankien evakuointia, ulkoilun epäämistä, vangeille järjestettävän toiminnan ja vapaa-ajan toimintojen rajoittamista, tapaamisten rajoittamista ja poistumislupien myöntämisen keskeyttämistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettävän siitä, miten vankien yhteydenpidosta vankilan ulkopuolelle tulee huolehtia rajoitusten aikana. Sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta merkitystä on sillä, että poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa sovellettavat rajoitukset voivat olla voimassa vain rajoitetun ajan kerrallaan, ja ne on lopetettava viipymättä häiriötilanteen päätyttyä. Vankien ja tutkintavankien oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeänä voidaan pitää myös sitä, että ehdotetut rajoitukset eivät koske vankien perushuoltoa, alaikäisten koulunkäyntiä tai ulkoilua muuten kuin kertaluonteisesti.
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna. Erilaiset vakavat yhteiskunnalliset häiriötilanteet voivat vaikuttaa merkittävästi muun muassa ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon. Pääsääntönä häiriötilanteita koskevassa sääntelyssä on toimintojen supistaminen esimerkiksi lyhentämällä vankien toiminta-aikaa. Toimintojen keskeyttäminen kokonaan tulee kyseeseen vasta viimesijaisena keinona. Valiokunta korostaa, että sääntely soveltuu vain poikkeusoloihin ja vakaviin yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin silloin, kun soveltaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeusrangaistusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.
Valvontatoimivaltuudet
Lakivaliokunta on aiemmin vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisen yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että vankeuslain ja tutkintavankeuslain toimivaltuuksien käytön edellytysten sanamuotoja ei ole kokonaisvaltaisesti arvioitu (
LaVM 1/2021 vp
Sääntelyn yhtenäistämisen taustalla on nykysääntelyn epäselvyys, jonka on katsottu vaikeuttaneen toimivaltuuksien käyttöä käytännössä (HE, s. 43, 58—62). Tämän johdosta esityksessä ehdotetaan, että toimivaltuuksien käyttö jaotellaan lähtökohtaisesti kolmeen portaaseen: toimenpide voidaan tehdä, toimenpide on perusteltua tehdä ja toimenpide on välttämätöntä tehdä. Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan käsitteet ”välttämätön” ja ”on perusteltua” kytkevät soveltamisen yksittäistapauskohtaiseen harkintaan. Pääsääntöisesti toimenpiteet voidaan jatkossa tehdä joko vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi tai rikoksen estämiseksi. Tutkintavankeuslaissa perusteena voi lisäksi olla tutkintavankeuden tarkoitus.
Lakivaliokunta toteaa, että vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa säädetään useista vankien ja vankilan valvontaan liittyvistä toimivaltuuksista, joiden käyttö merkitsee puuttumista vangin oikeuksiin. Nykyisissä säännöksissä toimivaltuuksien käytön edellytyksiä on säännöstasolla määritelty eri tavoin. Valiokunta pitää esityksen tavoitetta sääntelyn selkeyttämisestä perusteltuna.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyä sääntelyä muutettaessa ei ole poissuljettua, että sääntelyn selkeyttäminen ja täsmentäminen saattaa tahattomasti johtaa perusoikeusrajoituksia merkitsevän toimivaltuuden laajentumiseen (
PeVL 59/2026 vp
Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään ja korostaa yksilöllisen harkinnan merkitystä valvontatoimivaltuuksien käytön edellytyksiä arvioitaessa. Tältä osin merkitystä on myös vankeuslain 1 luvun 6 §:n toimivaltuuksien käytön yleisiä periaatteita koskevalla sääntelyllä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin vankeuslain 1 luvun 6 §:n 3 momentin muuttamista siten, että toimenpiteen yksittäistapauksellinen luonne todetaan säännöstasolla. Valiokunta pitää perusteltuna, että toimivaltuuksia käytettäessä on otettava huomioon vangin rangaistusaikainen käytös, vangin rikostausta, vankilan tarkastustoiminnassa tehdyt havainnot ja muut vastaavat tapauskohtaiset seikat.
Uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen epääminen tai keskeyttäminen
Voimassa olevan vankeuslain 11 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan vangilta, joka on päihtynyt tai joka häiritsee uskonnollista tilaisuutta taikka vaarantaa vankilan järjestystä tai turvallisuutta, voidaan evätä oikeus osallistua tilaisuuteen. Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vangin osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Ehdotettu muutos liittyy esityksen tavoitteeseen yhtenäistää sääntelyssä käytettyjä käsitteitä.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa katsonut, että vaikka lakiehdotuksissa paikoin käytetty ”on perusteltua” -kvalifikaatio esiintyy myös voimassa olevassa, perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetyssä laissa, perusoikeuksien kannalta olisi perustuslain 22 § huomioon ottaen asianmukaisempaa sitoa joissakin säännösehdotuksissa toimivaltuuden käyttö välttämättömyyden vaatimukseen (
PeVL 59/2026 vp
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että vankeuslaissa on jo nykyisin useita säännöksiä, jotka mahdollistavat kertaluonteisesti tiettyyn tilaisuuteen osallistumisen epäämisen tai keskeyttämisen. Vastaavat säännökset merkitsevät merkittävää puuttumista vangin oikeuksiin. Esimerkkinä tällaisesta säännöksestä on vankeuslain 7 luvun 6 §:n mukainen ulkoilun epääminen, joka on sidottu vankilan järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvään erittäin painavaan syyhyn. Ulkoilun epäämisen kynnys on siten voimassa olevan sääntelyn perusteella korkeampi kuin muiden epäämistä ja keskeyttämistä koskevien säännösten. Ulkoilun sekä ehdotetun uuden peseytymisen epäämistä ja keskeyttämistä koskeva sääntely onkin esityksessä sidottu välttämättömyyden vaatimukseen. Muut kertaluonteista epäämistä tai keskeyttämistä koskevat säännökset on puolestaan pääsääntöisesti sidottu ”on perusteltua” -kynnykseen.
Lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä on perustellusti kiinnitetty huomiota vankeuslaissa nykyisin säädettyjen epäämistä ja keskeyttämistä koskevien säännösten edellytyksiin. Esityksessä itsemääräämisoikeuden kannalta erityisen merkittäviksi arvioidut kertaluonteiset epäämis- ja keskeyttämistilanteet on sidottu välttämättömyyden vaatimukseen. Asiassa saamaansa selvitystä arvioituaan valiokunta pitää esityksessä omaksuttua sääntelyratkaisua kokonaisuutena arvioiden asianmukaisena. Myös sääntelyn johdonmukaisuus puoltaa sitä, ettei kertaluonteisen uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen epäämiselle aseteta korkeampaa kynnystä kuin esimerkiksi kirjaston käytön epäämiselle. Ulkoilun tai peseytymisen epääminen ja keskeyttäminen merkitsee vankilaoloissa merkittävää puuttumista vangin oikeuksiin myös kertaluonteisena toimenpiteenä, eikä ulkoilulle tai peseytymiselle ole epäämistilanteissa vaihtoehtoista toteuttamistapaa. Valiokunta pitää vangin oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tärkeänä sitä, että jos vanki ei saa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, hänen mahdollisuudestaan uskonnonharjoitukseen huolehditaan muulla tavoin.
Tehostetun valvonnan osastot
Vankiloihin on turvallisuussyistä ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan puuttumiseksi perustettu varmuusosastoja ja niin sanottuja tehostetun valvonnan osastoja. Toisin kuin varmuusosastoista, tehostetun valvonnan osastoista ei ole säädetty vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa. Tämän vuoksi osastoilla esimerkiksi kirjeenvaihdon ja puhelujen valvontaan sovelletaan vankeuslain tavanomaisia säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan, että sääntelyn selkeyttämiseksi vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin lisätään säännökset tehostetun valvonnan osastoista. Tehostetun valvonnan osastolla vankien oikeuksia ei ehdoteta rajoitettavan yhtä laajasti kuin varmuusosastolla. Keskeinen ero tavallisiin osastoihin on puolestaan se, että vankien toiminnot järjestetään tehostetun valvonnan osaston kesken.
Lakivaliokunta pitää lähtökohtaisesti perusteltuna sitä, että jatkossa tehostetun valvonnan osastoista ja osaston keskeisistä rajoituksista säädetään laissa. Valiokunta on kuitenkin arvioinut ehdotettua sääntelyä erityisesti osastolle sijoittamisen näkökulmasta.
Toisin kuin varmuusosastolla, tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista ei ole sidottu määräaikaan. Sijoitus tehdään toistaiseksi, kuten tavallisilla osastoilla. Lakivaliokunta toteaa, että sijoittaminen tehostetun valvonnan osastolle merkitsee tietyn asteista eristämistä verrattuna tavallisiin osastoihin. Esityksestä ilmenevin tavoin sijoitus tehostetun valvonnan osastolle tehdään toistaiseksi, sillä tällaiselle osastolle sijoittamisessa ei ole kyse yhtä laajasta eristämisestä kuin varmuusosastosijoituksessa (HE, s. 52). Sijoituksen edellytyksiä on seurattava ja sijoittaminen on peruutettava tilanteessa, jossa sen edellytykset eivät enää täyty. Vangilla on oikeus saada osastosijoituspäätös käsiteltäväksi neljän kuukauden välein tai jo aiemmin, jos vangin tilanteessa on sitä ennen tapahtunut olennaisia muutoksia. Kysymystä osastosijoittelusta tarkastellaan vangin kanssa vähintään kolme kertaa vuodessa rangaistusajan suunnitelman seurannan yhteydessä. Vangin oikeuksien kannalta tärkeänä voidaan pitää myös sitä, että vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa ehdotetaan säädettävän vangin ja tutkintavangin muutoksenhakuoikeudesta tehostetun valvonnan osastosijoittelua koskevaan päätökseen.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että vangilla on mahdollisuus osallistua toimintaan, joka edistää järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumista ja että osastoilla järjestetään tällaista toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksen tulee suunnitella osastojen toiminnot siten, että irtautuminen rikollisuudesta on mahdollista. Vangeilla tulee olla tiedossa selvä rangaistusajan suunnitelmaan ja sen tavoitteisiin kytkeytyvä toimintamalli, jota noudattaen tehostetun valvonnan osastolta on mahdollista päästä pois. Saamansa selvityksen valossa valiokunta katsoo, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia on syytä seurata tarkasti niin tehostetun valvonnan osastojen kuin muidenkin vankilan osastojen toiminnan järjestämisen ja paikkatarpeiden osalta.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa viitannut myös tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista koskevaan 1. lakiehdotuksen 5 luvun 4 a §:ään katsoessaan, että perusoikeuksien kannalta olisi perustuslain 22 § huomioon ottaen asianmukaisempaa sitoa joissakin säännösehdotuksissa toimivaltuuden käyttö välttämättömyyden vaatimukseen (
PeVL 59/2026 vp
Selvyyden vuoksi lakivaliokunta toteaa, että Rikosseuraamuslaitoksella on vankeuslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla jo nykyisin verrattain paljon harkintavaltaa siinä, mille osastolle vanki sijoitetaan. Sen sijaan varmuusosastolle sijoittamiselta edellytetään vankeuslain 5 luvun 6 §:n ja tutkintavankeuslain 3 luvun 2 c §:n mukaan välttämättömyyttä esimerkiksi sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa, joka vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta. Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytyksistä ehdotetaan säädettävän vankeuslain 5 luvun uudessa 4 a §:ssä ja tutkintavankeuslain 3 luvun uudessa 2 e §:ssä. Sijoittamisen tulee olla perusteltua sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa tai muulla tavoin vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta vankilassa.
Lakivaliokunta toteaa, että tehostetun valvonnan osastojen tarkoituksena on ensi sijassa estää rikollisen toiminnan jatkaminen vankilassa tai vankilasta käsin. Sijoittamisharkinnassa on kyse kokonaisharkinnasta. Valiokunta pitää perusteltuna, että varmuusosastolle ja tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytykset eroavat toisistaan, sillä varmuusosastot ovat luonteeltaan tehostetun valvonnan osastoja suljetumpia. Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytysten sitominen välttämättömyyteen johtaisi siihen, että ero varmuusosastosijoituksen ja tehostetun valvonnan osastosijoituksen edellytyksissä muodostuisi säännösperusteisesti epäselväksi. Edellä todetun valossa valiokunta puoltaa ehdotettujen vankeuslain 5 luvun 4 a §:n ja tutkintavankeuslain 3 luvun 2 e §:n hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta korostaa, että tehostetun valvonnan osastolle sijoittaminen tulee perustella yksittäistapauksellisilla seikoilla.
Varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeiden lukeminen ja puhelun tai tapaamisen kuuntelu
Varmuusosastolle sijoittamisen lähtökohtana on sijoittamisen välttämättömyys. Lakivaliokunta on pitänyt sijoittamiselta edellytettyä välttämättömyyttä perusteltuna ottaen huomioon, että varmuusosastosijoitus rajoittaa merkittävästi vangin oikeuksia (
LaVM 14/2025 vp
Vankeuslain ja tutkintavankeuslain varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeiden lukemista ja puhelun tai tapaamisen kuuntelua koskevaa sääntelyä ehdotetaan esityksessä muutettavaksi. Ehdotetun sääntelyn mukaan varmuusosastolla olevalta vangilta peräisin oleva ja vangille saapunut kirje, muu postilähetys ja viesti voidaan jatkossa lähtökohtaisesti lukea ja ottaa siitä jäljennös rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Lisäksi ehdotetaan, että varmuusosastolla olevan vangin tapaamista ja puhelua voidaan kuunnella ja tallentaa samoin edellytyksin.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että vaikka edellytyksenä varmuusosastosijoitukselle on seikkoja, joilla voidaan perustella myös esimerkiksi kirjeenvaihdon lukemista, ehdotettu sääntely näyttää mahdollistavan puuttumisen luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan liian väljästi (
PeVL 59/2026 vp
Varmuusosastolle sijoittamisen keskeisenä tavoitteena on valvoa osastolle sijoitettujen vankien yhteydenpitoa sen estämiseksi, että he eivät voi jatkaa rikollista toimintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämän tavoitteen varmistamiseksi on välttämättömänä, että varmuusosastolle sijoitettujen vankien yhteydenpitoa voidaan valvoa matalammalla kynnyksellä kuin muiden vankien. Jos säännöksessä käytetään sanaa välttämätön, kynnys valvonnalle nousee selvästi nykyisestä ja on yhtä korkea kuin muilla osastoilla.
Lakivaliokunta korostaa, että varmuusosastolle sijoittamiselta edellytetty välttämättömyyden vaatimus on merkityksellinen arvioitaessa valvonnan edellytyksiä varmuusosastolla. Valiokunta katsoo, että ehdotettua sääntelyä on kuitenkin perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta syytä täsmentää siten, että yhteydenpidon valvonta varmuusosastolla perustuu yksittäistapaukselliseen harkintaan. Valiokunta ehdottaa tältä osin 1. ja 2. lakiehdotukseen sisältyvien, varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeiden lukemista sekä puhelun tai tapaamisen kuuntelua koskevien säännösten täsmentämistä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvatulla tavalla.
Alaikäisen vangin sijoittaminen lastensuojelulaitokseen
Esityksessä ehdotetaan ulkopuolista laitossijoittamista koskevien säännösten täsmentämistä. Alaikäisen vangin osalta sääntelyä vankeuslaissa ja lastensuojelulaissa (
417/2007
LaVM 14/2025 vp
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty kriittisiä huomioita lastensuojelulaitoksen soveltumisesta rangaistuksen suorittamispaikaksi. Osa lausunnonantajista ei ole tältä osin kannattanut esityksen mukaisia ehdotuksia. Sen sijaan on esitetty, että Rikosseuraamuslaitoksen tulisi kehittää alaikäisille suunnattuja avovankiloita. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että alle 18-vuotiaana ehdottomaan vankeuteen tuomitun vangin sijoittamiseen voi liittyä riskejä lastensuojelulaitokseen jo sijoitetuille muille lapsille. Lisäksi ongelmallisena on pidetty sitä, ettei alaikäiseen voida laitoksessa kohdistaa automaattisia liikkumisrajoituksia.
Vankeuslain 4 luvun 1 §:n mukaan vankilat ovat suljettuja vankiloita tai avolaitoksia. Nykyisessä laissa käytetty käsite avolaitos ehdotetaan tässä esityksessä muutettavaksi avovankilaksi. Esityksen perusteluissa on arvioitu erinäisiä syitä, joiden vuoksi lastensuojelulaitosta on pidetty avovankilaa parempana ratkaisuna sellaisille alaikäisille vangeille, jotka täyttävät avovankilaan sijoittamisen edellytykset (HE, s. 41—42 ja s. 74—75). Avovankiloissa ei ole valmiiksi alaikäisille vangeille tukea antavaa henkilöstöä tai koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi haasteena on alaikäisten vankien oikeus suojeluun ja erillään pitämiseen aikuisista vangeista sekä tämän edellyttämän valvonnan riittävyys. Ottaen huomioon myös alaikäisten vankien vähäisen määrän, alaikäisten sijoittaminen erillisiin avovankiloihin voi johtaa eristämisen kaltaisiin olosuhteisiin.
Lakivaliokunta toteaa, että esityksessä on tarkasteltu kattavasti lastensuojelulaitokseen sijoittamisen edellytyksiä myös lapsen edun näkökulmasta (HE, s. 41—42, 67—68 ja s. 74—75). Ehdotettujen lainmuutosten johdosta lastensuojelulaitokseen sijoittaminen edellyttää sekä lastensuojeluviranomaisen päätöstä sijoittamisesta lastensuojelulaitokseen että Rikosseuraamuslaitoksen päätöstä sijoittamisesta vankilan ulkopuoliseen laitokseen. Sijoitus voidaan tehdä, jos se on alle 18-vuotiaan vangin edun mukaista. Myös laitoksessa jo olevien lasten etu, hyvinvointi ja turvallisuus tulee huomioida sijoitusta harkittaessa.
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että Rikosseuraamuslaitoksen tekemässä sijoituspäätöksessä tulee olla määräykset laitoksessa pysymisestä ja poistumisesta. Määräykset valmistellaan yhteistyössä lastensuojelulaitoksen henkilökunnan ja toimivaltaisen sosiaalihuollon viranhaltijan kanssa siten, että ne vastaavat laitoksen liikkumista koskevia sääntöjä ja rutiineja. Vankeuslain näkökulmasta sijoitus edellyttää jo itsessään riittävää todennäköisyyttä siitä, ettei laitoksesta poistuta luvatta. Lisäksi huomiota on syytä kiinnittää siihen, että myös avovankilasta voidaan käydä laitoksen ulkopuolella esimerkiksi opiskelemassa.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että alle 18-vuotias vanki voidaan jo nykysääntelyn nojalla sijoittaa ulkopuoliseen laitokseen, kuten lastensuojelulaitokseen. Mahdollisuus sijoittaa avovankilan edellytykset täyttävä alaikäinen vanki suljettua vankilaa avoimempiin olosuhteisiin on lapsen edun kannalta tärkeä. Lastensuojelulaitoksilla on suljettua vankilaa paremmat edellytykset vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Sijoittamisharkintaa koskevassa ratkaisussa on kyse yksittäistapauksellisesta kokonaisharkinnasta, jossa on syytä korostaa sijoitettavan lapsen etua. Alle 18-vuotiaan vangin sijoittaminen ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että laitoksessa jo olevien lasten etu, hyvinvointi ja turvallisuus heikentyvät. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta korostaa, että ehdotettu sääntely ei estä alle 18-vuotiaan vangin sijoittamista avovankilaan, jos lastensuojelulaitokseen sijoittaminen ei ole mahdollista. Edellä todetun valossa valiokunta katsoo, että esityksessä on asianmukaisesti kiinnitetty huomiota alaikäisen vangin sijoittamista koskeviin kysymyksiin. Rangaistuksen täytäntöönpanon ja lastensuojelun suhteeseen liittyvän sääntelyn toimivuutta ja sen vaikutuksia on kuitenkin syytä seurata tarkasti kiinnittäen erityistä huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen.
Viranomaisten välisen vastuunjaon ja yhteistyövelvoitteen osalta lakivaliokunta korostaa esityksen mukaista lähtökohtaa, jonka mukaan alle 18-vuotiaan vangin lastensuojelulaitossijoituksissa toimivalta vankeuslain mukaisiin toimenpiteisiin on yksinomaan Rikosseuraamuslaitoksella. Vastaavasti toimivalta lastensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin on yksinomaan lastensuojeluviranomaisilla. Valiokunta pitää tärkeänä sijoituksen toimeenpanoon osallistuvien viranomaisten riittävää koulutusta ja ohjeistusta, jossa otetaan kantaa myös erilaisiin käytännön kysymyksiin.
