Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 21 h 18 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · SuVM 3/2026 vp

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kehyksestä jäsenvaltioiden toimenpiteille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi (kohtuuhintaista asumista koskeva säädös)

SuVM 3/2026 vp · Valiokunnan mietintö

Tiedot

TunnusSuVM 3/2026 vp
TyyppiValiokunnan mietintö
KuvausValiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi.
Päivämäärä11.11.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Tommi Laanti mainittu asuntoneuvos
Jaana Junnila mainittu hallitusneuvos
Juha Raitio mainittu professori
Jukka Snell mainittu professori
Sinuhe Wallinheimo mainittu —
Laura Huhtasaari mainittu —
Pinja Perholehto mainittu —
Sanna Antikainen mainittu —
Eva Biaudet mainittu —
Juho Eerola mainittu —
Ritva Elomaa mainittu —
Elisa Gebhard mainittu —
Timo Harakka mainittu —
Pertti Hemmilä mainittu —
Ville Kaunisto mainittu —
Teemu Keskisarja mainittu —
Mai Kivelä mainittu —
Jani Kokko mainittu —
Terhi Koulumies mainittu —
Mika Lintilä mainittu —
Helena Marttila mainittu —
Jouni Ovaska mainittu —
Susanne Päivärinta mainittu —
Antti Rinne mainittu —
Onni Rostila mainittu —
Inka Hopsu mainittu —
Aleksi Jäntti mainittu —
Martin Paasi mainittu —
Mika Riipi mainittu —
Kaisa Männistö mainittu valiokuntaneuvos

