Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 18 h 56 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · SuVL 10/2026 vp

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös)

SuVL 10/2026 vp · Valiokunnan lausunto

Tiedot

TunnusSuVL 10/2026 vp
TyyppiValiokunnan lausunto
KuvausValiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta.
Päivämäärä4.11.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

pilvipalvelutsuvereniteettitekoälytutkimustoimintapalvelinkeskuksetjulkiset hankinnatinvestoinnitinfrastruktuuritEU-asetuksetEuroopan unioni

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Mai Kivelä allekirjoittaja —
Pia Lohikoski allekirjoittaja —
Lasse Laitinen mainittu erityisasiantuntija
Simo Välke mainittu erityisasiantuntija
Laura Ruotsalainen mainittu professori
Markku Räsänen mainittu toimitusjohtaja
Markus Hongisto mainittu maajohtaja, Google Cloud
Milja Kalliosaari mainittu yhteiskuntasuhdevastaava
Heidi Nystedt mainittu yhteiskuntasuhdejohtaja
Tero Nordström mainittu teknologiajohtaja
Sanni Salokangas mainittu Media Relations
Taneli Tikka mainittu hallituksen jäsen
Jenny Hasu mainittu johtaja, Digital Systems
Antti Harjunpää mainittu johtava asiantuntija
Tiina Vainio mainittu johtava asiantuntija
Joonas Mikkilä mainittu johtava asiantuntija
Peter Sund mainittu toimitusjohtaja, Kyberala ry
Laura Ruotsalainen mainittu professori
Markus Hongisto mainittu maajohtaja, Google Cloud
Milja Kalliosaari mainittu yhteiskuntasuhdevastaava
Antti Harjunpää mainittu johtava asiantuntija
Henna Virkkunen mainittu Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja
Laura Huhtasaari mainittu —
Sanna Antikainen mainittu —
Juho Eerola mainittu —
Ritva Elomaa mainittu —
Pertti Hemmilä mainittu —
Teemu Keskisarja mainittu —
Mai Kivelä mainittu —
Jani Kokko mainittu —
Terhi Koulumies mainittu —
Mika Lintilä mainittu —
Helena Marttila mainittu —
Jouni Ovaska mainittu —
Susanne Päivärinta mainittu —
Antti Rinne mainittu —
Onni Rostila mainittu —
Arto Satonen mainittu —
Sari Tanus mainittu —
Inka Hopsu mainittu —
Aleksi Jäntti mainittu —
Kimmo Kiljunen mainittu —
Pia Lohikoski mainittu —
Anders Norrback mainittu —
Mika Riipi mainittu —
Ville Skinnari mainittu —
Laura Aho mainittu valiokuntaneuvos

Valiokunnat

ConfidentialMindEuroopan komissioGoogle Finland OyIQM Finland OyMicrosoft OySADE Innovations OySpaceTimeSuomen ELLIS-instituuttiSuomen itsenäisyyden juhlarahasto SitraSuuri valiokuntaTeknologian tutkimuskeskus VTT OyTeknologiateollisuus rysuuri valiokuntatalousvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriöympäristövaliokunta

