Etusivu · Valmistellut asiat · PuVM 6/2026 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
PuVM 6/2026 vp · Valiokunnan mietintö
Tiedot
| Tunnus | PuVM 6/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan mietintö |
| Kuvaus | Valiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi. |
| Päivämäärä | 17.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
sotilastiedustelutietoliikennevaltuudetuhattietojärjestelmätkansallinen turvallisuuspuolustusvoimattiedonhankintamaanpuolustustietojenvaihtoviranomaisetRajavartiolaitos
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Timo Furuholm | allekirjoittaja | — |
| Kosti Honkanen | mainittu | vanhempi hallitussihteeri |
| Juhani Karjomaa | mainittu | neuvotteleva virkamies |
| Niklas Vainio | mainittu | lainsäädäntöneuvos |
| Juha Vehmaskoski | mainittu | neuvotteleva virkamies |
| Timo Kievari | mainittu | yksikön johtaja |
| Maiju Vertanen | mainittu | suunnittelija |
| Janne Salminen | mainittu | oikeuskansleri |
| Kimmo Hakonen | mainittu | tiedusteluvalvontavaltuutettu |
| Pekka Turunen | mainittu | tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri |
| Tatu Kemiläinen | mainittu | sotilaslakimies |
| Sami Piispanen | mainittu | ylitarkastaja |
| Mikko Eteläpää | mainittu | esittelijäneuvos |
| Jari Yli-Pelkonen | mainittu | poliisitarkastaja |
| Jussi Leskinen | mainittu | käräjätuomari |
| Juho Vanhatalo | mainittu | rikostorjuntayksikön päällikkö, komentaja |
| Jan Sjöblom | mainittu | päälakimies |
| Teemu Karnio | mainittu | apulaisosastopäällikkö |
| Pekka Turunen | mainittu | tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri |
| Heikki Autto | mainittu | — |
| Mikko Savola | mainittu | — |
| Otto Andersson | mainittu | — |
| Miko Bergbom | mainittu | — |
| Timo Furuholm | mainittu | — |
| Hanna Holopainen | mainittu | — |
| Tomi Immonen | mainittu | — |
| Riitta Kaarisalo | mainittu | — |
| Mika Kari | mainittu | — |
| Pauli Kiuru | mainittu | — |
| Jarno Limnell | mainittu | — |
| Tomi Immonen | mainittu | — |
| Juha Mäenpää | mainittu | — |
| Hanna Räsänen | mainittu | — |
| Paula Werning | mainittu | — |
| Heikki Savola | mainittu | — |
Valiokunnat
Elinkeinoelämän keskusliitto ryFiCom ryFinnish Information Security Cluster — Kyberala ryHelsingin käräjäoikeusOikeuskanslerinvirastoPoliisihallitusPuolustusvaliokuntaPuolustusvoimatPääesikuntaRajavartiolaitosReserviläisliitto rySuomen Reserviupseeriliitto ryUpseeriliitto ryeduskunnan oikeusasiamiehen kanslialiikenne- ja viestintäministeriöoikeusministeriöperustuslakivaliokuntapuolustusministeriöpuolustusvaliokuntasisäministeriösuojelupoliisitiedusteluvalvontavaltuutetun toimistotietosuojavaltuutetun toimisto
Teksti
Näytä koko teksti (111 154 merkkiä)
Valiokunnan mietintö PuVM 6 2026 vp HE 104/2026 vp Puolustusvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 104/2026 vp Lausunto Asiasta on annettu seuraava lausunto: perustuslakivaliokunta PeVL 62/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen puolustusministeriö neuvotteleva virkamies Juhani Karjomaa puolustusministeriö lainsäädäntöneuvos Niklas Vainio oikeusministeriö neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski sisäministeriö yksikön johtaja Timo Kievari liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelija Maiju Vertanen liikenne- ja viestintäministeriö oikeuskansleri Janne Salminen Oikeuskanslerinvirasto tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen tiedusteluvalvontavaltuutetun toimisto tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen Pääesikunta sotilaslakimies Tatu Kemiläinen Pääesikunta ylitarkastaja Sami Piispanen tietosuojavaltuutetun toimisto esittelijäneuvos Mikko Eteläpää eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia poliisitarkastaja Jari Yli-Pelkonen Poliisihallitus käräjätuomari Jussi Leskinen Helsingin käräjäoikeus rikostorjuntayksikön päällikkö, komentaja Juho Vanhatalo Rajavartiolaitos päälakimies Jan Sjöblom suojelupoliisi apulaisosastopäällikkö Teemu Karnio Puolustusvoimat Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Rajavartiolaitos tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen Pääesikunta Elinkeinoelämän keskusliitto ry FiCom ry Finnish Information Security Cluster — Kyberala ry Reserviläisliitto ry Suomen Reserviupseeriliitto ry Upseeriliitto ry HALLITUKSEN ESITYS Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilastiedustelusta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia, rajavartiolakia ja rikoslakia sekä viittä muuta lakia. Sotilastiedustelusta annetun lain tietoliikennetiedustelua koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoliikennetiedustelussa kyetään paremmin määrittämään hakuehtoja tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi. Sotilastiedusteluviranomaiselle mahdollistettaisiin teknisten tietojen käsittely viestintäverkon osan sekä tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi. Tietoliikennetiedustelusta poistettaisiin kielto käyttää viestin sisältöön meneviä hakuehtoja sekä kielto käyttää Suomessa olevaa tai oletettavasti olevaa telepäätelaitetta tai -osoitetta hakuehtona. Esityksessä ehdotetaan, että muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta ilmoittamisesta luovuttaisiin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uudesta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta, jonka avulla voitaisiin hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan hyödynnettävän tietojärjestelmän toiminnasta Suomessa. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan säädettäväksi toimivalta avustaa sotilastiedusteluviranomaista ja suorittaa tiettyjä yksittäisiä tiettyjen tiedustelumenetelmien käyttöön liittyviä toimenpiteitä sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä. Lisäksi sotilastiedusteluviranomaisen ulkopuoliselle henkilölle mahdollistettaisiin rajatuissa tilanteissa sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa toimiminen. Sotilastiedusteluviranomaisen ja eräiden muiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa esitetään laajennettavaksi velvoitteidenhoitoselvitysten laatimiseksi ja tilanteissa, joissa tietojen saaminen olisi välttämätöntä tiedustelutehtävän suorittamiseksi. Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi yksittäisiä säädöshuoltoon liittyviä muutoksia sekä käytännön tiedustelutoiminnassa havaituista tarkennustarpeista johtuvia muutoksia. Puolustusvoimista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset tiedonhankinnasta yleisesti saatavilla olevista lähteistä ja peitteen käyttämisestä tällaisessa tiedonhankinnassa. Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksia tiedustelulainsäädännön kehittämisestä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Esityksen tausta ja tavoitteet (1) PuVM 9/2018 vp HE 203/2017 vp (2) (3) (4) VNS 11/2021 vp HaVM 35/2022 vp EK 70/2022 vp (5) (6) (7) (8) (9) (10) (11) (12) PeVL 62/2026 vp Turvallisuus- ja kybertoimintaympäristön muutos (13) (14) (15) (16) (17) (18) (19) (20) (21) (22) Perustuslakivaliokunnan yleisiä huomioita esityksestä (23) PeVL 62/2026 vp (24) PeVL 36/2018 vp PeVM 4/2018 vp (25) (26) (27) Ilmoitusvelvollisuus (28) (29) (30) (31) (32) (33) (34) (35) (36) (37) (38) Telekuuntelusta ja muusta vastaavasta tietojen hankkimisesta päättäminen (39) (40) (41) (42) (43) (44) (45) (46) Toimenpiteen kohteena olevista laitteista tehtävästä päätöksestä ilmoittaminen tiedusteluvalvontavaltuutetulle (47) (48) Tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssien turvaamisen välttämättömyys (49) (50) (51) (52) (53) (54) VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Laki sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta 18 a §. Yhteistoiminta Rajavartiolaitoksen kanssa. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan toimivaltuutta suorittaa tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen pyynnöstä sotilastiedustelulain 22, 26, 28, 30, 32, 41, 42, 54 ja 56 §:ssä säädetyn yksittäisen toimenpiteen. Kysymys on siten tarkkailusta ja suunnitelmallisesta tarkkailusta, teknisestä kuuntelusta, teknisestä katselusta, teknisestä seurannasta, teknisestä laitetarkkailusta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisesta, laitteen sekä menetelmän tai ohjelmiston asentamisesta ja poisottamisesta sekä paikkatiedustelusta ja jäljentämisestä. Perustuslain 10 §:n muuttamista koskevassa mietinnössään perustuslakivaliokunta totesi korostavansa säännöksen soveltamisrajoituksena muun muassa sitä, että tiedonhankinta kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta voidaan säännöksen perusteella osoittaa vain kansallisesta turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten (suojelupoliisi, pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos) tehtäväksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei Rajavartiolaitosta mainita perustuslain 10 §:n 4 momentin esitöissä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan nyt Rajavartiolaitokselle ehdotettavista toimivaltuuksista ainakin tekninen kuuntelu, tekninen laitetarkkailu ja jäljentäminen voivat kohdistua luottamukselliseen viestiin, jota perustuslain 10 §:n 4 momentin erityinen lakivaraus suojaa juuri kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan tiedonhankinnassa. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 10 §:n 4 momentin soveltamisalarajauksen vuoksi ei ole mahdollista säätää Rajavartiolaitokselle kaikkia nyt ehdotettuja toimivaltuuksia. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettua 18 a §:ää tulee rajata. Säännösehdotusta voidaan rajata joko siten, että Rajavartiolaitokselle ehdotettu toimivaltuus rajataan koskemaan vain niitä mainituista toimenpiteistä, jotka eivät voi kohdistua luottamukselliseen viestiin (esimerkiksi tarkkailua, suunnitelmallista tarkkailua, teknistä seurantaa, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista ja paikkatiedustelua), taikka siten, että teknisen kuuntelun, teknisen laitetarkkailun ja jäljentämisen osalta itse toimenpiteen suorittaa aina sotilastiedusteluviranomaisen oma virkamies Rajavartiolaitoksen antaessa ainoastaan esimerkiksi logistista tai teknistä tukea. Puolustusvaliokunnan on muutettava sääntelyä tältä osin. Perustuslakivaliokunta toteaa lisäksi lausunnossaan, että säätämisjärjestysperusteluissa on todettu (s. 211), että koska vastuu 18 a §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on sotilastiedusteluviranomaisella, toimenpiteisiin kohdistuu vahvaa valvontaa. Kun tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo kaikkea tiedustelutoimintaa, perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan myös ehdotuksessa tarkoitetut tiedustelumenetelmien käyttöön liittyvät Rajavartiolaitoksen suorittamat yksittäiset toimenpiteet kuulunevat hänen valvontavaltaansa. Ehdotuksen säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 127) on kuitenkin todettu, että ”Rajavartiolaitoksen toimenpiteissä ei olisi kyse tiedustelutoiminnasta”, sillä toimenpiteellä saatujen tietojen käsittely ja analysointi on aina sotilastiedusteluviranomaisella. Toiminta tapahtuu sotilastiedusteluviranomaisen toimivallassa, ohjauksessa ja valvonnassa. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetussa säännöksessä tulee avata ja rajata yksittäisen toimenpiteen sisältöä, säännellä luottamuksellisen viestin käsittelyä ja ottaa kantaa tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivaltaan valvoa ehdotuksen mukaisia Rajavartiolaitoksen suorittamia toimenpiteitä. Puolustusvaliokunnan on syytä täsmentää sääntelyä tältä osin. Puolustusvaliokunta toteaa, että yksittäisellä toimenpiteellä tarkoitetaan säännöksessä tiedustelumenetelmän toimeenpanoon liittyvää konkreettista, lyhytaikaista ja rajattua tehtävää. Toimenpiteen on oltava ennalta yksilöitävissä ajallisesti, alueellisesti, kohteeltaan ja sisällöltään. Yksittäinen toimenpide voi muodostua teknisestä tai käytännöllisestä osatoimesta, jos ne ovat toimenpiteen toteuttamiseksi välttämättömiä, liittyvät välittömästi tiedustelumenetelmän käyttämiseen ja muodostavat yhden ajallisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Useita toisistaan riippumattomia, eri kohteisiin tai eri ajankohtiin kohdistuvia tehtäviä ei voida pitää yhtenä toimenpiteenä. Puolustusvaliokunta korostaa, että Rajavartiolaitoksella ei ole itsenäistä harkintavaltaa tiedustelumenetelmän käyttämisestä tai kohdentamisesta. Sotilastiedusteluviranomainen päättää tiedustelumenetelmän käytöstä, yksilöi toimenpiteen ja vastaa sen lainmukaisuudesta sekä kohdentamisesta. Rajavartiolaitoksen harkinta rajoittuu sille osoitetun tehtävän käytännön toteuttamiseen lain, sotilastiedusteluviranomaisen pyynnön sekä annettujen määräysten ja rajoitusten rajoissa. Valiokunta korostaa, että Rajavartiolaitosta koskevat tehtävien laajennukset tulee huomioida ohjeistuksessa, koulutuksessa sekä sisäisessä ja ulkoisessa valvonnassa. Valiokunta korostaa valvonnan osalta myös tehokkaan valvonnan mahdollistavaa riittävää dokumentointia ja valvonnan riittävää resursointia. Valiokunta huomauttaa, että sotilastiedustelun valvonnasta annettua valtioneuvoston asetusta, joka koskee muun muassa pöytäkirjaamista, on muutettava joka tapauksessa. Asetuksessa tulee tarkemmin ottaa kantaa myös seikkoihin, joita Rajavartiolaitoksen suorittamien toimenpiteiden osalta on kirjattava. Tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivallan osalta valiokunta toteaa, että valtuutetun toimivalta kattaa jo nykyisellään myös tiedusteluviranomaisen ulkopuoliset toimijat, jos kyse on tiedustelutoiminnasta. Tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 8 §:n mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot. Tiedonsaantioikeus kattaa näin ollen myös Rajavartiolaitoksen. Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla valvoa tiedustelumenetelmien ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta sotilastiedusteluviranomaisissa. Ehdotetussa 18 a §:ssä tarkoitettu yhteistoiminta on osa sotilastiedusteluviranomaisen tiedustelutoimintaa. Rajavartiolaitos suorittaa toimenpiteen sotilastiedusteluviranomaisen päätöksen ja pyynnön perusteella sekä tämän ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sotilastiedusteluviranomainen vastaa toimenpiteen lainmukaisuudesta ja kohdentamisesta sekä toimenpiteellä saatujen tietojen käsittelystä. Yhteistoiminta kuuluu siten ilman erillistä säännöstä tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonnan piiriin osana sotilastiedusteluviranomaiseen kohdistuvaa valvontaa. Valiokunta katsoo, että tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta kohdistuu ensisijaisesti sotilastiedusteluviranomaisen päätöksentekoon, Rajavartiolaitokselle esitettyyn pyyntöön, toimenpiteen edellytyksiin ja kohdentamiseen sekä sotilastiedusteluviranomaisen toteuttamaan ohjaukseen, valvontaan ja tietojen käsittelyyn. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esityksessä on virheellisesti todettu 18 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että Rajavartiolaitoksen suorittamissa toimenpiteissä ei ole kyse tiedustelutoiminnasta. Valiokunnan käsityksen mukaan kyse on tiedustelutoiminnasta. Saadun selvityksen mukaan perusteluissa on tarkoitettu sitä, että kyse ei ole tiedusteluviranomaisena toimimisesta, kun tiedusteluviranomaisen ulkopuolinen taho suorittaa toimenpiteen. Edellä todettuun viitaten puolustusvaliokunta ehdottaa, että ne Rajavartiolaitoksen toimenpiteet, jotka kuuluvat perustuslain 10 §:n 4 momentin soveltamisalaan, poistetaan säännöksestä (26 §, 32 § ja 56 §). Valiokunta ehdottaa 1 momenttiin myös lisättäväksi, että toimenpiteen on oltava ajallisesti, alueellisesti, kohteelta ja sisällöllisesti yksilöity. Valiokunta ehdottaa myös pykälään lisättäväksi uuden 2 momentin sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksesta ja valvonnasta Rajavartiolaitokselle sekä toimenpiteiden kohdentamisesta ja valvonnasta. Tällöin pykälän 2—4 momentit siirtyvät 3—5 momentiksi. 20 §. Kansainvälinen yhteistyö. Säännösehdotuksen mukaan ulkomainen virkamies voi osallistua minkä tahansa tiedustelumenetelmän käyttöön Suomen alueella, kun voimassa olevan lain mukaan hän voi käyttää vain lain 22, 24, 43, 47, 51, 60 ja 66 §:ssä tarkoitettuja tiedustelumenetelmiä. Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 130) todetaan, että kaikki säännöksen tarkoittamat toimet tapahtuvat sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa. Muutoksen tarkoituksena on perustelujen mukaan varmistaa, että sotilastiedusteluviranomaisen ja ulkomaalaisen tiedustelu- tai turvallisuuspalvelun yhteisoperaation aikana on operaation käytössä kaikki se tekninen ja taktinen osaaminen sekä resurssit, joita ulkomaalaisella tiedustelu- tai turvallisuuspalvelulla on yksittäisen tiedustelumenetelmän toteuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että säännösehdotuksessa käytettyä sanaa ”osallistua” tulee tulkita perusteluissa kuvatulla tavalla siten, että kyse on edelleen Suomen viranomaisia avustavasta roolista. Esityksessä ei ehdoteta ulkomaisen virkamiehen roolia muutettavaksi sellaisella tavalla, että se vaikuttaisi aiemmassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa ( PeVL 36/2018 vp Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että säännöstasolla jää epäselväksi se, miten lakiehdotuksessa ehdotettu osallistuminen suhteutuu tallenteiden tutkimiseen (lain 111 §). Perustuslakivaliokunta toteaa, että puolustusvaliokunnan on syytä harkita sääntelyn täsmentämistä siten, että ulkomaisen viranomaisen oikeus osallistua tallenteiden tutkimiseen Suomen viranomaisia avustavassa roolissa ilmenee suoraan lain tasolla. Puolustusvaliokunta toteaa, että säännöksen tarkoittamassa toiminnassa ei ole kyse ulkomaiselle virkamiehelle annettavasta itsenäisestä toimivallasta. Jo nykyisin laissa on tarkkaan säädetty siitä, että ulkomainen virkamies on velvollinen noudattamaan sotilastiedusteluviranomaisen hänelle antamia määräyksiä, rajoituksia ja ohjeita. Lisäksi tiedustelumenetelmien käyttö perustuu aina lain mukaisessa menettelyssä tehtyyn päätökseen. Lain 20 §:ssä säädettyä täydentää eduskunnan myötävaikutuksella säädetty 21 § ulkomaisen virkamiehen virkavastuusta. Näin ollen ulkomaisen virkamiehen suorittamat toimenpiteet ovat rajattuja ja niitä voidaan rajata. Jos ulkomainen virkamies toimii näiden rajausten vastaisesti, syyllistyy hän lähtökohtaisesti rikoslaissa rikokseksi säädettyyn tekoon. Joka tapauksessa toiminnan ohjaus ja valvonta on aina sotilastiedusteluviranomaisella ja yhteistyö voidaan aina keskeyttää. Tässä yhteydessä valiokunta huomauttaa, että ulko- ja turvallisuuspoliittisesti herkkää toimintaa on aina yhteensovitettava valtioneuvoston tasolla voimassa olevan lain 15 §:n 2 momentin mukaisesti. Asian laadun niin edellyttäessä, asia on valmistelevasti käsiteltävä myös TP-UTVA:ssa. Edellä todettuun viitaten puolustusvaliokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten, että säännöksestä käy selkeästi ilmi ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen osallistumisen sijasta tämän avustava rooli. Osallistuminen tallenteiden tutkimiseen avustavassa roolissa otetaan säännöksessä nimenomaisesti huomioon. Valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi myös maininnalla siitä, että ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen on toimittava yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa tämän ohjauksessa ja valvonnassa. 36 §. Telekuuntelusta ja muusta vastaavasta tietojen hankkimisesta päättäminen. Säännöksessä on virheellisesti käytetty ilmaisua televalvonta. Oikea termi on telekuuntelu. 42 §. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen. Sotilastiedustelulain 42 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä viranomaisen ulkopuolisella henkilöllä on oikeus tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa toteuttaa tiedustelumenetelmän käytön edellyttämä asennus- tai poisottamistoimenpide. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi tai poisottamiseksi ja tiedon siirtämiseksi tilapäisesti käyttää yksityisen tai yhteisön laitetta tai tietojärjestelmää, jos se on välttämätöntä tiedustelumenetelmän käyttämiseksi. Sotilastiedusteluviranomainen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa käytettävälle laitteelle tai tietojärjestelmälle. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen käsityksen mukaan säännösehdotuksen mukaisessa tiedustelumenetelmän käytön edellyttämän asennus- tai poistamistoimenpiteen toteuttamisessa tilassa, johon henkilöllä on pääsy ilman erityisiä lailla annettavia toimivaltuuksia tai viranomaisen myötävaikutusta, ei ole kyse julkisen hallintotehtävän hoitamisesta viranomaisen puolesta tai viranomaisen avustamisesta julkisen hallintotehtävän hoitamisessa. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan säännösehdotuksen mukaisessa tehtävässä on kyse viranomaisen toimivaltuuksien käyttöä mahdollistavista yksityisen tahon tekemistä toimista. Lisäksi kyseiset toimenpiteet liittyvät laissa tarkasti säänneltyjen tiedustelumenetelmien käyttöön. Perustuslakivaliokunnan mukaan säännösperusteisesti tulee kuitenkin varmistua siitä, että asennus- tai poistamistehtävä voidaan antaa vain henkilölle, jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys tehtävän suorittamiseen. Puolustusvaliokunnan on syytä täsmentää lainsäädäntöä tältä osin. Puolustusvaliokunta ehdottaa 42 §:n 2 momenttia muutettavaksi niin, että siihen lisätään uusi virke. Virkkeen mukaan toimenpiteen suorittavalta henkilöltä edellytetään riittävää asiantuntemusta. Asiantuntemuksella tarkoitetaan suoritettavan asennus- tai poisottamistoimenpiteen laatuun, tekniseen vaativuuteen ja riskeihin nähden riittäviä tietoja, taitoja ja käytännön kokemusta. Asiantuntemus voi perustua esimerkiksi koulutukseen, ammattikokemukseen, erityiseen tekniseen osaamiseen tai kohteena olevan laitteen, ohjelmiston tai toimintaympäristön tuntemukseen sekä pääsyyn tiettyyn tilaan. Säännös ei sisällä muodollista kelpoisuusvaatimusta, vaan asiantuntemuksen riittävyys arvioidaan toimenpidekohtaisesti, koska tilanteet ovat moninaisia. Sotilastiedusteluviranomaisen on ennen pyynnön esittämistä varmistuttava henkilön riittävästä asiantuntemuksesta. Asiantuntemus ei anna henkilölle itsenäistä harkintavaltaa tiedustelumenetelmän käyttämisestä, sen kohdentamisesta tai toimenpiteiden laajuudesta. Valiokunta huomauttaa, että säännöksessä ohjauksella ja valvonnalla tarkoitetaan sitä, että sotilastiedusteluviranomainen suunnittelee toimenpiteen, yksilöi kohteen, antaa täsmälliset toimintaohjeet, voi keskeyttää toimenpiteen ja vastaa toimenpiteen lainmukaisuudesta. 46 a §. Yksinomaan tietoverkossa tapahtuva peitetoiminta. Esityksen 1. lakiehdotuksen 46 a §:ssä säädetään yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta. Ehdotetun säännöksen 2 momentin mukaan sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus kohdistaa henkilöön tai henkilöryhmään peitetoimintaa tietoverkossa, jos sillä voidaan perustellusti olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta. Lakiehdotuksen 46 b §:ssä säädetään yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättämisestä. Säännöksen 1 momentin mukaan yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättää tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies. Säännöksen 4 momentissa säädetään niistä seikoista, joita asiaa koskevassa päätöksessä on mainittava. Ehdotettu momentti ei sisällä mainintaa toimivaltuuden kohteena olevasta henkilöstä tai henkilöryhmästä. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että ehdotettu sääntely ei riittävällä tavalla kohdenna tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa, koska sääntelystä ei käy ilmi henkilöryhmään kohdistettavan peitetoiminnan toissijaisuus ja koska tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskevassa päätöksessä ei mainita toiminnan kohteena olevaa henkilöä tai henkilöryhmää. Sääntely vaikuttaa näin mahdollistavan jokseenkin kohdentamattoman tietoverkossa toteutettavan peitetoiminnan, mitä ei voida pitää perusoikeuksiin puuttuvalta sääntelyltä edellytettävän oikeasuhtaisuuden vaatimuksen mukaisena. Perustuslakivaliokunnan mielestä 46 a §:ää tulee täsmentää niin, että siitä käy ilmi henkilöryhmään kohdentamisen toissijaisuus. Puolustusvaliokunta ehdottaa, että 46 a §:n 2 momenttia muutetaan siten, että sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus kohdistaa henkilöön tai, jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä, henkilöryhmään peitetoimintaa yksinomaan tietoverkossa, jos sillä voidaan perustellusti olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta. 62 §. Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotettavan uuden toimivaltuuden keskeinen sisältö ei ilmene säännöksestä. Perustuslakivaliokunta katsoo, että puolustusvaliokunnan on perustuslain 2 §:n 3 momentista johtuvista syistä syytä täsmentää säännöstä siten, että toimivaltuuden sisältö ilmenee laista. Puolustusvaliokunta toteaa, että sotilastiedustelun ensisijaisena tarkoituksena on tiedon hankkiminen ja käsitteleminen, mutta tiedustelutehtävään voi liittyä myös siihen välittömästi liittyviä teknisiä, suojaavia tai turvallisuutta turvaavia toimenpiteitä, joiden välittömänä tarkoituksena ei ole uuden tiedon hankkiminen. Ehdotettu toimivaltuus liittyy vastaavalla tavalla välittömästi jo käynnissä olevaan ulkomaan tietojärjestelmätiedusteluun. Toimenpide voidaan toteuttaa vain siinä tietojärjestelmässä, johon sotilastiedusteluviranomainen on jo päässyt tiedonhankintatarkoituksessa ja jonka muodostama vakava uhka on havaittu tiedustelumenetelmän käytön yhteydessä. Saadun selvityksen mukaan toimivaltuus ei oikeuta hakeutumaan tietojärjestelmään yksinomaan siihen vaikuttamiseksi eikä muodosta yleistä tai itsenäistä kybervaikuttamisen toimivaltuutta. Sen käyttö on sidottu laissa yksilöityihin toimenpiteisiin ja tiukkoihin käyttöedellytyksiin. Valiokunta toteaa, että toimenpiteen on oltava välttämätön vakavan uhkan torjumiseksi ja oikeassa suhteessa sillä tavoiteltavaan päämäärään. Arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti uhkan vakavuus ja sen toteutumisen todennäköisyys, toimenpiteen ennakoitavissa olevat vaikutukset sekä sivullisille ja tietojärjestelmän muulle käytölle aiheutuva vahinko tai haitta. Toimenpide on lisäksi kohdistettava mahdollisimman tarkasti uhkaa aiheuttavaan tietojärjestelmään, sen osaan, toiminnallisuuteen tai tietosisältöön. Saadun selvityksen mukaan tietojen poistaminen voi kohdistua esimerkiksi vakavan uhkan toteuttamiseen käytettävään ohjelmistoon, komentoon, ohjaustietoon tai muuhun tietosisältöön. Poistamisen kohteena voivat olla myös sellaiset Suomesta laittomalla tiedustelutoiminnalla hankitut tiedot, joiden käyttäminen voi aiheuttaa Suomen maanpuolustukselle tai kansalliselle turvallisuudelle säännöksessä tarkoitettua vakavaa uhkaa. Koska poistaminen voi olla vaikutuksiltaan pysyvää, siihen ei sovelleta väliaikaisuusvaatimusta. Poistamisen mahdollinen peruuttamattomuus on kuitenkin otettava korostetusti huomioon toimenpiteen välttämättömyyttä ja suhteellisuutta arvioitaessa, ja poistaminen on rajattava vain siihen tietosisältöön, jonka poistaminen on vakavan uhkan torjumiseksi välttämätöntä. Edellä mainituin perustein puolustusvaliokunta ehdottaa, että 62 §:n 4 momenttia muutetaan siten, että sotilastiedusteluviranomaisella on osana ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua oikeus kansainvälisen oikeuden mukaisesti estää tietoteknisin menetelmin Suomen alueen ulkopuolella olevan tietojärjestelmän käyttö, haitata tai muokata sen toimintaa taikka poistaa tietojärjestelmässä olevia tietoja. Puolustusvaliokunta ehdottaa säännökseen täsmennettäväksi myös, että muun kuin tietojen poistamisen on oltava vaikutuksiltaan väliaikaista. 66 §. Teknisten tietojen käsittely viestintäverkon osan sekä tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi. Esityksen 1. lakiehdotuksen 66 §:ssä ehdotetaan teknisten tietojen käsittelyä koskevan säännöksen muuttamista siten, että säännöksestä poistetaan viestintäverkon tietoliikenteen ja myös välitystietojen keräyksen hetkellisyyttä koskeva rajaus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi momentti, jonka mukaan pykälässä tarkoitettuja teknisiä tietoja voidaan tallentaa enintään 18 kuukauden ajaksi. Säännösehdotuksen mukaan tallennettavien teknisten tietojen määrä ei saa ylittää 5 prosenttia kohteena olevan Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan kapasiteetista. Tallennettuja tietoja voidaan esityksen mukaan käyttää 1 momentissa sekä jäljempänä laissa säädettyihin tarkoituksiin. Sotilastiedustelusta annetun lain 10 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan tietoliikenteen teknisillä tiedoilla tarkoitetaan muita kuin viestin sisältöön kuuluvia tietoliikenteen tietoja. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta tämän määritelmän muuttamista. Esityksessä ehdotetaan sotilastiedustelulain 70 §:ään lisättäväksi momentti, jonka mukaan kyseisessä pykälässä tarkoitettu tiedonhankinta voi kohdistua myös 66 §:n 3 momentin ja 67 a §:n 3 momentin nojalla tallennettuihin tietoihin. Voimassa olevaa 66 §:ää vastaavaa säännösehdotusta arvioidessaan perustuslakivaliokunta piti ongelmallisena sitä, että hetkellisyyttä koskeva edellytys oli ainoa esitykseen sisältynyt rajoittava kriteeri sille, ettei sääntely muodostunut massavalvonnaksi. Valiokunta katsoi, että ehdotetussa sääntelyssä saattoi tältä osin nähdä ns. massavalvonnan piirteitä, kun esityksen perustelujenkin mukaan (s. 280) teknisten tietojen käsittely tietoliikenteestä voi tapahtua hetkellisesti kaikkeen viestintäverkon osassa liikkuvaan tietoliikenteeseen kohdistuen. Valiokunta totesi, että ottaen huomioon, että perustuslain 10 §:n 4 momentti ei mahdollista yleistä, kohdentamatonta ja kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa tiedustelutoiminnassa ( PeVM 4/2018 vp PeVL 36/2018 vp Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan 1. lakiehdotuksen 66 §:ää tulee arvioida luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa koskevan perustuslain 10 §:n kannalta (ks. PeVL 36/2018 vp Esityksen 1. lakiehdotuksen 66 §:n 3 momentin toisessa virkkeessä asetettu viiden prosentin enimmäismäärä koskee vain tallennettavia teknisiä tietoja, kun 1 momentti mahdollistaa teknisten tietojen keräämisen ja tallentamisen. Epäselväksi jää, onko 1 momentissa tarkoitetulla keräämisellä itsenäistä merkitystä suhteessa 3 momentissa tarkoitettuun tallentamiseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyä on perusoikeuksiin puuttuvalta sääntelyltä edellytetyn tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vuoksi syytä täsmentää. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan jossakin määrin epäselväksi jää myös, miten 1. lakiehdotuksen 66 §:ssä tarkoitettuja ja sen mukaisesti tallennettuja teknisiä tietoja käytetään. Lakiehdotuksen 66 §:n 3 momentin kolmannen virkkeen mukaan tallennettuja tietoja voidaan käyttää 1 momentissa sekä jäljempänä tässä laissa säädettyihin tarkoituksiin. Säännöskohtaisten perustelujen (s. 151) mukaan tallennettuja tietoja voidaan käyttää säännöksen 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen analyysien tukena tai ehdotetun 67 a §:n hakuehtojen määrittämiseen sekä 68 ja 70 §:ssä säädettyjen varsinaisten tietoliikennetiedustelun toimivaltuuksien yhteydessä. Lakiehdotuksen 66 §:n 3 momentin kolmas virke ei kuitenkaan rajaa tallennettujen tietojen käyttöä nimenomaisesti edellä mainittuihin sotilastiedustelusta annetun lain säännöksiin nimenomaisesti mainittua 66 §:n 1 momenttia lukuun ottamatta. Perustuslakivaliokunnan mielestä 66 §:n 3 momentin viimeisen virkkeen ilmaisu ”sekä jäljempänä tässä laissa säädettyihin tarkoituksiin” jää ongelmallisella tavalla avoimeksi. Puolustusvaliokunnan on täsmennettävä säännökseen nimenomaiset säännösviittaukset. Saamansa selvityksen perusteella puolustusvaliokunta toteaa, että pykälän 1 momentissa tarkoitettu tallentaminen viittaa järjestelmän työmuistiin tallentamiseen eli hetkelliseen, automatisoidun käsittelyn edellyttämään tallentamiseen. Sotilastiedustelusta annettua lakia säädettäessä tallentamisen mainitsemista pidettiin valmistelun aikana tarpeellisena. Valiokunta katsoo, että 1 momentin viittaus tallentamiseen voidaan poistaa ja puhua ainoastaan tietoliikenteen teknisten tietojen keräämisestä ja automaattisesta käsittelystä, jolloin pykäläehdotuksen 3 momentti koskee selkeämmin varsinaista, pidempikestoista tallentamista. Pykälän 1 momentti määrittelee toiminnan tarkoituksen ja 3 momentti perustaa erillisen, rajatun oikeuden teknisten tietojen tallentamiseen. Viestintäverkon osan kapasiteetin muuttumisen osalta valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että kapasiteetin muutos edellyttää aina uuden laitteen vaihtamista tietoliikennevirtaa lähettävään ja vastaanottavaan laitteistoon. Näin ollen tietoliikennevirta katkeaa viestintäverkon osassa, kun laitteistoja vaihdetaan. Kapasiteetin muutokset pystytään myös havaitsemaan teknisten tietojen käsittelyllä, jos laitevaihdoksia ei havaita yhteyden katkeamisesta huolimatta. Jo nykyisellään tietoliikennetiedustelujärjestelmässä seurataan viestintäverkon osan kapasiteettia osana normaalia toimintaa. Tiedot kapasiteetista ja viestintäverkon osasta tietoliikennetiedustelujärjestelmään tulevan tietoliikenteen määrästä tallentuvat järjestelmään jo nykyisellään. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on valvontatoimessaan pääsy näihin tietoihin. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esitys vaatii sotilastiedustelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista. Muuttamisen yhteydessä esimerkiksi pöytäkirjaamista koskevaa sääntelyä on kehitettävä niin, että se ottaa aiempaa paremmin huomioon muun muassa tietoliikennetiedustelun kokonaisuuteen liittyvät erityispiirteet. Valiokunta huomauttaa, että jo voimassa olevassa laissa on säädetty yleisen ja kohdentamattoman tietoliikenteen seurannan kiellosta (lain 65 §). Pykälä tarkoittaa sitä, että missään vaiheessa tietoliikennetiedustelun kokonaisuudessa ei sotilastiedustelua voida kohdistaa kattamaan kaikkea Suomen rajan ylittävää tietoliikennettä eikä tiedustelu saa olla kohdentamatonta. Tämän takia tietoliikennetiedustelun kokonaisuudessa tiedonhankinta kohdistuu aina tiettyihin tuomioistuimen luvassa määriteltyihin Suomen rajan ylittäviin viestintäverkon osiin. Lisäksi lain yleiset periaatteet tulevat sovellettaviksi myös tietoliikennetiedustelun kokonaisuuden osalta, mikä myös osaltaan varmistaa, ettei tiedonhankinta voi kohdistua kokonaisuudessaan Suomen rajan ylittävään tietoliikenteeseen. Teknisten tietojen käsittely kohdistuu viestintäverkon osaan, käytännössä kuitupareihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi Cinian C-Lion-merikaapelissa on kahdeksan kuituparia. Jos teknisten tietojen käsittely kohdistuu yhteen kuitupariin, on kohteena 12,5 prosenttia merikaapelin kapasiteetista. Edelleen tästä tallennuksen piiriin voisi päätyä korkeintaan viisi prosenttia, joten teknisiä tietoja voisi tallentaa 0,625 prosenttia merikaapelin kapasiteettia vastaavan määrän kullakin ajanhetkellä. Puolustusvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 66 §:n 3 momentissa säädetään teknisten tietojen tallentamisen kohdentamisesta ja määrällisestä rajoittamisesta. Tallentaminen saa kohdistua vain yksilöityihin ja fyysisesti erotettavissa oleviin Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osiin. Yksilöidyllä ja fyysisesti erotettavissa olevalla viestintäverkon osalla tarkoitetaan merikaapelista tai muusta rajat ylittävästä fyysisestä tiedonsiirtoyhteydestä teknisesti erotettavissa olevaa yhteyttä, jolla on määritettävissä oleva oma tiedonsiirtokapasiteetti. Tallentamisen kohteena ei siten ole merikaapeli tai muu rajat ylittävä tiedonsiirtojärjestelmä kokonaisuudessaan, vaan siitä erotettavissa oleva osa, kuten valokuitupari. Valiokunta ehdottaa lisäksi 3 momentissa tarkennettavaksi, että tallennettuja tietoja voidaan käyttää 1 momentissa säädettyihin tarkoituksiin, 67 a §:ssä tarkoitettuun hakuehtojen määrittämiseen sekä 68 ja 70 §:ssä tarkoitettuun tietoliikennetiedusteluun. Valiokunta huomauttaa, että tallentamisen kohdentamista rajoittavat lisäksi lain yleiset periaatteet ja kaiken tietoliikenteen kattavan tiedustelun kielto. Useiden viestintäverkon osien valitseminen tallentamisen kohteeksi ei siten saa johtaa siihen, että tallentaminen tosiasiallisesti kattaa koko merikaapelin tai kaiken Suomen rajan ylittävän tietoliikenteen. Tallentamisen käytännön laajuutta on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon sekä valittujen yhteyksien määrä että niistä tallennettavan tietoliikenteen osuus. