Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 21 h 17 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · TyVM 12/2026 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi

TyVM 12/2026 vp · Valiokunnan mietintö

Tiedot

TunnusTyVM 12/2026 vp
TyyppiValiokunnan mietintö
KuvausValiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi.
Päivämäärä6.11.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

siviilipalveluskoulutuskokonaisturvallisuuskriisitvalmiuslakipoikkeusolotturvallisuusympäristövarautuminenasevelvollisuuspuolustusvoimatväestönsuojelu

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Tiina Elo allekirjoittaja —
Minja Koskela allekirjoittaja —
Aino-Inkeri Miestamo mainittu erityisasiantuntija
Eeva Vahtera mainittu hallitusneuvos
Elias Jokila mainittu erityisasiantuntija
Satu Ylikorpi mainittu hallitussihteeri
Johanna Hakala mainittu vanhempi hallitussihteeri
Mikko Reijonen mainittu siviilipalvelusjohtaja
Ilkka Luoma mainittu hyvinvointialuejohtaja
Antti Haataja mainittu valmiuspäällikkö
Ari Korhonen mainittu kehittämispäällikkö
Ava Dahlvik mainittu puheenjohtaja
Miikka Piiroinen mainittu asiantuntija
Eero Rämö mainittu pääsihteeri
Tuomas Ojanen mainittu professori
Arto Satonen mainittu —
Lauri Lyly mainittu —
Miko Bergbom mainittu —
Tiina Elo mainittu —
Tuomas Kettunen mainittu —
Minja Koskela mainittu —
Mikko Lundén mainittu —
Anders Norrback mainittu —
Olga Oinas-Panuma mainittu —
Jorma Piisinen mainittu —
Piritta Rantanen mainittu —
Tere Sammallahti mainittu —
Timo Suhonen mainittu —
Henrik Vuornos mainittu —
Juha Viitala mainittu —
Meri Pensamo mainittu —

Valiokunnat

Aseistakieltäytyjäliitto - AKL ryHelsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaHuoltovarmuuskeskusInto — etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ryKymenlaakson pelastuslaitosPohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuePohjois-Savon pelastuslaitosPoliisihallitusPuolustusvoimatSiviilipalveluskeskusSuomen KuntaliittoSuomen Punainen RistiSuomen Reserviupseeriliitto ryTurvallisuuskomiteaTyöelämä- ja tasa-arvovaliokuntaVarsinais-Suomen hyvinvointialueliikenne- ja viestintäministeriöoikeusministeriöpuolustusministeriöpuolustusvaliokuntasisäministeriösosiaali- ja terveysministeriötyö- ja elinkeinoministeriötyöelämä- ja tasa-arvovaliokuntavaltiovarainministeriöympäristöministeriö