Teksti

Valiokunnan lausunto
SuVL
10
2026 vp
U 54/2026 vp
U 55/2026 vp
Suuri valiokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös)
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0)
Valtioneuvostolle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskuntaan on saapunut valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös) (
U 54/2026 vp
Suuri valiokunta merkitsi saapuneeksi liikenne- ja viestintävaliokunnan kannanoton: Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja pitää Euroopan teknologisen suvereniteetin edistämistä ja riippuvuuksien vähentämistä tärkeinä tavoitteina. Valiokunta korostaa sitä, että viestintäverkkojen merkitys ja toimintaedellytykset on huomioitava nopean kehittämisen alueilla. Valiokunta painottaa, että rajanveto NIS 2-direktiiviin ja muuhun sääntelyyn tulee täsmentää jatkovalmistelussa ja että sääntelyn soveltamisalan tulee olla toimijoiden kannalta ennakoitavaa. Yksityisten toimijoiden 31 artiklan mukaisen osallistumisen tulee säilyä lähtökohtaisesti vapaaehtoisena ja mahdollisten sitovien velvoitteiden osalta tulee asetuksessa säätää niiden keskeisistä perusteista, kohderyhmästä ja keskeisestä sisällöstä. Päällekkäisiä arviointi- ja todentamisvelvoitteita sekä EUCS-sertifiointijärjestelmän ja kansallisten arviointikriteeristöjen päällekkäisyyttä tulee välttää. Lupamenettelyjen sujuvuus on turvattava siten, että menettelyyn saadaan perustuslain edellyttämät oikeusturvatakeet. Niiden tulee myös tukea digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja.
Suuri valiokunta merkitsi saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta kuuli asiantuntijoita EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin kehittämisen pitkän aikavälin näkökulmasta ja polkuriippuvuuksista. Kuulemisten perusteella asiantuntijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotukseen sekä valtioneuvoston kantaan siitä. Asiantuntijalausunnoissa korostuivat ekosysteemiajattelu sekä korkean arvonlisän tekoälytehtaat. Vaikka EU:n teknologisen suvereniteetin tavoitteena tulee toisaalta olla teknologisen infrastruktuurin turvaaminen kaikissa olosuhteissa, suvereniteetti ei toisaalta tarkoita täydellistä omavaraisuutta tai eristäytymistä. Päinvastoin haasteena on kehittää EU:n ja sen jäsenmaiden kilpailukykyä ja asemaa kansainvälisissä arvoketjuissa. Siksi olennaista ei ole pelkästään datakeskuskapasiteetin ja pilvipalveluiden määrä, vaan erityisesti se lisäarvo, jota dataa prosessoimalla saadaan aikaan taloudessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tämän lisäarvon synnyttämiseksi Euroopan tulee vahvistaa kykyään kehittää, ymmärtää ja hallita kriittisiä digitaalisia teknologioita eikä keskittyä vain niiden käyttöönottoon. Teknologiakehitys tulee ymmärtää toisiinsa kytkeytyvien toimijoiden ekosysteemeinä, panostaen niissä tapahtuvaan suunnitteluun, kehittämiseen ja tutkimukseen.  Asiantuntijakuulemisessa esimerkkinä mainittiin Suomessa ja Euroopassa vahva, datan liikuttamisen mahdollistava verkkoinfrastruktuuriosaaminen ja suositeltiin myös verkkolaitteiden tunnustamista strategiseksi suvereniteettia mahdollistavaksi teknologiaksi sekä verkkojen erottamista laskentarautaa koskevista poikkeuksista. Tällaisella systeemisellä lähestymistavalla Suomella ja Euroopalla on mahdollisuus ottaa haltuun teknologiasuvereniteettia kasvattavia arvoketjujen kontrollipisteitä. Tärkeää on myös EU:n sisäinen kyky omistaa ja hyödyntää eurooppalaista dataa, jotta sitä käyttävien yritysten ja palveluiden tuottama lisäarvo kehittäisi nimenomaan Euroopan omaa taloutta ja hyvinvointia. Uuden teknologian kehittämisestä ja käyttämisestä syntyvän lisäarvon kohdentumiseen liittyen kuulemisessa keskusteltiin tarpeesta jatkaa EU:n edelleen hajanaisten pääomamarkkinoiden harmonisointia liiketoiminnan skaalauksen ja riskirahoituksen edistämiseksi Euroopassa. Erityisenä pitkän aikavälin näkökulmana tulevaisuusvaliokunnan kuulemisessa nousivat esille myös yhteiskunnan dataistumisen ympäristövaikutukset, kiertotalous ja vastuullisuus. Mitä esimerkiksi datakeskusten teknologialle ja rakennuksille tapahtuu, kun ne vanhenevat ja poistetaan käytöstä? Digitaalinen infrastruktuuri tulisi suunnitella alusta pitäen rakentamisen ympäristövaikutukset minimoiden sekä tilojen ja laitteiden jatkokäyttö ja kierrätys huomioiden. Vastuulliseen datatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat myös kestävä energiantuotanto, datakeskusten oman hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä sekä esimerkiksi monimuotoisuuden suojelu ja mahdolliset kompensaatiot rakennustyömailla sekä sosiaalisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Suomella on jo nyt merkittävää osaamista ja kilpailukykyä myös tällä osa-alueella. Asiantuntijakuulemisessa mainittiin hyvinä esimerkkeinä muun muassa supertietokone LUMIn sijoittaminen entiseen paperikonehalliin sekä suomalainen huippuluokan osaaminen metallien talteenotossa teollisuuden sivuvirroista. Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus datakeskusten nopean kehittämisen alueisiin liittyvien lupahakemusten hiljaisesta hyväksynnästä ja perusluvasta, johon sisällytettäisiin etukäteisluvitusta, voi olla ongelmallinen tästä vastuullisuusnäkökulmasta. Asiantuntijalausunnossa nostettiinkin esiin, että suosiollista kohtelua olisi järkevämpää kohdistaa selvin kriteerein arvioitua yhteiskunnallista hyötyä ja lisäarvoa tuottaville datakeskuksille eikä perustaa kehittämisalueita, joilla kaikki datakeskukset saavat samat edut.Toisena pitkän aikavälin näkökulmana tulevaisuusvaliokunta keskusteli yhteiskunnan ka
Eduskuntaan on saapunut valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) (
U 55/2026 vp
Suuri valiokunta merkitsi saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta kuuli asiantuntijoita Euroopan unionin puolijohde-ekosysteemin vahvistamisen pitkän aikavälin näkökulmasta ja polkuriippuvuuksista. Kuulemisten perusteella asiantuntijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotukseen sekä valtioneuvoston kantaan siitä. Asiantuntijoiden mukaan huomiota ei tule kiinnittää vain nykyteknologiaan, kuten generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon ja datakeskuksiin, vaan on otettava huomioon myös tulevaisuuden teknologiset mahdollisuudet. Suomella on erityisosaamista, jolla se voi nousta teollisen ja fyysisen tekoälyn ja seuraavan sukupolven murrosteknologioiden kehittäjien kärkikastiin. Asiantuntijoiden mukaan valtioneuvosto voisi siksi ottaa kannassaan nykyistä vahvemmin esiin Suomen osaamisen esimerkiksi mikroelektroniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologiassa sekä suurteho- ja kvanttilaskentaa yhdistelevässä hybridilaskennassa.Tulevaisuuden teknologiaratkaisuja itse kehittämällä voidaan välttää tulevat riippuvuudet Euroopan ulkopuolisesta teknologiasta. Etenkin EuroHPC:n tekoälytehtaat tulisi asiantuntijoiden mukaan siksi nähdä sirujen käyttäjien ohella myös sirusuunnitteluosaamisen kehittämisen alustoina. Suomen puolijohde- ja siruosaamista korostettiin erityisesti erikoistuneessa mikroelektroniikassa, verkkojen piirisuunnittelussa ja kvanttiteknologiassa. Jos Suomeen saadaan haettu tekoälygigatehdas, se luo valiokunnan kuuleman asiantuntijan mukaan ympärilleen sitä enemmän lisäarvoa tutkimukselle, osaamiselle, yrityksille ja teknologiakehitykselle, mitä paremmin se kytkeytyy LUMI AI Factoryyn, yliopistoihin ja tutkimukseen, tekoälyyn tieteessä, teolliseen tekoälyyn, dataan sekä kotimaiseen ohjelmisto- ja teknologiakehitykseen.Kuulemisessa nousi esille myös sirusuunnitteluun liittyvän osaamisen yhteys kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tähän liittyen tulevaisuusvaliokunnan kuulema asiantuntija ehdotti, että ainakin avaruus tulisi mainita sirusäädöksessä puolustuksen rinnalla. Avaruuskomponentteja valmistetaan pieninä sarjoina verrattuna esimerkiksi autoteollisuuden sirumääriin, mutta niiden saatavuus ratkaisee, saadaanko vaikkapa puolustukselle keskeinen järjestelmä toimitettua. Jos politiikka mitoitetaan suurten sirumäärien mukaan, jäävät avaruusteknologiat riippuvaiseksi Euroopan ulkopuolisista toimittajista. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi VTT:n, Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenten yhteisessä Kvanttinova-pilotointiympäristössä kehitetään puolijohdeosaamista, jota voi hyödyntää myös pienen volyymin sirusarjoihin kriittisessä infrastruktuurissa.
Lausunnot
Asiasta U 54/2026 vp on annettu seuraavat lausunnot:
ympäristövaliokunta
YmVL 26/2026 vp
talousvaliokunta
TaVL 30/2026 vp
Asiasta U 55/2026 vp on annettu seuraavat lausunnot:
ympäristövaliokunta
YmVL 27/2026 vp
talousvaliokunta
TaVL 31/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
