Etusivu · Valmistellut asiat · HaVM 32/2026 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta
HaVM 32/2026 vp · Valiokunnan mietintö
Tiedot
| Tunnus | HaVM 32/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan mietintö |
| Kuvaus | Valiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi. |
| Päivämäärä | 13.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
ulkomaalaiset opiskelijatperheenjäsenetoleskeluluvatkolmannet maatmaahanmuuttajatopiskelutoimeentulokielitaito
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Anna Kontula | allekirjoittaja | — |
| Alviina Alametsä | allekirjoittaja | — |
| Jarmo Tiukkanen | mainittu | hallitusneuvos |
| Tuuli Tuunanen | mainittu | johtava asiantuntija |
| Sara Fahmy | mainittu | oikeudellinen erityisasiantuntija |
| Henna Närhi | mainittu | hallitusneuvos |
| Siiri Veijonen | mainittu | erityisasiantuntija |
| Antti Klemola | mainittu | juristi |
| Pekka Petäkoski | mainittu | asiantuntija |
| Mauri Peltokangas | mainittu | — |
| Alviina Alametsä | mainittu | — |
| Eveliina Heinäluoma | mainittu | — |
| Juha Hänninen | mainittu | — |
| Christoffer Ingo | mainittu | — |
| Mari Kaunistola | mainittu | — |
| Anna Kontula | mainittu | — |
| Rami Lehtinen | mainittu | — |
| Mira Nieminen | mainittu | — |
| Saku Nikkanen | mainittu | — |
| Hanna Räsänen | mainittu | — |
| Joakim Vigelius | mainittu | — |
| Juha Viitala | mainittu | — |
| Paula Werning | mainittu | — |
| Ben Zyskowicz | mainittu | — |
| Henri Helo | mainittu | — |
Valiokunnat
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ryElinkeinoelämän keskusliitto ryHallintovaliokuntaKansaneläkelaitosMaahanmuuttovirastoPoliisihallitusSTTK rySuomen KuntaliittoSuomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK rySuomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ryhallintovaliokuntaoikeusministeriöopetus- ja kulttuuriministeriösisäministeriösosiaali- ja terveysministeriötyö- ja elinkeinoministeriöulkoministeriö
Teksti
Valiokunnan mietintö HaVM 32 2026 vp HE 161/2026 vp Hallintovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ( HE 161/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: hallitusneuvos Jarmo Tiukkanen työ- ja elinkeinoministeriö johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen sisäministeriö oikeudellinen erityisasiantuntija Sara Fahmy ulkoministeriö hallitusneuvos Henna Närhi opetus- ja kulttuuriministeriö erityisasiantuntija Siiri Veijonen Maahanmuuttovirasto juristi Antti Klemola Kansaneläkelaitos asiantuntija Pekka Petäkoski Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: oikeusministeriö sosiaali- ja terveysministeriö Poliisihallitus Suomen Kuntaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto ry STTK ry Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia. Esityksen mukaan toisen asteen koulutukseen opiskelijaksi hakevan kolmannen maan kansalaisen ja kaikkien opiskelijoiden perheenjäsenten oleskelulupahakemuksiin sovellettaisiin ulkomaalaislain oleskelulupahakemuksen hylkäämisperusteita koskevaa yleistä sääntelyä edellä mainitun lain erityissääntelyn sijasta. Myös mainittujen oleskelulupien peruuttamiseen sovellettaisiin ulkomaalaislakia. Kaikkien opiskelijoiden perheenjäsenten oleskelulupahakemusten käsittelyyn ja ratkaisuun sovellettaisiin ulkomaalaislain hakemuksen enimmäiskäsittelyaikaa koskevaa sääntelyä ja säädettäisiin myös perheenjäseniä koskevasta perheenkokoajan asumisaikavaatimuksesta ennen kuin perheenyhdistäminen olisi mahdollista. Opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olevan toimeentulovaatimuksen euromäärästä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi kaikkien opiskelijoiden oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olisi opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan alkuvuodesta 2027. Osaa ehdotettavaa sääntelyä alettaisiin kuitenkin soveltaa myöhemmin loppuvuodesta 2027. Toimenpidealoite Toimenpidealoitteessa TPA 15/2023 vp VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Yleisiä näkökohtia Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettuun lakiin ( 719/2018 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801 tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (uudelleenlaadittu) 301/2004 Hallitusohjelman mukaan hallitus varmistaa, että opiskeluperusteinen maahantulo on hallittua. Hallintovaliokunta on juuri hyväksynyt mietinnön tutkija- ja opiskelijalain muuttamisesta niin, että turvautuminen toimeentulotukeen johtaa nykyistä selkeämmin oleskeluluvan peruuttamista tai uuden oleskeluluvan myöntämättä jättämistä koskevaan harkintaan ( HaVM 23/2026 vp HE 79/2026 vp Hallintovaliokunta toteaa, että kolmansista maista tulevien opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, joskin määrän kasvu on vuonna 2025 taittunut. Myös opiskelijoiden perheenjäsenille myönnettyjen oleskelulupien määrä on ollut selvässä kasvussa. Määrien kasvu liittyy osaltaan vuonna 2022 tehtyihin tutkija- ja opiskelijalain muutoksiin, joilla on helpotettu opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahantuloa. Myös opiskelijoiden lähtömaissa on tapahtunut muutos aikaisempaan verrattuna. Määrien kasvu on lisännyt muun ohella kuntien palvelujen kysyntää (esim. työllisyys- ja kotoutumispalvelut), etuusmenoja ja myös erilaisia väärinkäytöksiä. Esityksessä ehdotetaan, että perheenyhdistäminen edellyttää jatkossa perheenkokoajana toimivalta opiskelijalta vähintään yhden vuoden asumisaikaa Suomessa ennen kuin hänen perheenjäsenensä voi hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Muutoksen arvioidaan vähentävän etuusmenoja noin 11 miljoonalla eurolla, kun perheenyhdistäminen ei ole mahdollista perheenkokoajan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Lisäksi opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito säädetään opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi. Myös ulkomaalaislain yleisten hakemuksen hylkäämisperusteiden ja oleskeluluvan peruuttamisperusteiden soveltamista opiskelijoihin laajennetaan. Opiskelijoiden perheenjäsenten oleskelulupahakemuksiin sovelletaan jatkossa ulkomaalaislaissa säädettyä yhdeksän kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa. Ehdotettujen muutosten taustalla on joulukuussa 2025 valmistunut selvitys työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien sääntelytason haavoittuvuuksista (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:37), jossa on arvioitu kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentuloon, lupajärjestelmän väärinkäyttöön ja mahdollisiin turvallisuusuhkiin liittyviä riskejä ja lainsäädännön muutostarpeita. Selvityksessä on havaittu muun muassa toimeentulovaikeuksia, puutteelliseen kielitaitoon liittyviä ongelmia sekä viitteitä maahantulosäännösten kiertämisestä. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on hallittua, kestävää ja vastuullista. Samalla torjutaan opiskelijoiden ja heidän perheidensä haavoittuvaa asemaa, ehkäistään väärinkäytöksiä sekä vähennetään tilanteita, joissa Suomeen tullaan puutteellisin edellytyksin tai epärealistisin odotuksin. Hallintovaliokunta pitää esityksen tavoitteita kannatettavina. Samalla valiokunta toteaa, ettei opiskelijoiden toimeentuloon ja hyväksikäyttöön liittyviin riskeihin voida tehokkaasti puuttua pelkästään ulkomaalaislainsäädännöllä, vaan muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Valiokunta painottaa etenkin riittävän tehokasta puuttumista ulkomailla vilpillisesti toimivien agenttien toimintaan ja opiskelijarekrytoinnin eettisten toimintatapojen kehittämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomeen hakeutuvilla opiskelijoilla on realistinen käsitys opiskelusta, elinkustannuksista ja työllistymismahdollisuuksista Suomessa. Tämä edellyttää sitä, että oikeaa tietoa on saatavilla riittävästi. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Valiokunta toteaa, että viime vuosina on tehty useita muutoksia, jotka vaikuttavat opiskelijoiden maahantuloon ja maassa oleskeluun. Valiokunta pitää perusteltuna, että kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta on tarkoitus arvioida, miten sääntely kokonaisuudessaan vaikuttaa opiskelijoiden hakeutumiseen Suomeen opiskelemaan ja erityisesti opiskelijoiden toimeentuloon. Perheenyhdistämisen asumisaikavaatimus EU:n perheenyhdistämisdirektiivin Neuvoston direktiivi 2003/86/EY oikeudesta perheenyhdistämiseen HaVM 12/2025 vp HE 11/2025 vp Ehdotetun tutkija- ja opiskelijalain 16 §:n 2 momentin mukaan oleskeluluvan myöntäminen opiskelijan perheenjäsenelle perhesiteen perusteella edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa vähintään vuoden, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa ei sovelleta lapseen, jonka opiskelija synnyttää Suomessa. Asumisaikavaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Valiokunta pitää perusteltuna, että edellytyksestä poikkeamisen kynnys on tarkoitettu korkeaksi. Kielitaitoedellytys Opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on tutkija- ja opiskelijadirektiivin mahdollistamin tavoin jatkossa nykyisten edellytysten lisäksi se, että hänellä on riittävä kielitaito opintojen suorittamiseksi. Riittävästä kielitaidosta on esitettävä selvitys oleskelulupaa haettaessa. Kielitaitoedellytystä sovelletaan kaikkiin kolmannen maan kansalaisiin opiskelijoihin. Perustelujen mukaan Maahanmuuttovirasto tarkistaa oleskelulupahakemusta käsitellessään, että hakijaa on liittänyt hakemukseensa kielitaitoa koskevan selvityksen, mutta ei tutki kielitaidon tasoa enempää. Maahanmuuttovirasto arvioi kielitaitoedellytyksen täyttymistä maahantulosäännösten noudattamisen näkökulmasta. Valiokunta tähdentää, että muutoksella ei ole vaikutusta oppilaitosten ja viranomaisten väliseen vastuunjakoon. Opinnoissa vaadittavan kielitaidon arviointi on jatkossakin osa opiskelijavalintaa ja oppilaitoksen tehtävänä on arvioida, riittääkö hakijan kielitaito opintojen suorittamiseen. Kielitaitoedellytys mahdollistaa kuitenkin myös oleskeluluvan peruuttamisen, jos luvan myöntämisen jälkeen käy ilmi, ettei opiskelijan kielitaito riitä opintojen suorittamiseen. Tarkoituksena on mahdollistaa puuttuminen selviin väärinkäytöstilanteisiin, joissa on esimerkiksi esitetty väärää selvitystä kielitaidosta tai joissa ei ole tarkoitus opiskella lainkaan Suomessa. Toimeentuloedellytyksen taso Ulkomaalaislainsäädännön pääsäännön mukaan ulkomaalaisen toimeentulon tulee olla turvattu koko sen ajan, jolle oleskelulupa myönnetään. Voimassa olevan tutkija- ja opiskelijalain 7 §:n 4 momentin mukaan kolmannen maan kansalaisen toimeentulon on oltava turvattu ulkomaalaislain 39 §:n mukaisesti koko oleskeluluvan voimassaolon ajan. Näin ollen ulkomaalaislain säännöksiä turvatusta toimeentulosta sovelletaan myös opiskelijoiden toimeentuloon. Tutkija- ja opiskelijalain säännöstä turvatusta toimeentulosta on hiljattain täydennetty säätämällä siitä, että ulkomaalaislain 39 §:n 3 momenttia ei sovelleta opiskelijoihin siltä osin kuin siinä säädetään mahdollisuudesta turvautua tilapäisesti toimeentulotukeen ( HaVM 23/2026 vp Laissa ei määritellä euromääräistä rajaa toimeentuloedellytyksen