Valiokunnat

Suuri valiokuntasuuri valiokuntaympäristöministeriö

Teksti

Valiokunnan mietintö
SuVM
3
2026 vp
TS 53/2026 vp
Suuri valiokunta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kehyksestä jäsenvaltioiden toimenpiteille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi (kohtuuhintaista asumista koskeva säädös)
JOHDANTO
Vireilletulo
Euroopan komissio antoi 9 päivänä syyskuuta 2026 ehdotuksen (COM (2026) 599 final) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen luomiseksi jäsenvaltioiden toimenpiteille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi (kohtuuhintaista asumista koskeva säädös). Komissio toimitti ehdotuksen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti eduskunnalle 22 päivänä syyskuuta 2026.
Ympäristövaliokunta päätti 3 päivänä marraskuuta 2026 esittää suurelle valiokunnalle, että suuri valiokunta tarkastelisi komission ehdotusta kohtuuhintaisen asumisen säädökseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 3 kohdassa määritellyn toissijaisuusperiaatteen kannalta. Ympäristövaliokunta katsoi viitaten lausuntoonsa YmVL 33/2026 vp - U 67/2026 vp, että ehdotusta ei voida pitää ehdoitta toissijaisuusperiaatteen mukaisena ja että ehdotus kaventaa jäsenvaltioiden ja kuntien tosiasiallista harkintavaltaa asunto-, kaupunki- ja maapolitiikan sekä kaavoituksen toimialoilla, jotka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan kuuluvat pääosin kansalliseen toimivaltaan.
Suuri valiokunta päätti 4 päivänä marraskuuta 2026 ottaa asian käsiteltäväksi ja laatia asiasta mietinnön ehdotukseksi eduskunnan kannaksi asetusehdotuksen yhteensopivuudesta toissijaisuusperiaatteen kanssa.
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
asuntoneuvos
Tommi
Laanti
ympäristöministeriö
hallitusneuvos
Jaana
Junnila
ympäristöministeriö
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
professori
Juha
Raitio
professori
Jukka
Snell
ASETUSEHDOTUS
Ehdotuksen tavoite
Komission mukaan ehdotuksen tarkoituksena on luoda yhteinen EU-kehys asuntojen lyhytvuokrausta (Airbnb-tyyppinen toiminta) tai asuntojen muuta kuin vakituista käyttöä koskeville rajoituksille. Asetuksessa määriteltäisiin, milloin ja miten jäsenvaltiot voivat asettaa tällaisia rajoituksia. Rajoitusten tulisi asetusehdotuksen mukaan perustua asuntojen kohtuuhintaisuuden tai saatavuuden turvaamiseen. Rajoituksia voitaisiin asettaa alueilla, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset olisivat määritelleet asuntopulasta kärsiviksi alueiksi asetusehdotuksen mukaisesti.
Komission mukaan tavoitteena on parantaa oikeusvarmuutta, jotta jäsenvaltiot tietäisivät, milloin ja miten asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi voidaan tehdä rajoituksia ilman, että ne rikkovat EU:n sisämarkkinasääntöjä.
Asetusehdotuksen pääasiallinen sisältö
Asetusehdotuksen mukaan asetuksella perustettaisiin yhteinen kehys asuntojen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi toteutettaville toimenpiteille.
Asetusta sovellettaisiin toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan lyhytaikaista vuokraustoimintaa asuinkiinteistöissä. Sitä sovellettaisiin myös toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan sellaisen maa-alueen tai asuinkiinteistön hankintaa tai käyttöä, jota ei hankita pääasiallista asuntoa varten tai käytetä pääasiallisena asuntona. Kummassakin tapauksessa soveltamisen edellytyksenä olisi, että toimenpiteet ovat perusteltuja asuntojen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamisen tarpeen vuoksi.
Asetuksessa määriteltäisiin ne toimenpideryhmät, joita jäsenvaltiot voisivat asetuksen puitteissa käyttää. Toimenpiteellä tarkoitettaisiin jäsenvaltiossa lailla, asetuksella tai hallinnollisella toimella annettuja säännöksiä. Lyhytaikaisen vuokrauksen rajoitukset eivät voisi kohdistua majoittajan vakituisessa käytössä olevaan asuntoon. Maa-alueen ja asuinkiinteistön hankinnan ja käytön rajoitukset olisivat asetuksen soveltamisalassa, jos aluetta tai kiinteistöä ei hankita pääasiallista asuntoa varten tai käytetä pääasiallisena asuntona.
Asetuksessa säädettäisiin asuntopulan arvioinnista. Alue voitaisiin määrittää asuntopulasta kärsiväksi, jos asuntojen hinta-tulosuhde olisi vähintään kahdeksan, suhde olisi pitkällä aikavälillä kasvanut ja asuntopulan arvioitaisiin jatkuvan myös tulevina vuosina. Komissiolle annettaisiin toimivalta myöhemmin muuttaa laskentamenetelmän kynnysarvoja delegoiduilla säädöksillä. Asuntopulasta kärsivä alue olisi rajattava niin pieneksi kuin on tarpeen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi.