Yhteensovittaminen
Hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslaitoksen organisaation ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (
HE 25/2026 vp
HE 25/2026 vp
Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on ollut hallituksen esitys eduskunnalle ambulanssikuljetusten ja ensihoitopalveluun sisältyvien kuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuun uudistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksumuutoksia koskevaksi lainsäädännöksi (
HE 66/2026 vp
704/2026
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.
Laki vankeuslain muuttamisesta
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä, että 1. lakiehdotuksen
johtolausetta
1 luku. Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta
6 §. Toimivaltuuksien käytön yleiset periaatteet. (Uusi).
Pykälän 3 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on suoritettava virkatehtävänsä puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä ja puolustettavaa tehtävän suorittamiseksi. Säännöstä ei ehdoteta esityksessä muutettavaksi. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten valiokunta ehdottaa, että säännökseen lisätään esimerkinomainen luettelo niistä yksittäistapauksellista harkintaa ohjaavista seikoista, jotka valvontavaltuuksia käytettäessä on otettava huomioon. Edellä esitetyn vuoksi myös lakiehdotuksen
johtolausetta
6 luku. Siirtäminen vankilasta toiseen
2 §. Siirtäminen avovankilasta suljettuun vankilaan.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
3 momentin
7 luku. Perushuolto ja asuminen
7 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1
2 momentin
8 luku. Toimintaan osallistuminen
14 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1 momentin
9 luku. Vangin omaisuus ja tulot
1 §. Omaisuuden hallussapito. (Uusi).
Voimassa olevassa pykälässä säädetään siitä, että vanki saa vankilassa pitää hallussaan kohtuullisen määrän henkilökohtaista omaisuutta. Lisäksi pykälässä säädetään siitä, millaisissa tilanteissa esineen tai aineen hallussapito voidaan evätä. Hallituksen esityksessä esitetyn mukaisesti järjestyssäännössä ei voida antaa omaisuuden hallussapitoa koskevia määräyksiä. Omaisuuden hallussapitoa koskeva sääntely perustuu jatkossa lakiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vankeuslain 9 luvun sääntelystä kuitenkin seuraa, että vangilla on oikeus saada haltuunsa vain sellaisia esineitä ja aineita, joiden hallussapidon Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet ovat sallineet. Valiokunta pitää perusteltuna, että tämä lähtökohta ilmenee myös säädöstasolta ja että sääntelyä selkeytetään. Valiokunta ehdottaa pykälän
1 momentin
9 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
2
3
4 momentin
12 luku. Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä
8 §. Kirjeenvaihto ja puhelut varmuusosastolla.
Pykälän 1 momentissa säädetään varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeenvaihdon valvonnasta ja 2 momentissa puhelujen kuuntelusta ja tallentamisesta. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten valiokunta ehdottaa pykälän täsmentämistä siten, että valvonta varmuusosastolla sidotaan ”on perusteltua” ‑kynnykseen ja että valvontaa koskeva päätös voidaan tehdä varmuusosastosijoituksen ajaksi, eli enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa edellä mainittujen muutosten vuoksi pykälään lisättäväksi viittauksen puhelun kuuntelun päätösvaltaa koskeviin säännöksiin.
Ehdotettujen muutosten johdosta valvonnalle tulee olla yksittäistapaukselliset perusteet ja valvonnasta on tehtävä päätös.
11 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
4 momentin
13 luku. Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle
2 §. Tapaamistilat ja valvonta.
Pykälän 3 momentissa säädetään varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta. Valiokunta viittaa edellä 12 luvun 8 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin ja ehdottaa, että käsiteltävänä olevan pykälän
3 momenttiin
14 luku. Poistumislupa
11 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1
2 momentin
17 luku. Muun henkilön tarkastaminen
8 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
2 momentin
19 a luku. Poikkeukset yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa
11 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1
2 momentin
2.
Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä, että 2. lakiehdotuksen
johtolausetta
3 luku. Sijoittaminen vankilassa, perushuolto ja siirtäminen
9 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1 momentin
5 luku. Tutkintavangin omaisuus ja tulot
1 §. Omaisuuden hallussapito. (Uusi).
Valiokunta viittaa edellä 1. lakiehdotuksen 9 luvun 1 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin ja ehdottaa, että käsiteltävänä olevan pykälän
1 momenttiin
8 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
2
3
4 momentin
8 luku. Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä
8 §. Kirjeenvaihto ja puhelut varmuusosastolla.
Valiokunta viittaa edellä 1. lakiehdotuksen 12 luvun 8 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin ja ehdottaa, että käsiteltävänä olevan pykälän
1
2 momenttiin
9 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
3 momentin
9 luku. Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle
1 §. Tapaaminen.
Valiokunta viittaa edellä 1. lakiehdotuksen 12 luvun 8 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin ja ehdottaa, että käsiteltävänä olevan pykälän
3 momenttiin
12 luku. Muun henkilön tarkastaminen
8 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
2 momentin
14 a luku. Poikkeukset yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa
9 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1
2 momentin
3.
Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
30 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
2 momentin
johtolausetta
4.
Laki valvotusta koevapaudesta annetun lain muuttamisesta
32 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
4 momentin
johtolausetta
5.
Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
29 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1
6 momentin
johtolausetta
7.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
5 §. Maksuttomat terveyspalvelut.
Esityksessä ehdotetaan, että pykälään lisätään uusi 8 a kohta, jossa viitataan mielenterveyslain (
1116/1990
johtolausetta
8.
Laki lastensuojelulain muuttamisesta
40 §. Velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan alle 18-vuotias vanki voidaan 1 ja 2 momentissa säädetyin edellytyksin sijoittaa lastensuojelulaitokseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetusta 3 momentista tulee poistaa viittaus lastensuojelulain 40 §:n 2 momentin 1 kohtaan, sillä 1 kohdassa viitattujen lastensuojelulain 7 luvussa tarkoitettujen avohuollon tukitoimenpiteiden ensisijaisuuden arviointi huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen perusteena ei ole perusteltua alle 18-vuotiaiden vankien osalta. Saadun selvityksen mukaan avohuollon tukitoimet vankilaympäristössä eivät olisi edes käytännössä mahdollisia. Edellä todetun perusteella valiokunta ehdottaa, että
3 momentin
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Lakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 120/2026 vp sisältyvän 6. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 120/2026 vp sisältyvät 1.—5. ja 7.—8. lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
laki vankeuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
muutetaan
6 §:n 3 momentti,
1 §:n 1 momentti,
1 momentin
sellaisina kuin niistä ovat
1 luvun 6 §:n 3 momentti laissa 735/2011,
7 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentti, 8 luvun 14 §:n 1 momentti, 9 luvun 9 § ja 12 luvun 11 §:n 4 momentti sekä 17 luvun 6 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 878/2026,
6 luvun 1 §, 11 luvun 2 §:n 3 ja 4 momentti sekä 8 §:n 1 momentti, 11 luvun 2 §:n 3 ja 4 momentti sekä 8 §:n 1 momentti, 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 13 luvun 2 §:n 3 momentti, 18 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 115/2026,
7 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentti,
14 §:n 1 momentti ja
, 12 luvun 11 §:n 4 momentti, 17 luvun 8 §:n 2 momentti
1 momentin
6 luvun 1 §, 11 luvun 2 §:n 3 ja 4 momentti sekä 8 §:n 1 momentti, 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 13 luvun 2 §:n 3 momentti ja 18 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 115/2026,
878/2026
222/2022
1 §:n 1 momentti ja
1 momentin
9 luvun 9 § osaksi laeissa 393/2015 ja 222/2022,
lisätään
1 luku
Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta
6 § (Uusi)
Toimivaltuuksien käytön yleiset periaatteet
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on suoritettava virkatehtävänsä puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä ja puolustettavaa tehtävän suorittamiseksi.
Tämän lain mukaisia toimivaltuuksia käytettäessä on otettava huomioon vangin rangaistusaikainen käytös, vangin rikostausta, vankilan tarkastustoiminnassa tehdyt havainnot ja muut vastaavat tapauskohtaiset seikat.
9 §
Toimivalta virka-ajan ulkopuolella
Rikosseuraamuslaitoksen päivystävä virkamies saa käyttää täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle kuuluvaa päätösvaltaa rangaistusaikaa koskevan päätöksen tekemisessä ja etsintäkuuluttamisessa, jollei asia siedä viivytystä. Rikosseuraamuslaitoksen päivystävä virkamies saa käyttää operatiivisen vastuualueen johtajalle kuuluvaa päätösvaltaa vankien evakuointia koskevan päätöksen tekemisessä, jollei asia siedä viivytystä.
10 §
Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan ratkaistavat asiat
Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen päätösvaltaan kuuluvan vangin sijoittamista, siirtoa, vankilan ulkopuoliseen toimintaan osallistumista, ulkopuoliseen laitokseen sijoittamista
2 luku
Täytäntöönpanon aloittaminen
2 a §
Etsintäkuuluttaminen
Rikosseuraamuslaitos voi etsintäkuuluttaa vangin täytäntöönpanon jatkamiseksi, jos hän:
1) karkaa tai poistuu luvatta vankilasta, 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitetusta sijoituspaikasta tai 10 luvun 2—4 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta;
2) on ollut 8 luvun 6 §:n tai 9 §:n 1 tai 3 momentin taikka 14 luvun nojalla myönnetyllä luvalla vankilan ulkopuolella eikä palaa lupamääräyksissä
.
12 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset vankeuden täytäntöönpanon aloittamisesta ja lykkäämisestä, lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanosta, tuomitun kuulemisesta, etsintäkuuluttamisesta sekä sakon maksamisesta vankilassa annetaan valtioneuvoston asetuksella.
3 luku
Rangaistusajan laskeminen
7 §
Rangaistusajaksi lukeminen
Jos vanki karkaa tai poistuu luvatta vankilasta tai 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitetusta sijoituspaikasta taikka 10 luvun 2—4 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta, rangaistusajaksi ei lueta aikaa sen vuorokauden alusta, jolloin vanki karkasi tai poistui luvatta, sen vuorokauden loppuun, jolloin hän palasi vankilaan tai otettiin kiinni vankilaan palauttamista varten.
4 luku
Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan
1 §
Vankilat
Vankilat ovat suljettuja vankiloita tai avovankiloita. Suljetussa vankilassa voi olla muusta vankilasta erillinen avovankilaosasto, johon sovelletaan avovankilaa koskevia säännöksiä. Vankilat voivat olla valvonnaltaan erilaisia.
Vankien oikeutta oleskella ja liikkua vankilan alueella voidaan rajoittaa. Avovankilassa vangit voivat oleskella ja liikkua vankilan alueella ilman välitöntä valvontaa. Avovankilassa vankeja voidaan valvoa vankilan tiloihin asennettavilla, vangin haltuun annettavilla taikka vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmillä.
Rikosseuraamuslaitos hyväksyy vankilan tilat ennen niiden käyttöönottoa taikka tiloja tai niiden käyttötarkoitusta olennaisella tavalla muutettaessa. Tilojen tulee soveltua vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon tässä laissa säädetyllä tavalla.
9 §
Sijoittaminen avovankilaan
Tuomittu voidaan suoraan vapaudesta sijoittaa avovankilaan, jos hänen suoritettavanaan on yhdessä tai erikseen sakon muuntorangaistus ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Tuomittu voidaan määrätä ilmoittautumaan suljettuun vankilaan ennen avovankilaan toimittamista. Avovankilaan sijoittamisen edellytyksenä on, että vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan sekä tämän luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan.
Tuomittu on kuitenkin sijoitettava suljettuun vankilaan, jos on perusteltua syytä epäillä, että hän:
1) ei sovellu avovankilassa järjestettävään tai avovankilan hyväksymään toimintaan;
2) ei tule noudattamaan avovankilan järjestystä;
3) jatkaa rikollista toimintaansa;
4) vaarantaa toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta;
5) poistuu avovankilasta luvatta; tai
6) ei tule noudattamaan päihteettömyyttä tai suostumaan sen valvontaan.
Tuomittu tulee sijoittaa suljettuun vankilaan myös, jos avovankiloissa ei ole tilaa tai jos vanki itse sitä pyytää.
11 §
Päätösvalta
Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen vastuualueen johtaja päättää vankilan tilojen hyväksymisestä.
12 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Täytäntöönpanoasiakirjoista, tuomittujen toimittamisesta vankilaan, tulotarkastuksen kirjaamisesta sekä rangaistusajan suunnitelman sisällöstä ja laatimisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) suljettuna vankilana ja avovankilana toimivista vankiloista;
2) suljettujen vankiloiden avovankilaosastoista;
3) vankiloiden alueista.
Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset tulotarkastuksessa noudatettavasta menettelystä ja avovankiloista, joissa vankeja valvotaan teknisesti 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla välineillä.
5 luku
Sijoittaminen vankilassa
4 §
Sopimusosasto
Suljetussa vankilassa voi olla yksi tai useampi osasto, jossa vangeille järjestetään päihteettömyyttä edistävää toimintaa (
sopimusosasto
.
Vanki voidaan sijoittaa sopimusosastolle, jos sijoittaminen on perusteltua ottaen huomioon 1 §:n 2 momentissa tarkoitetut seikat ja jos vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan.
Sopimusosastolle sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sijoittamiselle ei enää ole 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä.
4 a §
Tehostetun valvonnan osasto
Vankilassa voi olla erillään muista osastoista osasto tai osastoja, joilla vangit asuvat valvonnan tehostamiseksi (
tehostetun valvonnan osasto
Tehostetun valvonnan osastolle sijoitetun vangin oikeuksien rajoituksista säädetään 8 luvun 3 §:n 4 momentissa, 11 luvun 2 §:n 2 momentissa, 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa.
Vanki voidaan sijoittaa tehostetun valvonnan osastolle, jos sijoittaminen on perusteltua ottaen huomioon tämän luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetut seikat ja jos se on perusteltua sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa tai muulla tavoin vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta vankilassa.
Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytyksiä tarkastellaan säännöllisesti rangaistusajan suunnitelman seurannan yhteydessä. Sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sille ei enää ole 3 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä. Vangin hakemusta sijoittamisen peruuttamiseksi ei tarvitse käsitellä uudelleen ennen kuin neljä kuukautta on kulunut edellisestä päätöksestä, jollei osastolle sijoittamisen edellytyksissä ole tapahtunut olennaista muutosta.
8 §
Osaston päiväjärjestys
Vankilan osastoilla tulee olla päiväjärjestys.
Osaston päiväjärjestys sisältää tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarkempia määräyksiä:
1) sellien aukioloajoista;
2) toimintojen ja vapaa-ajantoimintojen ajankohdista;
3) ruokailuajoista;
4) ulkoiluajoista;
5) muista kuin 1—4 kohdassa tarkoitetuista osaston päivittäiseen toimintaan liittyvistä ajankohdista.
10 §
Tarkemmat säännökset
Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset miesten, naisten ja alaikäisten vankien sijoittamiseen tarkoitetuista vankiloista.
6 luku
Siirtäminen vankilasta toiseen
1 §
Siirtäminen suljetusta vankilasta avovankilaan
Vanki voidaan rangaistuksen pituudesta riippumatta siirtää suljetusta vankilasta avovankilaan rangaistuksen jäljellä olevaa osaa suorittamaan, jos:
1) avovankilaan siirtäminen edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista;
2) vanki soveltuu avovankilassa järjestettävään tai muuhun avovankilan hyväksymään toimintaan;
3) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki noudattaa avovankilan järjestystä, ei jatka rikollista toimintaa, ei vaaranna toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta eikä poistu avovankilasta luvatta;
4) vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita sekä sitoutuu tämän lain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan; ja
5) vanki sitoutuu 4 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan.
Vangin siirtämisessä suljetusta vankilasta avovankilaan noudatetaan 4 luvun 8 §:ää.
2 §
Siirtäminen avovankilasta suljettuun vankilaan
Vanki voidaan siirtää avovankilasta suljettuun vankilaan, jos:
1) vanki syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen, jota ei rikoslain 2 luvun 13 §:n mukaan saa käsitellä kurinpitomenettelyssä taikka vanki syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen tämän lain 15 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun järjestysrikkomukseen;
2) vanki kieltäytyy osallistumasta rangaistusajan suunnitelman mukaiseen toimintaan taikka ei muutoin sovellu avovankilassa järjestettävään tai avovankilan hyväksymään toimintaan;
3) vanki kieltäytyy 16 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta taikka antaa päihteettömyyden valvonnassa positiivisen näytteen saapuessaan avovankilaan 4 luvun 9 §:ssä tarkoitetun sijoituksen perusteella tai palatessaan 8 luvun 6 §:ssä tai 9 §:n 1 tai 3 momentissa taikka 14 luvussa tarkoitetuissa tapauksissa vankilan ulkopuolelta;
4) vanki vangitaan muun rikoksen johdosta tai hänen todetaan ennen avovankilaan tuloaan syyllistyneen rikokseen, jonka johdosta 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty;
5) siirtäminen on perusteltua vangin tai muun henkilön turvallisuuden takaamiseksi tai rikollisen toiminnan estämiseksi;
6) täytäntöönpantavaksi tulee uusi vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus ja 1 §:ssä tarkoitetut edellytykset eivät tämän johdosta enää täyty; tai
7) vanki itse sitä pyytää.
Vanki voidaan välittömästi siirtää suljettuun vankilaan siksi ajaksi, jonka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen esitutkintaan saattaminen tai järjestysrikkomuksen selvittäminen, mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetun päihdevalvonnan näytteen tuloksen tutkiminen tai varmistaminen taikka päihtyneen vangin terveydentilan seuranta vaatii. Vanki voidaan siirtää suljettuun vankilaan myös mainitun momentin 6 kohdassa tarkoitettujen edellytysten selvittämiseksi tai suorittamaan 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta.
Vanki, joka ilman pätevää syytä jättää saapumatta avovankilaan määräaikana, on toimitettava
asiakasarviointiyksikön
3 §
Vangin siirtäminen toiseen vankilaan
Vanki voidaan siirtää suljetusta vankilasta toiseen suljettuun vankilaan tai avovankilasta toiseen avovankilaan, jos se edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista tai on muutoin perusteltua ja voidaan olettaa, että vanki sopeutuu toisen vankilan olosuhteisiin. Vanki voidaan siirtää ilman omaa suostumustaan.
7 luku
Perushuolto ja asuminen
1 a §
Peseytyminen
Vangilla on oikeus peseytymiseen vähintään kerran päivässä. Peseytyminen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
2 §
Vaatetus
Avovankilassa vangin on käytettävä omia vaatteitaan.
Vangin on käytettävä 8 luvussa tarkoitetussa työtoiminnassa työturvallisuuden edellyttämää vaatetusta. Vangin käyttöön on annettava tällainen vaatetus.
6 §
Ulkoilu
Vangille on annettava mahdollisuus ulkoilla vähintään tunti päivässä. Ulkoilu voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
7 §
Päätösvalta
Vangin peseytymisen ja ulkoilun keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää vankilan
johtaja tai apulaisjohtaja
Vangin omien vaatteiden haltuun antamisen epäämisestä 2 §:n 3 momentin perusteella päättää
apulaisjohtaja
Apulaisjohtaja
8 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat määräykset ruoka- ja perushuollosta, omaehtoisen ruokahuollon järjestämisestä, asumisesta, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja sytytysvälineiden haltuun antamisesta ja säilyttämisestä sekä vankiloista tai vankilan osastoista, joilla omien vaatteiden käyttöä on rajoitettu antaa Rikosseuraamuslaitos.
8 luku
Toimintaan osallistuminen
3 §
Toiminnan järjestäminen
Tehostetun valvonnan osastolle sijoitetulle vangille on annettava tilaisuus täyttää osallistumisvelvollisuutensa tehostetun valvonnan osastolle soveltuvassa toiminnassa. Vanki voi kuitenkin osallistua toimintaan osaston ulkopuolella, jos se edistää hänen rangaistusajan suunnitelmansa tavoitteita eikä vaaranna vankilan järjestystä ja turvallisuutta tai toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta.
