Etusivu · Valmistellut asiat · SuVL 10/2026 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös)
SuVL 10/2026 vp · Valiokunnan lausunto
Tiedot
| Tunnus | SuVL 10/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan lausunto |
| Kuvaus | Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta. |
| Päivämäärä | 4.11.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
pilvipalvelutsuvereniteettitekoälytutkimustoimintapalvelinkeskuksetjulkiset hankinnatinvestoinnitinfrastruktuuritEU-asetuksetEuroopan unioni
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Mai Kivelä | allekirjoittaja | — |
| Pia Lohikoski | allekirjoittaja | — |
| Lasse Laitinen | mainittu | erityisasiantuntija |
| Simo Välke | mainittu | erityisasiantuntija |
| Laura Ruotsalainen | mainittu | professori |
| Markku Räsänen | mainittu | toimitusjohtaja |
| Markus Hongisto | mainittu | maajohtaja, Google Cloud |
| Milja Kalliosaari | mainittu | yhteiskuntasuhdevastaava |
| Heidi Nystedt | mainittu | yhteiskuntasuhdejohtaja |
| Tero Nordström | mainittu | teknologiajohtaja |
| Sanni Salokangas | mainittu | Media Relations |
| Taneli Tikka | mainittu | hallituksen jäsen |
| Jenny Hasu | mainittu | johtaja, Digital Systems |
| Antti Harjunpää | mainittu | johtava asiantuntija |
| Tiina Vainio | mainittu | johtava asiantuntija |
| Joonas Mikkilä | mainittu | johtava asiantuntija |
| Peter Sund | mainittu | toimitusjohtaja, Kyberala ry |
| Laura Ruotsalainen | mainittu | professori |
| Markus Hongisto | mainittu | maajohtaja, Google Cloud |
| Milja Kalliosaari | mainittu | yhteiskuntasuhdevastaava |
| Antti Harjunpää | mainittu | johtava asiantuntija |
| Henna Virkkunen | mainittu | Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja |
| Laura Huhtasaari | mainittu | — |
| Sanna Antikainen | mainittu | — |
| Juho Eerola | mainittu | — |
| Ritva Elomaa | mainittu | — |
| Pertti Hemmilä | mainittu | — |
| Teemu Keskisarja | mainittu | — |
| Mai Kivelä | mainittu | — |
| Jani Kokko | mainittu | — |
| Terhi Koulumies | mainittu | — |
| Mika Lintilä | mainittu | — |
| Helena Marttila | mainittu | — |
| Jouni Ovaska | mainittu | — |
| Susanne Päivärinta | mainittu | — |
| Antti Rinne | mainittu | — |
| Onni Rostila | mainittu | — |
| Arto Satonen | mainittu | — |
| Sari Tanus | mainittu | — |
| Inka Hopsu | mainittu | — |
| Aleksi Jäntti | mainittu | — |
| Kimmo Kiljunen | mainittu | — |
| Pia Lohikoski | mainittu | — |
| Anders Norrback | mainittu | — |
| Mika Riipi | mainittu | — |
| Ville Skinnari | mainittu | — |
| Laura Aho | mainittu | valiokuntaneuvos |
Valiokunnat
ConfidentialMindEuroopan komissioGoogle Finland OyIQM Finland OyMicrosoft OySADE Innovations OySpaceTimeSuomen ELLIS-instituuttiSuomen itsenäisyyden juhlarahasto SitraSuuri valiokuntaTeknologian tutkimuskeskus VTT OyTeknologiateollisuus rysuuri valiokuntatalousvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriöympäristövaliokunta
Teksti
Valiokunnan lausunto SuVL 10 2026 vp U 54/2026 vp U 55/2026 vp Suuri valiokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) Valtioneuvostolle JOHDANTO Vireilletulo Eduskuntaan on saapunut valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös) ( U 54/2026 vp Suuri valiokunta merkitsi saapuneeksi liikenne- ja viestintävaliokunnan kannanoton: Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja pitää Euroopan teknologisen suvereniteetin edistämistä ja riippuvuuksien vähentämistä tärkeinä tavoitteina. Valiokunta korostaa sitä, että viestintäverkkojen merkitys ja toimintaedellytykset on huomioitava nopean kehittämisen alueilla. Valiokunta painottaa, että rajanveto NIS 2-direktiiviin ja muuhun sääntelyyn tulee täsmentää jatkovalmistelussa ja että sääntelyn soveltamisalan tulee olla toimijoiden kannalta ennakoitavaa. Yksityisten toimijoiden 31 artiklan mukaisen osallistumisen tulee säilyä lähtökohtaisesti vapaaehtoisena ja mahdollisten sitovien velvoitteiden osalta tulee asetuksessa säätää niiden keskeisistä perusteista, kohderyhmästä ja keskeisestä