Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 17 h 46 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · LaVL 16/2026 vp

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta uudeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä ja eurooppalaisesta etäosallistumismääräyksestä

LaVL 16/2026 vp · Valiokunnan lausunto

Tiedot

TunnusLaVL 16/2026 vp
TyyppiValiokunnan lausunto
KuvausValiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta.
Päivämäärä22.10.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

rikosasiatesitutkintavirka-apuEU-maattodisteetoikeudenkäyntietäosallistuminentelekuunteluEU-direktiivitEuroopan unioni

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Tanja Innanen mainittu lainsäädäntöneuvos
Jurkka Jämsä mainittu lainsäädäntöneuvos
Aleksi Hakatie mainittu erityisasiantuntija
Anu Juho mainittu käräjätuomari
Sampsa Hakala mainittu valtionsyyttäjä
Katja Sirola mainittu ylitarkastaja
Pekka Ylikoski mainittu asianajaja
Dan Helenius mainittu professori
Juho Eerola mainittu —
Sandra Bergqvist mainittu —
Pekka Aittakumpu mainittu —
Elisa Gebhard mainittu —
Pia Hiltunen mainittu —
Aleksi Jäntti mainittu —
Anette Karlsson mainittu —
Pihla Keto-Huovinen mainittu —
Rami Lehtinen mainittu —
Timo Mehtälä mainittu —
Susanne Päivärinta mainittu —
Juha Viitala mainittu —
Julia Höyhtyä mainittu —

Valiokunnat

Helsingin käräjäoikeusLakivaliokuntaPoliisihallitusRajavartiolaitosSuomen AsianajajatSyyttäjälaitosTulliTuomioistuinvirastokeskusrikospoliisilakivaliokuntaliikenne- ja viestintäministeriöoikeusministeriösisäministeriö