10 a §
Sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen
Vanki voidaan sijoittaa ulkopuoliseen laitokseen tai vastaavaan yksikköön, jossa hän osallistuu päihteettömyyttä edistävään toimintaan tai muuhun toimintaan, joka parantaa hänen mahdollisuuksiaan selviytyä vapaudessa. Sijoittamisen edellytyksenä on, että:
1) ulkopuolisessa laitoksessa järjestettävä toiminta edistää vangin rangaistusajan suunnitelman toteutumista;
2) vanki soveltuu ulkopuolisessa laitoksessa järjestettävään toimintaan;
3) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki noudattaa sijoituspäätökseen liitettyjä määräyksiä;
4) vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan, tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan sekä muihin sijoituspäätökseen liitettyihin määräyksiin.
Ulkopuoliseen laitokseen sijoitettu vanki on velvollinen:
1) osallistumaan laitoksessa järjestettävään toimintaan, noudattamaan laitoksen järjestystä ja pysymään laitoksessa sijoituspäätöksessä määrätyllä tavalla;
2) pitämään yhteyttä Rikosseuraamuslaitokseen sijoituspäätöksessä määrätyllä tavalla;
3) käsittelemään huolellisesti teknisiä valvontavälineitä ja noudattamaan niiden käytöstä annettuja ohjeita.
Ulkopuoliseen laitokseen sijoitettua vankia voidaan valvoa vangin haltuun annettavalla taikka vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävällä teknisellä välineellä taikka tällaisten välineiden yhdistelmällä sijoituspäätöksessä määrätyllä tavalla.
Sen lisäksi, mitä sijoituspäätöksessä määrätään vankin liikkumisesta, vangille voidaan myöntää poistumislupa ulkopuolisesta laitoksesta 14 luvun nojalla. Alle 18-vuotiaan lastensuojelulaitokseen sijoitetun vangin poistumisessa lastensuojelulaitoksesta noudatetaan kuitenkin lastensuojelulakia.
10 b §
Menettely ja yhteistyö ulkopuolisessa laitossijoituksessa
Ulkopuolisen laitossijoituksen valmistelu on tehtävä yhteistyössä vangin, viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa.
Alle 18-vuotias vanki voidaan 10 a §:ssä säädetyin edellytyksin sijoittaa lastensuojelulaitokseen. Sijoituksen edellytyksenä on lisäksi, että lastensuojeluviranomainen tekee lastensuojelulain 40 §:n nojalla päätöksen hänen sijoittamisestaan lastensuojelulaitokseen.
Ulkopuolisen sijoituslaitoksen ja vankilan on ilmoitettava toisilleen rangaistuksen täytäntöönpanon ja sijoituksen kannalta tarpeellisista tiedoista sijoituksen aikana.
10 c §
Ulkopuolisen laitossijoituksen kustannukset
Ulkopuolisen laitossijoituksen kustannukset maksetaan valtion varoista.
11 §
Luvan tai sijoituksen peruuttaminen
Jos 6 tai 9 §:ssä tarkoitetun luvan taikka 10 a §:ssä tarkoitetun sijoituksen edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty, lupa voidaan peruuttaa. Jos vanki ei noudata 10 §:n 3 momentissa tai 10 a §:ssä säädettyjä velvollisuuksia, vangille voidaan määrätä 15 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu kurinpitorangaistus. Jos kurinpitorangaistusta ei pidetä riittävänä tai tarkoituksenmukaisena seuraamuksena, lupa voidaan myös peruuttaa. Rangaistusajaksi lukemisessa noudatetaan 3 luvun 7 §:ää. Avovankilaan sijoitetun vangin siirtämisessä noudatetaan lisäksi 6 luvun 2 §:ää.
14 §
Päätösvalta
Vankilan
johtaja
johtaja
apulaisjohtaja
15 §
Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) vankien toimintaan sijoittamisesta;
2) vankien työ- ja toiminta-ajasta;
3) 6 ja 9 §:ssä tarkoitettuun lupaan ja 10 a §:ssä tarkoitettuun sijoitukseen liitettävistä määräyksistä.
9 luku
Vangin omaisuus ja tulot
1 § (Uusi)
Omaisuuden hallussapito
Vanki saa vankilassa pitää hallussaan kohtuullisen määrän
sellaista
, jonka hallussapidon Rikosseuraamuslaitos on sallinut
1) esineestä tai aineesta aiheutuu vaaraa henkilön turvallisuudelle;
2) esine tai aine erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen;
3) esineen tai aineen hallussapidosta vankilan tai vankilan o	saston olosuhteet ja valvonnan aste huomioon ottaen aiheutuu erityistä haittaa vankilan yleiselle järjestykselle;
4) esinettä tai ainetta ei voida ilman kohtuutonta vaivaa tai sitä vahingoittamatta tarkastaa;
5) esinettä tai ainetta käytetään tai on perusteltua syytä epäillä, että sitä tullaan käyttämään rikoksentekovälineenä;
6) vankila on hankkinut vastaavan esineen vangin käyttöön.
2 §
Omaisuusluettelo
Suljettuun vankilaan vastaanotetusta vangin omaisuudesta on laadittava omaisuusluettelo. Omaisuusluetteloon ei merkitä vähäarvoista omaisuutta, ellei vanki sitä erikseen pyydä. Avovankilassa luettelo on laadittava ainoastaan avovankilaan säilytettäväksi otetusta omaisuudesta ja vangin pyynnöstä hänen haltuunsa annetusta erityisen arvokkaasta omaisuudesta. Vangin on allekirjoitettava omaisuusluettelo. Jos vanki ei allekirjoita luetteloa, kahden Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on todistettava luettelo oikeaksi.
3 §
Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö vankilassa
Suljetussa vankilassa vangilla on oikeus käyttää henkilökohtaista maksukorttiaan. Muiden maksuvälineiden tai käteisen rahan käyttö on kielletty. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan 3 momentissa tarkoitetulle maksuvälineelle tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
Avovankilassa vangilla on oikeus pitää hallussaan ja käyttää käteistä rahaa ja muita henkilökohtaisia maksuvälineitään. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet voidaan hänen pyynnöstään ottaa vankilassa säilytettäväksi, tallettaa 3 momentissa tarkoitetulle maksuvälineelle tai tallettaa vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
Vangin käyttöön voidaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetun maksuvälineen sijasta antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksuväline, jos se on perusteltua vangin maksuliikenteen järjestämiseksi. Vangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa maksuvälineeltä muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Jos vangin käyttöön ei muualla laissa säädetystä syystä voida antaa 1—3 momentissa tarkoitettua maksuvälinettä, vangille on järjestettävä mahdollisuus rahan käyttöön muulla tavoin. Vangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Vangille on pyynnöstä annettava tiedot 3 momentissa tarkoitetun maksuvälineen tai 4 momentissa tarkoitetun muun maksujärjestelyn rahavarojen tilinpidosta.
3 a §
Maksuvälineen käytön valvonta
Vangeille annettujen Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymien maksuvälineiden käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi siten, että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään.
Vangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käyttöä voidaan valvoa siten, että valvonta kohdistetaan yksittäisen vangin maksuvälineen tilitietoihin, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.
4 §
Tavaran hankkiminen vankilassa
Vankilan on järjestettävä vangille mahdollisuus hankkia elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön sopivaa tavaraa.
Vanki saa hankkia vankilan välityksellä käyttöesineitä ja tarvikkeita, joiden hallussapito on 1 §:n 1 ja 2 momentin nojalla sallittu.
5 §
Omaisuuden palauttaminen
Kun vanki vapautuu vankilasta, hänen rahansa, muut maksuvälineensä ja omaisuutensa on luovutettava hänelle omaisuusluettelon allekirjoitusta vastaan. Edellä 3 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetut rahavarat talletetaan vangin ilmoittamalle tilille pankkiin. Jos tallettaminen pankkitilille ei ole mahdollista, rahavarat luovutetaan vangille käteisenä rahana tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos vanki ei allekirjoita omaisuusluetteloa, kahden Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on todistettava luettelo oikeaksi.
6 §
Käyttöraha, toimintaraha ja palkka
Vangille maksetaan käyttörahaa 3 luvun 1, 3 ja 7 §:ssä tarkoitetulta rangaistusajaksi luettavalta ajalta lukuun ottamatta valvottua koevapautta ja ehdonalaista vapautta. Käyttörahan lisäksi vangille voidaan maksaa toimintarahaa tai palkkaa.
Työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan osallistuvalle vangille maksetaan toimintarahaa toimintaan osallistumisen ajalta. Toimintarahaa maksetaan kolmessa luokassa vangin rangaistusajan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen sekä osallistumisen säännöllisyyden ja keston mukaan. Kahta ylintä toimintarahaluokkaa maksetaan avovankiloissa ja kahta alinta suljetuissa vankiloissa. Toimintarahan lisäksi kokoonpano- tai pakkaustyöhön taikka muuhun näihin rinnastettavaan työhön osallistuvalle vangille voidaan maksaa provisio työsuoritteiden määrän perusteella.
Toimintarahan sijasta maksetaan palkkaa, jos vanki osallistuu muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehtävään avovankilatyöhön. Palkkaa maksetaan kahdessa luokassa työn vaativuuden ja vangin henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella.
Käyttöraha, toimintaraha ja palkka maksetaan vangin ilmoittamalle pankkitilille tai 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun maksuvälineeseen liitetylle tilille. Edellä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vangille maksettavasta käyttörahasta, toimintarahasta ja palkasta on pidettävä kirjaa muulla tavoin. Käyttöraha, toimintaraha ja palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa.
6 a §
Työmatkakustannusten korvaaminen
Vankilan ulkopuolella muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehtävään avovankilatyöhön osallistuvalle vangille korvataan työmatkakustannukset. Kustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten mukaan.
9 §
Päätösvalta
Ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tekee päätöksen siitä, että omaisuutta ei anneta vangin haltuun. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa vangin haltuun sellaisia esineitä ja aineita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua.
Käyttörahan, toimintarahan, palkan ja työmatkakustannusten maksamisesta, toimintarahan suorittamatta jättämisestä ja toimintarahan ja palkan muuttamisesta päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksuvälineen antamisesta vangin käyttöön tai 3 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä päättää ohjauksen ja valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Mainituissa momenteissa tarkoitetusta rahan siirtämisen epäämisestä päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
Edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käytön valvonnasta päättää
apulaisjohtaja
10 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset vangin hallussaan pitämästä omaisuudesta, tavaroiden hankkimisesta ja palkan sekä toiminta- ja käyttörahan määräytymisen perusteista ja määrästä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:
1) vangin käyttöön 3 §:n 1—3 momentin nojalla annettavan maksuvälineen ominaisuuksista, käyttöön antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä sekä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä;
2) omaisuuden säilyttämisestä, lähettämisestä ja hävittämisestä;
3) omaisuusluettelosta ja siitä, mitä omaisuutta luetteloon merkitään;
4) 6 §:ssä tarkoitetun provision maksamisesta ja määrästä.
10 luku
Sosiaali- ja terveydenhuolto
2 §
Tilapäinen hoito ja tutkimus vankilan ulkopuolella
Jos sairasta tai vammautunutta vankia ei voida asianmukaisesti hoitaa tai tutkia Vankiterveydenhuollon yksikössä, hänet on lähetettävä tarpeellisen valvonnan alaisena tilapäisesti vankilan ulkopuolelle hoitoon tai tutkimukseen. Valvonnasta säädetään 14 luvun 2 §:n 2 momentissa.
Rangaistusaika kuluu hoidon aikana.
Sen estämättä mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:ssä ja hallintolain 45 §:ssä säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi jättää ilmoittamatta vangille hoitoon pääsyn tarkan ajankohdan, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätöksessä on kuitenkin ilmoitettava riittävät tiedot hoitokäyntiin valmistautumista varten.
11 luku
Vapaa-aika
2 §
Osallistuminen vapaa-ajan toimintoihin
Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu vanki saa osallistua vapaa-ajan toimintoihin ja viettää vapaa-aikaa yhdessä muiden osastolle sijoitettujen vankien kanssa.
Osallistuminen voidaan kieltää tai sitä rajoittaa, jos vanki:
1) suorittaa 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka
2) on 15 luvun 11 §:ssä tai 18 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen kohteena.
Vangin osallistuminen vapaa-ajan tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
3 §
Uskonnonharjoitus
Vangilla on oikeus osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin, jollei:
1) vanki ole sijoitettu varmuusosastolle tai tehostetun valvonnan osastolle taikka suorita 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka
Vangin osallistuminen 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Jos vanki ei saa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, hänen mahdollisuudestaan uskonnonharjoitukseen on huolehdittava muulla tavoin.
4 §
Kirjasto
Vangin pääsy vankilan kirjastoon voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
8 §
Päätösvalta
Vapaa-ajan toimintaan ja 3 §:ssä tarkoitettuun jumalanpalvelukseen, hartaushetkeen ja muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen taikka kirjastoon pääsyn keskeyttämisestä tai epäämisestä sekä 2 §:n 4 momentissa ja 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta osallistumisen kieltämisestä tai rajoittamisesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Ennen epäämispäätöksen tekemistä tulee kuulla tilaisuuden järjestäjää.
12 luku
Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä
1 §
Kirjeenvaihto ja postilähetysten tarkastaminen
Vangilla on oikeus kirjeenvaihtoon postin välityksellä. Vangille saapunut tai vangilta peräisin oleva suljettu kirje tai muu postilähetys voidaan tarkastaa läpivalaisemalla tai muulla vastaavalla tavalla sitä avaamatta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä.
Suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä olevalle vangille saapunut kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä olevalta vangilta peräisin oleva kirje tai muu postilähetys tai avovankilassa olevalle vangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, sisältääkö se 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.
Jos tarkastuksen yhteydessä löydetään aineita tai esineitä, joita vangilla ei ole lupa pitää hallussaan, ne on otettava vankilassa säilytettäviksi. Rahan käsittelyssä noudatetaan 9 luvun 3 §:ää. Omaisuuden alkuperän laillisuutta epäiltäessä tehtävästä ilmoituksesta säädetään 19 luvun 1 §:ssä.
2 §
Viestin lukeminen ja jäljennöksen ottaminen
Vangille saapunut tai vangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys ja viesti saadaan lukea ja ottaa siitä jäljennös, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.
Vangin on merkittävä nimensä muulle kuin 3 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle lähettämäänsä kirjeeseen, muuhun postilähetykseen ja viestiin, jollei hän anna niitä henkilökohtaisesti suoraan vankilan henkilökunnalle. Suljetussa vankilassa olevalta vangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti voidaan lähettäjän selvittämiseksi avata, jollei lähettäjää voida selvittää kirjettä, postilähetystä tai viestiä avaamatta. Tällöin kirjettä tai viestiä ei saa lukea enempää kuin lähettäjän selvittämiseksi on välttämätöntä.
2 a §
Lukemisesta ilmoittaminen
Jos vangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti luetaan, lukemisesta ja lukemisen perusteesta on viipymättä annettava vangille tieto. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Ilmoitus lukemisesta ja sen perusteesta on kuitenkin annettava 30 päivän kuluessa lukemisesta tai, jos vanki vapautetaan ennen mainittua määräaikaa, viimeistään vangin vapautuessa, jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu.
Jos kirje lukemisen jälkeen pidätetään 5 §:ssä tarkoitetulla perusteella, tiedon antamisessa noudatetaan, mitä 5 §:ssä säädetään.
4 §
Kirjeenvaihto asiamiehen kanssa
Vangin asianajajalleen tai muulle oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 tai 6 momentissa tarkoitetulle oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa kirjettä tai muuta postilähetystä ei saa tarkastaa eikä lukea.
Vangille saapunut kirje tai muu postilähetys, johon merkitystä lähettäjätiedosta ilmenee, että kirjeen lähettäjä on 1 momentissa tarkoitettu asiamies, voidaan vangin läsnä ollessa avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, sisältääkö kirje 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Tarkastuksessa noudatetaan muutoin 1 §:n 3 momenttia.
5 §
Kirjeen tai postilähetyksen pidättäminen
Vangin lähettämä tai hänelle saapunut kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan pidättää, jos pidättäminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämisestä ja pidättämisen syystä on annettava viipymättä tieto vastaanottajalle tai lähettäjälle, jollei 1 momentissa mainitusta syystä muuta johdu. Kirje, muu postilähetys tai viesti, jota ei 1 momentissa tarkoitetusta syystä toimiteta perille, on palautettava lähettäjälle tai annettava vangille hänen vapautuessaan.
Vangin lähettämä postiennakkotilaus tai muu luotolla tapahtuva tilaus voidaan pidättää, jos vangilla ei ole varoja tilauksen maksamiseen. Tilattu lähetys voidaan palauttaa lähettäjälle ilman vangin suostumusta.
6 §
Puhelimen käyttö
Puhelimen käyttö tulee sallia sitä varten varattuina aikoina niin usein kuin se vankilan järjestystä ja toimintaa haittaamatta on mahdollista ja muulloinkin, jos se on tarpeen vangin yhteyksien säilymiseksi tai muusta tärkeästä syystä. Puhelimen käytön ehdoksi voidaan asettaa, että vanki ilmoittaa, kehen hänellä on tarkoitus olla yhteydessä.
Puhelimen käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
7 §
Puhelun kuunteleminen ja tallentaminen
Vangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Puhelun kuuntelemiseen ja tallentamiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.
8 §
Kirjeenvaihto ja puhelut varmuusosastolla
Varmuusosastolla olevalta vangilta peräisin oleva ja vangille saapunut muu kuin 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu kirje, muu postilähetys ja viesti voidaan lukea ja ottaa siitä jäljennös
, jos se on perusteltua
Lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan.
Varmuusosastolla olevan vangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa
, jos se on perusteltua
Puhelun kuunteluun oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan.
ja 11 §:ää
9 b §
Sähköisen viestinnän valvonta
Sen lisäksi mitä sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014) säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus tarvittaessa hakea vankien käyttämien internetsivujen ja Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämän sähköpostin viestien välitystiedot vankilan hallinnoimista viestinnän välittämiseen ja käsittelyyn tarkoitetuista laitteista ja järjestelmistä. Välitystiedot on hävitettävä viipymättä toimenpiteen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä.
Vangille Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämään sähköpostiin saapuneen ja hänen lähettämänsä sähköpostiviestin valvonnassa sovelletaan 2, 2 a ja 3—5 §:ää. Varmuusosastolla olevan vangin vankisähköpostin valvontaan sovelletaan kuitenkin 8 §:n 1 momenttia.
Vangin 9 ja 9 a §:ssä tarkoitettua sähköistä viestintää voidaan valvoa teknisellä valvonnalla ja siten, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on läsnä.
Sähköpostin tai internetin käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
11 §
Päätösvalta
Sähköpostin ja internetin käyttöä koskevasta luvasta ja luvan peruuttamisesta sekä tietokoneen antamisesta vangin haltuun päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
12 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset kirjeiden tarkastamis-, lukemis-, jäljentämis- ja pidättämismenettelystä sekä puhelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:
1) vankiloiden puhelinjärjestelmästä;
2) matkapuhelimen haltuun antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä;
3) internet-sivujen avaamisessa noudatettavasta menettelystä.
13 luku
Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle
2 §
Tapaamistilat ja valvonta
Jäljempänä 3 §:ssä tarkoitetussa valvotussa tapaamisessa, 5 §:ssä tarkoitetussa lapsen tapaamisessa, 7 §:ssä tarkoitetussa vankien välisessä tapaamisessa ja 13 §:ssä tarkoitetussa yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä vangin ja tapaajan välinen keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa ja yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä
, jos se on perusteltua
Varmuusosastolla olevan vangin tapaamisen kuuntelemista ja tallentamista koskeva päätös voidaan tehdä enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan.
3 §
Valvottu tapaaminen
Suljetussa vankilassa valvottu tapaaminen voidaan järjestää erillään muista vangeista ja tapaajista, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Tapaaminen on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä erillään muista vangeista ja tapaajista myös vangin tai tapaajan pyynnöstä. Tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa vanki ja tapaaja eivät saa käyttää muistiinpanovälineitä.
6 §
Asiamiehen tapaaminen
Tapaamista voidaan valvoa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka jos vanki tai asiamies sitä nimenomaisesti pyytää. Valvonta suoritetaan näköyhteyden tai teknisen laitteen avulla vangin ja asiamiehen välistä keskustelua kuulematta ja tallentamatta. Tapaaminen voidaan tarvittaessa järjestää myös tilassa, jossa vangin ja asiamiehen välissä on rakenteellisia esteitä. Tapaamisen valvonnasta on ennen valvonnan aloittamista ilmoitettava vangille ja hänen asiamiehelleen.
8 §
Tapaamisen keskeyttäminen
Tapaaminen voidaan keskeyttää, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
9 §
Tapaamisen peruuttaminen ja epääminen
Tapaaminen voidaan evätä, jos:
1) tapaaja ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään;
2) tapaaja kieltäytyy 17 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta tai 3 §:ssä tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta;
3) tapaaja on ulkonaisista merkeistä päätellen päihtynyt;
4) se on muuten perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
10 §
Tapaamiskielto
Tapaajalle voidaan antaa olosuhteisiin nähden kohtuullinen enintään kuuden kuukauden pituinen kielto tapaamisiin ja yhteydenpitoon videoyhteyden välityksellä, jos se on välttämätöntä sen vuoksi, että tapaajan on todettu kuljettaneen tai yrittäneen kuljettaa 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä vankilaan tai muulla tavoin vaarantaneen vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka vangin tai muun henkilön turvallisuutta. Tapaamiskieltoa voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä kiellon perusteena olevan toiminnan estämiseksi.
12 §
Tavaroiden vastaanottaminen ja tarkastaminen
Tapaamisen yhteydessä vankilassa voidaan ottaa vastaan vähäinen määrä sellaisia tavaroita tai esineitä, joiden hallussapito vankilassa on 9 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan sallittu.
Tapaajan tuomat tavarat on tarkastettava ennen niiden luovuttamista vangille.
19 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tapaamiskiellosta ja sen sisällöstä, tapaamisten valvonnan järjestämisestä sekä tapaamistilojen teknisistä ja rakenteellisista valvontajärjestelyistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
14 luku
Poistumislupa
1 §
Poistumisluvan määritelmä
Vangille voidaan myöntää lyhyeksi ajaksi lupa poistua vankilasta Suomen alueelle (
poistumislupa
2 §
Poistumisluvan myöntämisen edellytykset ja valvonta
Poistumislupa voidaan myöntää, jos:
1) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki noudattaa poistumislupamääräyksiä;
2) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki ei jatka rikollista toimintaa eikä vaaranna muun henkilön turvallisuutta poistumisluvan aikana;
3) vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan, tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan sekä tämän luvun 7 §:ssä tarkoitettuihin poistumislupamääräyksiin.
Vankia voidaan poistumisluvan aikana valvoa, jos valvonnalla voidaan edistää poistumislupamääräysten noudattamista. Valvonta tapahtuu Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana tai teknisillä välineillä. Tekniset välineet voivat olla vangin haltuun annettavia, vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettäviä taikka olla tällaisten välineiden yhdistelmiä.
Edellä 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetulle varmuusosastolle sijoitetulle vangille voidaan myöntää poistumislupa vain Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana. Edellä 5 luvun 4 a §:ssä tarkoitetulle tehostetun valvonnan osastolle sijoitetulle vangille voidaan poistumislupa myöntää vain 2 momentissa tarkoitetulla tavalla valvottuna. Jäljempänä 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan vangin poistumislupa voidaan myöntää vain Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana.
3 §
Poistumislupa rangaistusajan pituuden perusteella
Poistumislupa rangaistusajan pituuden perusteella voidaan myöntää, jos 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät ja vangin rangaistusajasta on rikoslain 2 c luvussa tarkoitettuun ehdonalaiseen vapauteen päästämiseen tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvan vankeuden osuudesta (
vankilassaoloaika
Elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan vangin mahdollisuus poistumislupaan määräytyy niin kuin vangin vankilassaoloaika olisi 12 vuotta. Alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta elinkautiseen vankeuteen tuomitun vangin poistumislupa määräytyy niin kuin vangin vankilassaoloaika olisi kymmenen vuotta.
Rangaistusajan pituuteen perustuvia poistumislupia voidaan myöntää enintään kolme vuorokautta kahden kuukauden ajanjakson kuluessa. Ensimmäinen kahden kuukauden ajanjakso alkaa ensimmäisestä rangaistusajan pituuden perusteella myönnettävästä poistumisluvasta. Poistumisluvan kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.
Jos elinkautista vankeusrangaistusta suorittavalle ei myönnetä poistumislupaa 2 momentissa tarkoitettuna aikana, hänelle on myönnettävä enintään kuuden tunnin pituinen poistumislupa vähintään kerran vuodessa.
4 §
Poistumislupa tärkeästä syystä
Poistumislupa voidaan myöntää, jos 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät ja luvan myöntäminen on tärkeää vangin perheeseen, terveydenhuoltoon tai toimeentuloon liittyvästä syystä taikka työ-, koulutus-, sosiaali-, asunto- tai muun vastaavan asian hoitamista varten.
Terveydenhuoltoon liittyvästä syystä on pyydettävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön lausunto. Terveydenhuoltokäynnin ajankohdasta ilmoittamisessa noudatetaan 10 luvun 2 §:n 3 momenttia.
Poistumislupa myönnetään siksi ajaksi, jota luvan perusteena olevan asian hoitaminen vaatii. Poistumisluvan kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.
5 §
Poistumislupa erittäin tärkeästä syystä
Vangille on myönnettävä poistumislupa vakavasti sairaana tai saattohoidossa olevan lähiomaisen tai muun läheisen tapaamista samoin kuin lähiomaisen tai muun läheisen hautaan saattamista tai muuta vastaavaa erittäin tärkeää syytä varten.
Poistumislupa myönnetään siksi ajaksi, jota erittäin tärkeä syy vaatii. Poistumisluvan kestoa voidaan rajoittaa, jos se on perusteltua karkaamisen, vapauttamisyrityksen tai rikoksen estämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Poistumisluvan kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.
6 §
Poistumislupa asiointia varten avovankilassa
Avovankilassa vangille voidaan myöntää poistumislupa päiväjärjestyksessä tarkoitettua toistuvaa asiointia, ulkopuoliseen tilaisuuteen osallistumista tai muuta vastaava syytä varten, jos 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät.
Poistumislupa voi kerrallaan kestää enintään kuusi tuntia.
7 §
Poistumislupamääräykset
Poistumislupaan voidaan liittää määräyksiä, jotka koskevat vankilan ulkopuolella liikkumista, valvontaa, vangin käyttäytymistä ja vankilaan palaamista.
8 §
Poistumisluvan peruuttaminen ja keskeyttäminen
Jos poistumisluvan myöntämisen edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty, lupa voidaan peruuttaa. Poistumislupa voidaan keskeyttää, jos vanki rikkoo poistumislupamääräyksiä tai tekee poistumisluvalla rikoksen. Poistumislupa voidaan keskeyttää myös, jos se on perusteltua rikoksen, karkaamisen tai vapauttamisyrityksen estämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
9 §
Poistumislupamääräysten rikkominen
Jos vanki rikkoo poistumislupamääräyksiä, hänelle voidaan määrätä 15 luvun 4 §:ssä tarkoitettu kurinpitorangaistus. Rangaistusajaksi lukemisesta säädetään 3 luvun 7 §:ssä.
Jos vanki tekee vankilan ulkopuolella rikoksen, noudatetaan, mitä rikoslain 2 luvun 13 §:ssä säädetään.
10 §
Kustannukset
Poistumislupamatkojen kustannuksista vastaa vanki.
Edellä 3 §:n 4 momentissa ja 5 §:ssä tarkoitetun
11 §
Päätösvalta
Poistumisluvasta, sen peruuttamisesta ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja päättää poistumisluvasta ja poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta, jos lupaa hakee elinkautista rangaistusta tai yhdistelmärangaistusta suorittava vanki. Operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja voi siirtää tässä momentissa tarkoitetun päätösvallan vankilan
johtajalle
12 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset matka-ajasta, poistumislupamatkojen korvaamisesta ja
15 luku
Vankilan järjestys ja kurinpito
1 §
Vankilan järjestyssääntö
Vankilassa on järjestyssääntö, joka sisältää tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarkempia määräyksiä:
1) vankilan alueella liikkumisesta;
2) vankilan osastoista;
3) vankilassa ja sen osastoilla järjestettävistä toiminnoista ja vapaa-ajantoiminnoista;
4) tupakoinnin järjestämisestä;
5) tapaamisten ja yhteydenpidon videoyhteyden välityksellä, kirjeenvaihdon, puhelimen käytön, sähköpostin käytön ja internetin käytön järjestämisestä;
6) elintarvikkeiden ja muun henkilökohtaiseen käyttöön sopivan tavaran sekä käyttöesineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta vankilassa ja vastaanottamisesta vankilan ulkopuolelta;
7) vangin omaisuuden säilyttämisestä.
3 §
Järjestysrikkomukset
Vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistus, jos vanki syyllistyy järjestysrikkomukseen. Järjestysrikkomuksia ovat:
1) syyllistyminen vankilassa tai muutoin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen valvonnan alaisena rikokseen, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa;
2) luvaton poistuminen avovankilasta, 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitetusta ulkopuolisesta laitoksesta tai terveydenhuollon laitoksesta;
3) tämän lain tai sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen taikka niitä täsmentävän Rikosseuraamuslaitoksen määräyksen rikkominen;
4) 1 §:ssä tarkoitetun vankilan järjestyssäännön rikkominen edellyttäen, että järjestyssäännössä on nimenomaisesti mainittu kyseisestä rikkomuksesta voivan seurata kurinpitorangaistus;
5) 8 luvun 6 ja 9 §:ssä tarkoitettuun lupaan tai 10 a §:ssä tarkoitettuun sijoitukseen taikka 12 luvun 6 a, 9 tai 9 a §:ssä tarkoitettuun lupaan liitettyjen määräysten taikka 14 luvussa tarkoitetun poistumislupamääräysten rikkominen;
6) Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen toimivaltansa rajoissa vankilan järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi antaman kehotuksen tai käskyn noudattamatta jättäminen.
10 §
Kurinpitoasian käsittely
Järjestysrikkomus käsitellään siinä vankilassa, johon vanki on sijoitettu tai jossa vanki syyllistyi järjestysrikkomukseen. Vangin kuljetuksen aikana tekemä järjestysrikkomus käsitellään kuitenkin siinä vankilassa, johon vanki saapuu. Jos vanki siirretään järjestysrikkomuksen vuoksi avovankilasta suljettuun vankilaan, järjestysrikkomus voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös siinä vankilassa, johon vanki siirretään.
11 §
Vangin pitäminen erillään selvittämisen aikana
Järjestysrikkomusta selvitettäessä ja päätöstä kurinpitoasiassa odotettaessa vanki voidaan pitää erillään muista vangeista, jos se on perusteltua järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Erillään pitäminen ei saa kestää kauempaa kuin on välttämätöntä eikä yli seitsemää vuorokautta. Erillään pitämisestä tulee mahdollisimman pian ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilölle.
16 luku
Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen
1 §
Valvonta vankilassa
Vankeja ja vankien käytössä oleva tiloja on valvottava rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi.
1 a §
Tekninen valvonta vankilassa
Vankilan alueen ja tilojen valvontaan voidaan käyttää teknistä valvontaa rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi. Tekninen valvonta käsittää teknisellä laitteella tapahtuvan kuvan katselun ja tallentamisen. Teknistä valvontaa ei saa käyttää vankien asuinselleissä, WC-tiloissa, pukeutumistiloissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Teknisestä valvonnasta on ilmoitettava asianmukaisella tavalla.
2 §
Asuintilojen ja omaisuuden tarkastus
Vankien asuintiloja sekä heidän käytössään ja vankilan alueella olevaa omaisuuttaan voidaan tarkastaa rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi tai epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Käyttöesineiden, rahan ja muiden maksuvälineiden sekä muun omaisuuden hallussapidosta säädetään 9 luvussa.
2 a §
Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttuminen
Rikosseuraamuslaitos voi rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi ottaa miehittämättömän kulkuneuvon tilapäisesti haltuun, estää sen käytön tai muutoin puuttua sen kulkuun, jos se saapuu vankilan alueelle tai alueen yläpuoliseen ilmatilaan.
4 §
Vangin henkilöntarkastus
Vangille voidaan tehdä henkilöntarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi vankilaan saapumisen tai palaamisen taikka valvomattoman tapaamisen ja lapsen tapaamisen yhteydessä. Vangille voidaan tehdä henkilöntarkastus myös muulloin, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi.
5 §
Erityistarkastus
Vankilassa, sen osastolla tai muussa tilassa voidaan suorittaa erityistarkastus, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Kun vankilan osastolla tai muussa tilassa suoritetaan erityistarkastus, vangin henkilöntarkastus voidaan tehdä kaikille osastolle sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleskeleville vangeille.
6 §
Vangin henkilönkatsastus
Vangille voidaan tehdä henkilönkatsastus, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko vangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vangin hengelle tai terveydelle.
Henkilönkatsastus käsittää kehon tarkastamisen, näytteen ottamisen tai muun kehoon kohdistuvan tutkimuksen.
Lääketieteellistä asiantuntemusta vaativan toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan lääkäri.
6 a §
Päihteiden valmistamisen ja käytön kielto
Alkoholia, muuta päihdyttävää ainetta ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita ei saa valmistaa eikä käyttää vankilassa eikä ulkopuolisen laitossijoittelun aikana.
7 §
Päihteettömyyden valvonta
Vanki voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte:
1) jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko vanki alkoholin, muun päihdyttävän aineen taikka rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun dopingaineen vaikutuksen alainen; tai
2) valvomattoman tapaamisen, lapsen tapaamisen, sopimusosastolle sijoittamisen, poistumisluvan, opintoluvan, siviilityöluvan, ulkopuolista valvottua toimintaa koskevan luvan, avovankilaan sijoittamisen, ulkopuoliseen laitokseen sijoituksen tai valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytysten selvittämiseksi taikka päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi.
Vangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on perusteltua 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.
Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi.
17 luku
Muun henkilön tarkastaminen
2 §
Turvatarkastus vankilan alueella
Henkilölle voidaan tehdä vankilassa ja sen alueella turvatarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi (
turvatarkastus
3 §
Tapaajan henkilöntarkastus
Tapaajalle voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko tapaajalla mukanaan 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.
6 §
Kiinniottaminen ja säilössäpito
Vankilassa ja sen alueella oleva henkilö voidaan ottaa kiinni, jos kiinniottaminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
8 §
Päätösvalta
Tapaajan henkilöntarkastuksesta ja vankilasta poistamisesta päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Henkilön kiinni ottamisesta päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
johtaja
18 luku
Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö
2 §
Sitominen
Edellä 1—3 momentissa säädettyä sovelletaan myös vapautuneeseen vankiin 21 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun kuljetuksen aikana.
4 §
Eristämistarkkailu
Vanki voidaan sijoittaa eristämistarkkailuun, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko vangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä taikka sen varmistamiseksi, että henkilökatsastuksessa havaitut aineet ja esineet poistuvat hänen kehostaan. Eristämistarkkailussa vanki sijoitetaan selliin, jossa häntä ja kiellettyjen aineiden tai esineiden poistumista hänen kehostaan voidaan ympärivuorokautisesti tarkkailla ja valvoa teknisin apuvälinein tai muulla tavoin. Tällöin vangilta voidaan edellyttää myös erityisen tarkkailuvaatetuksen käyttöä. Eristämistarkkailuun sijoitetun vangin tulee pyynnöstään päästä viivytyksettä WC-tiloihin.
6 §
Voimakeinojen käyttö
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää voimakeinoja:
1) vangin karkaamisen tai luvatta poistumisen estämiseksi, vastarinnan murtamiseksi ja tässä tai 16 luvussa tarkoitetun valvonta-, tarkastus- ja turvaamistoimenpiteen suorittamiseksi sekä 21 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun vapautuneen vangin kuljetuksen turvallisuudesta huolehtimiseksi;
9 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) tarkkailun, eristämistarkkailun ja erillään pitämisen täytäntöönpanosta ja olosuhteista;
2) voimankäyttövälineistä ja sitomiseen käytettävistä välineistä sekä niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä;
3) voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen järjestämisestä;
4) oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä;
5) sitomisen ja voimankäyttövälineen käytön kirjaamisesta.
Rikosseuraamuslaitos voi antaa tarkempia määräyksiä voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen sisällöstä.
19 luku
Ilmoitukset ja tiedon antaminen
5 §
Ilmoitukset poliisille
Rikosseuraamuslaitos saa ilmoittaa poliisille:
3) vangin osallistumisesta toimintaan vankilan ulkopuolella ja vangin sijoittamisesta vankilan ulkopuoliseen laitokseen;
19 a luku
Poikkeukset yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa
1 §
Poikkeusten soveltaminen
Tämän luvun säännösten nojalla voidaan jäljempänä säädetyllä tavalla poiketa 2, 6—8, 11, 13 ja 14 luvun säännöksistä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu normaaliolojen vakava häiriötilanne on:
1) yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistettu terroristinen teko, sen välitön uhka tai muu sisäistä turvallisuutta vakavasti vaarantava rikollinen toiminta;
2) yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava laaja-alainen häiriötilanne;
3) kriittiseen infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin tai tietoverkkoihin kohdistuva laaja-alainen tai vakava häiriötilanne;
4) pandemia;
5) sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka;
6) laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla;
7) muu vaikutuksiltaan 1—6 kohtaan rinnastuva vakava häiriötilanne.
2 §
Vankilaan ottamisen rajoittaminen
Vankilaan ottamista voidaan rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankilaan ottamisen rajoittaminen voi koskea sakon muuntorangaistukseen ja alle kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittuja.
Vankilaan ottamisen rajoittaminen voi kestää enintään kuusi kuukautta. Rajoittamista voidaan jatkaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Rangaistuksen täytäntöönpanoon on kuitenkin ryhdyttävä, jos tuomittu rangaistus raukeaisi rajoittamisen vuoksi.
3 §
Vankien evakuointi
Vankilan kaikki vangit voidaan siirtää muuhun vankilaan tai muihin vankiloihin 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos siirtäminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.
4 §
Ulkoilun epääminen
Ulkoilu voidaan tapauskohtaisesti vankilassa tai sen osastolla evätä 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.
5 §
Toiminnan järjestämisen rajoittaminen
Toiminnan järjestämistä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa toimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.
Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää vankeuden täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi, toiminnan järjestäminen voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.
Vangin osallistumista oppivelvollisuuden mukaiseen opetukseen ei voida rajoittaa tai keskeyttää.
Toiminnan järjestämisen rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
6 §
Vapaa-ajan toiminnan järjestämisen rajoittaminen
Vapaa-ajantoimintaa ja kirjastoon pääsyä sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa vapaa-ajantoimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.
Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää vankeuden täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi, vapaa-ajantoiminta ja kirjastoon pääsy sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsy voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankien kirjastopalveluista ja mahdollisuudesta uskonnonharjoittamiseen on tällöin huolehdittava muulla tavoin.
Vapaa-ajantoiminnan, kirjastoon pääsyn ja uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyn rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
7 §
Tapaamisten rajoittaminen
Vankien tapaamisia voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.
Jos on ilmeistä, ettei tapaamisten rajoittaminen ole riittävää vankeuden täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi tapaamiset voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.
Edellä 13 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja lapsen tapaamisia ja 6 §:ssä tarkoitettuja asiamiehen tapaamisia sekä alle 18-vuotiaiden vankien tapaamisia ei voida rajoittaa tai keskeyttää.
Tapaamisten rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
8 §
Poistumislupien myöntämisen keskeyttäminen
Poistumislupien myöntäminen voidaan vankilassa tai sen osastolla keskeyttää 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos keskeyttäminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Keskeytys voi koskea kaikkia 14 luvun 2, 4 tai 6 §:ssä tarkoitettuja poistumislupia tai vain osaa niistä.
Erittäin tärkeästä syystä myönnettävien poistumislupien ja alle 18-vuotiaiden vankien poistumislupien myöntämistä ei voida keskeyttää. Jos avovankilan säännölliset poistumisluvat asiointia varten keskeytetään, tulee asiointi järjestää muulla tavoin keskeytyksen aikana.
Poistumislupien myöntämisen keskeyttäminen voi kestää enintään 30 päivää. Sitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
9 §
Rajoittamisen vaikutus vankia koskeviin päätöksiin
Jos toiminnan järjestämistä on 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla rajoitettu tai keskeytetty, vangin toimintaan sijoittamista koskevaa päätöstä voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Vangin osallistumisvelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin rangaistusajan suunnitelmaa edistävässä toiminnassa sen mukaisesti, mitä korvaavaa toimintaa vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää. Toimintaan sijoittamisen väliaikainen muuttaminen ei vaikuta vangille maksettavaan 9 luvun 6 §:ssä tarkoitettuun toimintarahaan tai palkkaan.
Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 7 §:n nojalla, 13 luvun 4 tai 7 §:ssä tarkoitettu tapaaminen voidaan evätä tai jo myönnetty tapaaminen peruuttaa. Jos poistumislupien myöntäminen on keskeytetty 8 §:n nojalla, haettu poistumislupa voidaan evätä tai jo myönnetty poistumislupa peruuttaa.
10 §
Rajoitusten vaikutus vankien yhteydenpitoon ja sellin ulkopuoliseen aikaan
Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 7 §:n nojalla tai poistumislupien myöntäminen on keskeytetty 8 §:n nojalla, vangeille on annettava mahdollisuus olla muulla tavoin yhteydessä vankilan ulkopuolelle tavanomaista enemmän.
Jos toiminnan tai vapaa-ajantoiminnan järjestämistä on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 5 § tai 6 §:n nojalla, vangeille on annettava mahdollisuus viettää aikaa sellin ulkopuolella häiriötilanteen sallimalla tavalla.
11 §
Päätösvalta
Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 3 §:ssä tarkoitetusta vankien evakuoimisesta, 5 §:ssä tarkoitetusta toiminnan järjestämisen rajoittamisesta, 6 §:ssä tarkoitetusta vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamisesta, 7 §:ssä tarkoitetusta tapaamisten rajoittamisesta sekä 8 §:ssä tarkoitetusta poistumislupien myöntämisen keskeyttämisestä kuultuaan päätöksen kohteena olevien vankiloiden
johtajia
Vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
johtaja
apulaisjohtaja
12 §
Tarkemmat säännökset
Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset vankilaan ottamisen rajoittamisen alkamisesta ja päättymisestä sekä siitä, millä tavoin vankilaan ottamista rajoitetaan.
20 luku
Muutoksenhaku
1 §
Muutoksenhakukelpoiset päätökset
Vanki tai tuomittu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
5) 5 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua vangin sijoittamista, 3 §:ssä tarkoitettua erillään asumista omasta pyynnöstä, 4 a §:ssä tarkoitettua tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista, 6 §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamista ja 7 §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamisen jatkamista;
8) 8 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua osallistumisvelvollisuudesta vapauttamista, 6 §:ssä tarkoitettua lupaa siviilityöhön, 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa opiskella vankilan ulkopuolella, 10 a §:ssä tarkoitettua sijoittamista ulkopuoliseen laitokseen, 11 §:ssä tarkoitettua päätöstä peruuttaa 6 §:ssä, 9 §:n 1 momentissa tai 10 a §:ssä tarkoitettu lupa tai sijoitus tai 13 §:ssä tarkoitettua osallistumisvelvollisuudesta vapauttamista määräajaksi;
9) 9 luvun 1 §:ssä tarkoitettua omaisuuden hallussapidon epäämistä, 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua maksuvälineen tai 4 momentissa tarkoitettua muun rahan käytön järjestelyn epäämistä, 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua tavaran hankkimista, 6 §:ssä tarkoitettua käyttörahan, toimintarahan ja palkan maksamista, 6 a §:ssä tarkoitettua työmatkakustannusten korvaamista, 8 §:ssä tarkoitettua toimintarahan suorittamatta jättämistä ja 8 a §:ssä tarkoitettua toimintarahan tai palkan muuttamista;
15 a) 19 a luvun 5 §:ssä tarkoitettua toiminnan järjestämisen rajoittamista, 6 §:ssä tarkoitettua vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamista, 7 §:ssä tarkoitettua tapaamisten rajoittamista ja 8 §:ssä tarkoitettua poistumislupien keskeyttämistä;
2 §
Muutoksenhakukielto
Vanki tai tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
7) 9 luvun 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettua maksuvälineen käytön valvontaa;
10) 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettua poistumislupaa rangaistusajan pituuden perusteella, 4 §:ssä tarkoitettua poistumislupaa tärkeästä syystä, 6 §:ssä tarkoitettua poistumislupaa asiointia varten avovankilassa sekä tällaisten lupien 8 §:ssä tarkoitettua peruuttamista;
11) 19 a luvun 3 §:ssä tarkoitettua vankien evakuointia sekä 9 §:ssä tarkoitettua toimintaan sijoittamisen väliaikaista muuttamista ja tapaamisen tai poistumisluvan epäämistä ja peruuttamista.
21 luku
Vapauttaminen
1 §
Vangin vapauttamisajankohdan määräytyminen
Mielenterveyslain 2 luvussa tarkoitettuun hoitoon määrätyn potilaan kuljetuksesta hänen vapautuessaan vankeudesta säädetään mainitun lain 31 b §:ssä. Rikosseuraamuslaitos tai poliisi on velvollinen maksutta antamaan virka-apua kuljetukseen. Virka-apua antaa ensi sijassa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitos ja poliisi voivat kuitenkin yksittäisessä tapauksessa sopia kuljetuksen virka-avusta toisin, jos se on turvallisuussyistä tai muista erityisistä syistä tarkoituksenmukaista.
3 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset ehdonalaisen vapauttamisen valvonnasta ja toimeenpanosta sekä vankilassaoloajan ja vapauttamisajankohdan määräytymisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
2.
Laki
tutkintavankeuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
muutetaan
1 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 6 §:n 2 momentti,
3 luvun 9 §:n 1 momentti, 8 luvun 9 §:n 3 momentti,
sekä
sekä 12 luvun 8 §:n 2 momentti
5 luvun 1 §:n 1 momentti,
,
3 luvun 9 §:n 1 momentti, 5 luvun 8 §, 8 luvun 9 §:n 3 momentti sekä 12 luvun 6 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 879/2026,
lisätään
1 luku
Tutkintavankeuden toimeenpanon yleiset periaatteet
2 §
Tutkintavankeuden päättyminen
Mielenterveyslain 2 luvussa tarkoitettuun hoitoon määrätyn potilaan kuljetuksesta hänen vapautuessaan tutkintavankeudesta säädetään mainitun lain 31 b §:ssä. Kuljetuksen järjestämiseksi vapautunutta tutkintavankia voidaan pitää vapautensa menettäneenä kuljetuksen alkamiseen saakka, kuitenkin enintään kuusi tuntia. Rikosseuraamuslaitos tai poliisi on velvollinen maksutta antamaan virka-apua kuljetukseen. Virka-apua antaa se viranomainen, jonka säilytettävänä vapautunut tutkintavanki on. Rikosseuraamuslaitos ja poliisi voivat yksittäisessä tapauksessa sopia virka-avun antamisesta toisin, jos se on turvallisuussyistä tai muista erityisistä syistä tarkoituksenmukaista.
2 luku
Saapuminen vankilaan
6 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset tulotarkastuksessa noudatettavasta menettelystä.
3 luku
Sijoittaminen vankilassa, perushuolto ja siirtäminen
2 a §
Sopimusosasto
Tutkintavanki voidaan sijoittaa sopimusosastolle, jos sijoittaminen on perusteltua ottaen huomioon tutkintavangin sijoittamisen yleiset periaatteet ja jos tutkintavanki sitoutuu päihteettömyyteen sekä 11 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan eikä pakkokeinolain 4 luvun nojalla määrätty yhteydenpitorajoitus estä sijoittamista.
Sopimusosastolle sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sijoittamiselle ei enää ole 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä.
2 e §
Tehostetun valvonnan osasto
Tutkintavanki voidaan sijoittaa tehostetun valvonnan osastolle, jos sijoittaminen on perusteltua sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa tai muulla tavoin vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta vankilassa.
Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytyksiä tarkastellaan säännöllisesti. Sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sille ei enää ole 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä. Tutkintavangin hakemusta sijoittamisen peruuttamiseksi ei tarvitse käsitellä uudelleen ennen kuin neljä kuukautta on kulunut edellisestä päätöksestä, jollei osastolle sijoittamisen edellytyksissä ole tapahtunut olennaista muutosta.
Tehostetun valvonnan osastolle sijoitetun tutkintavangin oikeuksien rajoituksista säädetään 4 luvun 1 §:n 2 momentissa, 7 luvun 1 §:n 2 momentissa, 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentissa.
2 f §
Peseytyminen
Tutkintavangilla on oikeus peseytymiseen vähintään kerran päivässä. Peseytyminen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
3 §
Vaatetus
Tutkintavangin on käytettävä 4 luvussa tarkoitetussa työtoiminnassa työturvallisuuden edellyttämää vaatetusta. Tutkintavangin käyttöön on annettava tällainen vaatetus.
5 §
Ulkoilu
Tutkintavangille on annettava mahdollisuus ulkoilla vähintään tunti päivässä. Ulkoilu voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
9 §
Päätösvalta
Tutkintavangin peseytymisen ja ulkoilun keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
apulaisjohtaja
Apulaisjohtaja
apulaisjohtaja
10 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset miesten, naisten ja alaikäisten tutkintavankien sijoittamiseen tarkoitetuista vankiloista.
Tarkemmat määräykset ruoka- ja perushuollosta, asumisesta sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja sytytysvälineiden haltuun antamisesta ja säilyttämisestä antaa Rikosseuraamuslaitos.
4 luku
Toiminta
1 §
Toimintaan osallistuminen
Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu tutkintavanki voi osallistua vain osastolle soveltuviin toimintoihin. Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu tutkintavanki voi kuitenkin osallistua toimintaan osaston ulkopuolella, jollei se vaaranna vankilan järjestystä ja turvallisuutta tai toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta.
Jos tutkintavanki osallistuu toimintaan, ennen toiminnan aloittamista on sovittava toimintarahan perusteista. Toimintaan osallistumisesta tehdään erillinen päätös.
Tutkintavangille ei saa antaa vankeuslain 8 luvun 6 §:ssä tarkoitettua lupaa siviilityöhön eikä saman luvun 9 §:ssä tarkoitettua opintolupaa tai lupaa valvottuun ulkopuoliseen toimintaan. Tutkintavankia ei saa myöskään sijoittaa mainitun lain 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitettuun ulkopuoliseen laitokseen.
5 luku
Tutkintavangin omaisuus ja tulot
1 § (Uusi)
Omaisuuden hallussapito
Tutkintavanki saa vankilassa pitää hallussaan kohtuullisen määrän
sellaista
, jonka hallussapidon Rikosseuraamuslaitos on sallinut
1) esineestä tai aineesta aiheutuu vaaraa henkilön turvallisuudelle;
2) esine tai aine erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen;
3) esineen tai aineen hallussapidosta vankilan tai vankilan osaston olosuhteet ja valvonnan aste huomioon ottaen aiheutuu erityistä haittaa vankilan yleiselle järjestykselle;
4) esinettä tai ainetta ei voida ilman kohtuutonta vaivaa tai sitä vahingoittamatta tarkastaa;
5) esinettä tai ainetta käytetään tai on perusteltua syytä epäillä, että sitä tullaan käyttämään rikoksentekovälineenä;
6) vankila on hankkinut vastaavan esineen tutkintavangin käyttöön.
3 §
Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö vankilassa
Tutkintavangilla on oikeus käyttää henkilökohtaista maksukorttiaan. Muiden maksuvälineiden tai käteisen rahan käyttö on kielletty. Tutkintavangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan 2 momentissa tarkoitetulle maksuvälineelle tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
Tutkintavangin käyttöön voidaan 1 momentissa tarkoitetun maksuvälineen sijasta antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksuväline, jos se on perusteltua tutkintavangin maksuliikenteen järjestämiseksi. Tutkintavangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa maksuvälineeltä muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
Jos tutkintavangin käyttöön ei muualla laissa säädetystä syystä voida antaa 1 tai 2 momentissa tarkoitettua maksuvälinettä, tutkintavangille on järjestettävä mahdollisuus rahan käyttöön muulla tavoin. Tutkintavangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
Tutkintavangille on pyynnöstä annettava ote 2 momentissa tarkoitetun maksuvälineen tai 3 momentissa tarkoitetun muun maksujärjestelyn rahavarojen tilinpidosta.
3 a §
Maksuvälineen käytön valvonta
Tutkintavangeille annettujen Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymien maksuvälineiden käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi siten, että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään.
Tutkintavangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käyttöä voidaan valvoa siten, että valvonta kohdistetaan yksittäisen tutkintavangin maksuvälineen tilitietoihin, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.
4 §
Tavaran hankkiminen vankilassa
Vankilan on järjestettävä tutkintavangille mahdollisuus hankkia elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön sopivaa tavaraa.
Tutkintavanki saa hankkia vankilan välityksellä käyttöesineitä ja tarvikkeita, joiden hallussapito on 1 §:n 1 ja 2 momentin nojalla sallittu.
6 §
Omaisuuden palauttaminen
Kun tutkintavanki vapautuu vankilasta, hänen rahansa, muut maksuvälineensä ja omaisuutensa on luovutettava hänelle omaisuusluettelon allekirjoitusta vastaan. Edellä 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetut rahavarat talletetaan tutkintavangin ilmoittamalle tilille. Jos tallettaminen pankkitilille ei ole mahdollista, rahavarat luovutetaan tutkintavangille käteisenä rahana tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos tutkintavanki ei allekirjoita omaisuusluetteloa, kahden Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on todistettava luettelo oikeaksi.
7 §
Käyttöraha ja toimintaraha
Käyttöraha ja toimintaraha maksetaan tutkintavangin ilmoittamalle pankkitilille tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun maksuvälineeseen liitetylle tilille. Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tutkintavangille maksettavasta käyttörahasta ja toimintarahasta on pidettävä kirjaa muulla tavoin. Käyttöraha ja toimintaraha maksetaan vähintään kerran kuukaudessa.
8 §
Päätösvalta
Ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tekee päätöksen siitä, että omaisuutta ei anneta tutkintavangin haltuun. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa tutkintavangin haltuun sellaisia esineitä ja aineita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua.
Käyttörahan ja toimintarahan maksamisesta päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksuvälineen antamisesta vangin käyttöön tai 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä päättää ohjauksen ja valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Mainituissa lainkohdissa tarkoitetusta rahan siirtämisen epäämisestä päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
Edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käytön valvonnasta päättää
apulaisjohtaja
9 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset tutkintavangin hallussaan pitämästä omaisuudesta ja tavaroiden hankkimisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:
1) tutkintavangin käyttöön 3 §:n nojalla annettavan maksuvälineen ominaisuuksista, käyttöön antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä sekä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä;
2) omaisuuden säilyttämisestä, lähettämisestä ja hävittämisestä;
3) omaisuusluettelosta ja siitä, mitä omaisuutta luetteloon merkitään;
4) vankeuslain 9 luvun 6 §:ssä tarkoitetun provision maksamisesta ja määrästä.
6 luku
Sosiaali- ja terveydenhuolto
2 §
Tilapäinen hoito ja tutkimus vankilan ulkopuolella
Jos sairasta tai vammautunutta tutkintavankia ei voida asianmukaisesti hoitaa tai tutkia Vankiterveydenhuollon yksikössä, hänet on lähetettävä tarpeellisen valvonnan alaisena tilapäisesti vankilan ulkopuolelle hoitoon tai tutkimukseen. Valvonnasta säädetään 9 luvun 14 §:n 3 momentissa.
Sen estämättä mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:ssä ja hallintolain 45 §:ssä säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi jättää ilmoittamatta tutkintavangille hoitoon pääsyn tarkan ajankohdan, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Päätöksessä on kuitenkin ilmoitettava riittävät tiedot hoitokäyntiin valmistautumista varten.
7 luku
Vapaa-aika
1 §
Vapaa-ajan toiminta
Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu tutkintavanki saa osallistua vapaa-ajan toimintoihin ja viettää vapaa-aikaa yhdessä muiden osastolle sijoitettujen tutkintavankien kanssa.
Osallistuminen voidaan kieltää tai sitä rajoittaa, jos tutkintavanki:
1) suorittaa 10 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka
2) on 10 luvun 11 §:ssä tai 13 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen kohteena.
Tutkintavangin osallistuminen vapaa-ajan tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
2 §
Uskonnonharjoitus
Tutkintavangilla on oikeus osallistua vankilassa järjestettyihin jumalanpalveluksiin, hartaushetkiin ja muihin hengellisiin tilaisuuksiin, jollei hän ole:
1) sijoitettu varmuusosastolle tai tehostetun valvonnan osastolle taikka suorita 10 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka
Tutkintavangin osallistuminen 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Jos tutkintavanki ei saa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, hänen mahdollisuudestaan uskonnonharjoitukseen on huolehdittava muulla tavoin.
3 §
Kirjasto
Tutkintavangin pääsy vankilan kirjastoon voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
5 §
Päätösvalta
Vapaa-ajan toimintaan, jumalanpalvelukseen, hartaushetkeen ja muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen taikka kirjastoon pääsyn keskeyttämisestä tai epäämisestä sekä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta osallistumisen kieltämisestä tai rajoittamisesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Ennen epäämispäätöksen tekemistä tulee kuulla tilaisuuden järjestäjää.
8 luku
Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä
1 §
Kirjeenvaihto ja postilähetysten tarkastaminen
Tutkintavangilla on oikeus kirjeenvaihtoon postin välityksellä, jollei tätä oikeutta ole pakkokeinolain 4 luvun nojalla rajoitettu.
Tutkintavangille saapunut tai vangilta peräisin oleva suljettu kirje tai muu postilähetys voidaan tarkastaa läpivalaisemalla tai muulla vastaavalla tavalla sitä avaamatta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä.
Tutkintavangille saapunut kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Tutkintavangilta peräisin oleva kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, sisältääkö se 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.
Jos tarkastuksen yhteydessä löydetään aineita tai esineitä, joita tutkintavangilla ei ole lupa pitää hallussaan, ne on otettava vankilassa säilytettäviksi. Rahan käsittelyssä noudatetaan 5 luvun 3 §:ää. Omaisuuden alkuperän laillisuutta epäiltäessä tehtävästä ilmoituksesta säädetään 16 luvun 1 §:n 1 momentin 9 kohdassa.
2 §
Viestin lukeminen ja jäljennöksen ottaminen
Tutkintavangille saapunut tai tutkintavangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys ja viesti saadaan lukea ja ottaa siitä jäljennös, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.
Tutkintavangin on merkittävä nimensä muulle kuin 3 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle lähettämäänsä kirjeeseen, muuhun postilähetykseen ja viestiin, jollei hän anna niitä henkilökohtaisesti suoraan vankilan henkilökunnalle. Tutkintavangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti voidaan lähettäjän selvittämiseksi avata, jollei lähettäjää voida selvittää kirjettä, postilähetystä tai viestiä avaamatta. Tällöin kirjettä tai viestiä ei saa lukea enempää kuin lähettäjän selvittämiseksi on välttämätöntä.
2 a §
Lukemisesta ilmoittaminen
Jos tutkintavangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti luetaan, lukemisesta ja lukemisen perusteesta on viipymättä annettava tutkintavangille tieto. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Ilmoitus lukemisesta ja sen perusteesta on kuitenkin annettava 30 päivän kuluessa lukemisesta tai, jos tutkintavanki vapautetaan ennen mainittua määräaikaa, viimeistään tutkintavangin vapautuessa, jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu.
Jos kirje lukemisen jälkeen pidätetään 5 §:ssä tarkoitetulla perusteella, tiedon antamisessa noudatetaan mainittua pykälää.
4 §
Kirjeenvaihto asiamiehen kanssa
Tutkintavangin asianajajalleen tai muulle oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 tai 6 momentissa tarkoitetulle oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa kirjettä tai muuta postilähetystä ei saa tarkastaa eikä lukea.
Tutkintavangille saapunut kirje tai muu postilähetys, johon merkitystä lähettäjätiedosta ilmenee, että kirjeen lähettäjä on 1 momentissa tarkoitettu asiamies, voidaan tutkintavangin läsnä ollessa avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, sisältääkö kirje 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Tarkastuksessa noudatetaan muutoin, 1 §:n 4 momenttia.
5 §
Kirjeen tai postilähetyksen pidättäminen
Tutkintavangin lähettämä tai hänelle saapunut kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan pidättää, jos pidättäminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämisestä ja pidättämisen syystä on annettava viipymättä tieto vastaanottajalle tai lähettäjälle, jollei 1 momentissa mainitusta syystä muuta johdu. Kirje, muu postilähetys tai viesti, jota ei 1 momentissa tarkoitetusta syystä toimiteta perille, on palautettava lähettäjälle tai annettava tutkintavangille hänen vapautuessaan.
Tutkintavangin lähettämä postiennakkotilaus tai muu luotolla tapahtuva tilaus voidaan pidättää, jos tutkintavangilla ei ole varoja tilauksen maksamiseen. Tilattu lähetys voidaan palauttaa lähettäjälle ilman tutkintavangin suostumusta.
6 §
Puhelimen käyttö
Tutkintavangille on annettava omalla kustannuksellaan mahdollisuus olla puhelimitse yhteydessä vankilan ulkopuolelle, jollei tätä oikeutta ole pakkokeinolain 4 luvun mukaisesti rajoitettu.
Puhelimen käyttö tulee sallia sitä varten varattuina aikoina niin usein kuin se vankilan järjestystä ja toimintaa haittaamatta on mahdollista ja muulloinkin, jos se on tarpeen tutkintavangin yhteyksien säilymiseksi tai muusta tärkeästä syystä. Puhelimen käytön ehdoksi voidaan asettaa, että vanki ilmoittaa, kehen hänellä on tarkoitus olla yhteydessä. Puhelimen käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
7 §
Puhelun kuunteleminen ja tallentaminen
Tutkintavangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Puhelun kuuntelemiseen ja tallentamiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.
7 c §
Sähköisen viestinnän valvonta
Sen lisäksi mitä sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014) säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus tarvittaessa hakea tutkintavankien käyttämien internetsivujen ja Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämän sähköpostin viestien välitystiedot vankilan hallinnoimista viestinnän välittämiseen ja käsittelyyn tarkoitetuista laitteista ja järjestelmistä. Välitystiedot on hävitettävä viipymättä toimenpiteen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä.
Tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämään sähköpostiin saapuneen ja hänen lähettämänsä sähköpostiviestin valvonnassa sovelletaan 2, 2 a ja 3—5 §:ää. Varmuusosastolla olevan tutkintavangin vankisähköpostin valvontaan sovelletaan kuitenkin 8 §:n 1 momenttia.
Tutkintavangin 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettua sähköistä viestintää voidaan valvoa teknisellä valvonnalla ja siten, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on läsnä.
Sähköpostin tai internetin käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
8 §
Kirjeenvaihto ja puhelut varmuusosastolla
Varmuusosastolla olevalta tutkintavangilta peräisin oleva ja tutkintavangille saapunut muu kuin 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu kirje, muu postilähetys ja viesti voidaan lukea ja ottaa siitä jäljennös
,
jos se on perusteltua
Kirjeen lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan.
Varmuusosastolla olevan tutkintavangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa
, jos se on perusteltua
Puhelun kuunteluun oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan.
ja 9 §:ää
9 §
Päätösvalta
Sähköpostin tai internetin käyttöä koskevasta luvasta ja luvan peruuttamisesta päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
10 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset kirjeiden tarkastamis-, lukemis-, jäljentämis- ja pidättämismenettelystä sekä puhelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:
1) vankiloiden puhelinjärjestelmästä;
2) matkapuhelimen haltuun antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä;
3) internet-sivujen avaamisessa noudatettavasta menettelystä.
9 luku
Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle
1 §
Tapaaminen
Valvotussa tapaamisessa, 3 §:ssä tarkoitetussa lapsen tapaamisessa, 5 §:ssä tarkoitetussa vankien välisessä valvotussa tapaamisessa ja 10 §:ssä tarkoitetussa yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä tutkintavangin ja tapaajan välinen keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Keskustelun kuuntelusta ja tallentamisesta on ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava tutkintavangille ja tapaajalle. Varmuusosastolle sijoitetun tutkintavangin keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa ja yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä
, jos se on perusteltua
Varmuusosastolla olevan tutkintavangin tapaamisen kuuntelemista ja tallentamista koskeva päätös voidaan tehdä enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan.
Tapaaminen voidaan järjestää erillään muista tutkintavangeista ja tapaajista, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Tapaaminen on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä erillään muista tutkintavangeista ja tapaajista myös tutkintavangin tai tapaajan pyynnöstä. Tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa tutkintavanki ja tapaaja eivät saa käyttää muistiinpanovälineitä.
4 §
Asiamiehen tapaaminen
Tapaamista voidaan valvoa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi taikka jos tutkintavanki tai asiamies sitä nimenomaisesti pyytää. Valvonta suoritetaan näköyhteyden tai teknisen laitteen avulla tutkintavangin ja asiamiehen välistä keskustelua kuulematta ja tallentamatta. Tapaaminen voidaan tarvittaessa järjestää myös tilassa, jossa tutkintavangin ja asiamiehen välissä on rakenteellisia esteitä. Tapaamisen valvonnasta on ennen valvonnan aloittamista ilmoitettava tutkintavangille ja hänen asiamiehelleen.
6 §
Tapaamisen keskeyttäminen
Tapaaminen voidaan keskeyttää, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
7 §
Tapaamisen peruuttaminen ja epääminen
Tapaaminen voidaan evätä, jos:
1) tapaaja ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään;
2) tapaaja kieltäytyy 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta tai 3 §:ssä tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta;
3) tapaaja on ulkonaisista merkeistä päätellen päihtynyt;
4) se on muuten perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
8 §
Tapaamiskielto
Tapaajalle voidaan antaa olosuhteisiin nähden kohtuullinen enintään kuuden kuukauden pituinen kielto tapaamisiin ja yhteydenpitoon videoyhteyden välityksellä, jos se on välttämätöntä sen vuoksi, että tapaajan on todettu kuljettaneen tai yrittäneen kuljettaa 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä vankilaan tai muulla tavoin vaarantaneen vankilan järjestystä ja turvallisuutta, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuutta taikka tutkintavankeuden tarkoitusta.  Tapaamiskieltoa voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä kiellon perusteena olevan toiminnan estämiseksi.
9 §
Tavaroiden vastaanottaminen ja tarkastaminen
Tapaamisen yhteydessä vankilassa voidaan ottaa vastaan vähäinen määrä sellaisia tavaroita tai esineitä, joiden hallussapito vankilassa on 5 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan sallittu.
Tapaajan tuomat tavarat on tarkastettava ennen niiden luovuttamista vangille.
14 §
Tutkintavangin poistumisluvat
Tutkintavangille on myönnettävä poistumislupa vakavasti sairaana tai saattohoidossa olevan lähiomaisen tai muun läheisen tapaamista samoin kuin lähiomaisen tai muun läheisen hautaan saattamista tai muuta vastaavaa erittäin tärkeää syytä varten, jollei tätä oikeutta yhteydenpitoon ole pakkokeinolain 4 luvun nojalla rajoitettu. Poistumislupa myönnetään siksi ajaksi, jota erittäin tärkeä syy vaatii. Sen kestoa voidaan kuitenkin rajoittaa, jos se on perusteltua karkaamisen, vapauttamisyrityksen tai rikoksen estämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Tutkintavangille voidaan myöntää poistumislupa kiireellisen ja välttämättömän asian hoitamiseksi, jollei tätä oikeutta yhteydenpitoon ole pakkokeinolain 4 luvun nojalla rajoitettu. Poistumislupa voi kestää enintään kuusi tuntia ja sen kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.
Tutkintavankia on poistumisluvan aikana valvottava Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana. Poistumislupaan voidaan liittää lupamääräyksiä.
Poistumislupa voidaan keskeyttää, jos tutkintavanki rikkoo lupamääräyksiä tai tekee poistumisluvalla rikoksen. Poistumislupa voidaan keskeyttää myös, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, karkaamisen tai vapauttamisyrityksen estämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
17 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset poistumislupaan liitettävistä lupamääräyksistä, tapaamiskiellosta ja sen sisällöstä, tapaamisen valvonnan järjestämisestä sekä tapaamistilojen teknisistä ja rakenteellisista valvontajärjestelyistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
10 luku
Vankilan järjestys ja kurinpito
1 §
Vankilan järjestyssääntö
Vankilassa on järjestyssääntö, joka sisältää tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarkempia määräyksiä:
1) vankilan alueella liikkumisesta;
2) vankilan osastoista;
3) vankilassa ja sen osastoilla järjestettävistä toiminnoista ja vapaa-ajantoiminnoista;
4) tupakoinnin järjestämisestä;
5) tapaamisten ja yhteydenpidon videoyhteyden välityksellä, kirjeenvaihdon, puhelimen käytön, sähköpostin käytön ja internetin käytön järjestämisestä;
6) elintarvikkeiden ja muun henkilökohtaiseen käyttöön sopivan tavaran sekä käyttöesineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta vankilassa ja vastaanottamisesta vankilan ulkopuolelta;
7) tutkintavangin omaisuuden säilyttämisestä.
10 §
Kurinpitoasian käsittely
Järjestysrikkomus käsitellään siinä vankilassa, johon tutkintavanki on sijoitettu tai jossa tutkintavanki syyllistyi järjestysrikkomukseen. Vangin kuljetuksen aikana tekemä järjestysrikkomus käsitellään kuitenkin siinä vankilassa, johon tutkintavanki saapuu.
11 §
Tutkintavangin pitäminen erillään selvittämisen aikana
Järjestysrikkomusta selvitettäessä ja päätöstä kurinpitoasiassa odotettaessa tutkintavanki voidaan pitää erillään muista vangeista, jos se on perusteltua järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Erillään pitäminen ei saa kestää kauempaa kuin on välttämätöntä eikä yli seitsemää vuorokautta. Erillään pitämisestä tulee mahdollisimman pian ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilölle.
11 luku
Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen
1 §
Valvonta vankilassa
Tutkintavankeja ja tutkintavankien käytössä oleva tiloja on valvottava rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi ja tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
2 §
Asuintilojen ja omaisuuden tarkastus
Tutkintavankien asuintiloja sekä heidän käytössään ja vankilan alueella olevaa omaisuuttaan voidaan tarkastaa rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi tai epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Käyttöesineiden, rahan ja muiden maksuvälineiden sekä muun omaisuuden hallussapidosta säädetään 5 luvussa.
4 §
Tutkintavangin henkilöntarkastus
Tutkintavangille voidaan tehdä henkilöntarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi vankilaan saapumisen tai palaamisen taikka valvomattoman tapaamisen ja lapsen tapaamisen yhteydessä. Tutkintavangille voidaan tehdä henkilöntarkastus myös muulloin, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi taikka epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi.
5 §
Erityistarkastus
Vankilassa, sen osastolla tai muussa tilassa voidaan suorittaa erityistarkastus, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
Kun vankilan osastolla tai muussa tilassa suoritetaan erityistarkastus, tutkintavangin henkilöntarkastus voidaan tehdä kaikille osastolle sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleskeleville tutkintavangeille.
6 §
Tutkintavangin henkilönkatsastus
Tutkintavangille voidaan tehdä henkilönkatsastus, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko tutkintavangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka tutkintavangin hengelle tai terveydelle.
Henkilönkatsastus käsittää kehon tarkastamisen, näytteen ottamisen tai muun kehoon kohdistuvan tutkimuksen.
Lääketieteellistä asiantuntemusta vaativan toimenpiteen voi suorittaa ainoastaan lääkäri.
7 §
Päihteettömyyden valvonta
Tutkintavanki voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte:
1) jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko tutkintavanki alkoholin, muun päihdyttävän aineen taikka rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun dopingaineen vaikutuksen alainen; tai
2) valvomattoman tapaamisen, lapsen tapaamisen tai sopimusosastolle sijoittamisen, edellytysten selvittämiseksi taikka päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi.
Tutkintavangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on perusteltua 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.
Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi.
12 luku
Muun henkilön tarkastaminen
2 §
Turvatarkastus vankilan alueella
Henkilölle voidaan tehdä vankilassa ja sen alueella turvatarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
3 §
Tapaajan henkilöntarkastus
Tapaajalle voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko tapaajalla mukanaan 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.
6 §
Kiinniottaminen ja säilössäpito
Vankilassa ja sen alueella oleva henkilö voidaan ottaa kiinni, jos kiinniottaminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.
8 §
Päätösvalta
Tapaajan henkilöntarkastuksesta ja vankilasta poistamisesta päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Henkilön kiinni ottamisesta päättää vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
johtaja
13 luku
Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö
2 §
Sitominen
Edellä 1–3 momentissa säädettyä sovelletaan myös vapautuneeseen tutkintavankiin 1 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun kuljetuksen aikana.
4 §
Eristämistarkkailu
Tutkintavanki voidaan sijoittaa eristämistarkkailuun, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko vangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan tämän lain 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä taikka sen varmistamiseksi, että henkilökatsastuksessa havaitut aineet ja esineet poistuvat hänen kehostaan. Eristämistarkkailussa tutkintavanki sijoitetaan selliin, jossa häntä ja kiellettyjen aineiden tai esineiden poistumista hänen kehostaan voidaan ympärivuorokautisesti tarkkailla ja valvoa teknisin apuvälinein tai muulla tavoin. Tällöin tutkintavangilta voidaan edellyttää myös erityisen tarkkailuvaatetuksen käyttöä. Eristämistarkkailuun sijoitetun tutkintavangin tulee pyynnöstään päästä viivytyksettä WC-tiloihin.
6 §
Voimakeinojen käyttö
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää voimakeinoja:
1) tutkintavangin karkaamisen tai luvatta poistumisen estämiseksi, vastarinnan murtamiseksi ja tässä tai 11 luvussa tarkoitetun valvonta-, tarkastus- ja turvaamistoimenpiteen suorittamiseksi sekä 1 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun vapautuneen tutkintavangin kuljetuksen turvallisuudesta huolehtimiseksi;
9 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) tarkkailun, eristämistarkkailun ja erillään pitämisen täytäntöönpanosta ja olosuhteista;
2) voimankäyttövälineistä ja sitomiseen käytettävistä välineistä sekä niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä;
3) voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen järjestämisestä;
4) oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä;
5) sitomisen ja voimankäyttövälineen käytön kirjaamisesta.
Rikosseuraamuslaitos voi antaa tarkempia määräyksiä voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen sisällöstä.
14 a luku
Poikkeukset yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa
1 §
Poikkeusten soveltaminen
Tämän luvun säännösten nojalla voidaan jäljempänä säädetyllä tavalla poiketa 3, 4, 7 ja 9 luvun säännöksistä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu normaaliolojen vakava häiriötilanne on:
1) yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistettu terroristinen teko, sen välitön uhka tai muu sisäistä turvallisuutta vakavasti vaarantava rikollinen toiminta;
2) yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava laaja-alainen häiriötilanne;
3) kriittiseen infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin tai tietoverkkoihin kohdistuva laaja-alainen tai vakava häiriötilanne;
4) pandemia;
5) sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka;
6) laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla;
7) muu vaikutuksiltaan 1—6 kohtaan rinnastuva vakava häiriötilanne.
2 §
Tutkintavankien evakuointi
Vankilan kaikki tutkintavangit voidaan siirtää muuhun vankilaan tai muihin vankiloihin 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos siirtäminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.
3 §
Ulkoilun epääminen
Ulkoilu voidaan tapauskohtaisesti vankilassa tai sen osastolla evätä 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.
4 §
Toiminnan järjestämisen rajoittaminen
Toiminnan järjestämistä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille. Tutkintavangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa toimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.
Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää tutkintavankeuden toimeenpanon turvallisuuden varmistamiseksi, toiminnan järjestäminen voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.
Tutkintavangin osallistumista oppivelvollisuuden mukaiseen opetukseen ei voida rajoittaa tai keskeyttää.
Toiminnan järjestämisen rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
5 §
Vapaa-ajan toiminnan järjestämisen rajoittaminen
Vapaa-ajantoimintaa ja kirjastoon pääsyä sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille. Tutkintavangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa vapaa-ajantoimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.
Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää tutkintavankeuden toimeenpanon turvallisuuden varmistamiseksi, vapaa-ajantoiminta, kirjastoon pääsy tai uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsy voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille. Tutkintavankien kirjastopalveluista ja mahdollisuudesta uskonnonharjoittamiseen on tällöin huolehdittava muulla tavoin.
Vapaa-ajantoiminnan ja kirjastoon pääsyn sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyn rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
6 §
Tapaamisten rajoittaminen
Tutkintavankien tapaamisia voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.
Jos on ilmeistä, ettei tapaamisten rajoittaminen ole riittävää tutkintavankeuden toimeenpanon turvallisuuden varmistamiseksi tapaamiset voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.
Edellä 9 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja lapsen tapaamisia, 4 §:ssä tarkoitettuja asiamiehen tapaamisia ja alle 18-vuotiaiden tutkintavankien tapaamisia ei voida rajoittaa tai keskeyttää.
Tapaamisten rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päivää kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
7 §
Rajoittamisen vaikutus tutkintavankia koskeviin päätöksiin
Jos toiminnan järjestämistä on 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla rajoitettu tai keskeytetty, tutkintavangin toimintaan sijoittamista koskevaa päätöstä voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Tutkintavangille voidaan antaa mahdollisuus osallistua sellaiseen korvaavaan toimintaan, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää. Toimintaan sijoittamisen väliaikainen muuttaminen ei vaikuta tutkintavangille maksettavaan 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun toimintarahaan.
Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 6 §:n nojalla, voidaan 9 luvun 2 tai 5 §:ssä tarkoitettu tapaaminen evätä tai jo myönnetty tapaaminen peruuttaa.
8 §
Rajoitusten vaikutus tutkintavankien yhteydenpitoon ja sellin ulkopuoliseen aikaan
Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 6 §:n nojalla, tutkintavangeille on annettava mahdollisuus olla muulla tavoin yhteydessä vankilan ulkopuolelle tavanomaista enemmän.
Jos toiminnan tai vapaa-ajantoiminnan järjestämistä on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 4 tai 5 §:n nojalla, tutkintavangeille on annettava mahdollisuus viettää aikaa sellin ulkopuolella häiriötilanteen sallimalla tavalla.
9 §
Päätösvalta
Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 2 §:ssä tarkoitetusta vankien evakuoimisesta, 4 §:ssä tarkoitetusta toiminnan järjestämisen rajoittamisesta, 5 §:ssä tarkoitetusta vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamisesta sekä 6 §:ssä tarkoitetusta tapaamisten rajoittamisesta kuultuaan päätöksen kohteena olevien vankiloiden
johtajia
Vankilan
johtaja
apulaisjohtaja
johtaja
apulaisjohtaja
15 luku
Muutoksenhaku
1 §
Muutoksenhakukelpoiset päätökset
Tutkintavanki saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
1) 3 luvun 1 §:n 5 momentissa tarkoitettua sijoittamista, 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua erillään asumista omasta pyynnöstä, 2 c §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamista, 2 d §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamisen jatkamista, 2 e §:ssä tarkoitettua tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista, 3 §:ssä tarkoitettua omien vaatteiden käyttöä tai 4 §:ssä tarkoitettua perusruokavaliosta poikkeamista;
2) 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettua omaisuuden hallussapidon epäämistä, 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua maksuvälineen tai 3 momentissa tarkoitettua muun rahan käytön järjestelyn epäämistä, 4 §:ssä tarkoitettua tavaran hankkimista tai 7 §:ssä tarkoitettua toiminta- ja käyttörahan maksamista;
7 a) 14 a luvun 4 §:ssä tarkoitettua toiminnan järjestämisen rajoittamista, 5 §:ssä tarkoitettua vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamista ja 6 §:ssä tarkoitettua tapaamisten rajoittamista;
2 §
Muutoksenhakukielto
Tutkintavanki ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
5) 9 luvun 2, 3, 5 ja 10 §:ssä tarkoitettua tapaamista ja 9 §:ssä tarkoitettua tavaroiden vastaanottamista tapaamisen yhteydessä ja 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumislupaa kiireellisen ja välttämättömän asian hoitamiseksi;
6) 14 a luvun 2 §:ssä tarkoitettua vankien evakuointia sekä 7 §:ssä tarkoitettua toimintaan sijoittamisen väliaikaista muuttamista ja tapaamisen epäämistä ja peruuttamista.
3 §
Muutoksenhakumenettely
Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin vankeuslain 20 luvun 3—8 §:ää.
16 luku
Erinäiset säännökset
1 §
Vankeuslain soveltaminen
Tutkintavankeuden toimeenpanossa sovelletaan, mitä vankeuden täytäntöönpanon osalta säädetään vankeuslain:
2) 4 luvun 1 §:ssä suljetuista vankiloista ja avovankiloista, 3 §:ssä matkakustannusten korvaamisesta, 11 §:n 3 momentissa vankilan tilojen hyväksymisestä ja 12 §:n 2 momentissa valtuutuksesta antaa oikeusministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä;
3) 5 luvun 1 §:n 1 momentissa osastoista, 4 §:n 1 momentissa sopimusosastosta, 4 a §:n 1 momentissa tehostetun valvonnan osastosta, 5 §:n 1 momentissa varmuusosastosta, 8 §:ssä osaston päiväjärjestyksestä ja 9 §:n 1 momentissa osaston päiväjärjestyksen vahvistamista koskevasta päätösvallasta sekä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun ylilääkärin tai hänen määräämänsä lääkärin päätösvallasta;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
3.