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 4 momentin, jossa säädetään teknisten tietojen tallentamista koskevasta kirjaamisvelvollisuudesta. Lakiehdotuksen 4 momentti siirtyy näin ollen 5 momentiksi. Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen on kirjattava teknisten tietojen tallentamisen ajankohta, kohteena oleva Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osa sekä tallennettujen teknisten tietojen osuus kyseisen Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan kapasiteetista. Kirjaamisvelvollisuuden tarkoituksena on mahdollistaa tallentamisen laajuuden sekä laissa säädettyjen rajoitusten noudattamisen tehokas ajantasainen ja jälkikäteinen valvonta. Valiokunta toteaa, että säännös ei edellytä uuden teknisen kirjaamisjärjestelmän kehittämistä, vaan siinä tarkoitetut tiedot tallentuvat jo nykyisin tiedustelutoiminnassa käytettäviin järjestelmiin. Säännöksellä varmistetaan, että tiedot ovat järjestelmällisesti käytettävissä valvontaa varten ja että ne saatetaan tiedusteluvalvontavaltuutetun saataville myös ilman erillistä pyyntöä. Valiokunta katsoo, että tiedusteluvalvontavaltuutettu voi kirjattujen tietojen perusteella valvoa erityisesti sitä, että teknisiä tietoja tallennetaan tietyistä Suomen rajan ylittävistä viestintäverkon osista ja että tallennettujen teknisten tietojen määrä pysyy laissa säädetyn enimmäismäärän rajoissa. Säännös täydentää tiedusteluvalvontavaltuutetun nykyisiä valvontaoikeuksia. 67 a §. Tietoliikennetiedustelu hakuehtojen määrittämiseksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sotilastiedustelulakiin lisätään uusi 67 a § tietoliikennetiedustelusta hakuehtojen määrittämiseksi. Säännösehdotuksen 1 momentin mukaan Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi kerätä ja tallentaa Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan tietoliikennettä tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi ja hakuehtojen määrittämiseksi sotilastiedustelun kohteen tietoliikenteen oletetun säännönmukaisuuden tai ominaispiirteen perusteella. Pykäläehdotuksen 2 momentin mukaan hakuehtojen määrittämisessä tietoliikenteen käsittelyn on tapahduttava tietoliikenteen konekielisessä muodossa. Hakuehtojen määrittämisessä ei saa hyödyntää viestin merkityssisällössä olevia tietoja. Hakuehtojen määrittämisen tuloksena ei saa syntyä viestin sisältöä kuvaavaa tietoa taikka tietoa, josta voidaan tehdä henkilön yksityiselämää koskevia päätelmiä. Lakiehdotuksen 67 b §:n mukaan tuomioistuin päättää hakuehtojen määrittämisestä tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta. Säännösehdotuksen mukaan vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava muun muassa tiedustelutehtävä, jota varten hakuehtoja määritetään ja sitä koskevat tosiseikat, tosiseikat, joihin hakuehtojen määrittämisen välttämättömyys perustuu sekä kohteen tietoliikenteen oletettu säännönmukaisuus tai ominaispiirre, jonka perusteella hakuehtoja määritetään, ja perustelut oletukselle. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota ehdotetun 67 a §:n kirjoitustapaan. Valiokunnan mielestä säännösehdotuksen perusteella ei ole aivan selvää, mitä tietoliikennetiedustelulla hakuehtojen määrittämiseksi tarkoitetaan ja mikä on sen suhde yhtäältä varsinaiseen tietoliikennetiedusteluun ja toisaalta 66 §:ssä tarkoitettuun teknisten tietojen käsittelyyn. Ehdotettu tietoliikennetiedustelua koskeva sääntely muodostuu näin varsin vaikeaselkoiseksi kokonaisuudeksi. Perustuslakivaliokunta toteaa, että 67 a §:n mukaan ehdotettu tietoliikennetiedustelu hakuehtojen määrittämiseksi vaikuttaa muodostuvan laajaksi tiedustelutoimivaltuudeksi. Kyseinen säännösehdotus itsessään jättää toimivaltuuden käytön suhteellisen kohdentumattomaksi. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotetun 67 b §:n 3 momentin mukaisesti tuomioistuimen lupa tietoliikennetiedusteluun hakuehtojen määrittämiseksi tulee kohdentaa. Näin ollen valiokunnan käsityksen mukaan ehdotettu sääntely ei jää ongelmallisella tavalla kohdentamattomaksi. Perustuslakivaliokunta huomauttaa myös, että säännösehdotuksessa käytettyä käsitettä ”konekielisessä muodossa” ei määritellä sääntelyssä tarkemmin. Lakiehdotuksen perusteluissa (s. 193) on todettu, että uusien hakuehtojen määrittäminen kohdistuu tietoliikennevirtaan sen konekielisessä muodossa, josta ei ennen tietoliikenteen teknistä käsittelyä pystytä suoraan selvittämään ja lukemaan välitystietoja tai viestin sisältöä; tietoliikennevirrassa on kyse merkkijonosta, binäärimuodosta (numeroista 1 ja 0 muodostuvista sarjoista), josta ei ole suoraan luettavissa tarkempia tietoja. Perustelujen mukaan (s. 154) osaltaan viestin merkityssisältöön puuttumista estää se, että aiemmin tässä esityksessä todetulla tavalla tietoliikenne koostuu tietoliikennepaketeista. Näin ollen perustelujen mukaan yksittäisessä paketissa oleva viestin merkityksellinen sisältö jää usein vähäiseksi, yksittäisestä tietoliikennepaketista ei ole käytännössä koskaan mahdollista selvittää järkevää kielellistä merkitystä, jollei tietoliikennepaketteja yhdistetä riittävän moneen muuhun samaan viestintätapahtumaan liittyvään tietoliikennepakettiin. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan arvioitaessa sääntelyä perustuslain 10 §:n 2 momentissa turvatun luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan kannalta merkityksellistä ei ole yksin se, käsitelläänkö tietoliikennettä konekielisessä muodossa. Tilanteessa, jossa valvonta kohdistuu osittainkin viestintään, joka kuuluu perustuslain 10 §:n 2 momentin mukaisen luottamuksellisen viestin salaisuuden piiriin, säännösehdotusta on valiokunnan mukaan tarkasteltava luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamisena. Perustuslakivaliokunnan mukaan tunnistamistietoihin puuttumista on arvioitava perusoikeusuudistuksen esitöiden ja valiokunnan aiemman käytännön valossa yleisten rajoitusedellytysten perusteella silloin, kun niillä ei voida muodostaa kuvaa henkilöiden välisestä luottamuksellisesta viestinnästä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan 67 a §:n mukaiset tiedot voivat ehdotetussa sääntely-yhteydessä, kun niitä käytetään 70 §:n 5 momentin mukaisesti, olla tietoja, joiden tallentamista ja käyttämistä tulee arvioida perustuslain 10 §:n 2 momentin piiriin kuuluvana tietona ja myös perustuslain 10 §:n 4 momentin mukaisen erityisen rajoitusedellytyksen piiriin kuuluvana tietona. Ehdotetun 67 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 153) todetaan, että toimivaltuuden käyttö on sidottu välttämättömyyteen. Välttämättömyyden määritelmän mukaisesti uusien hakuehtojen määrittämisen on toisin sanoen oltava käytännössä mahdotonta muilla keinoin, sen on vaadittava olennaisesti enemmän voimavaroja tai muiden keinojen käyttö viivyttää tiedonhankintaa kohtuuttomasti. Lisäksi ehdotuksen säätämisjärjestysperustelujen mukaan (s. 193, 194, 199 ja 232) toimivaltuuden käyttö on sidottu välttämättömyyteen, koska hakuehtojen määrittäminen voi sisältää merkittävää puuttumista yksityisen suojattuihin oikeushyviin. Välttämättömyysedellytys ei kuitenkaan ilmene säännöksestä. Perustuslakivaliokunnan mielestä välttämättömyyden tulee näkyä säädöstasolla. Puolustusvaliokunnan on perustuslain 10 §:stä johtuvista syistä muutettava tältä osin sääntelyä. Puolustusvaliokunta ehdottaa 67 a §:n 1 momenttia täsmennettäväksi sekä momentin loppuun lisättäväksi välttämättömyysmaininnan tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi ja hakuehtojen määrittämiseksi. Välttämättömyysvaatimus toimii toimivaltuuden käyttöä olennaisesti rajaavana edellytyksenä ja turvaa osaltaan sen, että puuttuminen perustuslain 10 §:ssä suojattuihin oikeuksiin rajoittuu hyväksyttävän tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömään. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 3 momenttiin lisätään vastaavat nimenomaiset pykäläviittaukset kuin 66 §:n 3 momentin osalta. 70 §. Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuva tiedustelu. Voimassa olevan sotilastiedustelulain 70 §:n 2 momentin mukaan hakuehtona ei saa käyttää Suomessa oleskelevan henkilön hallussa olevan tai tämän oletettavasti muuten käyttämän telepäätelaitteen tai teleosoitteen yksilöiviä tietoja. Tätä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hakuehtona voidaan tilapäisesti käyttää Suomessa oleskelevan henkilön hallussa olevan tai tämän oletettavasti muuten käyttämän telepäätelaitteen tai teleosoitteen yksilöiviä tietoja. Voimassa olevan sotilastiedustelulain 70 §:n 3 momentin mukaan muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteen tiedustelun kohdentaminen ei saa tapahtua viestin sisällön perusteella, jollei kohdentamisessa käytetä haittaohjelman sisältöä kuvaavaa tietoa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että momenttia muutetaan siten, että jatkossa muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvan tiedustelun kohdentamisessa voidaan käyttää viestin sisältöön kohdistuvia hakuehtoja. Säännösehdotuksen mukaan kielellisiä ilmaisuja voidaan käyttää hakuehtona ainoastaan yhdessä teknisten tietojen kanssa. Ehdotetun 70 §:n 5 momentin mukaan pykälässä tarkoitettu tiedonhankinta voi kohdistua myös 66 §:n 3 momentin ja 67 a §:n 3 momentin nojalla tallennettuihin tietoihin. Perustuslakivaliokunta on todennut perustuslain 10 §:n muuttamista koskevassa mietinnössä, että vaikka vieraan valtion sotilas- tai muun viranomaisorganisaation viestintä ei nauti luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa, sotilastiedustelutoimivaltuuksia ei voida kohdistaa kaikissa tapauksissa niin täsmällisesti, ettei olisi vaaraa viranomaisten tilapäisestä pääsystä yksittäisten, tiedustelutehtävään liittymättömien henkilöiden viestintää koskeviin tietoihin, mikä tulee perustuslakivaliokunnan mielestä tavallisissa laeissa rajata mahdollisimman vähäiseksi ( PeVM 4/2018 vp Perustuslakivaliokunnan mielestä sanottu koskee sitäkin suuremmalla syyllä nyt käsillä olevaa, valtiosta riippumattomaan toimijaan kohdistuvaa tiedustelua, jossa kohteen viestintä sellaisenaan nauttii perustuslain suojaa. Mitä laajemmin kielellisiä ilmaisuja voidaan käyttää hakuehtoina, sitä suurempi on vaara, että hakuehdot osuvat myös tiedustelutehtävään liittymättömien henkilöiden viestintään. Perustuslakivaliokunnan mielestä 70 §:n 3 momentin mukaista rajoitusta, jonka mukaan kielellinen hakuehto on sidottava tekniseen hakuehtoon, on pidettävä tämän vaaran hallitsemiseksi välttämättömänä vähimmäisedellytyksenä. Perustuslakivaliokunnan mielestä on olennaista, ettei tietoliikenteen automatisoitu seulonta hakuehtojen avulla sekoitu tai sulaudu seulotun aineiston jatkokäsittelyyn, jossa sisältöä varsinaisesti tutkitaan ja analysoidaan, vaan että vaiheesta toiseen eteneminen voi tapahtua vain, jos ensin ja erikseen arvioidaan ja todetaan jatkokäsittelyn välttämättömyys kyseessä olevan tiedustelutehtävän kannalta. Puolustusvaliokunnan on täsmennettävä sääntelyä tältä osin. Edellä todetun johdosta puolustusvaliokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 70 §:n 4 momenttiin lisätään viestin manuaalisen käsittelyn välttämättömyyttä ja kirjaamista koskevat nimenomaiset säännökset. Momentissa säädetään tietoliikenteestä hankitun tiedon automaattisesta ja manuaalisesta käsittelystä. Tehtävään määrätty virkamies saa käsitellä viestiä manuaalisesti vain arvioituaan käsittelyn välttämättömäksi. Säännös ei edellytä erillisen hallintopäätöksen tekemistä jokaisesta viestistä. Viestin manuaalisesta käsittelystä on kirjattava viestin tunnistetiedot, käsittelyn suorittanut virkamies ja käsittelyn ajankohta. Kirjaamisvelvollisuus voidaan toteuttaa tietojärjestelmän automaattisesti tuottamilla järjestelmä- tai lokitiedoilla. Jos käsittelyn välttämättömyys edellyttää erityistä harkintaa, myös arvion perusteet on kirjattava. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun viestin yhteys tiedustelutehtävään on epäselvä tai hakuehdon osuma ja viestintään liittyvät tekniset tiedot eivät yksiselitteisesti osoita manuaalisen käsittelyn tarvetta. Valiokunta katsoo, että säännökset mahdollistavat käsittelytoimien lainmukaisuuden tehokkaan jälkikäteisen valvonnan. 72 §. Teknisten tietojen käsittelyn ja tietoliikennetiedustelun edellyttämän kytkennän toteuttaminen (uusi). Puolustusvaliokunta toteaa, että esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi sotilastiedustelusta annetun lain 72 §:ää, jossa säädetään teknisten tietojen käsittelyn ja tietoliikennetiedustelun edellyttämän kytkennän toteuttamisesta. Valiokunta ehdottaa, että 72 §:n 1 momenttiin lisätään viittaus uuteen 67 a §:ään. Muutos aiheuttaa tarpeen täsmentää myös lain johtolausetta. 78 a §. Tietolähteen hengen ja terveyden turvaaminen. Ensimmäisen lakiehdotuksen 78 a § koskee tietolähteen hengen ja terveyden turvaamista. Säännöksen nojalla sotilastiedusteluviranomainen voi järjestää tietolähteen Suomen rajan yli, jos se on välttämätöntä tietolähteen hengen ja terveyden suojaamiseksi ja menettelyä voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin huomiota siihen, että säännöksen soveltamiskynnys on nostettu tarpeettoman korkealle. Valiokunta yhtyy arvioon siitä, että mitään kovin pitkälle menevää reaalista näyttöä tai varmuutta siitä, että tietolähteen henki on jo akuutisti vaarantunut, ei tule edellyttää. Valiokunta yhtyy myös asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että säännöksen on mahdollistettava myös tietolähteen läheisen avustaminen Suomen rajan yli. Valiokunnan arvion mukaan tällä on ratkaisevan tärkeä merkitys sen kannalta, että tietolähdetoiminta on ylipäänsä mahdollista. Puolustusvaliokunta ehdottaa, että 78 a §:n 2 momentti laajennetaan koskemaan myös tietolähteen perheenjäsentä. Perheenjäsenellä tarkoitetetaan ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitettua perheenjäsentä. 9. Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta 37 a §. Sotilastiedusteluviranomaisen oikeus ylläpitää henkilörekisteriään. Henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 37 a pykälän muuttamisesta käytetään vanhentunutta termiä henkilörekisteri. Puolustusvaliokunta ehdottaa, että säännöksessä käytetään termiä rekisteri. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että säännöksestä poistetaan viittaus tekniseen käyttöyhteyteen tiedonhallintalain takia. VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Puolustusvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 104/2026 vp sisältyvät 2.—8. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 104/2026 vp sisältyvät 1. ja 9. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Eduskunta hyväksyy kaksi lausumaa. Valiokunnan muutosehdotukset 1. Laki sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan muutetaan 72 §:n 1 momentti, 87 §:n 1 momentti, lisätään 11 § Sotilastiedusteluviranomaiset .— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Maa-, Meri- ja Ilmavoimat voivat käyttää tiedustelutehtävän suorittamiseksi tietolähdetoimintaa sekä radiosignaalitiedustelua. Maa-, Meri- ja Ilmavoimat ovat sotilastiedustelutoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen alaisia. 15 § Tiedustelutoiminnan yhteensovittaminen Sotilas- ja siviilitiedustelutoimintaa sovitetaan yhteen tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön kesken sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden ja viranomaisten kesken. 