Etusivu · Valmistellut asiat · HaVL 24/2026 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin pelastuspalvelumekanismista ja unionin tuesta terveysuhkiin varautumista ja reagointia varten sekä päätöksen N:o 1313/2013/EU (unionin pelastuspalvelumekanismi) kumoamisesta
HaVL 24/2026 vp · Valiokunnan lausunto
Tiedot
| Tunnus | HaVL 24/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan lausunto |
| Kuvaus | Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta. |
| Päivämäärä | 18.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
Aiheet
pelastuspalveluvarautuminenluonnononnettomuudetkatastrofitkriisitkatastrofiapuEU-maatkansainvälinen yhteistyökolmannet maatEU-asetuksetEuroopan unioni
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Sini Hangaslammi | mainittu | johtava asiantuntija |
| Ville Korhonen | mainittu | kansainvälisten asiain neuvos |
| Mauri Peltokangas | mainittu | — |
| Pihla Keto-Huovinen | mainittu | — |
| Alviina Alametsä | mainittu | — |
| Eveliina Heinäluoma | mainittu | — |
| Petri Honkonen | mainittu | — |
| Juha Hänninen | mainittu | — |
| Christoffer Ingo | mainittu | — |
| Mari Kaunistola | mainittu | — |
| Anna Kontula | mainittu | — |
| Rami Lehtinen | mainittu | — |
| Mira Nieminen | mainittu | — |
| Saku Nikkanen | mainittu | — |
| Hanna Räsänen | mainittu | — |
| Joakim Vigelius | mainittu | — |
| Juha Viitala | mainittu | — |
| Paula Werning | mainittu | — |
| Ben Zyskowicz | mainittu | — |
| Minna-Liisa Rinne | mainittu | valiokuntaneuvos |
Valiokunnat
Hallintovaliokuntahallintovaliokuntasisäministeriösosiaali- ja terveysministeriö
Teksti
Valiokunnan lausunto HaVL 24 2026 vp U 51/2025 vp Hallintovaliokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin pelastuspalvelumekanismista ja unionin tuesta terveysuhkiin varautumista ja reagointia varten sekä päätöksen N:o 1313/2013/EU (unionin pelastuspalvelumekanismi) kumoamisesta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin pelastuspalvelumekanismista ja unionin tuesta terveysuhkiin varautumista ja reagointia varten sekä päätöksen N:o 1313/2013/EU (unionin pelastuspalvelumekanismi) kumoamisesta ( U 51/2025 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: johtava asiantuntija Sini Hangaslammi sisäministeriö kansainvälisten asiain neuvos Ville Korhonen sosiaali- ja terveysministeriö Viitetiedot Valiokunta on antanut asiassa aiemmin lausunnon HaVL 27/2025 vp VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ Ehdotus Euroopan komissio on antanut 16.7.2025 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin pelastuspalvelumekanismista ja unionin tuesta terveysuhkiin varautumista ja reagointia varten sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (unionin pelastuspalvelumekanismi) kumoamisesta (COM(2025) 548 final). U-jatkokirjeen tarkoituksena on antaa eduskunnalle tietoa neuvottelujen etenemisestä sekä täydentää Suomen kantoja jatkoneuvotteluja varten. Valtioneuvoston kanta Suomen kannat komission asetusehdotukseen on kuvattu U-kirjelmässä ( U 51/2025 vp Suomi korostaa edelleen koko yhteiskunnan ja kaikki uhat kattavan lähestymistavan huomioimista, jotta voidaan vastata muuttuneen turvallisuusympäristön asettamiin vaati muksiin sekä varautua laaja-alaisiin, pitkäkestoisiin ja samanaikaisiin kriiseihin, mukaan lukien aseelliset konfliktit, sota sekä hybridiuhat. Terveyshätätilanteisiin varautuminen ja vaste Suomi tukee lääkinnällisten vastatoimien EU-tason varastoinnin kehittämistä osana ole massa olevaa rescEU-välinettä. Suomi