täyttymiselle. Maahanmuuttoviraston antamassa soveltamisohjeessa määritellään suuntaa-antavasti vaadittu tulotaso, ja sen mukaan opiskelijan toimeentulon katsotaan olevan turvattu, kun hänen käytössään on vähintään 800 euroa kuukaudessa. Opiskelijan tulee lain mukaan esittää selvitys turvatusta toimeentulosta ensimmäiseksi vuodeksi, mikä tarkoittaa sitä, että hänellä tulee olla käytössään 9 600 euroa elinkustannusten kattamiseksi. Lisäksi hänen on suoritettava oppilaitoksen lukuvuosimaksu. Opiskelijalla tulee käytännössä olla aiempaa enemmän varoja käytössään, sillä Suomessa on otettu elokuussa 2026 käyttöön täyskatteelliset lukuvuosimaksut. Opiskelijat osoittavat toimeentuloedellytyksen täyttymisen yleensä niin, että tarvittavat varat on talletettu lähtömaassa olevalle pankkitilille. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että hallituksen esityksen valmistelun aikana on arvioitu, että nykyinen 800 euron taso on riittämätön opiskelijan toimeentuloon Suomessa. Asetettavan asumisaikaedellytyksen myötä perheellinen opiskelija oleskelee ensin yksin vuoden Suomessa, jolloin varat ovat yksin hänen omaan käyttöönsä. Tästä huolimatta 800 euroa kuukaudessa toimeentuloa varten on vähän siihen nähden, miten toimeentuloa arvioidaan esimerkiksi toimeentulotukilainsäädännössä. Esitystä valmistellut työryhmä on päätynyt siihen, että opiskelijan toimeentulon tason tulisi olla vähintään 1 050 euroa kuukaudessa. Valiokunta pitää perusteltuna, että turvattua toimeentuloa koskevan edellytyksen täyttämisen arvioimiseen käytettävästä euromäärästä säädetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Tällä on tarkoitus lisätä sääntelyn läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Tutkija- ja opiskelijalain 7 §:n 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi perusteista, joilla opiskelijan turvatun toimeentulon taso määritellään ja 6 momentissa siitä, että toimeentuloedellytyksen tasoa tarkastellaan tietyin kriteerein kolmen vuoden välein. Vaadittavaan toimeentulon tasoon ei ehdoteta muutoksia, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla tulisi jatkossakin olla toimeentuloaan varten varoja vähintään 800 euroa kuukaudessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että vaadittavaa toimeentulon tasoa tarkistetaan, jos ilmenee, että nykyinen taso ei riitä elinkustannusten kattamiseen. Opiskelijan oleskelulupaa hakevien toimeentulotaso on määritelty alhaisemmaksi kuin muulla perusteella oleskelulupaa hakevien ulkomaalaisten. Nykyisin vaadittavaa toimeentulotasoa määriteltäessä on otettu huomioon opiskelijoiden elinkustannusten tasoa laskevat tekijät, kuten opiskelija-asuntojen halvempi hintataso, tuettu ruokailu, opiskelijan oleskeluluvan edellytyksenä oleva terveysvakuutus sekä mahdolliset opiskelija-alennukset eri tuotteista ja palveluista Suomessa. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että vaadittavan toimeentulon taso asettaminen liian korkeaksi voi tarpeettomasti heikentää Suomen houkuttelevuutta opiskelumaana. Esityksen perusteluista ilmenee, että muina keinoina puuttua havaittuihin epäkohtiin on arvioitu muun muassa niin sanotun sulkutilin käyttöönottoa sen varmistamiseksi, että opiskelijalla on tosiasiallisesti käytössään riittävän toimeentulon turvaavat varat sekä erillistä verifiointipalvelua etenkin käytettävissä olevien varojen riittävyyttä osoittavien asiakirjojen luotettavuuden varmistamiseen. Näiden keinojen tarkoituksenmukaisuuteen ja kustannuksiin liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä, joiden on katsottu vaativan vielä selvittämistä. Valiokunta toteaa, että eduskunnalle on juuri annettu sisäministeriössä valmisteltu hallituksen esitys ( HE 299/2026 vp Toimenpidealoite Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opiskelijaperustaisen oleskeluluvan muuttamiseksi koko opiskeluajalta vuoden määräaikaisuuteen perustuvaksi. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia oleskeluluvan pituuteen, mutta siinä ehdotetuilla lakimuutoksilla pyritään muutoin puuttumaan väärinkäytöksiin ja järjestelmän hyväksikäyttöön opiskeluperusteisessa maahanmuutossa. Valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään. VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3 §. Suhde ulkomaalaislakiin. Pykälässä säädetään tutkija- ja opiskelijalain säännösten suhteesta ulkomaalaislain säännöksiin. Pykälän 1 momentin mukaan laissa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantuloon, maastalähtöön, oleskeluun ja työntekoon sovelletaan ulkomaalaislain säännöksiä, jollei tutkija- ja opiskelijalaissa toisin säädetä. Hallituksen esityksessä pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolla pyritään selkeyttämään mainittujen lakien mukaisten säännösten soveltamista. Hallintovaliokunta ehdottaa, että 2 momentin sanamuotoja täsmennetään. Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on, että momentin 1 kohdassa säädetään siitä, mitä ulkomaalaislain säännöksiä sovelletaan tiettyjen tutkija- ja opiskelijalain säännösten sijasta kaikkien opiskelijoiden perheenjäsenten oleskeluluvan epäämiseen, uusimatta jättämiseen, peruuttamiseen ja hakemusta koskevan päätöksen tiedoksi antamiseen. Momentin 2 kohdassa puolestaan säädetään siitä, mitä ulkomaalaislain säännöksiä sovelletaan tutkija- ja opiskelijalain 7 a §:n 2 momentissa tarkoitetun opiskelijan oleskeluluvan epäämiseen ja uusimatta jättämiseen sekä oleskeluluvan peruuttamiseen. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momentin muuttamista niin, että edellä todettu käy säännöksestä ehdotettua selkeämmin ilmi. 7 §. Tutkija- ja opiskelijadirektiivin mukaisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten. Pykälän 4 momenttia on juuri hyväksytyllä sääntelyllä muutettu ( EV 156/2026 vp HaVM 23/2026 vp HE 79/2026 vp 1412/1997 Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Hallintovaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen lisätään selvyyden vuoksi siirtymäsäännös, jonka mukaan opiskelijan perheenjäsenen hakemukseen, joka on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 16 §:ää. Näin ollen uusi asumisaikavaatimus ei koske ennen lain voimaantuloa jätettyjä hakemuksia. VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Hallintovaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 161/2026 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 15/2023 vp. Valiokunnan muutosehdotukset Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sellaisina kuin ne ovat, 7 § laeissa 277/2022 ja / ja 7 a §:n 1 ja 4 momentti, 11 §:n 1 momentin 1 kohta ja 16 § laissa 277/2022, sekä lisätään 3 § Suhde ulkomaalaislakiin Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen 1) opiskelijan perheenjäsenen oleskeluluvan epäämiseen ja uusimatta jättämiseen tämän lain 11 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan ja 2 momentin 6 kohdan ja 12 §:n 2 momentin 7 kohdan sijasta ja ja 69 a , tämän 12 §:n 2 momentin 7 kohdan sijasta ulkomaalaislain 36, 36 a–36 c, 36 e ja ja hakemusta koskevan päätöksen tiedoksi antamiseen tämän lain 28 §:n 1 momentin sijasta ulkomaalaislain 69 a §:ää ja 2) 7 a §:n 2 momentissa tarkoitetun opiskelijan oleskeluluvan epäämiseen ja uusimatta jättämiseen tämän lain 2 ja 3 kohdan 6 kohdan 3 ja 4 kohdan 7 kohdan sijasta 1, 3 ja 4 kohdan 7 kohdan sijasta 36, 36 a, 36 b, 36 e ja 7 § Tutkija- ja opiskelijadirektiivin mukaisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten Muulle kuin 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään oleskelulupa opiskelua varten, jos hänet on hyväksytty opiskelijaksi ammattikorkeakoulututkintoon tai alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen Suomessa sijaitsevaan korkeakouluun, hän on suorittanut korkeakoulun vaatimat maksut ja hänellä on riittävä kielitaito opintojen suorittamiseksi. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelija esittää selvityksen: 1) turvatusta toimeentulosta ensimmäiseksi vuodeksi tai, jos oleskelulupaa haetaan lyhyemmäksi ajaksi kuin vuodeksi, koko oleskeluluvan keston ajaksi; 2) suoritetusta maksusta tai varoista, jotka on varattu koulutuksen järjestäjän vaatimia maksuja varten siten kuin koulutuksen järjestäjä edellyttää; 3) vakuutuksesta, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset tai, jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta, lääkekustannukset; ja 4) riittävästä kielitaidosta opintojen suorittamiseksi. Oleskelulupa myönnetään jatkuvana opintojen suorittamisen ajaksi. Jatko-oleskelulupa myönnetään jäljellä olevan opinto-oikeuden ajaksi. Kolmannen maan kansalaisen toimeentulon on oltava turvattu ulkomaalaislain 39 §:n mukaisesti koko oleskeluluvan voimassaolon ajan. Ulkomaalaislain 39 §:n 3 momenttia ei kuitenkaan sovelleta siltä osin kuin siinä säädetään mahdollisuudesta turvautua tilapäisesti toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen. Edellä 4 momentissa tarkoitetun turvattua toimeentuloa koskevan edellytyksen täyttämisen arvioimiseen käytettävästä euromäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Euromäärä kuukaudessa määritetään laskemalla toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n 2 momentin nojalla säädettyjen asumismenojen hyväksyttävien kuntakohtaisten enimmäisrajojen mediaaniarvo korkeakoulujen toimipaikkoja ja yksin asuvaa koskevasti ja opintotukilaissa (65/1994) säädetty itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintotuen opintorahan määrä. Edellä 5 momentin perusteella laskettu turvatun toimeentuloedellytyksen taso pyöristetään lähimpään kymmenlukuun. Toimeentuloedellytyksen euromäärää muutetaan mainitussa momentissa tarkoitettujen tekijöiden muutoksien perusteella valtioneuvoston asetusta muuttamalla kolmen vuoden välein, jos muutos vahvistettuun euromäärään verrattuna on vähintään viisi prosenttia. 7 a § Kansallisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten Edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään kansallinen oleskelulupa opiskelua varten, jos hänet on hyväksytty opiskelijaksi ammattikorkeakoulututkintoon tai alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen Suomessa sijaitsevaan korkeakouluun, hän on suorittanut korkeakoulun vaatimat maksut ja hänellä on riittävä kielitaito opintojen suorittamiseksi. Oleskeluluvan myöntämiseen sovelletaan 7 §:n 2 ja 4–6 momenttia. 11 § Hakemuksen hylkäysperusteet Tässä laissa tarkoitettu oleskelulupahakemus on hylättävä, jos: 1) 6, 6 a, 7, 7 a, 8, 8 a, 9 tai 9 a §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty; 16 § Perheenjäsenen oleskelu- ja työnteko-oikeus Tämän lain Edellä 7 tai 7 a §:ssä säädetyllä perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenelle oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään vuoden, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos oleskelulupaa haetaan opiskelijan Suomessa synnyttämälle lapselle. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Edellä 9 a §:ssä säädetyllä perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenelle myönnetään oleskelulupa perhesiteen perusteella, jos työlomasopimuksessa siitä sovitaan. Perheenjäsenen toimeentulon on oltava turvattu ulkomaalaislain 39 §:n mukaisesti. Perheenjäsenellä on rajoittamaton työnteko-oikeus. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 3 §:n 2 momentin 2 kohtaa, 7 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 2 ja 4 kohtaa, 7 a §:n 1 ja 4 momenttia siltä osin kuin siinä säädetään 7 §:n 2 momentin 2 ja 4 kohdan soveltamisesta ja 11 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan vasta 4 päivästä lokakuuta 2027. Opiskelijan perheenjäsenen hakemukseen, joka on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 16 §:ää. Helsingissä 13.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Mauri Peltokangas ps jäsen Alviina Alametsä vihr jäsen Eveliina Heinäluoma sd jäsen Juha Hänninen kok jäsen Christoffer Ingo r jäsen Mari Kaunistola kok jäsen Anna Kontula vas jäsen Rami Lehtinen ps jäsen Mira Nieminen ps jäsen Saku Nikkanen sd jäsen Hanna Räsänen kesk jäsen Joakim Vigelius ps jäsen Juha Viitala sd jäsen Paula Werning sd jäsen Ben Zyskowicz kok Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Henri Helo Vastalause Perustelut Hallituksen esityksen tavoitteet kansainvälisten opiskelijoiden haavoittuvan aseman ja maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi ovat kannatettavia. Esitetyt keinot ovat kuitenkin epätarkoituksenmukaisia ja suhteettomia. Pelkillä lupajärjestelmän muutoksilla ja opiskelijoiden oikeuksia rajoittamalla ei pystytä ehkäisemään väärinkäytöksiä eikä varmistamaan opiskelijoiden turvallisia edellytyksiä opiskella Suomessa. Ongelmia tulisi ennaltaehkäistä ensisijaisesti varmistamalla, että Suomeen hakeutuvilla opiskelijoilla on riittävät ja oikeat tiedot koulutuksesta, elinkustannuksista, työllistymismahdollisuuksista ja oleskelulupaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Erityisesti koulutusagenttien ja muiden opiskelijoita välittävien toimijoiden harhaanjohtavaan markkinointiin tulee puuttua tehokkaammin. Tämä edellyttää myös riittäviä viranomaisresursseja valvontaan ja väärinkäytösten selvittämiseen. Odotusaika perheenyhdistämisen käynnistämiselle on kohtuuton, kun otetaan huomioon perheenjäsenen oleskeluluvan yhdeksän kuukauden enimmäiskäsittelyaika. Kokonaisodotusajaksi voi esityksen voimaantullessa muodostua lähes kaksi vuotta, jolloin opinnot voivat olla jo loppusuoralla. Sääntelyn lähtökohtana tulisi olla perhe-elämän suojan turvaaminen ja lapsen edun ensisijainen huomioiminen. Esitys ei kunnioita opiskelijoiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta elää perheensä kanssa. Poikkeamisperusteista säädetään liian epämääräisesti, kun niiden tulisi olla selkeitä, riittävän kattavia ja mahdollistaa yksilöllinen kokonaisharkinta. Perheen erossaoloa ei tule pitkittää tarpeettomasti etenkään silloin, kun se vaarantaa lapsen hyvinvoinnin tai aiheuttaa perheelle kohtuutonta haittaa. Maahantulon ja oleskelun edellytysten tulee olla ennakoitavia ja sujuvia, jotta Suomeen muuttavilla ja täällä opiskelevilla on todellinen mahdollisuus asettua Suomeen ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen ja maahanmuuton prosessien tarpeeton kiristäminen voivat heikentää opiskelijoiden hyvinvointia, opintojen etenemistä, kotoutumista sekä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien kohdemaana. Väärinkäytöksiin tulee puuttua tehokkaasti, mutta toimenpiteiden tulee kohdistua ongelmien juurisyihin ja niiden aiheuttajiin. Yksittäisten väärinkäytösten perusteella ei tule asettaa kaikkia kansainvälisiä opiskelijoita ja heidän perheitään kohtuuttomaan asemaan, vaan sääntelyn tulee kunnioittaa oikeutta perhe-elämään. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hylätään. Helsingissä 13.11.2026 Anna Kontula vas Alviina Alametsä vihr