18 § Yhteistyö muiden viranomaisten sekä yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa Sotilastiedusteluviranomaisen on tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sotilastiedustelun tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Sotilastiedusteluviranomainen voi tehtävänsä toteuttamiseksi luovuttaa muille viranomaisille salassapitosäännösten estämättä muita kuin henkilötietoja, jos tietojen luovuttaminen on tarpeen maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Sotilastiedusteluviranomainen voi salassapitosäännösten estämättä tehtävänsä toteuttamiseksi luovuttaa yrityksille ja muille yhteisöille haittaohjelmaan liittyvän tunnistamistiedon tai luovuttaa muun tiedon kuin henkilötiedon, jos tietojen luovuttaminen on tarpeen maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Tietojen luovuttamisesta rikostorjuntaan säädetään 6 luvussa. Sotilastiedusteluviranomaisen ja muiden viranomaisten välisen yhteistyön järjestämisestä sekä yhteistyöhön osallistuvista tahoista ja niiden tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 18 a § Yhteistoiminta Rajavartiolaitoksen kanssa Sen lisäksi, mitä 18 §:ssä säädetään, Rajavartiolaitos voi sotilastiedusteluviranomaisen päätöksellä ja tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen pyynnöstä suorittaa Sotilastiedusteluviranomainen voi pyytää Rajavartiolaitosta suorittamaan sotilastiedusteluviranomaisen päätöksen perusteella 26, 32, tai ja 56 Toimenpiteen on oltava ajallisesti, alueellisesti, kohteelta ja sisällöltään yksilöity. Rajavartiolaitoksessa pyynnön kohteena olevan toimenpiteen suorittamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. keskeytettävä toimenpide viipymättä pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä keskeytettävä tässä momentissa tarkoitettu toimenpide määräyksestä tai jos ilmenee, ettei toimenpiteelle ole enää laissa säädettyjä edellytyksiä. Rajavartiolaitos toimii 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä suorittaessaan sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sotilastiedusteluviranomainen vastaa toimenpiteen lainmukaisuudesta ja kohdentamisesta sekä toimenpiteellä saatujen tietojen käsittelystä. Rajavartiolaitoksessa toimenpiteen suorittamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Jos sotilastiedusteluviranomaisella ei ole toimivaltuutta tiedustelutehtävän hoitamiseksi tarpeellisen toimenpiteen suorittamiseen, Rajavartiolaitos voi tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen pyynnöstä suorittaa Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän yhteydessä rajavartiolain (578/2005) 28 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä sotilastiedustelutehtävän kannalta. Toimenpiteen kohteena oleva henkilö on velvollinen olemaan läsnä toimenpiteitä suoritettaessa enintään 12 tuntia kerrallaan. Rajavartiolaitoksessa toimenpiteen suorittamisesta päättää rajanylityspaikan esimies tai vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies. Rajavartiolaitoksella on rajanylityspaikan esimiehenä toimivan rajavartiomiehen tai vähintään luutnantin arvoisen rajavartiomiehen päätöksellä oikeus käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja silloin kun se on välttämätöntä tässä pykälässä tarkoitetun toimenpiteen paljastumisen estämiseksi. Rajavartiolaitoksen on luovutettava tässä pykälässä tarkoitetulla toimenpiteellä saadut tallenteet ja asiakirjat käsittelemättöminä sotilastiedusteluviranomaiselle sekä hävitettävä toimenpiteen suorittamisessa syntyneet tallenteet ja asiakirjat, jollei tietojen käsittely ole tarpeen Rajavartiolaitokselle säädettyjen muiden tehtävien suorittamiseksi. Tallenteiden ja asiakirjojen tarkastamisesta sekä muista tiedonkäsittelyyn liittyvistä tehtävistä vastaa sotilastiedusteluviranomainen. 20 § Kansainvälinen yhteistyö Ulkomaisella toimivaltaisella virkamiehellä on p P toimia yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa ja tämän ohjauksessa ja valvonnassa oikeus osallistua Suomen alueella tiedustelumenetelmän käyttöön avustaa sotilastiedusteluviranomaista osallistumalla tiedustelumenetelmän käyttöön sekä tiedustelumenetelmien käytössä kertyneiden tallenteiden tutkimiseen. Ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen on toimittava yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa tämän ohjauksessa ja valvonnassa 33 § Teknisestä laitetarkkailusta päättäminen Lupa voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Silloin, kun toimenpiteen kohteena on henkilö, lupa voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Teknistä laitetarkkailua koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava: 1) toimenpiteen perusteena oleva tiedustelutehtävä; 2) toimenpiteen kohteena oleva tekninen laite tai ohjelmisto taikka teknistä laitetta tai ohjelmistoa käyttävä henkilö; 3) tosiseikat, joihin teknisen laitetarkkailun edellytykset ja kohdistaminen perustuvat; 4) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella; 5) teknistä laitetarkkailua johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies; 6) mahdolliset teknisen laitetarkkailun rajoitukset ja ehdot. Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teknisistä laitteista tai ohjelmistoista, jos toimenpiteen kohteena on henkilö. Päätöksessä on mainittava perustelut toimenpiteen kohteena olevien laitteiden tai ohjelmistojen valitsemiselle. 36 § Telekuuntelusta ja muusta vastaavasta tietojen hankkimisesta päättäminen Tuomioistuin päättää telekuuntelusta ja tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta. Jos telekuuntelua tai tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta koskeva asia ei siedä viivytystä, tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies saa päättää televalvonnasta telekuuntelusta Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista, jos toimenpiteen kohteena on henkilö. Päätöksessä on mainittava perustelut toimenpiteen kohteena olevien teleosoitteiden tai telepäätelaitteiden valitsemiselle. 42 § Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen Sotilastiedusteluviranomaisen palveluksessa olevalla virkamiehellä on oikeus sijoittaa telekuunteluun, tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta, televalvontaan, tekniseen kuunteluun, tekniseen katseluun, tekniseen seurantaan tai tekniseen laitetarkkailuun, valtiolliseen toimijaan kohdistuvan tietojärjestelmätiedusteluun tai ulkomaan tietojärjestelmätiedusteluun käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään, jos mainitun tiedustelumenetelmän käyttö sitä edellyttää. Sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteen tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai sen poisottaminen ei saa tapahtua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä viranomaisen ulkopuolisella henkilöllä on oikeus tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa toteuttaa tiedustelumenetelmän käytön edellyttämä 1 momentissa tarkoitettu yksittäinen asennus- tai poistamistoimenpide, jos se on välttämätöntä tiedustelumenetelmän käyttämiseksi. Henkilöllä on oltava toimenpiteen asianmukaiseksi toteuttamiseksi riittävä asiantuntemus. Sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi tai poisottamiseksi ja tiedonsiirtämiseksi tietoteknisin menetelmin tilapäisesti käyttää yksityisen tai yhteisön laitetta tai tietojärjestelmän osaa, jos se on välttämätöntä tiedustelumenetelmän käyttämiseksi. Sotilastiedusteluviranomainen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa käytettävälle laitteelle tai tietojärjestelmälle. Sotilastiedusteluviranomainen on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vähäistä suuremman haitan tai vahingon. 44 § Peitetoimintaa koskeva suunnitelma Peitetoiminnan toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää peitetoimintaa koskevan päätöksenteon ja peitetoiminnan toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. 45 § Peitetoiminnasta päättäminen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö päättää peitetoiminnasta. Päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. 46 a § Yksinomaan tietoverkossa toteutettava peitetoiminta Yksinomaan tietoverkossa toteutettavalla peitetoiminnalla tarkoitetaan 4 §:ssä tarkoitettuun toimintaan kohdistuvaa tietoverkossa tapahtuvaa suunnitelmallista tiedonhankintaa käyttämällä soluttautumista, jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen hankkimiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja. Sotilastiedustelunviranomaisella on oikeus kohdistaa henkilöön tai , jos tiettyä henkilöä ei voi yksilöidä, yksinomaan Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää päätöksenteon ja peitetoiminnan toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. 46 b § Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättäminen Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättää tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies. Yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskeva päätös voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on mainittava: 1) toimenpiteen perusteena oleva tiedustelutehtävä; 2) tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö tai, jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä, henkilöryhmä riittävästi yksilöitynä; 3) tosiseikat, joihin yksinomaan tietoverkossa toteutettava peitetoiminta perustuu; 4) päätöksen voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella; 5) yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies; 6) mahdolliset yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskevat rajoitukset ja ehdot. Päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. 51 § Tietolähdetoiminta Tietolähteen ohjatussa käytössä tietoja ei saa pyytää hankittavaksi sellaisella tavalla, joka edellyttäisi viranomaiselle kuuluvien toimivaltuuksien käyttöä. Ennen tietolähteen ohjattua käyttöä tietolähteelle on tehtävä selkoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erityisesti hänelle lain mukaan sallitusta ja kielletystä toiminnasta. Tietolähteen ohjatussa käytössä tietoja ei saa pyytää hankittavaksi sellaisella tavalla, joka vaarantaisi tietolähteen tai muun henkilön hengen tai terveyden. Tietolähteen turvallisuudesta on tarpeen mukaan huolehdittava tiedonhankinnan aikana ja sen jälkeen. 53 § Tietolähteen ohjatusta käytöstä päättäminen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö taikka tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää tietolähteen ohjatusta käytöstä. 55 § Paikkatiedustelusta päättäminen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö tai tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää kulkuneuvoon kohdistuvasta paikkatiedustelusta sekä muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta paikkatiedustelusta. 55 a § Näytteenotto paikkatiedustelussa Sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus paikkatiedustelussa ottaa aineesta, omaisuudesta tai esineestä näyte, jos se on tarpeen tiedustelutehtävän suorittamiseksi. 56 a § Aineen, omaisuuden tai esineen tilapäinen haltuunotto Jos 55 a §:ssä tarkoitettu näytteenotto tai 56 §:ssä tarkoitettu jäljentäminen sitä välttämättä edellyttää, sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus ottaa aine, omaisuus tai esine tilapäisesti haltuun. Aine, omaisuus tai esine on palautettava viivytyksettä haltuunoton tarkoituksen toteuduttua. 61 a § Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuva tiedustelu Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvalla tiedustelulla Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua saa käyttää vain siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä tiedon hankkimiseksi tiedustelutehtävän kohteena olevasta toiminnasta. 61 b § Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvasta tiedustelusta päättäminen Tuomioistuin päättää valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvasta tiedustelusta tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta. Lupa valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaan tiedusteluun voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava: 1) tiedustelutehtävä; 2) toimenpiteen kohteena oleva valtiollinen toimija ja sen käyttämä tietojärjestelmä; 3) tosiseikat, joihin valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun edellytykset ja kohdistaminen perustuvat; 4) valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua koskevan luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella; 5) valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun suorittamista johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies; 6) mahdolliset valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun rajoitukset ja ehdot. Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista taikka laitteista tai ohjelmistoista tiedustelumenetelmää koskevan luvan voimassaolon aikana. Päätöksessä on mainittava perustelut toimenpiteen kohteena olevien teleosoitteiden tai telepäätelaitteiden taikka laitteiden tai ohjelmistojen valitsemiselle. 62 § Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu Sotilastiedusteluviranomainen saa kohdistaa tietojärjestelmään ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua, jos sillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta. Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelun toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskevan päätöksenteon ja toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. Sotilastiedusteluviranomaisella on osana ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua oikeus tehdä tarvittavia mukaisesti mukaisia tietoteknisiä toimenpiteitä estää tietoteknisin menetelmin olevassa tietojärjestelmässä, olevan tietojärjestelmän käyttö, haitata tai muokata sen toimintaa taikka poistaa tietojärjestelmässä olevia tietoja, sillä tietojärjestelmällä , suhteellisia ja väliaikaisia ja oikeasuhtaisia. Muun kuin tietojen poistamisen on oltava vaikutuksiltaan väliaikaista. 63 § Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelusta päättäminen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö päättää 62 §:n 4 momentissa säädetyistä toimenpiteistä. Ennen Pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöstä asia on käsiteltävä valmistelevasti 15 §:n 1 momentissa tarkoitettujen viranomaisten kesken sekä tarvittaessa linjattava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa. 64 § Ulkomailla tapahtuva sotilastiedustelu Tämän lain 12 §:n 3 momentin, 51 §:n 3 momentin, 60 §:n 3 momentin ja 85 §:n 2 momentin säännöksiä voidaan yksittäistapauksessa jättää soveltamatta ulkomailla tapahtuvassa sotilastiedustelussa ja tiedustelumenetelmien käytössä, jos se on välttämätöntä. Lain 79, 80 ja 89 §:ää ei sovelleta ulkomailla tapahtuvassa sotilastiedustelussa ja tiedustelumenetelmien käytössä. Ulkomailla tapahtuvasta sotilastiedustelusta ja sallituista tiedustelumenetelmistä päättää pääesikunnan tiedustelupäällikkö. Päätöksessä tarkoitetun yksittäisen tiedustelumenetelmän käytöstä päättää tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies. Sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen osallistuminen tässä pykälässä tarkoitettuun ulkomailla tapahtuvaan sotilastiedusteluun edellyttää asianomaisen virkamiehen suostumusta. Tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan päätöksen, esityksen ja suunnitelman sisällön osalta noudatetaan, mitä esityksestä, suunnitelmasta, vaatimuksesta tai päätöksestä tässä laissa säädetään. 66 § Teknisten tietojen käsittely viestintäverkon osan sekä tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi viestintäverkon tietoliikenteestä kerätä ja tallentaa 1) tilastollista analyysia varten tietoliikennetiedustelun kohdentamiseksi viestintäverkon osaan; 2) tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten seuraamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa ei saa muodostaa tietoa, josta voidaan tunnistaa yksittäinen luonnollinen henkilö. Tässä pykälässä tarkoitettuja teknisiä tietoja voidaan tallentaa enintään 18 kuukauden ajaksi. Teknisiä tietoja saa tallentaa vain yksilöityjen ja fyysisesti erotettavissa olevien Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan tietoliikenteestä. 5 kohteena olevan Suomen rajan ylittävän viestintäverkon kyseisen viestintäverkon sekä jäljempänä tässä laissa , 67 a §:ssä tarkoitettuun hakuehtojen määrittämiseen sekä 68 ja 70 §:ssä tarkoitettuun tietoliikennetiedusteluun. Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen on kirjattava teknisten tietojen tallentamisen ajankohta, kohteena oleva viestintäverkon osa ja tallennettujen teknisten tietojen osuus kyseisen Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan kapasiteetista sekä saatettava nämä tiedot ajantasaisina tiedusteluvalvontavaltuutetun saataville. Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen on hävitettävä kerätyt ja tallennetut tietoliikenteen tekniset tiedot viimeistään 3 momentissa säädetyn tallennusajan päätyttyä. 67 § Teknisten tietojen käsittelystä päättäminen viestintäverkon osan sekä tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi Tuomioistuin päättää teknisten tietojen käsittelystä viestintäverkon osan tunnistamiseksi tai tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta. Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja. Vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava: 1) maantieteellinen alue tai verkkoalue, jolta tulevaan tai jolle menevään tietoliikenteeseen teknisten tietojen käsittely kohdistetaan, taikka kohde, jonka tietoliikenteen reitittymistä tai muutosta seurataan; 2) viestintäverkon osat, joista tietoa haetaan; 3) käsittelyä johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies; ja 4) suunnitelma käsittelyn toteuttamisesta. 67 a § Tietoliikennetiedustelu hakuehtojen määrittämiseksi Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi kerätä ja tallentaa Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan tietoliikennettä tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi ja hakuehtojen määrittämiseksi , jos se on välttämätöntä tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi ja hakuehtojen määrittämiseksi. Hakuehtojen määrittämisessä tietoliikenteen käsittelyn on tapahduttava tietoliikenteen konekielisessä muodossa. Hakuehtojen määrittämisessä ei saa hyödyntää viestin merkityssisällössä olevia tietoja. Hakuehtojen määrittämisen tuloksena ei saa syntyä viestin sisältöä kuvaavaa tietoa taikka tietoa, josta voidaan tehdä henkilön yksityiselämää koskevia päätelmiä. Kerättävän ja tallennettavan tietoliikenteen määrä ei saa ylittää 5 viittä ja jäljempänä tässä laissa sekä 68 ja 70 §:ssä tarkoitettuun tietoliikennetiedusteluun Hakuehtojen määrittämisessä voidaan käyttää 66 §:n 3 momentin perusteella tallennettuja teknisiä tietoja. Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen on hävitettävä kerätyt ja tallennetut tietoliikenteen tekniset tiedot viimeistään 3 momentissa tarkoitetun tallennusajan päätyttyä. 67 b § Hakuehtojen määrittämisestä päättäminen Tuomioistuin päättää hakuehtojen määrittämisestä tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta. Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa ja 67 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja. Vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava: 1) tiedustelutehtävä, jota varten hakuehtoja määritetään ja sitä koskevat tosiseikat; 2) tosiseikat, joihin hakuehtojen määrittämisen välttämättömyys perustuu; 3) kohteen tietoliikenteen oletettu säännönmukaisuus tai ominaispiirre, jonka perusteella hakuehtoja määritetään, ja perustelut oletukselle; 4) viestintäverkon osat, joista tietoa haetaan; 5) suunnitelma hakuehtojen määrittämisestä; 6) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella; 7) hakuehtojen määrittämistä johtava ja valvova Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies; 8) mahdolliset hakuehtojen määrittämistä koskevat rajoitukset ja ehdot. 68 § Valtiolliseen toimijaan kohdistuva tietoliikennetiedustelu Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi Suomen rajan ylittävästä viestintäverkon tietoliikenteestä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla hankkia tietoa tiedustelutehtävän kannalta olennaisesta valtiollisesta toimijasta ja sen tietoliikenteestä sekä käsitellä tällaisen toimijan viestintää. Tietojen hankkiminen tietoliikenteestä perustuu valtiollista toimijaa kuvaavien hakuehtojen käyttöön. Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi käsitellä tietoliikenteestä hankittua tietoa automaattisesti ja manuaalisesti. Hakuehtona voidaan tilapäisesti käyttää Suomessa oleskelevan henkilön hallussa olevan tai tämän oletettavasti muuten käyttämän telepäätelaitteen tai teleosoitteen yksilöiviä tietoja. Tässä pykälässä tarkoitettu tiedonhankinta voi kohdistua myös 66 §:n 3 momentin ja 67 a §:n 3 momentin nojalla tallennettuihin tietoihin. 69 § Valtiolliseen toimijaan kohdistuvasta tietoliikennetiedustelusta päättäminen Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa ja 67 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja. 70 § Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuva tiedustelu Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi Suomen rajan ylittävästä viestintäverkon tietoliikenteestä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla hankkia tietoa tiedustelutehtävän kannalta olennaisen muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteestä, jos tiedot eivät ole hankittavissa muulla tiedustelumenetelmällä. Tietojen hankkiminen tietoliikenteestä perustuu hakuehtojen käyttöön. Hakuehtona voidaan tilapäisesti käyttää Suomessa oleskelevan henkilön hallussa olevan tai tämän oletettavasti muuten käyttämän telepäätelaitteen tai teleosoitteen yksilöiviä tietoja. Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvan tiedustelun kohdentamisessa voidaan käyttää viestin sisältöön kohdistuvia hakuehtoja. Kielellisiä ilmaisuja voidaan käyttää hakuehtona ainoastaan yhdessä teknisten tietojen kanssa. Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi käsitellä tietoliikenteestä hankittua tietoa automaattisesti ja manuaalisesti. Käsittelyssä saadaan selvittää viestin sisältö ja muut luottamukselliset tiedot. Tehtävään määrätty virkamies saa käsitellä viestin sisältöä manuaali-sesti vain arvioituaan käsittelyn tiedustelutehtävän kannalta välttämättömäksi. Viestin käsittelystä on kirjattava viestin yksilöimiseksi tarvittavat tiedot, käsittelyn suorittanut virkamies ja käsittelyn ajankohta. Arvion perusteet on lisäksi kirjattava, jos viestin yhteys tiedustelutehtävään tai käsittelyn välttämättömyys edellyttää erityistä harkintaa. Tässä pykälässä tarkoitettu tiedonhankinta voi kohdistua myös 66 §:n 3 momentin ja 67 a §:n 3 momentin nojalla tallennettuihin tietoihin. 71 § Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta päättäminen Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa ja 67 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja. 72 § Teknisten tietojen käsittelyn ja tietoliikennetiedustelun edellyttämän kytkennän toteuttaminen Kytkennän suorittaja panee täytäntöön 67, 67 a, 77 § Tiedustelumenetelmää käyttävän virkamiehen turvaaminen Tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies saa päättää, että peiteltyä tiedonhankintaa, peitetoimintaa tai valeostoa toteuttava sekä tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava virkamies taikka tällaisessa toiminnassa käytettävä tila varustetaan kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua virkamiehen turvallisuuden varmistamiseksi. 78 a § Tietolähteen hengen ja terveyden turvaaminen Pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä sotilastiedusteluviranomainen voi antaa tietolähteelle yksittäistapauksessa käytettäväksi vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka tietolähteen käytettäväksi valmistettavia vääriä asiakirjoja, jos se on välttämätöntä tietolähteen hengen ja terveyden suojaamiseksi. Rekisterimerkintä on oikaistava sen jälkeen, kun tässä momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole. Pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä sotilastiedusteluviranomainen voi järjestää tietolähteen ja tämän perheenjäsenen Tietolähteellä on oikeus saapua maahan 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa sekä käyttää maahantulon yhteydessä 1 momentissa tarkoitettuja vääriä tietoja, merkintöjä ja asiakirjoja. 82 § Tiedustelukiellot Telekuuntelua, telekuuntelun sijasta toimitettavaa tietojen hankkimista, teknistä kuuntelua, teknistä katselua, teknistä laitetarkkailua, radiosignaalitiedustelua, valtiolliseen toimijaan Suomessa kohdistuvaa tietojärjestelmätiedustelua tai tietoliikennetiedustelua ei saa kohdistaa sellaiseen viestintään tai tietoon, josta osapuoli ei saa todistaa tai josta hänellä on oikeus olla todistamatta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13, 14, 16 tai 20 §:n tai 22 §:n 2 momentin nojalla. Jos telekuuntelun, telekuuntelun sijasta tapahtuvan tietojen hankkimisen, teknisen kuuntelun, teknisen katselun, teknisen laitetarkkailun, radiosignaalitiedustelun, valtiolliseen toimijaan Suomessa kohdistuvan tietojärjestelmätiedustelun tai tietoliikennetiedustelun aikana tai muulloin ilmenee, että kyseessä on viesti, jonka kuuntelu ja katselu on kielletty, toimenpide on keskeytettävä ja sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on hävitettävä välittömästi. 85 § Tiedustelumenetelmän käytön keskeyttäminen Jos käy ilmi, että telekuuntelu tai televalvonta kohdistuu muuhun kuin luvan kohteena ole-valta henkilöltä lähtöisin olevaan tai hänelle tarkoitettuun viestiin taikka että teknisen kuuntelun kohteena oleva henkilö ei oleskele kuunneltavassa tilassa tai muussa paikassa, tiedustelumenetelmän käyttö on tältä osin keskeytettävä niin pian kuin mahdollista sekä tällaiset kuuntelulla saadut tallenteet ja televalvonnalla saadut tiedot sekä tällaisilla tiedustelumenetelmillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on hävitettävä heti. Velvollisuus keskeyttämiseen sekä tallenteiden ja muistiinpanojen hävittämiseen koskee radiosignaalitiedustelua, jos käy ilmi, että radiosignaalitiedustelu kohdistuu muun kuin valtiollisen toimijan viestin sisältöön. Velvollisuus keskeyttämiseen sekä tallenteiden ja muistiinpanojen hävittämiseen koskee myös teknistä laitetarkkailua, jos käy ilmi, että tarkkailu kohdistuu sellaiseen luottamukselliseen viestiin, jota koskevasta telekuuntelusta, televalvonnasta ja muusta teknisestä tarkkailusta kuin laitetarkkailusta säädetään 4 luvussa, taikka että toimenpiteen kohteena oleva henkilö ei käytä tarkkailun kohteena olevaa laitetta tai ohjelmistoa. Jos käy ilmi, että valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuva tiedustelu kohdistuu sellaiseen tietojenkäsittelylaitteeseen, tiedonsiirtolaitteeseen tai tietoja käsittelevään ohjelmistoon, joka ei kuulu luvan kohteena olevaan tietojärjestelmään, on valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuva tiedustelu tältä osin keskeytettävä niin pian kuin mahdollista ja sillä saadut tallenteet ja tiedot sekä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on hävitettävä heti. Jos paikkatiedustelun aikana ilmenee, että tiedustelu on kohdistunut tietoon, josta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11, 13, 14, 16, 20 tai 21 §:n tai 22 §:n 2 momentin mukaan on velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta, on tiedustelu siltä osin heti keskeytettävä ja tietoa koskevat muistiinpanot ja jäljennökset heti hävitettävä. Muu kuin tässä momentissa tarkoitettu tieto voidaan kuitenkin säilyttää ja tallettaa, jos tieto on tarpeen 79 tai 80 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. 86 § Tietoliikennetiedustelulla hankittujen tietojen hävittäminen Sen lisäksi, mitä 82 §:n 2 momentissa säädetään, tietoliikennetiedustelulla saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, jos on käynyt ilmi, että: 1) viestinnän molemmat osapuolet olivat Suomessa silloin, kun viestintä tapahtui; 2) lähettäjällä tai vastaanottajalla taikka tallentajalla on velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta kyseisestä tiedosta 82 §:n 1 momentissa mainittujen säännösten nojalla; 3) tietoa ei tarvita maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Hävittämisestä vastaa sotilastiedusteluviranomainen. Jos Puolustusvoimien tiedustelulaitos on toimittanut tiedot suojelupoliisille tietoliikennetiedustelun teknisessä toteuttamisessa suojelupoliisin puolesta, hävittämisestä vastaa suojelupoliisi. 87 § Kiireellisessä tilanteessa päätetyn tiedustelumenetelmän käytön lopettaminen ja sillä saadun tiedon hävittäminen Jos pääesikunnan tiedustelupäällikkö taikka tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies on 27, 29, 31, 33, 36, telekuuntelun ja muun vastaavan tietojen hankkimisen, 89 § Ilmoitusvelvollisuus Telekuuntelusta, tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta, televalvonnasta ja teknisen tarkkailun käytöstä sekä viestiin kohdistuvasta jäljentämisestä ja viestiin kohdistuvasta lähetyksen jäljentämisestä on viipymättä ilmoitettava tiedonhankinnan kohteena olleelle henkilölle sen jälkeen, kun tiedustelumenetelmän käytön tarkoitus on saavutettu. Suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta, peitetoiminnasta, valeostosta, tietolähteen ohjatusta käytöstä, paikkatiedustelusta, muuhun kuin viestiin kohdistuvasta jäljentämisestä ja muuhun kuin viestiin kohdistuvasta lähetyksen jäljentämisestä ei ole velvollisuutta ilmoittaa tiedonhankinnan kohteelle, jos asiassa ei ole aloitettu esitutkintaa 79 tai 80 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella. Jos esitutkinta aloitetaan, noudatetaan, mitä pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 60 §:n 2–7 momentissa säädetään. Silloin, kun käsitellään pakkokeinolain 10 luvun 60 §:n 3 momentissa tarkoitettua tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan ilmoituksen lykkäämistä tai ilmoituksen tekemättä jättämistä, vaatimuksen tekee tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies. Tiedustelumenetelmän käytöstä ei ole velvollisuutta ilmoittaa tiedustelumenetelmän käytön kohteelle, jos kohteena on ollut valtiollinen toimija. 89 a § Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikennetiedustelusta ilmoittaminen Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta ei ilmoiteta tiedustelumenetelmän käytön kohteeksi joutuneelle. Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta on ilmoitettava osapuolelle, jolla on velvollisuus tai oikeus olla todistamatta tiedosta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13, 14, 16 tai 20 §:n taikka 22 §:n 2 momentin nojalla, jos tieto, josta on oikeus tai velvollisuus olla todistamatta, on selvitetty tietoliikennetiedustelussa. Velvollisuutta ilmoittaa ei kuitenkaan ole, jos tietoliikennetiedustelulla saatu tieto on hävitetty 85 tai 86 §:n perusteella. 89 b § Ilmoituksen tekeminen, lykkääminen ja tekemättä jättäminen Ilmoitus 89 §:ssä tai 89 a §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle on tehtävä viipymättä kirjallisesti sen jälkeen, kun edellä tarkoitetun tiedustelumenetelmän käytön tarkoitus on saavutettu. Tiedustelumenetelmän käytöstä on kuitenkin ilmoitettava mainituissa lainkohdissa tarkoitetulle henkilölle viimeistään vuoden kuluttua tiedustelumenetelmän käytön lopettamisesta. Jos tiedonhankinnan kohteena olevan henkilöllisyys tai Suomessa oleva asuinpaikka ei ole tiedossa tässä pykälässä tarkoitetun määräajan tai lykkäyksen päättyessä, tiedustelumenetelmän käytöstä on ilmoitettava kirjallisesti hänelle ilman aiheetonta viivytystä henkilöllisyyden ja Suomessa olevan asuinpaikan selvittyä. Tiedonhankinnan kohteelle ilmoittamisesta on samalla annettava kirjallisesti tieto luvan myöntäneelle tuomioistuimelle. Tuomioistuin voi pääesikunnan tiedustelupäällikön tai tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta päättää, että 89 §:n 1 momentissa ja 89 a §:n 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta tiedonhankinnan kohteelle saadaan lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se on perusteltua käynnissä olevan tiedustelumenetelmän käytön turvaamiseksi, maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitusta koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa noudatetaan, mitä 116 §:ssä säädetään. 91 § Muussa kuin virkasuhteessa olevan toimivaltuudet Asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaisessa palveluksessa tai vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 18 ja 19 §:ssä tarkoitetussa vapaaehtoisessa harjoituksessa oleva riittävän koulutuksen saanut henkilö saa tiedustelutehtävän suorittamiseksi tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa käyttää 4 luvussa tarkoitettuja tiedustelumenetelmiä lukuun ottamatta ohjattua tietolähdetoimintaa, peitetoimintaa ja valeostoa. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa palveluksessa tai harjoituksessa oleva sotilastiedusteluviranomaisen palveluksesta eronnut tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt henkilö saa käyttää tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa 4 luvussa tarkoitettuja tiedustelumenetelmiä. 93 § Muussa kuin virkasuhteessa olevan virkavastuu Henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. 94 § Muussa kuin virkasuhteessa olevan vahingonkorvausvastuu Tämän lain mukaista tehtävää suorittavan henkilön aiheuttamasta vahingosta vastaa valtio sen mukaan kuin vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 18 ja 19 §:ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen harjoitukseen osallistuvan korvausvastuuseen hänen suorittaessaan tämän lain mukaista tehtävää sovelletaan vahingonkorvauslain 4 luvun säännöksiä asevelvollisen korvausvastuusta. 9 luku Ilmaisukielto, viestinnän välittäjää, datakeskuspalvelun tarjoajaa ja tiedonsiirtäjää koskevat velvollisuudet ja oikeudet sekä tietojen käyttö ja saanti 96 § Viestinnän välittäjän ja datakeskuspalvelun tarjoajan avustamisvelvollisuus Viestinnän välittäjän ja kyberturvallisuuslain (124/2025) 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun datakeskuspalvelun tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä viestintäverkkoon tai datakeskuspalveluun telekuuntelun, televalvonnan ja valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun edellyttämät kytkennät sekä annettava sotilastiedusteluviranomaisen käyttöön telekuuntelun toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot, välineet ja henkilöstö. Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa sotilastiedusteluviranomainen toteuttaa telekuuntelua, televalvontaa taikka viestintäverkkoon tai datakeskuspalveluun kohdistuvaa valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua teknisellä laitteella. Viestinnän välittäjän ja datakeskuspalvelun tarjoajan on lisäksi annettava tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen käyttöön hallussaan olevat teknisen seurannan toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot. Sotilastiedusteluviranomaisella sekä toimenpiteen suorittajalla ja avustavalla henkilöstöllä on oikeus telekuuntelua ja viestintäverkkoon kohdistuvaa valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua varten tarpeellisen yhteyden kytkemiseksi päästä myös muihin kuin viestinnän välittäjän tai datakeskuspalvelun tarjoajan hallinnassa oleviin tiloihin, ei kuitenkaan vakituiseen asumiseen käytettyihin tiloihin. Toimenpiteestä päättää tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies. 97 § Tiedonsiirtäjän velvollisuus myötävaikuttaa tietoliikennetiedustelun edellyttämän liityntäpisteen rakentamiseen ja ylläpitämiseen Jos 1 momentissa tarkoitettua liityntäpistettä ei voida toteuttaa tiedonsiirtäjän myötävaikutuksella tai jos se on välttämätöntä tiedustelun suojaamiseksi, Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella on oikeus toteuttaa liityntäpiste tiedonsiirtäjän hallinnoimaan viestintäverkon osaan. Jollei tiedustelun suojaaminen muuta edellytä, tiedonsiirtäjän tulee mahdollisuuksien mukaan olla paikalla tietoliikennetiedustelun edellyttämää liityntäpistettä toteutettaessa. 