Teksti

Valiokunnan lausunto
LaVL
16
2026 vp
U 52/2026 vp
Lakivaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta uudeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä ja eurooppalaisesta etäosallistumismääräyksestä
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta uudeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä ja eurooppalaisesta etäosallistumismääräyksestä (
U 52/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
lainsäädäntöneuvos
Tanja
Innanen
oikeusministeriö
lainsäädäntöneuvos
Jurkka
Jämsä
oikeusministeriö
erityisasiantuntija
Aleksi
Hakatie
sisäministeriö
käräjätuomari
Anu
Juho
Helsingin käräjäoikeus
valtionsyyttäjä
Sampsa
Hakala
Syyttäjälaitos
ylitarkastaja
Katja
Sirola
keskusrikospoliisi
asianajaja
Pekka
Ylikoski
Suomen Asianajajat
professori
Dan
Helenius
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
liikenne- ja viestintäministeriö
Tuomioistuinvirasto
Poliisihallitus
Rajavartiolaitos
Tulli
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio antoi 23.6.2026 ehdotuksen uudeksi direktiiviksi eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä ja eurooppalaisesta etäosallistumismääräyksestä (COM(2026) 313 final). Ehdotus on osa komission laajempaa pyrkimystä nykyaikaistaa ja digitalisoida EU:n rikosoikeudellista yhteistyötä sekä varmistaa, että käytettävissä olevat yhteistyövälineet vastaavat rajat ylittävän rikollisuuden, teknologisen kehityksen ja sähköisen viestinnän toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin.
Direktiiviehdotuksen pääasiallinen sisältö käy ilmi valtioneuvoston kirjelmästä (
U 52/2026 vp
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti direktiiviehdotukseen ja arvioi ehdotuksen yleisesti ottaen vastaavan hyvin tavoitteeseensa tehostaa rajat ylittävää rikosoikeudellista yhteistyötä ja helpottaa rikosprosessiin osallistuvien henkilöiden osallistumista menettelyihin etäyhteyksin. On hyvä, että komissio on reagoinut erityisesti 10. keskinäisellä arviointikierroksella havaittuihin käytännön haasteisiin ja pyrkii parantamaan rajat ylittävien säädösten käyttökelpoisuutta. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että neuvotteluissa pyritään varmistumaan, että ehdotuksen kannalta merkitykselliset perusoikeuksien rajoitukset mukaan lukien yksityiselämän ja henkilötietojen suoja ovat välttämättömiä ja oikeassa suhteessa sääntelyn tavoitteisiin.
Ehdotus on yleisesti ottaen hyvin linjassa myös kansallisten rikosprosessin digitalisointia ja rikostorjunnan tehokkuutta koskevien tavoitteiden kanssa. Valtioneuvosto pitää kannatettavana pyrkimystä vahvistaa asianosaisten oikeutta osallistua rajat ylittäviin oikeudenkäynteihin.
Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että ehdotuksen käsittelyssä pyritään selventämään eräitä kysymyksiä. Etäosallistumista koskevan määräyksen osalta ehdotus jättää nykyisellään epäselväksi sen, millainen rooli täytäntöönpanojäsenvaltion viranomaisella on sen valvoessa etäosallistumista oikeudenkäyntiin. Samoin tulisi pyrkiä selventämään sitä, missä määrin menettelyissä noudatetaan määräyksen antavan jäsenvaltion lakia ja missä määrin täytäntöönpanojäsenvaltion lakia. Käytännön syistä ei olisi tarkoituksenmukaista, että täytäntöönpanojäsenvaltiossa jouduttaisiin laajamittaisesti soveltamaan määräyksen antavan jäsenvaltion lakia, sillä tästä aiheutuisi hallinnollista taakkaa ja mahdollisesti vaikeitakin yhteensovittamisongelmia. Tähän liittyen valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jäsenvaltioille aiheutuvat hallinnolliset, tekniset ja taloudelliset vaikutukset pyritään neuvottelujen aikana arvioimaan mahdollisimman hyvin. Neuvotteluissa tulisi lisäksi pyrkiä selventämään, että Suomen järjestelmän mukainen esitutkintaviranomaisen suorittama rajat ylittävä etäkuuleminen esitutkintavaiheessa, joka ei tapahdu tuomioistuimessa vaan esitutkintaviranomaisen tiloissa, voitaisiin jatkossakin toteuttaa etäyhteydellä ehdotetun direktiivin 24 artiklan mukaisesti.