Teksti

Valiokunnan mietintö
TyVM
12
2026 vp
HE 196/2026 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi (
HE 196/2026 vp
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto:
puolustusvaliokunta
PuVL 13/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
erityisasiantuntija
Aino-Inkeri
Miestamo
työ- ja elinkeinoministeriö
hallitusneuvos
Eeva
Vahtera
työ- ja elinkeinoministeriö
erityisasiantuntija
Elias
Jokila
sisäministeriö
hallitussihteeri
Satu
Ylikorpi
puolustusministeriö
vanhempi hallitussihteeri
Johanna
Hakala
Turvallisuuskomitea
siviilipalvelusjohtaja
Mikko
Reijonen
Siviilipalveluskeskus
hyvinvointialuejohtaja
Ilkka
Luoma
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
valmiuspäällikkö
Antti
Haataja
Pohjois-Savon pelastuslaitos
kehittämispäällikkö
Ari
Korhonen
Suomen Kuntaliitto
puheenjohtaja
Ava
Dahlvik
Aseistakieltäytyjäliitto - AKL ry
asiantuntija
Miikka
Piiroinen
Into — etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
pääsihteeri
Eero
Rämö
Suomen Punainen Risti
professori
Tuomas
Ojanen
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
oikeusministeriö
liikenne- ja viestintäministeriö
sosiaali- ja terveysministeriö
Poliisihallitus
Puolustusvoimat
Huoltovarmuuskeskus
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Kymenlaakson pelastuslaitos
Suomen Reserviupseeriliitto ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa:
valtiovarainministeriö
ympäristöministeriö
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi siviilipalveluslakia, maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annettua lakia ja sotilasavustuslakia.
Esitys perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus kehittää siviilipalvelusjärjestelmää tarkoituksenmukaisemmaksi parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietintöä hyödyntäen ja kytkien palveluksen nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin sekä mahdollistaa siviilipalvelushenkilöstön käyttämisen väestönsuojelutehtäviin.
Esityksen mukaan siviilipalvelus kytkettäisiin vahvemmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin sekä julkisen hallinnon varautumista, valmiutta ja jatkuvuudenhallintaa turvaavaan työhön kuitenkin niin, että palveluspaikkojen riittävyydestä huolehdittaisiin eikä palveluspaikkana toimimista rajoiteta nykyisestä. Siviilipalvelus säilytettäisiin palvelusmuotona, joka mahdollistaa asevelvollisuuden toteutumisen vakaumuksen huomioivalla tavalla.
Sekä siviilipalvelusta suorittavien että sen suorittaneiden ja Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutuneiden käytettävyyttä viranomaisten tukena erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa laajennettaisiin. Lakiin lisättäisiin säännökset siviilipalveluksen reservin palveluksesta muissa kuin sotilaallisissa poikkeusoloissa. Myös siviilipalveluksen reservin sotilaallisten poikkeusolojen aikaista palvelusta koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin muun muassa kytkemällä siviilipalveluksen reservin palvelus valmiuslaissa tarkoitettuihin poikkeusoloihin ja varmistamalla, että sotilaallisten kriisien aikana palveluspaikkana voisivat toimia kaikki sellaiset organisaatiot, joilla voisi olla väestönsuojeluun liittyviä vastuita. Kaikille siviilipalveluksen reserviin kuuluville mahdollistettaisiin kertauspalvelus.
Erityisoloissa tehtäviin siviilipalvelushakemuksiin kohdistuvaa vakaumuksentutkintaa laajennettaisiin Puolustusvoimien valmiuden kohottamiseen tarkoitetun kertausharjoituksen ajalle. Tällä varmistettaisiin, että kaikissa Puolustusvoimien valmiuden kohottamisen tilanteissa varmistuttaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla siitä, että hyväksyttävien siviilipalvelushakemusten perustana on vakaumukseen perustuvat, asevelvollisuuslaissa säädetyn palveluksen suorittamisen estävät syyt. Vakaumuksentutkintalautakunnan kokoonpanoa vahvistettaisiin erilaisia vakaumuksia koskevan asiantuntemuksen varmistamiseksi.
Asevelvollisuuslaissa säädetyn palveluksen ja siviilipalveluksen välillä siirtymistä joustavoitettaisiin siten, että myös aloitetusta siviilipalveluksesta voisi vaihtaa varusmiespalvelukseen ja Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutunut henkilö voisi palata takaisin Puolustusvoimien reserviin riippumatta siitä, onko hän aloittanut täydennyspalveluksen.
Esitykseen sisältyy myös ehdotuksia, joiden tarkoituksena on siviilipalveluksen toimeenpanon ja siihen liittyvät viranomaisyhteistyön sujuvoittaminen sekä siviilipalvelussääntelyn ajantasaistaminen ja terminologinen täsmentäminen. Lisäksi lakeihin tehtäisiin teknisiä muutoksia.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Hallituksen esitys siviilipalveluslain (
1446/2007
305/2009
781/1993
Esityksen tavoitteena on siviilipalveluksen kytkeminen vahvemmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin sekä julkisen hallinnon varautumista, valmiutta ja jatkuvuudenhallintaa turvaavaan työhön parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean asettaman tavoitetilan mukaisesti. Siviilipalvelus säilyy palvelusmuotona, joka mahdollistaa asevelvollisuuden toteutumisen vakaumuksen huomioivalla tavalla. Tavoitteena on palveluspaikkojen riittävän määrän säilyminen ja uusien, erityisesti varautumiseen ja valmiuteen kytkeytyvien palvelustehtävien mahdollistuminen.
Esitykseen sisältyy useita ehdotuksia, joilla kehitetään sekä siviilipalvelusta suorittavien että sen suorittaneiden ja Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutuneiden henkilöiden käytettävyyttä viranomaisten tukena erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityisoloissa tehtäviin siviilipalvelushakemuksiin kohdistuvaa vakaumuksentutkintaa laajennetaan Puolustusvoimien valmiuden kohottamiseen tarkoitetun kertausharjoituksen ajalle. Asevelvollisuuslaissa (