erityisasiantuntija
Lasse
Laitinen
työ- ja elinkeinoministeriö
erityisasiantuntija
Simo
Välke
työ- ja elinkeinoministeriö
professori
Laura
Ruotsalainen
Suomen ELLIS-instituutti
toimitusjohtaja
Markku
Räsänen
ConfidentialMind
maajohtaja, Google Cloud
Markus
Hongisto
Google Finland Oy
yhteiskuntasuhdevastaava
Milja
Kalliosaari
IQM Finland Oy
yhteiskuntasuhdejohtaja
Heidi
Nystedt
Microsoft Oy
teknologiajohtaja
Tero
Nordström
SADE Innovations Oy
Media Relations
Sanni
Salokangas
SpaceTime
hallituksen jäsen
Taneli
Tikka
SpaceTime
johtaja, Digital Systems
Jenny
Hasu
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
johtava asiantuntija
Antti
Harjunpää
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
johtava asiantuntija
Tiina
Vainio
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
johtava asiantuntija
Joonas
Mikkilä
Teknologiateollisuus ry
toimitusjohtaja, Kyberala ry
Peter
Sund
Teknologiateollisuus ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
professori
Laura
Ruotsalainen
Suomen ELLIS-instituutti
maajohtaja, Google Cloud
Markus
Hongisto
Google Finland Oy
yhteiskuntasuhdevastaava
Milja
Kalliosaari
IQM Finland Oy
johtava asiantuntija
Antti
Harjunpää
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Suuren valiokunnan työjaosto on kuullut:
Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja
Henna
Virkkunen
Euroopan komissio
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio antoi 3.6.2026 Euroopan teknologisen suvereniteetin paketin (COM(2026) 503 final), johon sisältyvät ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädökseksi (COM(2026) 502 final) sekä   ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (COM(2026) 504 final).
Näiden nyt käsiteltävänä olevien asetusehdotusten ohella teknologisen suvereniteetin pakettiin kuuluvat myös avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva etenemissuunnitelma.
Pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemiä, kyvykkyyksiä, investointeja sekä infrastruktuuria. Siinä ehdotetaan toimia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi ja Euroopan datakeskuskapasiteetin lisäämiseksi. Ehdotuksella pyritään myös parantamaan Euroopassa tarjottavien pilvipalvelujen luotettavuutta sekä lisäämään eurooppalaisten toimijoiden riippumattomuutta kolmansien maiden pilvipalveluntarjoajista.
Sirusäädös 2.0 korvaisi EU:n nykyisen sirusäädöksen ja laajentaisi sääntelyn koskemaan puolijohteiden teollista käyttöönottoa, kysyntäpuolen toimenpiteitä ja strategisia hankkeita. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolijohde-ekosysteemin kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja teknologisia valmiuksia sekä kykyä varautua puolijohteiden saatavuushäiriöihin ja kriiseihin.
Ehdotusten pääasiallinen sisältö on kuvattu valtioneuvoston kirjelmissä U 54/2026 vp ja U 55/2026 vp.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston kanta ehdotuksiin on esitetty valtioneuvoston kirjelmissä U 54/2026 vp ja U 55/2026 vp.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
(1)
(2)
Ehdotus pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisestä (U 54/2026 vp)
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)
(9)
(10)
(11)
(12)
(13)
(14)
(15)
(16)
(17)
(18)
(19)
(20)
Ehdotus sirusäädös 2.0:sta (U 55/2026 vp)
(21)
(22)
(23)
(24)
(25)
(26)
(27)
(28)
(29)
(30)
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Suuri valiokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.
Helsingissä 4.11.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
1. varapuheenjohtaja
Laura
Huhtasaari
ps
jäsen
Sanna
Antikainen
ps
jäsen
Juho
Eerola
ps
jäsen
Ritva
Elomaa
ps
jäsen
Pertti
Hemmilä
kok
jäsen
Teemu
Keskisarja
ps
jäsen
Mai
Kivelä
vas
jäsen
Jani
Kokko
sd
jäsen
Terhi
Koulumies
kok
jäsen
Mika
Lintilä
kesk (osittain)
jäsen
Helena
Marttila
sd
jäsen
Jouni
Ovaska
kesk
jäsen
Susanne
Päivärinta
kok
jäsen
Antti
Rinne
sd
jäsen
Onni
Rostila
ps
jäsen
Arto
Satonen
kok (osittain)
jäsen
Sari
Tanus
kd
varajäsen
Inka
Hopsu
vihr
varajäsen
Aleksi
Jäntti
kok
varajäsen
Kimmo
Kiljunen
sd
varajäsen
Pia
Lohikoski
vas
varajäsen
Anders
Norrback
r
varajäsen
Mika
Riipi
kesk
varajäsen
Ville
Skinnari
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Laura
Aho
Eriävä mielipide
Perustelut