99 § Korvaus viestinnän välittäjälle ja datakeskuspalvelun tarjoajalle Viestinnän välittäjällä ja datakeskuspalvelun tarjoajalla on oikeus saada valtion varoista korvaus 96 §:ssä tarkoitetusta sotilastiedusteluviranomaisen avustamisesta ja tietojen antamisesta aiheutuneista välittömistä kustannuksista siten kuin sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 299 §:ssä säädetään. Korvauksen maksamisesta päättää toimenpiteen suorittanut sotilastiedusteluviranomainen. 101 § Muutoksenhaku korvauspäätökseen Viestinnän välittäjälle, datakeskuspalvelun tarjoajalle tai tiedonsiirtäjälle annettuun korvauspäätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Hallinto-oikeuden on varattava Liikenne- ja viestintävirastolle tilaisuus tulla kuulluksi. 104 § Tietojen saanti yksityiseltä yhteisöltä Jos tiedot ovat tarpeen tiedustelutehtävän suorittamiseksi, sotilastiedusteluviranomaisella on yksittäistapauksessa oikeus pyynnöstä saada viestinnän välittäjältä tai datakeskuspalvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleosoitteesta, jota ei mainita julkisessa luettelossa, tai teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöivät tai palvelun käyttäjän tai tilaajan tunnistamiseksi tarpeelliset tiedot. Sotilastiedusteluviranomaisella on vastaava oikeus saada postitoimintaa harjoittavalta yhteisöltä jakeluosoitetietoja. Sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetut tiedot viipymättä ja maksutta, jollei laissa toisin säädetä. 111 § Tallenteiden tutkiminen Tiedustelumenetelmien käytössä kertyneitä tallenteita saa tutkia vain tuomioistuin ja pääesikunnan tiedustelupäällikkö, sotilastiedusteluviranomaisen tehtävään määrätty virkamies taikka tiedusteluvalvontavaltuutettu tai hänen määräämänsä virkamies. Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen määräyksestä tai tuomioistuimen osoituksen mukaan tallennetta saa tutkia myös muu kuin edellä tarkoitettu sotilastiedusteluviranomaisen virkamies, asiantuntija tai muu henkilö, jota käytetään apuna tiedonhankintaa toteutettaessa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 2. Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 b § Tiedonhankinta yleisesti saatavilla olevista lähteistä Puolustusvoimat voi hankkia ja käsitellä tehtäviensä suorittamiseksi tietoa yleisesti saatavilla olevista lähteistä. Puolustusvoimilla on oikeus käyttää teknisiä laitteita, menetelmiä tai ohjelmistoja tiedon hakemiseen ja tallentamiseen 1 momentissa tarkoitetusta lähteestä. Puolustusvoimat saa käyttää 1 momentissa tarkoitetun tiedonhankinnan suojaamisessa tehtävän salaamiseksi vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja. Pääesikunta tekee päätöksen niistä Puolustusvoimien hallintoyksiköistä, joilla on oikeus käyttää 3 momentissa tarkoitettua tiedonhankinnan suojaamista. Edellä 4 momentissa tarkoitetun hallintoyksikön päällikkö päättää 3 momentissa tarkoitetusta tiedonhankinnan suojaamisesta. 8 c § Yleisesti saatavilla olevista lähteistä hankitun tiedon hävittäminen Edellä 8 b §:ssä tarkoitetussa tiedonhankinnassa saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita Puolustusvoimien tehtävien suorittamiseksi. Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa (332/2019). 36 a § Viran haettavaksi julistaminen Täytettäessä hakumenettelyssä muuta kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettua virkaa tai virkasuhdetta Puolustusvoimat voi jättää ilmoittamatta virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden nimet sekä nimitetyn nimen muille hakijoille, jos haettavan tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Viran tai virkasuhteen täyttämisestä on kuitenkin ilmoitettava hakijoille ja nimityspäätöksessä on mainittava täytettävänä ollut virka tai virkasuhde, päätöksen tehnyt viranomainen sekä nimityspäivä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 3. Laki rikoslain 17 luvun 7 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 § Valtionrajarikos Valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista, joka 1 momentissa tarkoitetun teon johdosta käännytetään tai karkotetaan maasta, eikä ulkomaalaista, joka pakolaisuuden perusteella hakee turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomessa. Valtionrajarikoksesta ei tuomita myöskään ulkomaalaista, joka on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun teon sen vuoksi, että hän on ollut 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä tarkoitetun ihmiskaupan kohteena tai joka on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun teon sotilastiedustelusta annetun lain 78 a §:n 3 momentin perusteella. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 4. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain 71 d §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 71 d § Oikeus luovuttaa tietoja suojelupoliisille ja sotilastiedusteluviranomaiselle Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä tietoja suojelupoliisille, jos tiedot ovat välttämättömiä suojelupoliisin toimialaan kuuluvien rikosten ennalta estämiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta sekä sotilastiedusteluviranomaiselle, jos tiedot ovat välttämättömiä sotilastiedusteluviranomaisen tiedustelutehtävän kannalta. Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä oma-aloitteisesti suojelupoliisille tai sotilastiedusteluviranomaiselle Finanssivalvonnan hallussa olevia tietoja liittyen rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen, pakotesääntelyn kiertämiseen tai muihin epätavallisiin liiketoimiin liittyvistä järjestelyistä, joilla varoja siirretään kolmansiin maihin ja toimilla epäillään vaarannettavan kansallista turvallisuutta, jos tiedot ovat tarpeellisia suojelupoliisin toimialaan kuuluvien rikosten ennalta estämiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta taikka jos tiedot ovat tarpeellisia sotilastiedusteluviranomaisen toimialaan kuuluvan tiedustelutehtävän kannalta. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä 71 §:n 5 momentissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 5. Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 6 § Velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitus Velvoitteidenhoitoselvitys laaditaan tukemaan: 40) rahapelilain (10/2026) 10 §:ssä säädetyn luotettavuuden ja sopivuuden selvittämistä; 41) sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019) tarkoitettua sotilastiedustelua. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 6. Laki tuloverolain 92 b §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 92 b § Todistelupalkkiot, vihjepalkkiot ja tietolähdetoiminnasta maksettavat palkkiot Veronalaista tuloa eivät ole: 3) viranomaisen maksama palkkio sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019) ja poliisilaissa (872/2011) tarkoitetulle tietolähteelle tiedustelutehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen hankkimisesta tai tiedusteluviranomaisen avustamisesta sekä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (108/2018) tarkoitetulle tietolähteelle rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen hankkimisesta. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 7. Laki rajavartiolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisätään 3 § Rajavartiolaitoksen tehtävät Rajavartiolaitos suorittaa poliisi- ja tullitehtäviä ja etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviä sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen ja sotilastiedusteluun. Rajavartiolaitoksen tehtävistä meripelastustoimen alalla säädetään meripelastuslaissa. 25 a § Rajavartiolaitoksen osallistuminen sotilastiedusteluun Rajavartiolaitos osallistuu sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä sotilastiedusteluun hankkimalla tietoja ja tekemällä toimenpiteitä sotilastiedusteluviranomaisten tiedustelutehtävien tukemiseksi. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksista sotilastiedusteluun osallistumisessa säädetään sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019). Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 8. Laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain 32 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 32 § Henkilötietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle Rajavartiolaitos saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä 15 b §:ssä tarkoitettuja tietoja Puolustusvoimille sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019) säädettyjä tehtäviä varten. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 9. Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 37 a § Sotilastiedusteluviranomaisen oikeus ylläpitää henkilörekisteriään Jos rekisterinpitäjälle on muualla laissa säädetty oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilö teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona henkilö kuin kun Jos tietojen käsittelyn alkuperäiseksi tai muuksi kuin alkuperäiseksi käyttötarkoitukseksi on säädetty maanpuolustus tai kansallinen turvallisuus, sotilastiedusteluviranomaisella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus verrata tietojärjestelmässään toisesta tietojärjestelmästä kerättyä tietojoukkoa, jos menettely on välttämätön tietojen käsittelyn mahdollistamiseksi korkean tietoturvatason tietojärjestelmässä. Tietojoukko on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun tarve vertailulle on päättynyt. Vertaamista varten kerättävät tiedot on pidettävä erillään muista sotilastiedusteluviranomaisen käsittelemistä tiedoista. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Valiokunnan lausumaehdotukset 1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto turvaa tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssit kasvavien siviili- ja sotilastiedustelun tehtävien ja tiivistyvän kansainvälisen yhteistyön edellyttämälle tasolle. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi lain toimeenpanoa ja vaikuttavuutta kiinnittäen erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, lain soveltamisen oikeasuhtaisuuteen, yhdenvertaisuuteen sekä yksilöiden oikeusturvaan. Valtioneuvoston tulee antaa puolustusvaliokunnalle selvitys edellä mainituista asioista vuoden 2028 loppuun mennessä. Helsingissä 17.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Heikki Autto kok varapuheenjohtaja Mikko Savola kesk jäsen Otto Andersson r jäsen Miko Bergbom ps jäsen Timo Furuholm vas jäsen Hanna Holopainen vihr jäsen Tomi Immonen ps jäsen Riitta Kaarisalo sd jäsen Mika Kari sd jäsen Pauli Kiuru kok jäsen Jarno Limnell kok (osittain) jäsen Tomi Immonen ps jäsen Juha Mäenpää ps (osittain) jäsen Hanna Räsänen kesk jäsen Paula Werning sd Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Heikki Savola Vastalause Perustelut En kannata hallituksen esityksessä sotilastiedustelulakiin esitettyjä muutoksia siltä osin kuin kyse on tietoliikennetiedustelua koskevan ilmoitusvelvollisuuden poistamisesta, kansainvälistä yhteistyötä koskevan toimivaltarajauksen poistamisesta sekä telekuuntelun mahdollistamisesta kiiretilanteessa ilman tuomioistuimen lupaa. Muilta osin yhdyn valiokunnan mietintöön. Tietoliikennetiedustelua koskeva ilmoitusvelvollisuus Esityksessä ehdotetaan sotilastiedustelulain 89 §:n muuttamista ja uusien 89 a ja 89 b §:ien lisäämistä lakiin siten, että laissa luovuttaisiin velvollisuudesta jälkikäteen ilmoittaa kohteelle muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta silloin, kun käsittelyssä on manuaalisesti selvitetty tietoliikennetiedustelun suorittamisen hetkellä Suomessa olevan henkilön luottamuksellisen viestin tunnistamistiedot tai sisältö. Lähtökohtainen ilmoitusvelvollisuus säilyisi vain asianajajia ja oikeudenkäyntiavustajia, lääkäreitä, toimittajia ja pappeja koskevia todistamiskieltoja koskevissa erityistilanteissa, joskin tällainen tieto tulisi lain mukaan myös hävittää, jolloin ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään olisi. Muutos on merkittävä tiedustelun kohteen oikeusturvan kannalta. Tietoliikennetiedustelu puuttuu voimakkaasti jokaiselle kuuluvaan luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Tietoliikennetiedustelulle on myös luonteenomaista se, että menetelmän kohteeksi joutuu väistämättä myös sivullisten viestintää ja sellaista viestintää, jolla ei ole tiedustelun oikeiden kohteiden kannalta merkitystä. Vaikka nykyisinkin ilmoitusta voidaan erikseen säädetyin edellytyksin lykätä tai se voidaan jättää tekemättä, on ilmoitusvelvollisuus periaatteellisena lähtökohtana tärkeä. Perustuslakivaliokunta totesi tiedustelulakien säätämisen yhteydessä lähtökohtana sekä perustuslain että Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU-oikeuden kannalta olevan, että tiedustelumenetelmän käytöstä ilmoitetaan mahdollisimman pian asianosaiselle ja että poikkeukset tähän lähtökohtaan rajoittuvat vain soveltamisedellytyksiltään hyvin tiukasti määriteltyihin tilanteisiin. Valiokunnan näkemyksen mukaan salaisten tiedustelumenetelmien käyttöön liittyvää ilmoittamisvelvollisuutta oli syytä pitää keskeisenä osana tällaisten menettelyjen oikeussuojatakeita. Perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella ilmoitusvelvollisuutta myös laajennettiin hallituksen alun perin esittämästä. Valiokunta piti välttämättömänä, että ilmoittamisvelvollisuus ulotetaan paitsi tilanteisiin, joissa luottamuksellisen viestin sisältö on selvitetty manuaalisesti, myös viestin tunnistamistietoihin kohdistuvaan manuaaliseen käsittelyyn. Tällaisen muutoksen tekeminen oli tiedustelulakeja alun perin säädettäessä edellytyksenä lain käsittelylle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. ( PeVL 36/2018 vp Nyt käsiteltävästä esityksestä antamassaankin lausunnossa perustuslakivaliokunta on todennut, että sen käsityksen mukaan voimassa olevan lain mukainen ilmoitusvelvollisuus voisi sinänsä turvata tiedustelumenetelmän kohteen oikeusturvaa paremmin kuin tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain säännökset tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävästä kantelusta tai tutkimispyynnöstä. Kuten perustuslakivaliokunta huomauttaa, sanottujen oikeusturvakeinojen käyttäminen edellyttää, että henkilö on tietoinen häneen kohdistetusta tiedustelumenetelmästä tai epäilee sen käyttöä. Jos tiedusteluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa tiedustelumenetelmän käytöstä sen kohteelle, tietoisuus lähtökohtaisesti kattaa tai sen ainakin pitäisi kattaa kaikki tiedustelumenetelmän käytön kohteeksi joutuneet, jolloin oikeusturva toteutuu laajemmin. ( PeVL 62/2026 vp PeVM 4/2018 vp Tiedusteluvalvontavaltuutetulle on toistaiseksi tehty tutkimispyyntöjä vuosina 2019—2025 vuosittain 7—20 kappaletta. Tutkittavaksi otettuja kanteluita on ollut koko toiminnan aikana kaksi kappaletta. (Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2025, K 16/2026 vp Hallituksen esityksen omankin vaikutusarvion mukaan ”ihmisten halukkuus tehdä tutkimispyyntöjä ja kanteluita pysyy ennallaan” (HE s. 91). Tämä arviokin kumoaa esityksen oman väitteen korvaavien oikeussuojakeinojen riittävyydestä. Jotta tutkimispyyntö tai kantelu voisi tosiasiassa korvata poistettavan ilmoitusvelvollisuuden, kohteen tulisi jollain muulla tavoin saada tieto tai epäily itseensä kohdistuneesta tiedustelutoimenpiteestä, eli juuri se tieto, jonka hankkiminen ilmoitusvelvollisuuden poistaminen tekee vaikeammaksi. Jos ilmoitusvelvollisuuden poistaminen ei kuitenkaan esityksen oman arvion mukaan lisää tai vähennä tutkimispyyntöjen ja kanteluiden määrää, tämä viittaa siihen, ettei ilmoitusvelvollisuudella ja korvaaviksi tarkoitetuilla keinoilla ole todellisuudessa sellaista korvaussuhdetta, jota esityksessä oletetaan. Kohteet, jotka tekevät tutkimispyyntöjä, tekevät niitä muista syistä kuin ilmoituksen saamisesta, eivätkä ne kohteet, jotka olisivat saaneet ilmoituksen, näytä korvaavan tätä tietoa tutkimispyynnöin tai kanteluin. Myös perustuslakivaliokunta viittaa tähän ristiriitaan esityksestä antamassaan lausunnossa ( PeVL 62/2026 vp Katson, että ilmoitusvelvollisuutta ei tulisi poistaa vaan laki tulisi tältä osin pysyttää nykyisellään. Estän ilmoitusvelvollisuutta koskevien muutosehdotusten poistamista esityksestä. Kansainvälinen yhteistyö Esityksessä ehdotetaan sotilastiedustelulain 20 §:n 3 momenttia muutettavaksi siten, että ulkomaisella toimivaltaisella virkamiehellä olisi pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä oikeus Suomen alueella sotilastiedusteluviranomaisen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa ja tämän ohjauksessa ja valvonnassa oikeus osallistua Suomen alueella tiedustelumenetelmän käyttöön. Voimassa olevan lain mukaan ulkomaisella virkamiehellä on oikeus käyttää Suomen alueella vain säännöksessä nimenomaisesti säädettyjä tiedustelumenetelmiä. Kyseisen rajauksen poiston myötä ulkomainen toimivaltainen viranomainen voisi osallistua minkä tahansa tiedustelumenetelmän käyttöön yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa. Säännöstä alun perin säädettäessä tarkoituksena oli, että ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen oikeus käyttää Suomen alueella tiettyjä tiedustelumenetelmiä on rajattu sellaisiin tiedustelumenetelmiin, jotka merkitsevät vain vähäistä puuttumista perusoikeuksiin ja joilla ei kajota luottamuksellisen viestin salai-suuteen ( HE 203/2017 vp Nyt poistettavaksi esitetty rajaus on ollut voimassa olevan sääntelyn hyväksyttävyyden kannalta keskeinen peruste. Katson, että toimivaltuuskohtaisen rajauksen poistamiselle ja siten ulkomaisen viranomaisen mahdollisen roolin huomattavalle laajentamiselle Suomessa tapahtuvassa tiedustelutoiminnassa ei ole esitetty riittäviä perusteluita. Puolustusvaliokunta ehdottaa kansainvälistä yhteistyötä koskevaa sotilastiedustelulain 20 §:ää täydennettäväksi siten, että säännöksestä käy selkeästi ilmi ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen osallistumisen sijasta tämän avustava rooli sekä maininnalla siitä, että ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen on toimittava yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa tämän ohjauksessa ja valvonnassa. Osallistuminen tallenteiden tutkimiseen avustavassa roolissa otetaan säännöksessä nimenomaisesti huomioon. Valiokunta ehdottaa säännöstä täydennettäväksi myös siten, että ulkomainen virkamies voisi yhteistyön yhteydessä osallistua myös tiedustelumenetelmien käytössä kertyneiden tallenteiden tutkimiseen. Katson, että mietinnössä esitetyistä täsmennyksistä huolimatta ulkomaisen viranomaisen osallistumista tiedustelumenetelmien käyttöön Suomessa on perusteltua jatkossakin rajata myös rajauksella tiettyihin menetelmiin. Myöskään ulkomaisen viranomaisen osallistumista tiedustelumenetelmien käytössä kertyneiden tallenteiden tutkimiseen ei ole perusteltua mahdollistaa. Esitän, että kansainvälistä yhteistyötä koskevaan säännökseen sisällytetään nykyistä lakia vastaava viittaus tiettyihin sotilastiedustelulain pykäliin ja niissä säädettyihin tiedustelumenetelmiin. Telekuuntelun kiirepäätöksenteko Esityksessä ehdotetaan, että sotilastiedustelulain 36 §:n 1 momenttiin lisätään mahdollisuus telekuuntelun aloittamiseen sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kiirepäätöksellä vastaavasti, kuin on säädetty esimerkiksi televalvonnasta lain 38 §:n 1 momentissa. Ehdotuksen mukaan, jos telekuuntelua tai tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta koskeva asia ei siedä viivytystä, tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies saisi päättää televalvonnasta (ilmeisesti tässä on tarkoitettu telekuuntelua) siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan vaatimuksen. Asia olisi saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua keinon käytön aloittamisesta. Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt ehdotettua toimivaltuutta ongelmattomana, vaikka onkin päätynyt nyt poikkeuksellisesti tässä sääntely-yhteydessä pitämään ehdotusta mahdollisena ( PeVL 62/2026 vp PeVL 66/2010 vp PeVL 36/2002 vp Ehdotus on lisätty hallituksen esitykseen vasta lausuntokierroksen jälkeen, ja sen perustelut hallituksen esityksessä ovat silmiinpistävän ohuet. Hallituksen esityksessä lähinnä selostetaan esityksen sisältöä sen sijaan että osoitettaisiin, miksi muutos olisi perusteltu. Esityksen perusteluissa on myös erikoisia virheitä, kun telekuuntelun sijaan viitataan paikoin televalvontaan tai tekniseen laitetarkkailuun, ilmeisesti koska perustelutekstiä on lausuntokierroksen jälkeen kopioitu toisaalta. Perustelujen virheiden lisäksi jopa itse hallituksen esityksen pykälätekstissä viitataan televalvontaan, vaikka tarkoituksena olisi mitä ilmeisimmin telekuuntelun salliminen. Ehdotuksessa on kyse merkittävästä voimassa olevan telekuuntelutoimivaltuuden laajentamisesta. Telekuuntelu eroaa televalvonnasta, jossa kiirepäätös on nykyisin mahdollinen, siten, että telekuuntelussa toimenpiteen kohteena eli kuunneltavana tai seurattavana on suoraan puhelun tai muun viestin sisältö. Siten telekuuntelu puuttuu erityisen voimakkaasti luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Nyt sotilastiedusteluun ehdotettava telekuuntelu viranomaisen omalla kiirepäätöksellä ei ole mahdollista esimerkiksi pakkokeinolain 10 luvun 5 §:n eikä poliisilain 5 luvun 7 §:n mukaan, vaan rikoksen selvittämis- ja estämisvaiheen osalta telekuuntelusta päättää aina tuomioistuin. Helsingin käräjäoikeus, joka käsittelee tiedustelumenetelmää koskevat lupa-asiat, päivystää jatkuvasti, ja istunto voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnosta säädetään. Ottaen huomioon telekuuntelun luonteen syvästi perusoikeuksiin puuttuvana toimivaltuutena, tuomioistuimen harjoittaman ennakkovalvonnan merkityksen tiedustelun oikeusturvatakeiden ja siten yleisen hyväksyttävyyden kannalta sekä sen, että käytännössä tuomioistuimen päätöksenteko voidaan mahdollistaa nopeasti myös kiireellisissä tilanteissa, katson, että ehdotus telekuuntelun mahdollistamisesta viranomaisen omalla kiirepäätöksellä ilman tuomioistuimen lupaa tulisi poistaa esityksestä. Ehdotus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että 2.–9. lakiehdotus hyväksytään mietinnön mukaisina ja että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin mietinnön mukaisena, paitsi 20 § muutettuna ja 36 § 1 momentti, 89, 89 a sekä 89 b § poistetaan. (Vastalauseen muutosehdotukset) Vastalauseen muutosehdotukset 1. Laki sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan muutetaan 36 §:n 1 momentti, 89, lisätään , ja , 89 a ja 89 b § 20 § Kansainvälinen yhteistyö Ulkomaisella toimivaltaisella virkamiehellä on Pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä oikeus Suomen alueella sotilastiedusteluviranomaisen tehtävien hoitamiseksi avustaa sotilastiedusteluviranomaista osallistumalla 22, 24, 43, 47, 51, 60 ja 66 §:ssä tarkoitettujen sekä tiedustelumenetelmien käytössä kertyneiden tallenteiden tutkimiseen Helsingissä 17.11.2026 Timo Furuholm vas
Valiokunnan mietintö PuVM 6 2026 vp HE 104/2026 vp Puolustusvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 104/2026 vp Lausunto Asiasta on annettu seuraava lausunto: perustuslakivaliokunta PeVL 62/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen puolustusministeriö neuvotteleva virkamies Juhani Karjomaa puolustusministeriö lainsäädäntöneuvos Niklas Vainio oikeusministeriö neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski sisäministeriö yksikön johtaja Timo Kievari liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelija Maiju Vertanen liikenne- ja viestintäministeriö oikeuskansleri Janne Salminen Oikeuskanslerinvirasto tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen tiedusteluvalvontavaltuutetun toimisto tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen Pääesikunta sotilaslakimies Tatu Kemiläinen Pääesikunta ylitarkastaja Sami Piispanen tietosuojavaltuutetun toimisto esittelijäneuvos Mikko Eteläpää eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia poliisitarkastaja Jari Yli-Pelkonen Poliisihallitus käräjätuomari Jussi Leskinen Helsingin käräjäoikeus rikostorjuntayksikön päällikkö, komentaja Juho Vanhatalo Rajavartiolaitos päälakimies Jan Sjöblom suojelupoliisi apulaisosastopäällikkö Teemu Karnio Puolustusvoimat Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Rajavartiolaitos tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen Pääesikunta Elinkeinoelämän keskusliitto ry FiCom ry Finnish Information Security Cluster — Kyberala ry Reserviläisliitto ry Suomen Reserviupseeriliitto ry Upseeriliitto ry HALLITUKSEN ESITYS Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilastiedustelusta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia, rajavartiolakia ja rikoslakia sekä viittä muuta lakia. Sotilastiedustelusta annetun lain tietoliikennetiedustelua koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoliikennetiedustelussa kyetään paremmin määrittämään hakuehtoja tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi. Sotilastiedusteluviranomaiselle mahdollistettaisiin teknisten tietojen käsittely viestintäverkon osan sekä tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi. Tietoliikennetiedustelusta poistettaisiin kielto käyttää viestin sisältöön meneviä hakuehtoja sekä kielto käyttää Suomessa olevaa tai oletettavasti olevaa telepäätelaitetta tai -osoitetta hakuehtona. Esityksessä ehdotetaan, että muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta ilmoittamisesta luovuttaisiin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uudesta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta, jonka avulla voitaisiin hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan hyödynnettävän tietojärjestelmän toiminnasta Suomessa. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan säädettäväksi toimivalta avustaa sotilastiedusteluviranomaista ja suorittaa tiettyjä yksittäisiä tiettyjen tiedustelumenetelmien käyttöön liittyviä toimenpiteitä sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä. Lisäksi sotilastiedusteluviranomaisen ulkopuoliselle henkilölle mahdollistettaisiin rajatuissa tilanteissa sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa toimiminen. Sotilastiedusteluviranomaisen ja eräiden muiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa esitetään laajennettavaksi velvoitteidenhoitoselvitysten laatimiseksi ja tilanteissa, joissa tietojen saaminen olisi välttämätöntä tiedustelutehtävän suorittamiseksi. Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi yksittäisiä säädöshuoltoon liittyviä muutoksia sekä käytännön tiedustelutoiminnassa havaituista tarkennustarpeista johtuvia muutoksia. Puolustusvoimista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset tiedonhankinnasta yleisesti saatavilla olevista lähteistä ja peitteen käyttämisestä tällaisessa tiedonhankinnassa. Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksia tiedustelulainsäädännön kehittämisestä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Esityksen tausta ja tavoitteet (1) PuVM 9/2018 vp HE 203/2017 vp (2) (3) (4) VNS 11/2021 vp HaVM 35/2022 vp EK 70/2022 vp (5) (6) (7) (8) (9) (10) (11) (12) PeVL 62/2026 vp Turvallisuus- ja kybertoimintaympäristön muutos (13) (14) (15) (16) (17) (18) (19) (20) (21) (22) Perustuslakivaliokunnan yleisiä huomioita esityksestä (23) PeVL 62/2026 vp (24) PeVL 36/2018 vp PeVM 4/2018 vp (25) (26) (27) Ilmoitusvelvollisuus (28) (29) (30) (31) (32) (33) (34) (35) (36) (37) (38) Telekuuntelusta ja muusta vastaavasta tietojen hankkimisesta päättäminen (39) (40) (41) (42) (43) (44) (45) (46) Toimenpiteen kohteena olevista laitteista tehtävästä päätöksestä ilmoittaminen tiedusteluvalvontavaltuutetulle (47) (48) Tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssien turvaamisen välttämättömyys (49) (50) (51) (52) (53) (54) VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Laki sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta 18 a §. Yhteistoiminta Rajavartiolaitoksen kanssa. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan toimivaltuutta suorittaa tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen pyynnöstä sotilastiedustelulain 22, 26, 28, 30, 32, 41, 42, 54 ja 56 §:ssä säädetyn yksittäisen toimenpiteen. Kysymys on siten tarkkailusta ja suunnitelmallisesta tarkkailusta, teknisestä kuuntelusta, teknisestä katselusta, teknisestä seurannasta, teknisestä laitetarkkailusta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisesta, laitteen sekä menetelmän tai ohjelmiston asentamisesta ja poisottamisesta sekä paikkatiedustelusta ja jäljentämisestä. Perustuslain 10 §:n muuttamista koskevassa mietinnössään perustuslakivaliokunta totesi korostavansa säännöksen soveltamisrajoituksena muun muassa sitä, että tiedonhankinta kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta voidaan säännöksen perusteella osoittaa vain kansallisesta turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten (suojelupoliisi, pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos) tehtäväksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei Rajavartiolaitosta mainita perustuslain 10 §:n 4 momentin esitöissä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan nyt Rajavartiolaitokselle ehdotettavista toimivaltuuksista ainakin tekninen kuuntelu, tekninen laitetarkkailu ja jäljentäminen voivat kohdistua luottamukselliseen viestiin, jota perustuslain 10 §:n 4 momentin erityinen lakivaraus suojaa juuri kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan tiedonhankinnassa. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 10 §:n 4 momentin soveltamisalarajauksen vuoksi ei ole mahdollista säätää Rajavartiolaitokselle kaikkia nyt ehdotettuja toimivaltuuksia. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettua 18 a §:ää tulee rajata. Säännösehdotusta voidaan rajata joko siten, että Rajavartiolaitokselle ehdotettu toimivaltuus rajataan koskemaan vain niitä mainituista toimenpiteistä, jotka eivät voi kohdistua luottamukselliseen viestiin (esimerkiksi tarkkailua, suunnitelmallista tarkkailua, teknistä seurantaa, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista ja paikkatiedustelua), taikka siten, että teknisen kuuntelun, teknisen laitetarkkailun ja jäljentämisen osalta itse toimenpiteen suorittaa aina sotilastiedusteluviranomaisen oma virkamies Rajavartiolaitoksen antaessa ainoastaan esimerkiksi logistista tai teknistä tukea. Puolustusvaliokunnan on muutettava sääntelyä tältä osin. Perustuslakivaliokunta toteaa lisäksi lausunnossaan, että säätämisjärjestysperusteluissa on todettu (s. 211), että koska vastuu 18 a §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on sotilastiedusteluviranomaisella, toimenpiteisiin kohdistuu vahvaa valvontaa. Kun tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo kaikkea tiedustelutoimintaa, perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan myös ehdotuksessa tarkoitetut tiedustelumenetelmien käyttöön liittyvät Rajavartiolaitoksen suorittamat yksittäiset toimenpiteet kuulunevat hänen valvontavaltaansa. Ehdotuksen säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 127) on kuitenkin todettu, että ”Rajavartiolaitoksen toimenpiteissä ei olisi kyse tiedustelutoiminnasta”, sillä toimenpiteellä saatujen tietojen käsittely ja analysointi on aina sotilastiedusteluviranomaisella. Toiminta tapahtuu sotilastiedusteluviranomaisen toimivallassa, ohjauksessa ja valvonnassa. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetussa säännöksessä tulee avata ja rajata yksittäisen toimenpiteen sisältöä, säännellä luottamuksellisen viestin käsittelyä ja ottaa kantaa tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivaltaan valvoa ehdotuksen mukaisia Rajavartiolaitoksen suorittamia toimenpiteitä. Puolustusvaliokunnan on syytä täsmentää sääntelyä tältä osin. Puolustusvaliokunta toteaa, että yksittäisellä toimenpiteellä tarkoitetaan säännöksessä tiedustelumenetelmän toimeenpanoon liittyvää konkreettista, lyhytaikaista ja rajattua tehtävää. Toimenpiteen on oltava ennalta yksilöitävissä ajallisesti, alueellisesti, kohteeltaan ja sisällöltään. Yksittäinen toimenpide voi muodostua teknisestä tai käytännöllisestä osatoimesta, jos ne ovat toimenpiteen toteuttamiseksi välttämättömiä, liittyvät välittömästi tiedustelumenetelmän käyttämiseen ja muodostavat yhden ajallisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Useita toisistaan riippumattomia, eri kohteisiin tai eri ajankohtiin kohdistuvia tehtäviä ei voida pitää yhtenä toimenpiteenä. Puolustusvaliokunta korostaa, että Rajavartiolaitoksella ei ole itsenäistä harkintavaltaa tiedustelumenetelmän käyttämisestä tai kohdentamisesta. Sotilastiedusteluviranomainen päättää tiedustelumenetelmän käytöstä, yksilöi toimenpiteen ja vastaa sen lainmukaisuudesta sekä kohdentamisesta. Rajavartiolaitoksen harkinta rajoittuu sille osoitetun tehtävän käytännön toteuttamiseen lain, sotilastiedusteluviranomaisen pyynnön sekä annettujen määräysten ja rajoitusten rajoissa. Valiokunta korostaa, että Rajavartiolaitosta koskevat tehtävien laajennukset tulee huomioida ohjeistuksessa, koulutuksessa sekä sisäisessä ja ulkoisessa valvonnassa. Valiokunta korostaa valvonnan osalta myös tehokkaan valvonnan mahdollistavaa riittävää dokumentointia ja valvonnan riittävää resursointia. Valiokunta huomauttaa, että sotilastiedustelun valvonnasta annettua valtioneuvoston asetusta, joka koskee muun muassa pöytäkirjaamista, on muutettava joka tapauksessa. Asetuksessa tulee tarkemmin ottaa kantaa myös seikkoihin, joita Rajavartiolaitoksen suorittamien toimenpiteiden osalta on kirjattava. Tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivallan osalta valiokunta toteaa, että valtuutetun toimivalta kattaa jo nykyisellään myös tiedusteluviranomaisen ulkopuoliset toimijat, jos kyse on tiedustelutoiminnasta. Tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 8 §:n mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot. Tiedonsaantioikeus kattaa näin ollen myös Rajavartiolaitoksen. Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla valvoa tiedustelumenetelmien ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta sotilastiedusteluviranomaisissa. Ehdotetussa 18 a §:ssä tarkoitettu yhteistoiminta on osa sotilastiedusteluviranomaisen tiedustelutoimintaa. Rajavartiolaitos suorittaa toimenpiteen sotilastiedusteluviranomaisen päätöksen ja pyynnön perusteella sekä tämän ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sotilastiedusteluviranomainen vastaa toimenpiteen lainmukaisuudesta ja kohdentamisesta sekä toimenpiteellä saatujen tietojen käsittelystä. Yhteistoiminta kuuluu siten ilman erillistä säännöstä tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonnan piiriin osana sotilastiedusteluviranomaiseen kohdistuvaa valvontaa. Valiokunta katsoo, että tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta kohdistuu ensisijaisesti sotilastiedusteluviranomaisen päätöksentekoon, Rajavartiolaitokselle esitettyyn pyyntöön, toimenpiteen edellytyksiin ja kohdentamiseen sekä sotilastiedusteluviranomaisen toteuttamaan ohjaukseen, valvontaan ja tietojen käsittelyyn. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esityksessä on virheellisesti todettu 18 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että Rajavartiolaitoksen suorittamissa toimenpiteissä ei ole kyse tiedustelutoiminnasta. Valiokunnan käsityksen mukaan kyse on tiedustelutoiminnasta. Saadun selvityksen mukaan perusteluissa on tarkoitettu sitä, että kyse ei ole tiedusteluviranomaisena toimimisesta, kun tiedusteluviranomaisen ulkopuolinen taho suorittaa toimenpiteen. Edellä todettuun viitaten puolustusvaliokunta ehdottaa, että ne Rajavartiolaitoksen toimenpiteet, jotka kuuluvat perustuslain 10 §:n 4 momentin soveltamisalaan, poistetaan säännöksestä (26 §, 32 § ja 56 §). Valiokunta ehdottaa 1 momenttiin myös lisättäväksi, että toimenpiteen on oltava ajallisesti, alueellisesti, kohteelta ja sisällöllisesti yksilöity. Valiokunta ehdottaa myös pykälään lisättäväksi uuden 2 momentin sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksesta ja valvonnasta Rajavartiolaitokselle sekä toimenpiteiden kohdentamisesta ja valvonnasta. Tällöin pykälän 2—4 momentit siirtyvät 3—5 momentiksi. 20 §. Kansainvälinen yhteistyö. Säännösehdotuksen mukaan ulkomainen virkamies voi osallistua minkä tahansa tiedustelumenetelmän käyttöön Suomen alueella, kun voimassa olevan lain mukaan hän voi käyttää vain lain 22, 24, 43, 47, 51, 60 ja 66 §:ssä tarkoitettuja tiedustelumenetelmiä. Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 130) todetaan, että kaikki säännöksen tarkoittamat toimet tapahtuvat sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa. Muutoksen tarkoituksena on perustelujen mukaan varmistaa, että sotilastiedusteluviranomaisen ja ulkomaalaisen tiedustelu- tai turvallisuuspalvelun yhteisoperaation aikana on operaation käytössä kaikki se tekninen ja taktinen osaaminen sekä resurssit, joita ulkomaalaisella tiedustelu- tai turvallisuuspalvelulla on yksittäisen tiedustelumenetelmän toteuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että säännösehdotuksessa käytettyä sanaa ”osallistua” tulee tulkita perusteluissa kuvatulla tavalla siten, että kyse on edelleen Suomen viranomaisia avustavasta roolista. Esityksessä ei ehdoteta ulkomaisen virkamiehen roolia muutettavaksi sellaisella tavalla, että se vaikuttaisi aiemmassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa ( PeVL 36/2018 vp Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että säännöstasolla jää epäselväksi se, miten lakiehdotuksessa ehdotettu osallistuminen suhteutuu tallenteiden tutkimiseen (lain 111 §). Perustuslakivaliokunta toteaa, että puolustusvaliokunnan on syytä harkita sääntelyn täsmentämistä siten, että ulkomaisen viranomaisen oikeus osallistua tallenteiden tutkimiseen Suomen viranomaisia avustavassa roolissa ilmenee suoraan lain tasolla. Puolustusvaliokunta toteaa, että säännöksen tarkoittamassa toiminnassa ei ole kyse ulkomaiselle virkamiehelle annettavasta itsenäisestä toimivallasta. Jo nykyisin laissa on tarkkaan säädetty siitä, että ulkomainen virkamies on velvollinen noudattamaan sotilastiedusteluviranomaisen hänelle antamia määräyksiä, rajoituksia ja ohjeita. Lisäksi tiedustelumenetelmien käyttö perustuu aina lain mukaisessa menettelyssä tehtyyn päätökseen. Lain 20 §:ssä säädettyä täydentää eduskunnan myötävaikutuksella säädetty 21 § ulkomaisen virkamiehen virkavastuusta. Näin ollen ulkomaisen virkamiehen suorittamat toimenpiteet ovat rajattuja ja niitä voidaan rajata. Jos ulkomainen virkamies toimii näiden rajausten vastaisesti, syyllistyy hän lähtökohtaisesti rikoslaissa rikokseksi säädettyyn tekoon. Joka tapauksessa toiminnan ohjaus ja valvonta on aina sotilastiedusteluviranomaisella ja yhteistyö voidaan aina keskeyttää. Tässä yhteydessä valiokunta huomauttaa, että ulko- ja turvallisuuspoliittisesti herkkää toimintaa on aina yhteensovitettava valtioneuvoston tasolla voimassa olevan lain 15 §:n 2 momentin mukaisesti. Asian laadun niin edellyttäessä, asia on valmistelevasti käsiteltävä myös TP-UTVA:ssa. Edellä todettuun viitaten puolustusvaliokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten, että säännöksestä käy selkeästi ilmi ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen osallistumisen sijasta tämän avustava rooli. Osallistuminen tallenteiden tutkimiseen avustavassa roolissa otetaan säännöksessä nimenomaisesti huomioon. Valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi myös maininnalla siitä, että ulkomaisen toimivaltaisen virkamiehen on toimittava yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa tämän ohjauksessa ja valvonnassa. 36 §. Telekuuntelusta ja muusta vastaavasta tietojen hankkimisesta päättäminen. Säännöksessä on virheellisesti käytetty ilmaisua televalvonta. Oikea termi on telekuuntelu. 42 §. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen. Sotilastiedustelulain 42 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä viranomaisen ulkopuolisella henkilöllä on oikeus tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa toteuttaa tiedustelumenetelmän käytön edellyttämä asennus- tai poisottamistoimenpide. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi tai poisottamiseksi ja tiedon siirtämiseksi tilapäisesti käyttää yksityisen tai yhteisön laitetta tai tietojärjestelmää, jos se on välttämätöntä tiedustelumenetelmän käyttämiseksi. Sotilastiedusteluviranomainen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa käytettävälle laitteelle tai tietojärjestelmälle. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen käsityksen mukaan säännösehdotuksen mukaisessa tiedustelumenetelmän käytön edellyttämän asennus- tai poistamistoimenpiteen toteuttamisessa tilassa, johon henkilöllä on pääsy ilman erityisiä lailla annettavia toimivaltuuksia tai viranomaisen myötävaikutusta, ei ole kyse julkisen hallintotehtävän hoitamisesta viranomaisen puolesta tai viranomaisen avustamisesta julkisen hallintotehtävän hoitamisessa. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan säännösehdotuksen mukaisessa tehtävässä on kyse viranomaisen toimivaltuuksien käyttöä mahdollistavista yksityisen tahon tekemistä toimista. Lisäksi kyseiset toimenpiteet liittyvät laissa tarkasti säänneltyjen tiedustelumenetelmien käyttöön. Perustuslakivaliokunnan mukaan säännösperusteisesti tulee kuitenkin varmistua siitä, että asennus- tai poistamistehtävä voidaan antaa vain henkilölle, jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys tehtävän suorittamiseen. Puolustusvaliokunnan on syytä täsmentää lainsäädäntöä tältä osin. Puolustusvaliokunta ehdottaa 42 §:n 2 momenttia muutettavaksi niin, että siihen lisätään uusi virke. Virkkeen mukaan toimenpiteen suorittavalta henkilöltä edellytetään riittävää asiantuntemusta. Asiantuntemuksella tarkoitetaan suoritettavan asennus- tai poisottamistoimenpiteen laatuun, tekniseen vaativuuteen ja riskeihin nähden riittäviä tietoja, taitoja ja käytännön kokemusta. Asiantuntemus voi perustua esimerkiksi koulutukseen, ammattikokemukseen, erityiseen tekniseen osaamiseen tai kohteena olevan laitteen, ohjelmiston tai toimintaympäristön tuntemukseen sekä pääsyyn tiettyyn tilaan. Säännös ei sisällä muodollista kelpoisuusvaatimusta, vaan asiantuntemuksen riittävyys arvioidaan toimenpidekohtaisesti, koska tilanteet ovat moninaisia. Sotilastiedusteluviranomaisen on ennen pyynnön esittämistä varmistuttava henkilön riittävästä asiantuntemuksesta. Asiantuntemus ei anna henkilölle itsenäistä harkintavaltaa tiedustelumenetelmän käyttämisestä, sen kohdentamisesta tai toimenpiteiden laajuudesta. Valiokunta huomauttaa, että säännöksessä ohjauksella ja valvonnalla tarkoitetaan sitä, että sotilastiedusteluviranomainen suunnittelee toimenpiteen, yksilöi kohteen, antaa täsmälliset toimintaohjeet, voi keskeyttää toimenpiteen ja vastaa toimenpiteen lainmukaisuudesta. 46 a §. Yksinomaan tietoverkossa tapahtuva peitetoiminta. Esityksen 1. lakiehdotuksen 46 a §:ssä säädetään yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta. Ehdotetun säännöksen 2 momentin mukaan sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus kohdistaa henkilöön tai henkilöryhmään peitetoimintaa tietoverkossa, jos sillä voidaan perustellusti olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta. Lakiehdotuksen 46 b §:ssä säädetään yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättämisestä. Säännöksen 1 momentin mukaan yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättää tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies. Säännöksen 4 momentissa säädetään niistä seikoista, joita asiaa koskevassa päätöksessä on mainittava. Ehdotettu momentti ei sisällä mainintaa toimivaltuuden kohteena olevasta henkilöstä tai henkilöryhmästä. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että ehdotettu sääntely ei riittävällä tavalla kohdenna tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa, koska sääntelystä ei käy ilmi henkilöryhmään kohdistettavan peitetoiminnan toissijaisuus ja koska tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskevassa päätöksessä ei mainita toiminnan kohteena olevaa henkilöä tai henkilöryhmää. Sääntely vaikuttaa näin mahdollistavan jokseenkin kohdentamattoman tietoverkossa toteutettavan peitetoiminnan, mitä ei voida pitää perusoikeuksiin puuttuvalta sääntelyltä edellytettävän oikeasuhtaisuuden vaatimuksen mukaisena. Perustuslakivaliokunnan mielestä 46 a §:ää tulee täsmentää niin, että siitä käy ilmi henkilöryhmään kohdentamisen toissijaisuus. Puolustusvaliokunta ehdottaa, että 46 a §:n 2 momenttia muutetaan siten, että sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus kohdistaa henkilöön tai, jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä, henkilöryhmään peitetoimintaa yksinomaan tietoverkossa, jos sillä voidaan perustellusti olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta. 62 §. Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotettavan uuden toimivaltuuden keskeinen sisältö ei ilmene säännöksestä. Perustuslakivaliokunta katsoo, että puolustusvaliokunnan on perustuslain 2 §:n 3 momentista johtuvista syistä syytä täsmentää säännöstä siten, että toimivaltuuden sisältö ilmenee laista. Puolustusvaliokunta toteaa, että sotilastiedustelun ensisijaisena tarkoituksena on tiedon hankkiminen ja käsitteleminen, mutta tiedustelutehtävään voi liittyä myös siihen välittömästi liittyviä teknisiä, suojaavia tai turvallisuutta turvaavia toimenpiteitä, joiden välittömänä tarkoituksena ei ole uuden tiedon hankkiminen. Ehdotettu toimivaltuus liittyy vastaavalla tavalla välittömästi jo käynnissä olevaan ulkomaan tietojärjestelmätiedusteluun. Toimenpide voidaan toteuttaa vain siinä tietojärjestelmässä, johon sotilastiedusteluviranomainen on jo päässyt tiedonhankintatarkoituksessa ja jonka muodostama vakava uhka on havaittu tiedustelumenetelmän käytön yhteydessä. Saadun selvityksen mukaan toimivaltuus ei oikeuta hakeutumaan tietojärjestelmään yksinomaan siihen vaikuttamiseksi eikä muodosta yleistä tai itsenäistä kybervaikuttamisen toimivaltuutta. Sen käyttö on sidottu laissa yksilöityihin toimenpiteisiin ja tiukkoihin käyttöedellytyksiin. Valiokunta toteaa, että toimenpiteen on oltava välttämätön vakavan uhkan torjumiseksi ja oikeassa suhteessa sillä tavoiteltavaan päämäärään. Arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti uhkan vakavuus ja sen toteutumisen todennäköisyys, toimenpiteen ennakoitavissa olevat vaikutukset sekä sivullisille ja tietojärjestelmän muulle käytölle aiheutuva vahinko tai haitta. Toimenpide on lisäksi kohdistettava mahdollisimman tarkasti uhkaa aiheuttavaan tietojärjestelmään, sen osaan, toiminnallisuuteen tai tietosisältöön. Saadun selvityksen mukaan tietojen poistaminen voi kohdistua esimerkiksi vakavan uhkan toteuttamiseen käytettävään ohjelmistoon, komentoon, ohjaustietoon tai muuhun tietosisältöön. Poistamisen kohteena voivat olla myös sellaiset Suomesta laittomalla tiedustelutoiminnalla hankitut tiedot, joiden käyttäminen voi aiheuttaa Suomen maanpuolustukselle tai kansalliselle turvallisuudelle säännöksessä tarkoitettua vakavaa uhkaa. Koska poistaminen voi olla vaikutuksiltaan pysyvää, siihen ei sovelleta väliaikaisuusvaatimusta. Poistamisen mahdollinen peruuttamattomuus on kuitenkin otettava korostetusti huomioon toimenpiteen välttämättömyyttä ja suhteellisuutta arvioitaessa, ja poistaminen on rajattava vain siihen tietosisältöön, jonka poistaminen on vakavan uhkan torjumiseksi välttämätöntä. Edellä mainituin perustein puolustusvaliokunta ehdottaa, että 62 §:n 4 momenttia muutetaan siten, että sotilastiedusteluviranomaisella on osana ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua oikeus kansainvälisen oikeuden mukaisesti estää tietoteknisin menetelmin Suomen alueen ulkopuolella olevan tietojärjestelmän käyttö, haitata tai muokata sen toimintaa taikka poistaa tietojärjestelmässä olevia tietoja. Puolustusvaliokunta ehdottaa säännökseen täsmennettäväksi myös, että muun kuin tietojen poistamisen on oltava vaikutuksiltaan väliaikaista. 66 §. Teknisten tietojen käsittely viestintäverkon osan sekä tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi. Esityksen 1. lakiehdotuksen 66 §:ssä ehdotetaan teknisten tietojen käsittelyä koskevan säännöksen muuttamista siten, että säännöksestä poistetaan viestintäverkon tietoliikenteen ja myös välitystietojen keräyksen hetkellisyyttä koskeva rajaus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi momentti, jonka mukaan pykälässä tarkoitettuja teknisiä tietoja voidaan tallentaa enintään 18 kuukauden ajaksi. Säännösehdotuksen mukaan tallennettavien teknisten tietojen määrä ei saa ylittää 5 prosenttia kohteena olevan Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan kapasiteetista. Tallennettuja tietoja voidaan esityksen mukaan käyttää 1 momentissa sekä jäljempänä laissa säädettyihin tarkoituksiin. Sotilastiedustelusta annetun lain 10 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan tietoliikenteen teknisillä tiedoilla tarkoitetaan muita kuin viestin sisältöön kuuluvia tietoliikenteen tietoja. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta tämän määritelmän muuttamista. Esityksessä ehdotetaan sotilastiedustelulain 70 §:ään lisättäväksi momentti, jonka mukaan kyseisessä pykälässä tarkoitettu tiedonhankinta voi kohdistua myös 66 §:n 3 momentin ja 67 a §:n 3 momentin nojalla tallennettuihin tietoihin. Voimassa olevaa 66 §:ää vastaavaa säännösehdotusta arvioidessaan perustuslakivaliokunta piti ongelmallisena sitä, että hetkellisyyttä koskeva edellytys oli ainoa esitykseen sisältynyt rajoittava kriteeri sille, ettei sääntely muodostunut massavalvonnaksi. Valiokunta katsoi, että ehdotetussa sääntelyssä saattoi tältä osin nähdä ns. massavalvonnan piirteitä, kun esityksen perustelujenkin mukaan (s. 280) teknisten tietojen käsittely tietoliikenteestä voi tapahtua hetkellisesti kaikkeen viestintäverkon osassa liikkuvaan tietoliikenteeseen kohdistuen. Valiokunta totesi, että ottaen huomioon, että perustuslain 10 §:n 4 momentti ei mahdollista yleistä, kohdentamatonta ja kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa tiedustelutoiminnassa ( PeVM 4/2018 vp PeVL 36/2018 vp Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan 1. lakiehdotuksen 66 §:ää tulee arvioida luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa koskevan perustuslain 10 §:n kannalta (ks. PeVL 36/2018 vp Esityksen 1. lakiehdotuksen 66 §:n 3 momentin toisessa virkkeessä asetettu viiden prosentin enimmäismäärä koskee vain tallennettavia teknisiä tietoja, kun 1 momentti mahdollistaa teknisten tietojen keräämisen ja tallentamisen. Epäselväksi jää, onko 1 momentissa tarkoitetulla keräämisellä itsenäistä merkitystä suhteessa 3 momentissa tarkoitettuun tallentamiseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyä on perusoikeuksiin puuttuvalta sääntelyltä edellytetyn tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vuoksi syytä täsmentää. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan jossakin määrin epäselväksi jää myös, miten 1. lakiehdotuksen 66 §:ssä tarkoitettuja ja sen mukaisesti tallennettuja teknisiä tietoja käytetään. Lakiehdotuksen 66 §:n 3 momentin kolmannen virkkeen mukaan tallennettuja tietoja voidaan käyttää 1 momentissa sekä jäljempänä tässä laissa säädettyihin tarkoituksiin. Säännöskohtaisten perustelujen (s. 151) mukaan tallennettuja tietoja voidaan käyttää säännöksen 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen analyysien tukena tai ehdotetun 67 a §:n hakuehtojen määrittämiseen sekä 68 ja 70 §:ssä säädettyjen varsinaisten tietoliikennetiedustelun toimivaltuuksien yhteydessä. Lakiehdotuksen 66 §:n 3 momentin kolmas virke ei kuitenkaan rajaa tallennettujen tietojen käyttöä nimenomaisesti edellä mainittuihin sotilastiedustelusta annetun lain säännöksiin nimenomaisesti mainittua 66 §:n 1 momenttia lukuun ottamatta. Perustuslakivaliokunnan mielestä 66 §:n 3 momentin viimeisen virkkeen ilmaisu ”sekä jäljempänä tässä laissa säädettyihin tarkoituksiin” jää ongelmallisella tavalla avoimeksi. Puolustusvaliokunnan on täsmennettävä säännökseen nimenomaiset säännösviittaukset. Saamansa selvityksen perusteella puolustusvaliokunta toteaa, että pykälän 1 momentissa tarkoitettu tallentaminen viittaa järjestelmän työmuistiin tallentamiseen eli hetkelliseen, automatisoidun käsittelyn edellyttämään tallentamiseen. Sotilastiedustelusta annettua lakia säädettäessä tallentamisen mainitsemista pidettiin valmistelun aikana tarpeellisena. Valiokunta katsoo, että 1 momentin viittaus tallentamiseen voidaan poistaa ja puhua ainoastaan tietoliikenteen teknisten tietojen keräämisestä ja automaattisesta käsittelystä, jolloin pykäläehdotuksen 3 momentti koskee selkeämmin varsinaista, pidempikestoista tallentamista. Pykälän 1 momentti määrittelee toiminnan tarkoituksen ja 3 momentti perustaa erillisen, rajatun oikeuden teknisten tietojen tallentamiseen. Viestintäverkon osan ka…