kannattaa olemassa olevien toimintamallien ja koordinaatio- sekä logistiikkarakenteiden hyödyntämistä päällekkäisten rakenteiden luomisen sijaan. Suomi pitäisi kuitenkin tärkeänä, että lääkinnällisten vastatoimien varastointiin ja käyttöönottoon liittyvät erityispiirteet huomioitaisiin jatkotyössä. Suomi katsoo, että UCPM-HER-asetuksen puitteissa tehtävässä terveyshätätilanteisiin varautumisessa ja vasteessa tulisi huomioida jo olemassa olevat unionin lainsäädäntö ja rakenteet, erityisesti rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva asetus (EU) 2022/2371. Olisi tärkeää, että lääkinnällisiä vastatoimia koskevien varastojen aktivointia, priorisointia, kohdentamista ja käyttöönottoa koskeva päätöksentekoprosessi mahdollistaisi terveyssektorin asiantuntemuksen tehokkaan hyödyntämisen vaarantamatta lääkinnällisten vastatoimien nopeaa käyttöönottoa kiireellisissä tilanteissa. Suomi pitää tärkeänä, että asetuksessa varauduttaisiin erilaisiin terveysuhkiin, kuten CBRN-aineiden aiheuttamaan uhkaan ja aseelliseen konfliktin tai muiden suuronnettomuuksien aiheuttamien potilaiden hoitoon. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena arvioida terveyssektorin kuulemisen tarvetta uhkan terveydellisen vaikutuksen perusteella. Suomi tukee tavoitetta turvata ja vahvistaa lääkinnällisiä vastatoimia koskeva tiedonvaihto eri toimivaltaisten viranomaisten välillä. Suomi pitää tärkeänä, että komitearakenteessa varmistettaisiin terveyssektorin asiantuntijoiden mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja painopisteisiin myös toimeenpanokauden aikana. Poikkisektoraalinen analyysitukisolu Suomi suhtautuu avoimesti poikkisektoraalisen analyysitukisolun (analysis support cell) perustamiseen hätäavun koordinaatiokeskus ERCC:n yhteyteen. Suomi korostaa aiemman kantansa mukaisesti, että perustettavien toimintojen tulee tuottaa aitoa lisäarvoa eikä synnyttää päällekkäisiä rakenteita. Suomi pitäisi tärkeänä, että uudella toiminnolla olisi sekä varautumiseen että vasteeseen liittyviä tehtäviä ja terveyssektorin asiantuntijuutta. Siviilisotilasyhteistyö Suomi katsoo, että siviilisotilasyhteistyö erilaisissa kriisitilanteissa tulisi huomioida asetuksessa laaja-alaisesti sekä edistää keskinäistä tukea. Suomi katsoo, että siviilisotilasyhteistyö tulisi huomioida myös terveyshätätilanteisiin varautumisessa ja vasteessa. Rahoitukselliset kysymykset Suomi näkee, että UCPM-HER-asetuksen toimeenpanolle, ennakoitavuudelle ja suunnittelulle voisi olla eduksi tarkempi budjettiallokaatio. Komission ehdotusten rahoitusten mitoitukseen otetaan kantaa erikseen osana rahoituskehysten kokonaisuutta. Kolmansien maiden assosioituminen Suomi katsoo, että kolmansien maiden osallistumisen tulisi tuottaa lisäarvoa mekanismille ja että liittymisprosessin tulisi varmistaa riittävä läpinäkyvyys. VALIOKUNNAN PERUSTELUT Euroopan komissio on antanut 16.7.2025 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin pelastuspalvelumekanismista ja unionin tuesta terveysuhkiin varautumista ja reagointia varten sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (unionin pelastuspalvelumekanismi) kumoamisesta (COM(2025) 548 final). Hallintovaliokunta on aiemmin antanut ehdotuksesta lausunnon HaVL 27/2025 vp Pelastuspalvelumekanismin uudistaminen on osa EU:n varautumisunionistrategian toimeenpanoa. Pelastuspalvelumekanismi on perustettu parantamaan ja tehostamaan Euroopan maiden yhteistyötä sekä helpottamaan koordinointia pelastuspalvelun alalla luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä, varautumisessa ja avustustoiminnassa. Komission ehdotuksessa mekanismin soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös terveyshätätilanteisiin varautumista ja vastetta. Lisäksi ehdotuksella pyritään vahvistamaan muun muassa poikkisektoraalisten kriisien koordinointia. Hallintovaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena pelastuspalvelumekanismia koskevan EU-lainsäädännön uudistamista. Valiokunta pitää kannatettavana koko yhteiskunnan kattavan lähestymistavan ja kaikenlaisten uhkien huomioimista, jotta voidaan entistä paremmin vastata muuttuneen turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä varautua laaja-alaisiin, pitkäkestoisiin ja samanaikaisiin kriiseihin, mukaan lukien aseelliset konfliktit, sota ja hybridiuhkatilanteet. Tämä vastaa varsin hyvin Suomen kokonaisturvallisuuden mallin mukaista varautumista. Valiokunta korostaa, että vastuu kansallisen turvallisuuden, varautumisen ja pelastustoimen kehittämisestä on kuitenkin jäsenvaltioilla itsellään ja komission toimet ovat näitä tukevia ja täydentäviä. Komission ehdotus kattaa myös EU-tason RescEU-valmiudet, joilla täydennetään kansallisella tasolla olemassa olevia ja Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön antamia valmiuksia. Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin lääkinnällisten vastatoimien EU-tason varastoinnin kehittämistä osana olemassa olevaa RescEU-välinettä. Alkuperäisessä asetusehdotuksessa komissio ehdotti uuden pelastuspalvelumekanismin ulkopuolella toimivan elimen, kriisikoordinointikeskuksen (Crisis Coordination Hub), perustamista. Selvityksen mukaan neuvotteluiden aikana on keskusteltu poikkisektoraalisissa kriiseissä annettavaan tukeen liittyvistä tehtävistä, niiden hallinnoinnista ja suhteesta olemassa oleviin kriisikoordinointi- ja kriisinhallintamekanismeihin. Neuvotteluissa on esitetty poikkisektoraalisten toimintojen integroimista komission olemassa olevaan hätäavun koordinointikeskukseen (ERCC). ERCC ylläpitää ympärivuorokautista toimintavalmiutta ja tilannetietoisuutta sekä koordinoi, seuraa ja tukee pelastuspalvelumekanimin avustustoimia unionin tasolla. Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan esitykseen poikkisektoraalisten toimintojen integroimisesta ERCC:hen voidaan suhtautua lähtökohtaisesti avoimesti. Valiokunta viittaa aiempaan lausuntoonsa ja katsoo, että perustettavien toimintojen tulisi tuottaa aitoa lisäarvoa eikä muodostaa päällekkäisiä rakenteita tai lisätä hallinnollista taakkaa. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että uudella toiminnolla olisi sekä varautumiseen että vasteen tukemiseen liittyviä tehtäviä ja terveyssektorin vahvaa asiantuntijuutta. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, etteivät ERCC:n nykyiset toiminnot ja palvelut häiriinny (myös HaVL 13/2025 vp VALIOKUNNAN LAUSUNTO Hallintovaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 18.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Mauri Peltokangas ps varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen kok jäsen Alviina Alametsä vihr jäsen Eveliina Heinäluoma sd jäsen Petri Honkonen kesk jäsen Juha Hänninen kok jäsen Christoffer Ingo r jäsen Mari Kaunistola kok jäsen Anna Kontula vas jäsen Rami Lehtinen ps jäsen Mira Nieminen ps jäsen Saku Nikkanen sd jäsen Hanna Räsänen kesk jäsen Joakim Vigelius ps jäsen Juha Viitala sd jäsen Paula Werning sd jäsen Ben Zyskowicz kok Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne