Etusivu · Valmistellut asiat · SiVL 13/2026 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta
SiVL 13/2026 vp · Valiokunnan lausunto
Tiedot
| Tunnus | SiVL 13/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan lausunto |
| Kuvaus | Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta. |
| Päivämäärä | 10.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
Aiheet
tutkimus- ja kehittämistoimintarahoitusvaltion talousarviottarkastustaloudelliset ennusteetinnovaatiot
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Hanna Kosonen | allekirjoittaja | — |
| Pia Lohikoski | allekirjoittaja | — |
| Tuula Haatainen | allekirjoittaja | — |
| Pia Hiltunen | allekirjoittaja | — |
| Mari Holopainen | allekirjoittaja | — |
| Nasima Razmyar | allekirjoittaja | — |
| Niko Ijäs | mainittu | budjettineuvos |
| Erja Heikkinen | mainittu | johtaja |
| Tanja Remes | mainittu | yhteyspäällikkö |
| Jussi Vauhkonen | mainittu | johtaja |
| Hannu Kemppainen | mainittu | johtaja |
| Tuula Haatainen | mainittu | — |
| Ari Koponen | mainittu | — |
| Sandra Bergqvist | mainittu | — |
| Maaret Castrén | mainittu | — |
| Pia Hiltunen | mainittu | — |
| Mari Holopainen | mainittu | — |
| Laura Huhtasaari | mainittu | — |
| Hanna Kosonen | mainittu | — |
| Milla Lahdenperä | mainittu | — |
| Mia Laiho | mainittu | — |
| Pia Lohikoski | mainittu | — |
| Nasima Razmyar | mainittu | — |
| Sara Seppänen | mainittu | — |
| Jaana Strandman | mainittu | — |
| Oskari Valtola | mainittu | — |
| Marja Lahtinen | mainittu | — |
Valiokunnat
Aalto-yliopistoAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ryHelsingin yliopistoInnovaatiorahoituskeskus Business FinlandOulun yliopistoSivistysvaliokuntaSuomen AkatemiaSuomen TiedeakatemiatSuomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ryopetus- ja kulttuuriministeriösivistysvaliokuntavaltiovarainministeriö
Teksti
Valiokunnan lausunto SiVL 13 2026 vp HE 229/2026 vp Sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta ( HE 229/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: budjettineuvos Niko Ijäs valtiovarainministeriö johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriö yhteyspäällikkö Tanja Remes Helsingin yliopisto johtaja Jussi Vauhkonen Suomen Akatemia johtaja Hannu Kemppainen Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Aalto-yliopisto Oulun yliopisto Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Suomen Tiedeakatemiat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry VALIOKUNNAN PERUSTELUT Hallituksen esityksen tarkoituksena on muuttaa lakia valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 (jälj. T&K-rahoituslaki) huomioimalla toteutunut talouskehitys ja sovittamalla se yhteen parlamentaarisesti sovitun T&K-toiminnan rahoitustason (1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2030) kanssa. Aikaisempiin lausuntoihinsa viitaten valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitus pitää kiinni mainitusta tavoitteesta (ks. esim. SiVL 6/2026 vp SiVL 14/2025 vp Vuoden 2026 kehysriihen päätösten mukaisesti T&K-rahoituslakia esitetään muutettavaksi niin, että jatkossa valtion T&K-rahoituksen lisäysten taso tarkistetaan valtiovarainministeriön bruttokansantuote-ennusteeseen nähden vuosittain nykyisen kahden vuoden välein tapahtuvan tarkistamisen sijasta. Ehdotetun muutoksen on arvioitu mahdollistavan valtion vuosittaisten rahoituslisäysten mitoittamisen mahdollisimman tarkasti kohti vuoden 2030 tavoitetasoa. Valiokunta asiantuntijalausuntoihin viitaten pitää ehdotettua muutosta perusteltuna. T&K-rahoituslakia esitetään muutettavaksi myös siten, että osana aiemmin koko valtiontalouden sopeuttamistoimia vuodesta 2027 alkaen voidaan saavuttaa 50 miljoonan euron säästöt lukemalla osa olemassa olevaa valtion innovaatiorahoitusta valtion T&K-rahoitukseksi ja vähentämällä vastaava määrä valtion T&K-rahoitusta. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille huoli siitä, että ehdotus voi heikentää T&K-rahoituslain alkuperäistä tarkoitusta kohdentaa pitkäjänteisesti enemmän julkista rahoitusta T&K-toimintaan. Asiantuntijalausunnossa on esitetty myös, että innovaatiorahoituksella on merkittävä rooli tutkimustulosten kaupallistamisessa. Paitsi uusi osaaminen myös sen kaupallistaminen on viime kädessä T&K-rahoituslain yksi keskeinen tarkoitus. Suomen kasvun, kilpailukyvyn ja T&K-panostusten vaikuttavuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta muodostavat katkeamattoman ja tarkoituksenmukaisella tavalla resursoidun jatkumon. Valiokunta asiantuntijalausunnossa esille tuotuun viitaten katsoo, että ehdotetun muutoksen toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, että T&K-rahoituksen 50 miljoonan euron määrään sisällytettävät innovaatiorahoituksen erät määritellään tarkkarajaisesti. Käsiteltävänä olevan T&K-rahoituslain muutosesitysten taustalla on erityisesti tarve tasapainottaa valtiontaloutta. Suomen julkisen talouden vaikea tilanne edellyttää menojen sopeuttamista myös tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osalta. Valiokunta asiantuntijalausuntoon viitaten toteaa, että vaikka seuraavan vaalikauden sopeutustarpeeksi on arvioitu 8—11 miljardia euroa, valtio rahoittaa T&K-toimintaa vuonna 2027 lähes 3,4 miljardilla eurolla eli 190 miljoonalla eurolla enemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2030 valtio rahoittaa T&K-toimintaa arviolta yli 4 miljardilla eurolla eli yli 0,8 miljardilla eurolla enemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2030 rahoituksen arvioidaan ylittävän neljä miljardia euroa. Mahdollisuus lukea innovaatiotoiminnan rahoitusta T&K-rahoitukseksi enintään 50 miljoonaa euroa on alle 1,5 prosenttia valtion T&K-rahoituksen määrästä. VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS Sivistysvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon Helsingissä 10.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Tuula Haatainen sd varapuheenjohtaja Ari Koponen ps jäsen Sandra Bergqvist r jäsen Maaret Castrén kok jäsen Pia Hiltunen sd jäsen Mari Holopainen vihr jäsen Laura Huhtasaari ps jäsen Hanna Kosonen kesk jäsen Milla Lahdenperä kok jäsen Mia Laiho kok jäsen Pia Lohikoski vas jäsen Nasima Razmyar sd jäsen Sara Seppänen ps jäsen Jaana Strandman ps jäsen Oskari Valtola kok Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marja Lahtinen Eriävä mielipide 1 Perustelut Hallitus esittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta muutettavaksi siten, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrä tarkastettaisiin uusimman talousennusteen mukaiseksi vuosittain. Keskusta pitää tärkeänä, että T&K-rahoituksen jatkuvuus on ennustettavaa. Hallituksen esityksessä esitetään vuosittaisia korotuksia vuosittain tarkastettavaksi. Keskusta nostaa esiin huolen siitä, että rahoituksen ennustamattomuus voi heikentää T&K-toimijoiden tulevien vuosien rahoituskehystä. Tämä on ongelmallista siksi, että rahoituksen kehityksestä tulee jatkossa entistä riippuvaisempaa talousennusteista ja toimijoiden on vaikeampi ennakoida tulevaa rahoitustasoa. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrään voitaisiin lukea enintään 50 miljoonaa euroa valtion talousarviosta myönnettävää innovaatiorahoitusta. Muutos mahdollistaisi valtion talousarvion kautta myönnettävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vähentämisen tarvittaessa vastaavalla määrällä. Hallituksen esitys leikkaisi rahoitusta lukemalla olemassa olevaa julkista innovaatiorahoitusta valtion T&K-rahoitukseksi. Tämä on ristiriidassa T&K-rahoituslain alkuperäisen tarkoituksen kanssa, joka oli kasvattaa ja lisätä tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Mikäli 50 miljoonaa euroa innovaatiorahoitusta luetaan osaksi T&K-tavoitetta, varsinaiseen tutkimukseen voi kohdistua heikkenevästi rahoitusta. Keskusta näkee, että esityksessä ehdotettavat muutokset eivät ole linjassa parlamentaarisen TKI-työryhmän kanssa. Esityksen mukaan T&K-rahoituksessa voitaisiin ottaa huomioon sellaista innovaatiorahoitusta, joka ei täytä T&K-toiminnan määritelmää. Keskusta, kuten myös useat lausunnonantajat, suhtautuu kriittisesti ehdotukseen sisällyttää valtion T&K-rahoitukseen enintään 50 miljoonaa euroa sellaista innovaatiorahoitusta, joka ei täytä T&K-toiminnan määritelmää. Lisäksi Keskusta nostaa esiin, että T&K-määritelmässä pitäytyminen on tärkeää kansainvälisen vertailtavuuden sekä T&K-toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin vuoksi. Keskusta korostaa, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yksi Suomen talouskasvun, kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen tärkeimmistä edellytyksistä. Suomen menestys perustuu osaamiseen, korkeaan jalostusarvoon sekä kykyyn kehittää uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille. Siksi T&K-panostusten määrätietoinen kasvattaminen on välttämätöntä. Mielipide Edellä olevan perusteella esitän, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 10.11.2026 Hanna Kosonen kesk Eriävä mielipide 2 Perustelut Hallitus esittää lakiin säännöstä, jonka mukaan valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrään voitaisiin lukea enintään 50 miljoonaa euroa valtion talousarviosta myönnettävää innovaatiorahoitusta. Muutos mahdollistaisi valtion talousarvion kautta myönnettävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vähentämisen tarvittaessa vastaavalla määrällä. Sivistysvaliokunnan saamien lausuntojen pohjalta kyseessä on iso isku parlamentaarisesti sovittuihin periaatteisiin. Siitä huolimatta, että T&K-rahoituksen 1,2 prosentin tavoitetta ei muuteta, ehdotetut muutokset vähentävät käytännössä varsinaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvaa julkista rahoitusta verrattuna alkuperäiseen lakiin. On tärkeää, että T&K-rahoituslain tavoitteista ja parlamentaarisesta sovusta pidetään kiinni. Kyseessä on kuitenkin tutkimusrahoituksen leikkaaminen tai vähintään leikkaamisen mahdollistaminen parlamentaarisen sovun vastaisesti. Vaikka innovaatiorahoitus on tärkeää, se ei saa olla leikkaus tutkimusrahoituksesta. Muutos tarkoittaisi sitä, että T&K-rahoituslaki mahdollistaisi sellaisen innovaatiotoiminnan rahoittamisen, joka ei täytä T&K-toiminnan määritelmää. On hyvin epäselvää, mitä tähän voidaan sisällyttää. Lakiesityksen tarkemmat tavoitteet jäävät hyvin epäselviksi. Lisäksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrä tarkistettaisiin uusimman talousennusteen mukaiseksi vuosittain. Voimassa olevan lain mukaan tarkistus tehdään kahden vuoden välein. Muutos mahdollistaisi valtion vuosittaisen rahoituksen mitoittamisen suhteessa vuoden 2030 ennakoituun bruttokansantuotteen arvoon mahdollisimman tarkasti. Kyseessä on säästölaki, sillä muutoksen arvioidaan vähentävän valtion menoja 10 miljoonaa euroa vuonna 2027 verrattuna voimassa olevaan lakiin. Tarkastelujakson muutos heikentää tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. T&K-rahoituslain tavoitteena on kuitenkin ollut T&K-toiminnan ja sen rahoituksen ennakoitavuuden vahvistaminen pitkäjänteisesti. T&K-panostuksia eli kasvun kiihdyttäjiä olisi tärkeä suojata erityisesti laskusuhdanteissa. Tarkastelujakson lyhentäminen muuttaisikin rahoitusta entistä myötäsyklisemmäksi, mikä vie täysin väärään suuntaan. Mielipide Edellä olevan perusteella esitämme, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 10.11.2026 Pia Lohikoski vas Tuula Haatainen sd Pia Hiltunen sd Mari Holopainen vihr Nasima Razmyar sd