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädökseksi on osa niin kutsuttua teknologisen suvereniteetin pakettia. Komission mukaan asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekojärjestelmää, investointeja sekä infrastruktuuria.
Komission ehdottama kokonaisuus sisältää useita ongelmallisia kohtia, joihin valtioneuvosto eikä suuri valiokunta varauksistaan huolimatta suhtaudu tarpeeksi kriittisesti. Datakeskustaloutta on säänneltävä enemmän, mutta monet komission ehdotuksista vievät päinvastaiseen suuntaan. Komission esityksessä on merkittäviä ongelmia esimerkiksi ympäristön ja kansalaisten ympäristöoikeuden sekä kuntien maankäytön monopolin kannalta.
Komissio on julkisesti todennut tavoitteekseen merkittävästi lisätä EU:n laajuista laskentakapasiteettia. Datakeskusten määrän kasvattamisen ei tule olla itseisarvo. Myös suuri valiokunta suhtautuu lausunnossaan datakeskuskapasiteetin kasvattamiseen myötämielisesti, vaikka korostaakin samalla tiettyjä laadullisia kriteereitä.
Komission esittämät, luvitusprosessia keventävät sääntelyratkaisut heikentäisivät mahdollisuuksia arvioida datakeskusten ympäristövaikutuksia huolellisesti. Kattava ympäristövaikutusten arviointi, kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen sekä muutenkin asianmukainen ja huolellinen luvitusprosessi auttavat osaltaan vähentämään ja torjumaan datakeskusten ympäristöhaittoja. Datakeskusten toiminta on kokonaisuudessaan täysin alisäänneltyä suhteessa sen haittoihin.
Datakeskustalouden ylikuumentumiseen liittyy lisäksi merkittäviä kansallisia ja Euroopan laajuisia riskejä, joihin komission asetusehdotuksessa ei varauduta riittävästi. Valtioneuvoston tulisi pyrkiä vaikuttamaan sen puolesta, että myös näihin riskeihin varaudutaan ja datakeskustalouden ylikuumenemista hillitään EU:n tasolla.
On tärkeää, että kehyksessä Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi tunnistetaan datakeskusten riskit ja haittapuolet sekä keskitytään niiden ehkäisemiseen ja minimoimiseen. Vasemmistoliitto on myös esittänyt kansallista strategiaa datakeskusten rakentamiselle, jotta kehitys ei olisi hallitsematonta ja rakentamista ei kohdistettaisi väärille alueille.
Kansallisessa strategiassa tulisi myös asettaa suomalainen maksimikapasiteetti datakeskuksille. Maksimikapasiteetin asettamista puoltaa paitsi sähkön kohtuuton kallistuminen kotitalouksille, myös ekologiset reunaehdot. Yksittäinen datakeskus vie valtavasti maa-alaa ja siten riskinä on metsäkato, ekosysteemien pirstoutuminen ja luontokato laajemmalti. Myös vihreän siirtymän toteuttamisen näkökulmasta liian isoksi kasvava datatalous on ongelmallinen: vihreää siirtymää edistävät hankkeet, kuten yhteiskunnan sähköistäminen ja vetytalous, vaativat suuria määriä sähköä. Vihreän siirtymän toteuttaminen on välttämätöntä ekologiseen kriisiin vastaamiseksi, eikä datatalous saa viedä etusijaa sen toimeenpanemiselta. Datakeskusten on oltava hyödyksi ihmisille ja hyödyn tulee näkyä kasvavina verotuloina ja työpaikkoina. Esimerkiksi kryptovaluuttoja louhivat datakeskukset tulisi kieltää kokonaan.
Kuten CSC korostaa talousvaliokunnalle antamassa lausunnossaan, Eurooppaan tulee ensisijaisesti tavoitella korkean lisäarvon datakeskuksia, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä noudattaen samalla tiukkoja ympäristö- ja energiatehokkuusnormeja. CSC listaa useita kriteereitä korkean lisäarvon datakeskuksille, kuten datakeskuksen panos tietoliikenteen huoltovarmuuteen, datakeskuksen tuottamat keskeiset palvelut yhteiskunnan hyödyksi ja datakeskuksen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset. CSC myös nostaa yhdeksi kriteeriksi datakeskuksen vastuullisen toiminnan suhteessa siihen alueeseen, jolle se on sijoittautunut. Myös työlainsäädännön ja työehtojen toteutumisesta on huolehdittava erityisesti datakeskustyömailla.
Datakeskusten sähkönkäyttö todennäköisesti nostaa sähkön hintaa ja lisää haasteita sähkön kulutushuippujen hallintaan. Tämä voi pahentaa energiaköyhyyttä haavoittuvissa ihmisryhmissä. Datakeskuksilta tulisi luvituksen yhteydessä velvoittaa kulutusta vastaavan puhtaan sähköntuotannon lisäämistä sekä vähäpäästöisten varavoimajärjestelmien rakentamista ja joustoa, jotta datakeskusten  sähköjärjestelmään kohdistama kuormitus pienenee sähkön niukkuustilanteissa.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että valtioneuvosto ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 4.11.2026
Mai
Kivelä
vas
Pia
Lohikoski
vas