sisällöstä. Päällekkäisiä arviointi- ja todentamisvelvoitteita sekä EUCS-sertifiointijärjestelmän ja kansallisten arviointikriteeristöjen päällekkäisyyttä tulee välttää. Lupamenettelyjen sujuvuus on turvattava siten, että menettelyyn saadaan perustuslain edellyttämät oikeusturvatakeet. Niiden tulee myös tukea digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja. Suuri valiokunta merkitsi saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta kuuli asiantuntijoita EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin kehittämisen pitkän aikavälin näkökulmasta ja polkuriippuvuuksista. Kuulemisten perusteella asiantuntijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotukseen sekä valtioneuvoston kantaan siitä. Asiantuntijalausunnoissa korostuivat ekosysteemiajattelu sekä korkean arvonlisän tekoälytehtaat. Vaikka EU:n teknologisen suvereniteetin tavoitteena tulee toisaalta olla teknologisen infrastruktuurin turvaaminen kaikissa olosuhteissa, suvereniteetti ei toisaalta tarkoita täydellistä omavaraisuutta tai eristäytymistä. Päinvastoin haasteena on kehittää EU:n ja sen jäsenmaiden kilpailukykyä ja asemaa kansainvälisissä arvoketjuissa. Siksi olennaista ei ole pelkästään datakeskuskapasiteetin ja pilvipalveluiden määrä, vaan erityisesti se lisäarvo, jota dataa prosessoimalla saadaan aikaan taloudessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tämän lisäarvon synnyttämiseksi Euroopan tulee vahvistaa kykyään kehittää, ymmärtää ja hallita kriittisiä digitaalisia teknologioita eikä keskittyä vain niiden käyttöönottoon. Teknologiakehitys tulee ymmärtää toisiinsa kytkeytyvien toimijoiden ekosysteemeinä, panostaen niissä tapahtuvaan suunnitteluun, kehittämiseen ja tutkimukseen. Asiantuntijakuulemisessa esimerkkinä mainittiin Suomessa ja Euroopassa vahva, datan liikuttamisen mahdollistava verkkoinfrastruktuuriosaaminen ja suositeltiin myös verkkolaitteiden tunnustamista strategiseksi suvereniteettia mahdollistavaksi teknologiaksi sekä verkkojen erottamista laskentarautaa koskevista poikkeuksista. Tällaisella systeemisellä lähestymistavalla Suomella ja Euroopalla on mahdollisuus ottaa haltuun teknologiasuvereniteettia kasvattavia arvoketjujen kontrollipisteitä. Tärkeää on myös EU:n sisäinen kyky omistaa ja hyödyntää eurooppalaista dataa, jotta sitä käyttävien yritysten ja palveluiden tuottama lisäarvo kehittäisi nimenomaan Euroopan omaa taloutta ja hyvinvointia. Uuden teknologian kehittämisestä ja käyttämisestä syntyvän lisäarvon kohdentumiseen liittyen kuulemisessa keskusteltiin tarpeesta jatkaa EU:n edelleen hajanaisten pääomamarkkinoiden harmonisointia liiketoiminnan skaalauksen ja riskirahoituksen edistämiseksi Euroopassa. Erityisenä pitkän aikavälin näkökulmana tulevaisuusvaliokunnan kuulemisessa nousivat esille myös yhteiskunnan dataistumisen ympäristövaikutukset, kiertotalous ja vastuullisuus. Mitä esimerkiksi datakeskusten teknologialle ja rakennuksille tapahtuu, kun ne vanhenevat ja poistetaan käytöstä? Digitaalinen infrastruktuuri tulisi suunnitella alusta pitäen rakentamisen ympäristövaikutukset minimoiden sekä tilojen ja laitteiden jatkokäyttö ja kierrätys huomioiden. Vastuulliseen datatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat myös kestävä energiantuotanto, datakeskusten oman hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä sekä esimerkiksi monimuotoisuuden suojelu ja mahdolliset kompensaatiot rakennustyömailla sekä sosiaalisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Suomella on jo nyt merkittävää osaamista ja kilpailukykyä myös tällä osa-alueella. Asiantuntijakuulemisessa mainittiin hyvinä esimerkkeinä muun muassa supertietokone LUMIn sijoittaminen entiseen paperikonehalliin sekä suomalainen huippuluokan osaaminen metallien talteenotossa teollisuuden sivuvirroista. Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus datakeskusten nopean kehittämisen alueisiin liittyvien lupahakemusten hiljaisesta hyväksynnästä ja perusluvasta, johon sisällytettäisiin etukäteisluvitusta, voi olla ongelmallinen tästä vastuullisuusnäkökulmasta. Asiantuntijalausunnossa nostettiinkin esiin, että suosiollista kohtelua olisi järkevämpää kohdistaa selvin kriteerein arvioitua yhteiskunnallista hyötyä ja lisäarvoa tuottaville datakeskuksille eikä perustaa kehittämisalueita, joilla kaikki datakeskukset saavat samat edut.Toisena pitkän aikavälin näkökulmana tulevaisuusvaliokunta keskusteli yhteiskunnan ka Eduskuntaan on saapunut valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) ( U 55/2026 vp Suuri valiokunta merkitsi saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta kuuli asiantuntijoita Euroopan unionin puolijohde-ekosysteemin vahvistamisen pitkän aikavälin näkökulmasta ja polkuriippuvuuksista. Kuulemisten perusteella asiantuntijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotukseen sekä valtioneuvoston kantaan siitä. Asiantuntijoiden mukaan huomiota ei tule kiinnittää vain nykyteknologiaan, kuten generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon ja datakeskuksiin, vaan on otettava huomioon myös tulevaisuuden teknologiset mahdollisuudet. Suomella on erityisosaamista, jolla se voi nousta teollisen ja fyysisen tekoälyn ja seuraavan sukupolven murrosteknologioiden kehittäjien kärkikastiin. Asiantuntijoiden mukaan valtioneuvosto voisi siksi ottaa kannassaan nykyistä vahvemmin esiin Suomen osaamisen esimerkiksi mikroelektroniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologiassa sekä suurteho- ja kvanttilaskentaa yhdistelevässä hybridilaskennassa.Tulevaisuuden teknologiaratkaisuja itse kehittämällä voidaan välttää tulevat riippuvuudet Euroopan ulkopuolisesta teknologiasta. Etenkin EuroHPC:n tekoälytehtaat tulisi asiantuntijoiden mukaan siksi nähdä sirujen käyttäjien ohella myös sirusuunnitteluosaamisen kehittämisen alustoina. Suomen puolijohde- ja siruosaamista korostettiin erityisesti erikoistuneessa mikroelektroniikassa, verkkojen piirisuunnittelussa ja kvanttiteknologiassa. Jos Suomeen saadaan haettu tekoälygigatehdas, se luo valiokunnan kuuleman asiantuntijan mukaan ympärilleen sitä enemmän lisäarvoa tutkimukselle, osaamiselle, yrityksille ja teknologiakehitykselle, mitä paremmin se kytkeytyy LUMI AI Factoryyn, yliopistoihin ja tutkimukseen, tekoälyyn tieteessä, teolliseen tekoälyyn, dataan sekä kotimaiseen ohjelmisto- ja teknologiakehitykseen.Kuulemisessa nousi esille myös sirusuunnitteluun liittyvän osaamisen yhteys kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tähän liittyen tulevaisuusvaliokunnan kuulema asiantuntija ehdotti, että ainakin avaruus tulisi mainita sirusäädöksessä puolustuksen rinnalla. Avaruuskomponentteja valmistetaan pieninä sarjoina verrattuna esimerkiksi autoteollisuuden sirumääriin, mutta niiden saatavuus ratkaisee, saadaanko vaikkapa puolustukselle keskeinen järjestelmä toimitettua. Jos politiikka mitoitetaan suurten sirumäärien mukaan, jäävät avaruusteknologiat riippuvaiseksi Euroopan ulkopuolisista toimittajista. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi VTT:n, Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenten yhteisessä Kvanttinova-pilotointiympäristössä kehitetään puolijohdeosaamista, jota voi hyödyntää myös pienen volyymin sirusarjoihin kriittisessä infrastruktuurissa. Lausunnot Asiasta U 54/2026 vp on annettu seuraavat lausunnot: ympäristövaliokunta YmVL 26/2026 vp talousvaliokunta TaVL 30/2026 vp Asiasta U 55/2026 vp on annettu seuraavat lausunnot: ympäristövaliokunta YmVL 27/2026 vp talousvaliokunta TaVL 31/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: erityisasiantuntija Lasse Laitinen työ- ja elinkeinoministeriö erityisasiantuntija Simo Välke työ- ja elinkeinoministeriö professori Laura Ruotsalainen Suomen ELLIS-instituutti toimitusjohtaja Markku Räsänen ConfidentialMind maajohtaja, Google Cloud Markus Hongisto Google Finland Oy yhteiskuntasuhdevastaava Milja Kalliosaari IQM Finland Oy yhteiskuntasuhdejohtaja Heidi Nystedt Microsoft Oy teknologiajohtaja Tero Nordström SADE Innovations Oy Media Relations Sanni Salokangas SpaceTime hallituksen