Laki
yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
5
5
880/2026
225/2022
lisätään
880/2026
225/2022
6
880/2026
225/2022
7
30 §
Päätösvalta
Yhdyskuntaseuraamustoimiston
johtaja
5
6
Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 85 c §:ssä tarkoitetusta täytäntöönpanon sisällön muuttamisesta ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä kuultuaan päätöksen kohteena olevien rikosseuraamuskeskusten johtajia.
13 a luku
Poikkeukset yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa
85 a §
Poikkeusten soveltaminen
Tämän luvun säännösten nojalla voidaan jäljempänä säädetyllä tavalla poiketa täytäntöönpanoon ryhtymistä ja tuomitun velvollisuuksia koskevista säännöksistä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu normaaliolojen vakava häiriötilanne on:
1) yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistettu terroristinen teko, sen välitön uhka tai muu sisäistä turvallisuutta vakavasti vaarantava rikollinen toiminta;
2) yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava laaja-alainen häiriötilanne;
3) kriittiseen infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin tai tietoverkkoihin kohdistuva laaja-alainen tai vakava häiriötilanne;
4) pandemia;
5) sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka;
6) laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla;
7) muu vaikutuksiltaan 1—6 kohtiin rinnastuva vakava häiriötilanne.
85 b §
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon ryhtymisen rajoittaminen
Yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, sellaisen ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, ja nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtymistä voidaan rajoittaa 85 a §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että seuraamusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tuomituille.  Rajoittaminen voi koskea kaikkia tai vain osaa mainituista yhdyskuntaseuraamuksista.
Rajoitukset voivat kestää enintään kuusi kuukautta. Rajoituksia voidaan jatkaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä tässä momentissa säädetyistä syistä. Rangaistuksen täytäntöönpanoon on kuitenkin ryhdyttävä, jos tuomittu rangaistus raukeaisi rajoitusten vuoksi.
85 c §
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon sisältyvää toimintaa, asunnossa pysymisvelvollisuutta ja valvontaa voidaan yhden tai useamman rikosseuraamuskeskuksen alueella muuttaa 85 a §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että seuraamusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tuomitulle.
Jos on ilmeistä, etteivät 1 momentissa tarkoitetut muutokset yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon ole häiriötilanteen vuoksi mahdollisia tai riittäviä täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi, yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, ja nuorisorangaistuksen täytäntöönpano voidaan keskeyttää, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että seuraamusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tuomitulle. Rangaistusaika ei kulu keskeytyksen aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu muuttaminen voi kestää enintään kolme kuukautta. Sitä voidaan jatkaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Edellä 2 momentissa tarkoitettu keskeyttäminen voi kestää enintään kuukauden. Sitä voidaan jatkaa enintään kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 2 momentissa säädetyistä syistä. Muuttaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
85 d §
Rajoitusten vaikutus tuomittua koskeviin päätöksiin
Jos yhdyskuntaseuraamusten toiminnan sisältöä, asunnossa pysymisvelvollisuuden sisältöä tai valvontaa on 85 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettu, tuomitun täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Tuomitun toimintavelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden mukaisessa toiminnassa ja täytäntöönpanon päivittäinen aikataulu voi poiketa täsmennetystä rangaistusajan suunnitelmasta.
Jos yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on 85 c §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla keskeytetty, on yksittäisen tuomion täytäntöönpano keskeytettävä.
85 e §
Tarkemmat säännökset
Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 85 a §:ssä tarkoitetun yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon ryhtymisen rajoittamisen alkamisesta ja päättymisestä sekä siitä, millä tavoin täytäntöönpanoon ryhtymistä rajoitetaan.
14 luku
Muutoksenhaku
86 §
Muutoksenhakukelpoiset päätökset
Tuomittu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
8 a) 85 c §:ssä tarkoitettua yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon sisällön muuttamista tai täytäntöönpanon keskeyttämistä;
86 a §
Muutoksenhakukielto
Tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
1) 15 §:ssä tarkoitettua rangaistuksen suorittamisen alkamisajankohtaa;
2) 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla noudattamatta tilapäisesti täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa;
3) 85 d §:ssä tarkoitettua täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman väliaikaista muuttamista tai täytäntöönpanon keskeyttämistä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
4.
Laki
valvotusta koevapaudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
881/2026
224/2022
lisätään
laissa 881/2026
laeissa 1305/2021 ja 224/2022
2 luku
Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen ja valvotun koevapauden valmistelu
16 a §
Valvotun koevapauden täytäntöönpano normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Valvottuun koevapauteen sisältyvää toimintaa, asunnossa pysymisvelvollisuutta ja valvontaa voidaan yhden tai useamman rikosseuraamuskeskuksen alueella muuttaa vankeuslain 19 a luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että valvotun koevapauden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja valvottuun koevapauteen sijoitetulle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu muuttaminen voi kestää enintään kolme kuukautta. Sitä voidaan jatkaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Muuttaminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
Jos valvottuun koevapauteen sijoitettujen toiminnan sisältöä, asunnossa pysymisvelvollisuutta tai valvontaa on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettu, valvottuun koevapauteen sijoitetun rangaistusajan suunnitelmaa voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Valvottuun koevapauteen sijoitetun toimintavelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden mukaisessa toiminnassa ja täytäntöönpanon päivittäinen aikataulu voi poiketa rangaistusajan suunnitelmasta.
32 §
Päätösvalta
Vankilan
johtaja
johtaja taikka
ylivartija
Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 16 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon sisällön muuttamisesta kuultuaan päätöksen kohteena olevien rikosseuraamuskeskusten johtajia.
40 §
Muutoksenhaku
Valvottuun koevapauteen sijoitettu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
2 a) 16 a §:n 1 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon sisällön muuttamista;
40 a §
Muutoksenhakukielto
Valvottuun koevapauteen sijoitettu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee 16 a §:n 3 momentissa tarkoitettua rangaistusajan suunnitelman väliaikaista muuttamista tai 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
5.
Laki
yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
882/2026
226/2022
lisätään
2 luku
Valvontaan sijoittamisen valmistelu
11 a §
Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpano normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Yhdistelmärangaistukseen kuuluvaan valvonta-aikaan sisältyvää toimintaa, asunnossa pysymisvelvollisuutta ja valvontaa voidaan yhden tai useamman rikosseuraamuskeskuksen alueella muuttaa vankeuslain 19 a luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja valvottavalle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu muuttaminen voi kestää enintään kolme kuukautta. Sitä voidaan jatkaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Muuttaminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.
Jos valvottavien toiminnan sisältöä, asunnossa pysymisvelvollisuutta tai valvontaa on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettu, valvottavan rangaistusajan suunnitelmaa voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Valvottavan toimintavelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden mukaisessa toiminnassa ja täytäntöönpanon päivittäinen aikataulu voi poiketa rangaistusajan suunnitelmasta.
29 §
Päätösvalta
Rikosseuraamuslaitoksen
asiakasarviointiyksikkö
Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja päättää vankilan
johtajan
35 §
Muutoksenhaku
Valvottava saa vaatia oikaisua ja valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
1 a) 11 a §:n 1 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon sisällön muuttamisesta;
36 §
Muutoksenhakukielto
Valvottava ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
1) 11 a §:n 3 momentissa tarkoitettua rangaistusajan suunnitelman väliaikaista muuttamista;
2) 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa;
3) 28 §:ssä tarkoitettua valvonta-ajan suorittamisen jatkamista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
6.
Laki
mielenterveyslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
lisätään
23 a §
Virkasuhdetta edellyttävät lääkärin tehtävät
Tarkkailuun ottavan ja tarkkailulausunnon antavan lääkärin, hoitoon määräämisestä, hoidon jatkamisesta ja 4 a luvussa tarkoitetuista rajoitustoimenpiteistä päättävän lääkärin, 12 a §:ssä tarkoitetun ulkopuolisen lääkärin sekä poliisin tai Rikosseuraamuslaitoksen virka-apua pyytävän lääkärin on oltava virkasuhteessa valtioon tai hyvinvointialueeseen.
31 b §
Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätyn potilaan kuljettaminen hänen vapautuessaan vankeudesta tai tutkintavankeudesta
Edellä 2 luvussa tarkoitettuun hoitoon määrätyn potilaan hoidosta järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen on huolehdittava potilaan kuljettamisesta siihen sairaalaan, jossa potilaan hoito jatkuu, kun potilas vapautuu vankeudesta tai tutkintavankeudesta. Hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta säädetään 14 §:ssä.
Hyvinvointialueen virkasuhteinen lääkäri tai Vankiterveydenhuollon yksikön virkasuhteinen lääkäri voi pyytää Rikosseuraamuslaitoksen tai poliisin virka-apua, jos lääkäri katsoo, että virka-apua tarvitaan potilaan turvallisen kuljetuksen toteuttamiseksi kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Virka-avusta potilaan kuljettamisessa säädetään vankeuslain (767/2005) 21 luvun 1 §:ssä ja tutkintavankeuslain (768/2005) 1 luvun 2 §:ssä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
7.
Laki
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1292/2022, sekä
lisätään
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992)
7
5 §
Maksuttomat terveyspalvelut
Terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia:
8) lääkärin määräämä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuva sisäänkirjoitetun potilaan kuljetus terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon;
7
sekä
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
8.
Laki
lastensuojelulain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
16 a §
Lastensuojelun kustannuksista vastaava hyvinvointialue
Alle 18-vuotiaan vangin lastensuojelulaitokseen sijoittamisesta aiheutuvista kustannuksista säädetään vankeuslain (767/2005) 8 luvun 10 c §:ssä.
40 §
Velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen
Alle 18-vuotias vanki voidaan 1
momentissa
momentin 2 kohdassa
41 §
Huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu
Alle 18-vuotiaan vangin sijoittamista lastensuojelulaitokseen on valmisteltava yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon kanssa.
52 §
Yhteistyö sijaishuollon aikana
Viranomaisten yhteistyöstä alle 18-vuotiaan vangin lastensuojelulaitossijoituksen aikana säädetään vankeuslain 8 luvun 10 b §:n 3 momentissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
Helsingissä 18.11.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Juho
Eerola
ps
varapuheenjohtaja
Sandra
Bergqvist
r
jäsen
Pekka
Aittakumpu
ps
jäsen
Pia
Hiltunen
sd
jäsen
Mari
Holopainen
vihr
jäsen
Jessi
Jokelainen
vas
jäsen
Aleksi
Jäntti
kok
jäsen
Anette
Karlsson
sd
jäsen
Mari
Kaunistola
kok
jäsen
Pihla
Keto-Huovinen
kok
jäsen
Rami
Lehtinen
ps
jäsen
Timo
Mehtälä
kesk
jäsen
Susanne
Päivärinta
kok
jäsen
Mika
Riipi
kesk
jäsen
Joakim
Vigelius
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Julia
Höyhtyä
Valiokunnan mietintö
LaVM
24
2026 vp
HE 120/2026 vp
Lakivaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (
HE 120/2026 vp
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto:
perustuslakivaliokunta
PeVL 59/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
lainsäädäntöneuvos
Juho
Martikainen
oikeusministeriö
erityisasiantuntija
Anna-Liisa
Sandvik
oikeusministeriö
hallitusneuvos
Tiina
Muinonen
sosiaali- ja terveysministeriö
hallitussihteeri
Ida
Hakanen
sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies
Johanna
Peltorinne
sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies
Heidi
Lokasaari
Rikosseuraamuslaitos
yksikönpäällikkö
Susanna
Schugk-Laulumaa
Riihimäen vankila
apulaisjohtaja
Joel
Kalpio
Vantaan vankila
johtaja
Jussi
Korkeamäki
Vankiterveydenhuolto (VTH)
sijaishuollon palveluyksikköpäällikkö
Johanna
Hankomäki
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
lapsiasiavaltuutettu
Elina
Pekkarinen
lapsiasiavaltuutetun toimisto
toimitusjohtaja
Sanna
Sunikka
Rikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS)
asianajaja
Tuuli
Rehnberg
Suomen Asianajajat
professori
Matti
Tolvanen
apulaisprofessori
Tatu
Hyttinen
yliopistonlehtori
Mia
Kilpeläinen
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
sisäministeriö
eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
Tuomioistuinvirasto
Helsingin hallinto-oikeus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
KRIS-Suomen keskusliitto ry
Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y.
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia, mielenterveyslakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja lastensuojelulakia.
Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltaa rajoittaa täytäntöönpanoa vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa muutettaisiin siten, että Rikosseuraamuslaitos voisi tällaisissa tilanteissa muun muassa rajoittaa vankien toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia sekä muuttaa yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyviä velvollisuuksia taikka keskeyttää ne.
Rikosseuraamuslaitoksen valtuuksia valvoa vankeja yhtenäistettäisiin ja niitä selkeytettäisiin.
Vankien poistumislupia koskevassa sääntelyssä huomioitaisiin nykyistä paremmin poistumislupaan liittyvät turvallisuusseikat.
Vankiloiden tehostetun valvonnan osastoista ja sopimusosastoista sekä vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen säädettäisiin nykyistä tarkemmin.
Lisäksi esitykseen sisältyy yksittäisiä muutosehdotuksia muun muassa vapautuvan vangin kuljettamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2027.
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevia lainmuutoksia. Esitys sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta rajoittaa täytäntöönpanoa vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen valtuuksia valvoa vankeja yhtenäistetään. Poistumislupia koskevia säännöksiä selkeytetään poistumislupakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Vankiloiden tehostetun valvonnan osastoista ja sopimusosastoista sekä vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen ehdotetaan säädettävän nykyistä tarkemmin. Esitykseen sisältyy myös yksittäisiä muita muutosehdotuksia esimerkiksi vapautuvan vangin kuljettamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Ehdotetuilla lainmuutoksilla on useita erilaisia tavoitteita (HE, s. 42—44). Muutoksilla pyritään selkeyttämään ja täsmentämään lainsäädäntöä. Lisäksi tavoitteena on parantaa vankilaturvallisuutta ja Rikosseuraamuslaitoksen valmiuksia huolehtia rangaistusten täytäntöönpanosta vakavassa yhteiskunnallisessa häiriötilanteessa. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös edistämään vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan.
Vankeuslain (
767/2005
768/2005
HE 53/2025 vp
LaVM 14/2025 vp
LaVM 1/2021 vp
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksessä ehdotettuja lakiehdotuksia seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.
Poikkeusolot ja vakavat yhteiskunnalliset häiriötilanteet
Esityksessä ehdotetaan, että vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin lisätään säännökset Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan järjestämisestä poikkeusoloissa tai muussa vakavassa yhteiskunnallisessa häiriötilanteessa. Vastaavanlaisia täsmennyksiä tehdään myös yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin (
400/2015
629/2013
801/2017
Lakivaliokunta on aiemmassa yhteydessä pitänyt tärkeänä, että myöhemmin hallituskaudella annettavassa vankeuslakia ja tutkintavankeuslakia koskevassa hallituksen esityksessä arvioidaan yhteiskunnallisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tarkempaa määrittelyä (
LaVM 14/2025 vp
LaVM 4/2021 vp
Esityksen perusteluissa määritellään ne muun muassa ehdotetussa uudessa vankeuslain 19 a luvussa ja tutkintavankeuslain uudessa 14 a luvussa tarkoitetut poikkeusolot ja vakavat yhteiskunnalliset häiriötilanteet, joita ehdotettava sääntely koskee (HE, s. 44, s. 137—138 ja 151—155). Lähtökohtana on, että sääntelyä voidaan soveltaa valmiuslain nojalla julistetuissa poikkeusoloissa sekä muissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. Sääntelyssä tarkoitettuja häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset vakavat turvallisuusuhat, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat vakavat häiriöt, pandemiat, sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka sekä laajamittaiseen maahantuloon liittyvät häiriötilanteet. Häiriötilanteen vakavuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten häiriötilanne vaikuttaa vankilan toimintaan. Sekä poikkeusoloissa että muissa häiriötilanteissa säännösten soveltaminen edellyttää, että vankiloiden toiminta vaarantuu häiriötilanteen vuoksi ja että poikkeussäännösten soveltamisella voidaan varmistaa rangaistusten turvallinen täytäntöönpano.
Lakivaliokunta toteaa, että esityksessä on arvioitu kattavasti sääntelyn vaikutuksia Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan järjestämisen sekä vangin ja tutkintavangin oikeuksien toteutumisen kannalta (HE, s. 44, s. 138—142 ja s. 162—166). Ehdotetut säännökset koskevat muun muassa vankien evakuointia, ulkoilun epäämistä, vangeille järjestettävän toiminnan ja vapaa-ajan toimintojen rajoittamista, tapaamisten rajoittamista ja poistumislupien myöntämisen keskeyttämistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettävän siitä, miten vankien yhteydenpidosta vankilan ulkopuolelle tulee huolehtia rajoitusten aikana. Sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta merkitystä on sillä, että poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa sovellettavat rajoitukset voivat olla voimassa vain rajoitetun ajan kerrallaan, ja ne on lopetettava viipymättä häiriötilanteen päätyttyä. Vankien ja tutkintavankien oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeänä voidaan pitää myös sitä, että ehdotetut rajoitukset eivät koske vankien perushuoltoa, alaikäisten koulunkäyntiä tai ulkoilua muuten kuin kertaluonteisesti.
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna. Erilaiset vakavat yhteiskunnalliset häiriötilanteet voivat vaikuttaa merkittävästi muun muassa ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon. Pääsääntönä häiriötilanteita koskevassa sääntelyssä on toimintojen supistaminen esimerkiksi lyhentämällä vankien toiminta-aikaa. Toimintojen keskeyttäminen kokonaan tulee kyseeseen vasta viimesijaisena keinona. Valiokunta korostaa, että sääntely soveltuu vain poikkeusoloihin ja vakaviin yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin silloin, kun soveltaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeusrangaistusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.
Valvontatoimivaltuudet
Lakivaliokunta on aiemmin vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisen yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että vankeuslain ja tutkintavankeuslain toimivaltuuksien käytön edellytysten sanamuotoja ei ole kokonaisvaltaisesti arvioitu (
LaVM 1/2021 vp
Sääntelyn yhtenäistämisen taustalla on nykysääntelyn epäselvyys, jonka on katsottu vaikeuttaneen toimivaltuuksien käyttöä käytännössä (HE, s. 43, 58—62). Tämän johdosta esityksessä ehdotetaan, että toimivaltuuksien käyttö jaotellaan lähtökohtaisesti kolmeen portaaseen: toimenpide voidaan tehdä, toimenpide on perusteltua tehdä ja toimenpide on välttämätöntä tehdä. Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan käsitteet ”välttämätön” ja ”on perusteltua” kytkevät soveltamisen yksittäistapauskohtaiseen harkintaan. Pääsääntöisesti toimenpiteet voidaan jatkossa tehdä joko vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi tai rikoksen estämiseksi. Tutkintavankeuslaissa perusteena voi lisäksi olla tutkintavankeuden tarkoitus.
Lakivaliokunta toteaa, että vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa säädetään useista vankien ja vankilan valvontaan liittyvistä toimivaltuuksista, joiden käyttö merkitsee puuttumista vangin oikeuksiin. Nykyisissä säännöksissä toimivaltuuksien käytön edellytyksiä on säännöstasolla määritelty eri tavoin. Valiokunta pitää esityksen tavoitetta sääntelyn selkeyttämisestä perusteltuna.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyä sääntelyä muutettaessa ei ole poissuljettua, että sääntelyn selkeyttäminen ja täsmentäminen saattaa tahattomasti johtaa perusoikeusrajoituksia merkitsevän toimivaltuuden laajentumiseen (
PeVL 59/2026 vp
Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään ja korostaa yksilöllisen harkinnan merkitystä valvontatoimivaltuuksien käytön edellytyksiä arvioitaessa. Tältä osin merkitystä on myös vankeuslain 1 luvun 6 §:n toimivaltuuksien käytön yleisiä periaatteita koskevalla sääntelyllä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin vankeuslain 1 luvun 6 §:n 3 momentin muuttamista siten, että toimenpiteen yksittäistapauksellinen luonne todetaan säännöstasolla. Valiokunta pitää perusteltuna, että toimivaltuuksia käytettäessä on otettava huomioon vangin rangaistusaikainen käytös, vangin rikostausta, vankilan tarkastustoiminnassa tehdyt havainnot ja muut vastaavat tapauskohtaiset seikat.
Uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen epääminen tai keskeyttäminen
Voimassa olevan vankeuslain 11 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan vangilta, joka on päihtynyt tai joka häiritsee uskonnollista tilaisuutta taikka vaarantaa vankilan järjestystä tai turvallisuutta, voidaan evätä oikeus osallistua tilaisuuteen. Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vangin osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Ehdotettu muutos liittyy esityksen tavoitteeseen yhtenäistää sääntelyssä käytettyjä käsitteitä.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa katsonut, että vaikka lakiehdotuksissa paikoin käytetty ”on perusteltua” -kvalifikaatio esiintyy myös voimassa olevassa, perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetyssä laissa, perusoikeuksien kannalta olisi perustuslain 22 § huomioon ottaen asianmukaisempaa sitoa joissakin säännösehdotuksissa toimivaltuuden käyttö välttämättömyyden vaatimukseen (
PeVL 59/2026 vp
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että vankeuslaissa on jo nykyisin useita säännöksiä, jotka mahdollistavat kertaluonteisesti tiettyyn tilaisuuteen osallistumisen epäämisen tai keskeyttämisen. Vastaavat säännökset merkitsevät merkittävää puuttumista vangin oikeuksiin. Esimerkkinä tällaisesta säännöksestä on vankeuslain 7 luvun 6 §:n mukainen ulkoilun epääminen, joka on sidottu vankilan järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvään erittäin painavaan syyhyn. Ulkoilun epäämisen kynnys on siten voimassa olevan sääntelyn perusteella korkeampi kuin muiden epäämistä ja keskeyttämistä koskevien säännösten. Ulkoilun sekä ehdotetun uuden peseytymisen epäämistä ja keskeyttämistä koskeva sääntely onkin esityksessä sidottu välttämättömyyden vaatimukseen. Muut kertaluonteista epäämistä tai keskeyttämistä koskevat säännökset on puolestaan pääsääntöisesti sidottu ”on perusteltua” -kynnykseen.
Lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä on perustellusti kiinnitetty huomiota vankeuslaissa nykyisin säädettyjen epäämistä ja keskeyttämistä koskevien säännösten edellytyksiin. Esityksessä itsemääräämisoikeuden kannalta erityisen merkittäviksi arvioidut kertaluonteiset epäämis- ja keskeyttämistilanteet on sidottu välttämättömyyden vaatimukseen. Asiassa saamaansa selvitystä arvioituaan valiokunta pitää esityksessä omaksuttua sääntelyratkaisua kokonaisuutena arvioiden asianmukaisena. Myös sääntelyn johdonmukaisuus puoltaa sitä, ettei kertaluonteisen uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen epäämiselle aseteta korkeampaa kynnystä kuin esimerkiksi kirjaston käytön epäämiselle. Ulkoilun tai peseytymisen epääminen ja keskeyttäminen merkitsee vankilaoloissa merkittävää puuttumista vangin oikeuksiin myös kertaluonteisena toimenpiteenä, eikä ulkoilulle tai peseytymiselle ole epäämistilanteissa vaihtoehtoista toteuttamistapaa. Valiokunta pitää vangin oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tärkeänä sitä, että jos vanki ei saa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, hänen mahdollisuudestaan uskonnonharjoitukseen huolehditaan muulla tavoin.
Tehostetun valvonnan osastot
Vankiloihin on turvallisuussyistä ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan puuttumiseksi perustettu varmuusosastoja ja niin sanottuja tehostetun valvonnan osastoja. Toisin kuin varmuusosastoista, tehostetun valvonnan osastoista ei ole säädetty vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa. Tämän vuoksi osastoilla esimerkiksi kirjeenvaihdon ja puhelujen valvontaan sovelletaan vankeuslain tavanomaisia säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan, että sääntelyn selkeyttämiseksi vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin lisätään säännökset tehostetun valvonnan osastoista. Tehostetun valvonnan osastolla vankien oikeuksia ei ehdoteta rajoitettavan yhtä laajasti kuin varmuusosastolla. Keskeinen ero tavallisiin osastoihin on puolestaan se, että vankien toiminnot järjestetään tehostetun valvonnan osaston kesken.
Lakivaliokunta pitää lähtökohtaisesti perusteltuna sitä, että jatkossa tehostetun valvonnan osastoista ja osaston keskeisistä rajoituksista säädetään laissa. Valiokunta on kuitenkin arvioinut ehdotettua sääntelyä erityisesti osastolle sijoittamisen näkökulmasta.
Toisin kuin varmuusosastolla, tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista ei ole sidottu määräaikaan. Sijoitus tehdään toistaiseksi, kuten tavallisilla osastoilla. Lakivaliokunta toteaa, että sijoittaminen tehostetun valvonnan osastolle merkitsee tietyn asteista eristämistä verrattuna tavallisiin osastoihin. Esityksestä ilmenevin tavoin sijoitus tehostetun valvonnan osastolle tehdään toistaiseksi, sillä tällaiselle osastolle sijoittamisessa ei ole kyse yhtä laajasta eristämisestä kuin varmuusosastosijoituksessa (HE, s. 52). Sijoituksen edellytyksiä on seurattava ja sijoittaminen on peruutettava tilanteessa, jossa sen edellytykset eivät enää täyty. Vangilla on oikeus saada osastosijoituspäätös käsiteltäväksi neljän kuukauden välein tai jo aiemmin, jos vangin tilanteessa on sitä ennen tapahtunut olennaisia muutoksia. Kysymystä osastosijoittelusta tarkastellaan vangin kanssa vähintään kolme kertaa vuodessa rangaistusajan suunnitelman seurannan yhteydessä. Vangin oikeuksien kannalta tärkeänä voidaan pitää myös sitä, että vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa ehdotetaan säädettävän vangin ja tutkintavangin muutoksenhakuoikeudesta tehostetun valvonnan osastosijoittelua koskevaan päätökseen.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että vangilla on mahdollisuus osallistua toimintaan, joka edistää järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumista ja että osastoilla järjestetään tällaista toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksen tulee suunnitella osastojen toiminnot siten, että irtautuminen rikollisuudesta on mahdollista. Vangeilla tulee olla tiedossa selvä rangaistusajan suunnitelmaan ja sen tavoitteisiin kytkeytyvä toimintamalli, jota noudattaen tehostetun valvonnan osastolta on mahdollista päästä pois. Saamansa selvityksen valossa valiokunta katsoo, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia on syytä seurata tarkasti niin tehostetun valvonnan osastojen kuin muidenkin vankilan osastojen toiminnan järjestämisen ja paikkatarpeiden osalta.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa viitannut myös tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista koskevaan 1. lakiehdotuksen 5 luvun 4 a §:ään katsoessaan, että perusoikeuksien kannalta olisi perustuslain 22 § huomioon ottaen asianmukaisempaa sitoa joissakin säännösehdotuksissa toimivaltuuden käyttö välttämättömyyden vaatimukseen (
PeVL 59/2026 vp
Selvyyden vuoksi lakivaliokunta toteaa, että Rikosseuraamuslaitoksella on vankeuslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla jo nykyisin verrattain paljon harkintavaltaa siinä, mille osastolle vanki sijoitetaan. Sen sijaan varmuusosastolle sijoittamiselta edellytetään vankeuslain 5 luvun 6 §:n ja tutkintavankeuslain 3 luvun 2 c §:n mukaan välttämättömyyttä esimerkiksi sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa, joka vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta. Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytyksistä ehdotetaan säädettävän vankeuslain 5 luvun uudessa 4 a §:ssä ja tutkintavankeuslain 3 luvun uudessa 2 e §:ssä. Sijoittamisen tulee olla perusteltua sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa tai muulla tavoin vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta vankilassa.
Lakivaliokunta toteaa, että tehostetun valvonnan osastojen tarkoituksena on ensi sijassa estää rikollisen toiminnan jatkaminen vankilassa tai vankilasta käsin. Sijoittamisharkinnassa on kyse kokonaisharkinnasta. Valiokunta pitää perusteltuna, että varmuusosastolle ja tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytykset eroavat toisistaan, sillä varmuusosastot ovat luonteeltaan tehostetun valvonnan osastoja suljetumpia. Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytysten sitominen välttämättömyyteen johtaisi siihen, että ero varmuusosastosijoituksen ja tehostetun valvonnan osastosijoituksen edellytyksissä muodostuisi säännösperusteisesti epäselväksi. Edellä todetun valossa valiokunta puoltaa ehdotettujen vankeuslain 5 luvun 4 a §:n ja tutkintavankeuslain 3 luvun 2 e §:n hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta korostaa, että tehostetun valvonnan osastolle sijoittaminen tulee perustella yksittäistapauksellisilla seikoilla.
Varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeiden lukeminen ja puhelun tai tapaamisen kuuntelu
Varmuusosastolle sijoittamisen lähtökohtana on sijoittamisen välttämättömyys. Lakivaliokunta on pitänyt sijoittamiselta edellytettyä välttämättömyyttä perusteltuna ottaen huomioon, että varmuusosastosijoitus rajoittaa merkittävästi vangin oikeuksia (
LaVM 14/2025 vp
Vankeuslain ja tutkintavankeuslain varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeiden lukemista ja puhelun tai tapaamisen kuuntelua koskevaa sääntelyä ehdotetaan esityksessä muutettavaksi. Ehdotetun sääntelyn mukaan varmuusosastolla olevalta vangilta peräisin oleva ja vangille saapunut kirje, muu postilähetys ja viesti voidaan jatkossa lähtökohtaisesti lukea ja ottaa siitä jäljennös rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Lisäksi ehdotetaan, että varmuusosastolla olevan vangin tapaamista ja puhelua voidaan kuunnella ja tallentaa samoin edellytyksin.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että vaikka edellytyksenä varmuusosastosijoitukselle on seikkoja, joilla voidaan perustella myös esimerkiksi kirjeenvaihdon lukemista, ehdotettu sääntely näyttää mahdollistavan puuttumisen luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan liian väljästi (
PeVL 59/2026 vp
Varmuusosastolle sijoittamisen keskeisenä tavoitteena on valvoa osastolle sijoitettujen vankien yhteydenpitoa sen estämiseksi, että he eivät voi jatkaa rikollista toimintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämän tavoitteen varmistamiseksi on välttämättömänä, että varmuusosastolle sijoitettujen vankien yhteydenpitoa voidaan valvoa matalammalla kynnyksellä kuin muiden vankien. Jos säännöksessä käytetään sanaa välttämätön, kynnys valvonnalle nousee selvästi nykyisestä ja on yhtä korkea kuin muilla osastoilla.
Lakivaliokunta korostaa, että varmuusosastolle sijoittamiselta edellytetty välttämättömyyden vaatimus on merkityksellinen arvioitaessa valvonnan edellytyksiä varmuusosastolla. Valiokunta katsoo, että ehdotettua sääntelyä on kuitenkin perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta syytä täsmentää siten, että yhteydenpidon valvonta varmuusosastolla perustuu yksittäistapaukselliseen harkintaan. Valiokunta ehdottaa tältä osin 1. ja 2. lakiehdotukseen sisältyvien, varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeiden lukemista sekä puhelun tai tapaamisen kuuntelua koskevien säännösten täsmentämistä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvatulla tavalla.
Alaikäisen vangin sijoittaminen lastensuojelulaitokseen
Esityksessä ehdotetaan ulkopuolista laitossijoittamista koskevien säännösten täsmentämistä. Alaikäisen vangin osalta sääntelyä vankeuslaissa ja lastensuojelulaissa (
417/2007
LaVM 14/2025 vp
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty kriittisiä huomioita lastensuojelulaitoksen soveltumisesta rangaistuksen suorittamispaikaksi. Osa lausunnonantajista ei ole tältä osin kannattanut esityksen mukaisia ehdotuksia. Sen sijaan on esitetty, että Rikosseuraamuslaitoksen tulisi kehittää alaikäisille suunnattuja avovankiloita. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että alle 18-vuotiaana ehdottomaan vankeuteen tuomitun vangin sijoittamiseen voi liittyä riskejä lastensuojelulaitokseen jo sijoitetuille muille lapsille. Lisäksi ongelmallisena on pidetty sitä, ettei alaikäiseen voida laitoksessa kohdistaa automaattisia liikkumisrajoituksia.
Vankeuslain 4 luvun 1 §:n mukaan vankilat ovat suljettuja vankiloita tai avolaitoksia. Nykyisessä laissa käytetty käsite avolaitos ehdotetaan tässä esityksessä muutettavaksi avovankilaksi. Esityksen perusteluissa on arvioitu erinäisiä syitä, joiden vuoksi lastensuojelulaitosta on pidetty avovankilaa parempana ratkaisuna sellaisille alaikäisille vangeille, jotka täyttävät avovankilaan sijoittamisen edellytykset (HE, s. 41—42 ja s. 74—75). Avovankiloissa ei ole valmiiksi alaikäisille vangeille tukea antavaa henkilöstöä tai koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi haasteena on alaikäisten vankien oikeus suojeluun ja erillään pitämiseen aikuisista vangeista sekä tämän edellyttämän valvonnan riittävyys. Ottaen huomioon myös alaikäisten vankien vähäisen määrän, alaikäisten sijoittaminen erillisiin avovankiloihin voi johtaa eristämisen kaltaisiin olosuhteisiin.
Lakivaliokunta toteaa, että esityksessä on tarkasteltu kattavasti lastensuojelulaitokseen sijoittamisen edellytyksiä myös lapsen edun näkökulmasta (HE, s. 41—42, 67—68 ja s. 74—75). Ehdotettujen lainmuutosten johdosta lastensuojelulaitokseen sijoittaminen edellyttää sekä lastensuojeluviranomaisen päätöstä sijoittamisesta lastensuojelulaitokseen että Rikosseuraamuslaitoksen päätöstä sijoittamisesta vankilan ulkopuoliseen laitokseen. Sijoitus voidaan tehdä, jos se on alle 18-vuotiaan vangin edun mukaista. Myös laitoksessa jo olevien lasten etu, hyvinvointi ja turvallisuus tulee huomioida sijoitusta harkittaessa.
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että Rikosseuraamuslaitoksen tekemässä sijoituspäätöksessä tulee olla määräykset laitoksessa pysymisestä ja poistumisesta. Määräykset valmistellaan yhteistyössä lastensuojelulaitoksen henkilökunnan ja toimivaltaisen sosiaalihuollon viranhaltijan kanssa siten, että ne vastaavat laitoksen liikkumista koskevia sääntöjä ja rutiineja. Vankeuslain näkökulmasta sijoitus edellyttää jo itsessään riittävää todennäköisyyttä siitä, ettei laitoksesta poistuta luvatta. Lisäksi huomiota on syytä kiinnittää siihen, että myös avovankilasta voidaan käydä laitoksen ulkopuolella esimerkiksi opiskelemassa.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että alle 18-vuotias vanki voidaan jo nykysääntelyn nojalla sijoittaa ulkopuoliseen laitokseen, kuten lastensuojelulaitokseen. Mahdollisuus sijoittaa avovankilan edellytykset täyttävä alaikäinen vanki suljettua vankilaa avoimempiin olosuhteisiin on lapsen edun kannalta tärkeä. Lastensuojelulaitoksilla on suljettua vankilaa paremmat edellytykset vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Sijoittamisharkintaa koskevassa ratkaisussa on kyse yksittäistapauksellisesta kokonaisharkinnasta, jossa on syytä korostaa sijoitettavan lapsen etua. Alle 18-vuotiaan vangin sijoittaminen ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että laitoksessa jo olevien lasten etu, hyvinvointi ja turvallisuus heikentyvät. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta korostaa, että ehdotettu sääntely ei estä alle 18-vuotiaan vangin sijoittamista avovankilaan, jos lastensuojelulaitokseen sijoittaminen ei ole mahdollista. Edellä todetun valossa valiokunta katsoo, että esityksessä on asianmukaisesti kiinnitetty huomiota alaikäisen vangin sijoittamista koskeviin kysymyksiin. Rangaistuksen täytäntöönpanon ja lastensuojelun suhteeseen liittyvän sääntelyn toimivuutta ja sen vaikutuksia on kuitenkin syytä seurata tarkasti kiinnittäen erityistä huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen.
Viranomaisten välisen vastuunjaon ja yhteistyövelvoitteen osalta lakivaliokunta korostaa esityksen mukaista lähtökohtaa, jonka mukaan alle 18-vuotiaan vangin lastensuojelulaitossijoituksissa toimivalta vankeuslain mukaisiin toimenpiteisiin on yksinomaan Rikosseuraamuslaitoksella. Vastaavasti toimivalta lastensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin on yksinomaan lastensuojeluviranomaisilla. Valiokunta pitää tärkeänä sijoituksen toimeenpanoon osallistuvien viranomaisten riittävää koulutusta ja ohjeistusta, jossa otetaan kantaa myös erilaisiin käytännön kysymyksiin.
Yhteensovittaminen
Hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslaitoksen organisaation ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (
HE 25/2026 vp
HE 25/2026 vp
Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on ollut hallituksen esitys eduskunnalle ambulanssikuljetusten ja ensihoitopalveluun sisältyvien kuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuun uudistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksumuutoksia koskevaksi lainsäädännöksi (
HE 66/2026 vp
704/2026
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.
Laki vankeuslain muuttamisesta
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä, että 1. lakiehdotuksen
johtolausetta
1 luku. Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta
6 §. Toimivaltuuksien käytön yleiset periaatteet. (Uusi).
Pykälän 3 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on suoritettava virkatehtävänsä puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä ja puolustettavaa tehtävän suorittamiseksi. Säännöstä ei ehdoteta esityksessä muutettavaksi. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten valiokunta ehdottaa, että säännökseen lisätään esimerkinomainen luettelo niistä yksittäistapauksellista harkintaa ohjaavista seikoista, jotka valvontavaltuuksia käytettäessä on otettava huomioon. Edellä esitetyn vuoksi myös lakiehdotuksen
johtolausetta
6 luku. Siirtäminen vankilasta toiseen
2 §. Siirtäminen avovankilasta suljettuun vankilaan.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
3 momentin
7 luku. Perushuolto ja asuminen
7 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1
2 momentin
8 luku. Toimintaan osallistuminen
14 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
1 momentin
9 luku. Vangin omaisuus ja tulot
1 §. Omaisuuden hallussapito. (Uusi).
Voimassa olevassa pykälässä säädetään siitä, että vanki saa vankilassa pitää hallussaan kohtuullisen määrän henkilökohtaista omaisuutta. Lisäksi pykälässä säädetään siitä, millaisissa tilanteissa esineen tai aineen hallussapito voidaan evätä. Hallituksen esityksessä esitetyn mukaisesti järjestyssäännössä ei voida antaa omaisuuden hallussapitoa koskevia määräyksiä. Omaisuuden hallussapitoa koskeva sääntely perustuu jatkossa lakiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vankeuslain 9 luvun sääntelystä kuitenkin seuraa, että vangilla on oikeus saada haltuunsa vain sellaisia esineitä ja aineita, joiden hallussapidon Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet ovat sallineet. Valiokunta pitää perusteltuna, että tämä lähtökohta ilmenee myös säädöstasolta ja että sääntelyä selkeytetään. Valiokunta ehdottaa pykälän
1 momentin
9 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten yhteensovitussyistä pykälän
2
3
4 momentin
12 luku. Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä
8 §. Kirjeenvaihto ja puhelut varmuusosastolla.
Pykälän 1 momentissa säädetään varmuusosastolle sijoitetun vangin kirjeenvaihdon valvonnasta ja 2 momentissa puhelujen kuuntelusta ja tallentamisesta. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten valiokunta ehdottaa pykälän täsmentämistä siten, että valvonta varmuusosastolla sidotaan ”on perusteltua” ‑kynnykseen ja että valvontaa koskeva päätös voidaan tehdä varmuusosastosijoituksen ajaksi, eli enintään kolmen kuukauden määräajaksi kerrallaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa edellä mainittujen muutosten vuoksi pykälään lisättäväksi viittauksen puhelun kuuntelun päätösvaltaa koskeviin säännöksiin.
Ehdotettujen muutosten johdosta valvonnalle tulee olla yksittäistapaukselliset perusteet ja valvo…