1438/2007
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kannatettu hallituksen esitystä laajasti. Siviilipalveluksen hyödyntämistä julkisen hallinnon varautumisen ja valmiuden tukena pidettiin erinomaisena kehityksenä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on käsitelty hallituksen esitystä myös perustuslain ja Suomen kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista johtuvien vaatimusten kannalta sekä tuotu esiin Euroopan neuvoston Venetsian toimikunnan Ukrainan perustuslakituomioistuimelle vuonna 2025 antama lausunto (CDL-AD(2025)006), jossa se käsitteli aseistakieltäytymisoikeutta sotatilan aikana. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, etteivät ehdotetut muutokset ole ongelmallisia perustuslain tai Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta. Näin on todettu myös hallituksen esityksessä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa hallituksen esityksen tavoitteita ja pitää tärkeänä, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta olennainen esitys perustuu laaja-alaiseen ja perusteelliseen valmisteluun. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Toimeenpanon seuranta
Puolustusvaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (
PuVL 13/2026 vp
Hallituksen esityksessä (
HE 196/2026 vp
Valiokunnan lausumaehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 196/2026 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy yhden lausuman.
(Valiokunnan lausumaehdotus)
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa esityksen käytännön vaikutuksia ja arvioi esityksen tavoitteiden saavuttamista. Selvitys seurannan ja arvioinnin tuloksista on annettava työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2030 loppuun mennessä.
Helsingissä 6.11.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Arto
Satonen
kok
varapuheenjohtaja
Lauri
Lyly
sd
jäsen
Miko
Bergbom
ps
jäsen
Tiina
Elo
vihr
jäsen
Tuomas
Kettunen
kesk
jäsen
Minja
Koskela
vas
jäsen
Mikko
Lundén
ps
jäsen
Anders
Norrback
r
jäsen
Olga
Oinas-Panuma
kesk
jäsen
Jorma
Piisinen
ps
jäsen
Piritta
Rantanen
sd
jäsen
Tere
Sammallahti
kok
jäsen
Timo
Suhonen
sd
jäsen
Henrik
Vuornos
kok
varajäsen
Juha
Viitala
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Meri
Pensamo
Vastalause
Perustelut
Hallituksen esitys pohjautuu parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean selvitystyöhön yleisen asevelvollisuuden kehittämisestä. Uudistus kehittää siviilipalvelusjärjestelmää tarkoituksenmukaisemmaksi ja kytkee palveluksen nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin sekä mahdollistaa siviilipalvelushenkilöstön käyttämisen väestönsuojelutehtäviin. Nämä lähtökohdat ovat kannatettavia.
Lakiesityksessä on myös hyviä parannuksia siviilipalvelushenkilöiden asemaan esimerkiksi ruokarahan ja majoituskorvauksen osalta. On ylipäätään hyvä, että siviilipalveluslakia tarkastellaan aika ajoin, jotta se ei jää ajasta jälkeen.
Siviilipalveluksen kehittäminen ei kuitenkaan saisi hämärtää sen perustaa vakaumukseen pohjautuvana vaihtoehtona aseelliselle palvelukselle. Lakiesitys liikkuu tämän osalta käsitteellisesti harmaalla alueella kutsuessaan siviilipalveluksen suorittaneita reserviksi ja hämärtää näin siviilipalveluksen luonnetta ei-sotilaallisena toimintana.
Kansainväliset ihmisoikeuksia valvovat elimet, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea, ovat ilmaisseet huolensa siviilipalveluksen pitkästä kestosta ja kehottaneet Suomea huolehtimaan, ettei palveluksen kesto ole rangaistuksenluonteinen. Tämä lakiuudistus ei vieläkään korjaa tätä perustavanlaatuista valuvikaa siviilipalveluksen keston osalta. Aiemmin siviilipalveluksen keston vastaavuutta kaikkein pisimmän asepalveluksen kanssa on perusteltu muun muassa sillä, ettei siviilipalvelusvelvollisilla ole kertausharjoituksia. Kertausharjoitusten mahdollistaminen siviilipalvelushenkilöille vie pohjaa tältä jo valmiiksi kansainvälisten sopimusten kanssa ristiriitaiselta perustelulta.
Osa näistä puutteista liittyy siihen, että siviilipalveluksen kehittämistä on tarkasteltu parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean osana, vaikka siviilipalvelus on määritelmällisesti vakaumuksellinen vaihtoehto asevelvollisuudelle, ei sen osa. Jatkossa siviilipalvelusta olisikin kehitettävä sen omista lähtökohdista ja sen vakaumuksellinen luonne vahvemmin huomioiden. Myös kansainvälisten ihmisoikeuselinten esille nostamat epäkohdat tulisi mitä pikimmiten korjata, jotta Suomi kunnioittaa kaikkien kansalaistensa perus- ja ihmisoikeuksia.
Suomen kokonaisturvallisuuden paras tae on se, että Suomi pysyy jatkossakin perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavana oikeusvaltiona. On pienen maan etu, että omalla toiminnallamme vahvistamme kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sitovuutta myös oman maamme kohdalla.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään yksi lausuma
(Vastalauseen lausumaehdotus)
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin siviilipalveluksen kehittämiseksi niin, että sen kestoon liittyvät epäkohdat korjataan, lainsäädännöstä poistetaan rankaisevat elementit omantunnon syystä aseista kieltäytyville ja kansalaisten vakaumusta kunnioitetaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti.
Helsingissä 6.11.2026
Tiina
Elo
vihr
Minja
Koskela
vas