Asetuksessa säädettäisiin toimenpiteiden syrjimättömyys-, tarpeellisuus- ja suhteellisuusvaatimuksista. Toimenpiteet eivät saisi syrjiä muiden jäsenvaltioiden kansalaisia tai yrityksiä. Toimivaltaisen viranomaisen olisi osoitettava, että lyhytaikaisella vuokrauksella tai muun kuin vakituisen asumisen tarkoituksiin tapahtuvalla asunnon käytöllä on ollut vähintään kolmen vuoden ajan merkittävä kielteinen vaikutus asuntojen saatavuuteen tai kohtuuhintaisuuteen kyseisellä alueella. Toimenpiteiden olisi oltava rajattuja, välttämättömiä ja tavoitteen saavuttamiseen soveltuvia. Viranomaisten olisi arvioitava myös vähemmän rajoittavien vaihtoehtojen riittävyys.
Asetusehdotuksen mukaan toimenpiteitä voitaisiin hyväksyä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava niiden edellytykset uudelleen.
Asianosaisilla olisi oltava mahdollisuus saattaa viranomaisen arviot tuomioistuimen tutkittaviksi. Viranomaisten olisi julkaistava toimenpiteet sekä niiden perusteena olevat arviot, alueellinen soveltamisala ja voimassaoloaika.
Asetusehdotuksen mukaan komissiolle siirrettäisiin toimivalta antaa SEUT 290 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä, joilla voitaisiin muuttaa kynnysarvoja sekä liitettä laskennassa käytettävien tietojen, kynnysarvojen, indikaattorien ja menetelmän osalta. Muutosten edellytyksenä olisi, että asiaankuuluvat tilastotiedot tai muu luotettava näyttö osoittavat objektiivisen kehityksen, jonka vuoksi muutokset ovat tarpeen asuntojen kohtuuhintaisuuteen kohdistuvien paineiden tarkan mittaamisen varmistamiseksi.
Komission arvio ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuudesta
Komissio pitää asetusehdotusta toissijaisuusperiaatteen mukaisena. Komissio toteaa ehdotuksessaan, että asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelu ja maankäytön sääntely kuuluvat edelleen ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Komission mukaan jäsenvaltiot eivät kuitenkaan itse pysty tehokkaasti selventämään, millä edellytyksillä asuntojen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseen liittyvät, sisämarkkinoille rajoituksia aiheuttavat toimenpiteet ovat unionin oikeuden mukaisia. Tämä luo oikeudellista epävarmuutta ja johtaa unionin oikeuden epäyhtenäiseen soveltamiseen. Unionin toiminnan lisäarvo syntyy siitä, että luodaan yhteinen kehys kyseisten edellytysten arvioinnille. Komissio perustelee ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta myös sillä, että ehdotuksella säilytetään toimivaltaisten viranomaisten harkintavalta päättää, ovatko toimenpiteet tarpeen ja mitkä toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Valtioneuvoston arvio ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuudesta
Valtioneuvosto on arvioinut asetusehdotusta ja muodostanut siihen kantansa kirjelmässä U 67/2026 vp. Valtioneuvoston arvion mukaan komissio ei ole osoittanut toissijaisuusperiaatteen ehtojen täyttymistä riittävän konkreettisesti. Komissio ei ole osoittanut, että ehdotus lisäisi oikeusvarmuutta suhteessa nykyiseen oikeustilaan. Se ei ole myöskään osoittanut, miten ehdotettu kehys takaisi unionin oikeuden yhtenäisemmän soveltamisen sisämarkkinoilla. Kehyksen yhteys sisämarkkinoiden esteisiin on valtioneuvoston näkemyksen mukaan välillinen, ja sen toimivuus tehokkaana sisämarkkinaesteiden ennaltaehkäisemisen keinona on epävarma. Komissio ei ole osoittanut toimiensa tarpeellisuutta tai lisäarvoa, joten ehdotusta ei valtioneuvoston arvion mukaan voida pitää ehdoitta toissijaisuusperiaatteen mukaisena.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
(1)
(2)
(3)
Toissijaisuusperiaate
(4)
(5)
(6)
(7)
Suhteellisuusperiaate
(8)
(9)
(10)
Toimivalta
(11)
(12)
(13)
(14)
(15)
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Suuren valiokunnan päätösehdotus:
Eduskunta päättää antaa suuren valiokunnan mietinnön SuVM 3/2026 vp mukaisen perustellun lausunnon, jonka mukaan komission ehdotus (COM(2026) 599 final) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen luomiseksi jäsenvaltioiden toimenpiteille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi (kohtuuhintaista asumista koskeva säädös) on esitetyssä muodossa toissijaisuusperiaatteen vastainen.
Helsingissä 11.11.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Sinuhe
Wallinheimo
kok
1. varapuheenjohtaja
Laura
Huhtasaari
ps
2. varapuheenjohtaja
Pinja
Perholehto
sd
jäsen
Sanna
Antikainen
ps
jäsen
Eva
Biaudet
r
jäsen
Juho
Eerola
ps
jäsen
Ritva
Elomaa
ps
jäsen
Elisa
Gebhard
sd
jäsen
Timo
Harakka
sd
jäsen
Pertti
Hemmilä
kok
jäsen
Ville
Kaunisto
kok
jäsen
Teemu
Keskisarja
ps
jäsen
Mai
Kivelä
vas
jäsen
Jani
Kokko
sd
jäsen
Terhi
Koulumies
kok
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Helena
Marttila
sd
jäsen
Jouni
Ovaska
kesk
jäsen
Susanne
Päivärinta
kok
jäsen
Antti
Rinne
sd
jäsen
Onni
Rostila
ps
varajäsen
Inka
Hopsu
vihr
varajäsen
Aleksi
Jäntti
kok
varajäsen
Martin
Paasi
kok
varajäsen
Mika
Riipi
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Kaisa
Männistö