jäsen Taneli Tikka SpaceTime johtaja, Digital Systems Jenny Hasu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy johtava asiantuntija Antti Harjunpää Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra johtava asiantuntija Tiina Vainio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry toimitusjohtaja, Kyberala ry Peter Sund Teknologiateollisuus ry Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: professori Laura Ruotsalainen Suomen ELLIS-instituutti maajohtaja, Google Cloud Markus Hongisto Google Finland Oy yhteiskuntasuhdevastaava Milja Kalliosaari IQM Finland Oy johtava asiantuntija Antti Harjunpää Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suuren valiokunnan työjaosto on kuullut: Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen Euroopan komissio VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Euroopan komissio antoi 3.6.2026 Euroopan teknologisen suvereniteetin paketin (COM(2026) 503 final), johon sisältyvät ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädökseksi (COM(2026) 502 final) sekä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (COM(2026) 504 final). Näiden nyt käsiteltävänä olevien asetusehdotusten ohella teknologisen suvereniteetin pakettiin kuuluvat myös avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva etenemissuunnitelma. Pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemiä, kyvykkyyksiä, investointeja sekä infrastruktuuria. Siinä ehdotetaan toimia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi ja Euroopan datakeskuskapasiteetin lisäämiseksi. Ehdotuksella pyritään myös parantamaan Euroopassa tarjottavien pilvipalvelujen luotettavuutta sekä lisäämään eurooppalaisten toimijoiden riippumattomuutta kolmansien maiden pilvipalveluntarjoajista. Sirusäädös 2.0 korvaisi EU:n nykyisen sirusäädöksen ja laajentaisi sääntelyn koskemaan puolijohteiden teollista käyttöönottoa, kysyntäpuolen toimenpiteitä ja strategisia hankkeita. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolijohde-ekosysteemin kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja teknologisia valmiuksia sekä kykyä varautua puolijohteiden saatavuushäiriöihin ja kriiseihin. Ehdotusten pääasiallinen sisältö on kuvattu valtioneuvoston kirjelmissä U 54/2026 vp ja U 55/2026 vp. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvoston kanta ehdotuksiin on esitetty valtioneuvoston kirjelmissä U 54/2026 vp ja U 55/2026 vp. VALIOKUNNAN PERUSTELUT (1) (2) Ehdotus pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisestä (U 54/2026 vp) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) (10) (11) (12) (13) (14) (15) (16) (17) (18) (19) (20) Ehdotus sirusäädös 2.0:sta (U 55/2026 vp) (21) (22) (23) (24) (25) (26) (27) (28) (29) (30) VALIOKUNNAN LAUSUNTO Suuri valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. Helsingissä 4.11.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ps jäsen Sanna Antikainen ps jäsen Juho Eerola ps jäsen Ritva Elomaa ps jäsen Pertti Hemmilä kok jäsen Teemu Keskisarja ps jäsen Mai Kivelä vas jäsen Jani Kokko sd jäsen Terhi Koulumies kok jäsen Mika Lintilä kesk (osittain) jäsen Helena Marttila sd jäsen Jouni Ovaska kesk jäsen Susanne Päivärinta kok jäsen Antti Rinne sd jäsen Onni Rostila ps jäsen Arto Satonen kok (osittain) jäsen Sari Tanus kd varajäsen Inka Hopsu vihr varajäsen Aleksi Jäntti kok varajäsen Kimmo Kiljunen sd varajäsen Pia Lohikoski vas varajäsen Anders Norrback r varajäsen Mika Riipi kesk varajäsen Ville Skinnari sd Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Laura Aho Eriävä mielipide Perustelut Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädökseksi on osa niin kutsuttua teknologisen suvereniteetin pakettia. Komission mukaan asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekojärjestelmää, investointeja sekä infrastruktuuria. Komission ehdottama kokonaisuus sisältää useita ongelmallisia kohtia, joihin valtioneuvosto eikä suuri valiokunta varauksistaan huolimatta suhtaudu tarpeeksi kriittisesti. Datakeskustaloutta on säänneltävä enemmän, mutta monet komission ehdotuksista vievät päinvastaiseen suuntaan. Komission esityksessä on merkittäviä ongelmia esimerkiksi ympäristön ja kansalaisten ympäristöoikeuden sekä kuntien maankäytön monopolin kannalta. Komissio on julkisesti todennut tavoitteekseen merkittävästi lisätä EU:n laajuista laskentakapasiteettia. Datakeskusten määrän kasvattamisen ei tule olla itseisarvo. Myös suuri valiokunta suhtautuu lausunnossaan datakeskuskapasiteetin kasvattamiseen myötämielisesti, vaikka korostaakin samalla tiettyjä laadullisia kriteereitä. Komission esittämät, luvitusprosessia keventävät sääntelyratkaisut heikentäisivät mahdollisuuksia arvioida datakeskusten ympäristövaikutuksia huolellisesti. Kattava ympäristövaikutusten arviointi, kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen sekä muutenkin asianmukainen ja huolellinen luvitusprosessi auttavat osaltaan vähentämään ja torjumaan datakeskusten ympäristöhaittoja. Datakeskusten toiminta on kokonaisuudessaan täysin alisäänneltyä suhteessa sen haittoihin. Datakeskustalouden ylikuumentumiseen liittyy lisäksi merkittäviä kansallisia ja Euroopan laajuisia riskejä, joihin komission asetusehdotuksessa ei varauduta riittävästi. Valtioneuvoston tulisi pyrkiä vaikuttamaan sen puolesta, että myös näihin riskeihin varaudutaan ja datakeskustalouden ylikuumenemista hillitään EU:n tasolla. On tärkeää, että kehyksessä Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi tunnistetaan datakeskusten riskit ja haittapuolet sekä keskitytään niiden ehkäisemiseen ja minimoimiseen. Vasemmistoliitto on myös esittänyt kansallista strategiaa datakeskusten rakentamiselle, jotta kehitys ei olisi hallitsematonta ja rakentamista ei kohdistettaisi väärille alueille. Kansallisessa strategiassa tulisi myös asettaa suomalainen maksimikapasiteetti datakeskuksille. Maksimikapasiteetin asettamista puoltaa paitsi sähkön kohtuuton kallistuminen kotitalouksille, myös ekologiset reunaehdot. Yksittäinen datakeskus vie valtavasti maa-alaa ja siten riskinä on metsäkato, ekosysteemien pirstoutuminen ja luontokato laajemmalti. Myös vihreän siirtymän toteuttamisen näkökulmasta liian isoksi kasvava datatalous on ongelmallinen: vihreää siirtymää edistävät hankkeet, kuten yhteiskunnan sähköistäminen ja vetytalous, vaativat suuria määriä sähköä. Vihreän siirtymän toteuttaminen on välttämätöntä ekologiseen kriisiin vastaamiseksi, eikä datatalous saa viedä etusijaa sen toimeenpanemiselta. Datakeskusten on oltava hyödyksi ihmisille ja hyödyn tulee näkyä kasvavina verotuloina ja työpaikkoina. Esimerkiksi kryptovaluuttoja louhivat datakeskukset tulisi kieltää kokonaan. Kuten CSC korostaa talousvaliokunnalle antamassa lausunnossaan, Eurooppaan tulee ensisijaisesti tavoitella korkean lisäarvon datakeskuksia, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä noudattaen samalla tiukkoja ympäristö- ja energiatehokkuusnormeja. CSC listaa useita kriteereitä korkean lisäarvon datakeskuksille, kuten datakeskuksen panos tietoliikenteen huoltovarmuuteen, datakeskuksen tuottamat keskeiset palvelut yhteiskunnan hyödyksi ja datakeskuksen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset. CSC myös nostaa yhdeksi kriteeriksi datakeskuksen vastuullisen toiminnan suhteessa siihen alueeseen, jolle se on sijoittautunut. Myös työlainsäädännön ja työehtojen toteutumisesta on huolehdittava erityisesti datakeskustyömailla. Datakeskusten sähkönkäyttö todennäköisesti nostaa sähkön hintaa ja lisää haasteita sähkön kulutushuippujen hallintaan. Tämä voi pahentaa energiaköyhyyttä haavoittuvissa ihmisryhmissä. Datakeskuksilta tulisi luvituksen yhteydessä velvoittaa kulutusta vastaavan puhtaan sähköntuotannon lisäämistä sekä vähäpäästöisten varavoimajärjestelmien rakentamista ja joustoa, jotta datakeskusten sähköjärjestelmään kohdistama kuormitus pienenee sähkön niukkuustilanteissa. Mielipide Edellä olevan perusteella esitän, että valtioneuvosto ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 4.11.2026 Mai Kivelä vas Pia Lohikoski vas