Valtioneuvosto katsoo lisäksi, että neuvotteluissa tulee pyrkiä siihen, että ehdotettujen rajat ylittävien pakkokeinojen, kuten telekuuntelua ja sitä koskevaa televiestinnän määritelmää, rajat ylittävää tarkkailua sekä teknisellä tallennusvälineellä tapahtuvan sijaintia, ääntä ja kuvaa koskevien tietojen keräämistä koskevan sääntelyn tulee olla riittävän täsmällistä, tarkkarajaista ja ennakoitavaa. Neuvotteluissa tulee pyrkiä selvittämään, mitä uuden televiestinnän määritelmän lisääminen direktiiviehdotukseen tarkoittaa direktiivin soveltamisalan kannalta. Myös määritelmän suhdetta esimerkiksi kansalliseen telekuuntelua, televalvontaa, teknistä tarkkailua ja muuta sähköiseen viestintään ja tietoihin kohdistuvaa tiedonhankintaa koskevaan sääntelyyn on arvioitava jatkovalmistelussa. Lisäksi on pyrittävä siihen, ettei ehdotettu sääntely johda tarpeettomasti nykyisten toimivaltuuksien tosiasialliseen laajenemiseen toisen jäsenvaltion alueella taikka kansallisesti ilman asianmukaisia oikeusturvatakeita. Valtioneuvosto pitää kannatettavana ehdotuksen periaatteetta, jonka mukaan pakkokeinon sallittavuudesta päättää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella telekuuntelun kohde tai teknistä seurantaa suorittava tallennusväline on. Vastaavasti kannatettava on ehdotuksen periaate, jonka mukaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltää toisen jäsenvaltion sen alueella suorittaman tutkintatoimenpiteen, jos kyseinen toimenpide ei olisi vastaavassa kansallisessa tilanteessa sallittu. Jatkovalmistelussa tulee vielä arvioida määräaikoja, joiden kuluessa jäsenvaltion olisi reagoitava ilmoitukseen telekuuntelusta ja teknisen tallennusvälineen käyttämisestä ilman, että jäsenvaltio menettää mahdollisuuden arvioida tai vaikuttaa näihin toisen jäsenvaltion suorittamiin toimenpiteisiin alueellaan.
Valtioneuvosto pitää lisäksi keskeisenä, että neuvotteluissa pyritään selventämään rajat ylittävää tarkkailua koskevan uuden sääntelyn suhdetta Schengenin yleissopimuksen 40 artiklaan sekä ehdotettuun 34 artiklaan. Suhteessa mainittuun 40 artiklaan tulisi lisäksi pyrkiä selvittämään, miltä osin erot sääntelyiden välillä ovat perusteltuja. Sääntelyn tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka mahdollistaa tehokkaan viranomaisyhteistyön, mutta ehkäisee rinnakkaisista menettelyistä aiheutuvia toimivalta- ja tulkintaepäselvyyksiä. Sääntelyn tulisi täyttää sekä perusoikeuksista että perustuslain täysivaltaisuussääntelystä johtuvat edellytykset.
Valtioneuvosto toteaa, että neuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota kansallisten tutkintajärjestelmien eroihin ja pyrittävä sääntelykokonaisuus huomioiden tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Komission direktiiviehdotuksella muutetaan ja täydennetään direktiiviä rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Ehdotus sisältää uutta sääntelyä erityisesti kahden kokonaisuuden osalta. Kokonaan uutena keinona säädettäisiin rajat ylittävästä epäillyn, vastaajan ja asianomistajan etäosallistumisesta oikeudenkäyntiin videoneuvottelun avulla. Lisäksi ehdotuksella lisättäisiin tai täsmennettäisiin eurooppalaista tutkintamääräystä koskevia säännöksiä, joista keskeisiä ovat erityisesti rajat ylittäviä tutkintatoimenpiteitä koskevat uudet menetelmät.
Ehdotuksella pyritään lisäämään oikeusvarmuutta, selkeyttämään eräitä todisteiden hankkimiseen liittyviä menettelyjä sekä parantamaan rajat ylittävän todistelun käytännön toimivuutta. Erityisesti tavoitteena on selventää sääntelyä, joka koskee telekuuntelua, rajat ylittävää tarkkailua, ilman toisen jäsenvaltion teknistä apua tapahtuvaa rajat ylittävää laiteseurantaa, todisteiden myöhempää käyttöä ja aiemmin vaihdetun tiedon käyttöä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden välistä keskinäistä luottamusta rikosoikeudellisessa yhteistyössä.
Lakivaliokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin direktiiviehdotukseen ja sen tavoitteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Direktiiviehdotus sisältää kuitenkin paikoin sääntelyä, jota on neuvotteluissa tarpeen vielä arvioida huolellisesti. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että neuvotteluissa pyritään sääntelykokonaisuus huomioiden tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin kiinnittäen huomiota myös kansallisten tutkintajärjestelmien eroihin. Valiokunta kiinnittää oman toimialansa osalta huomiota seuraaviin seikkoihin.
Eurooppalainen etäosallistumismääräys
Valtioneuvoston tavoin lakivaliokunta pitää tärkeänä, että neuvotteluissa pyritään eräiltä osin sääntelyn selkeyttämiseen. Uuden eurooppalaisen etäosallistumismääräyksen tarkoituksena on helpottaa rajat ylittävää osallistumista rikosoikeudenkäynteihin. Valiokunta pitää tavoitetta perusteltuna. Valiokunta kuitenkin katsoo, että etäosallistumista koskevan määräyksen osalta tulee pyrkiä selventämään muun muassa täytäntöönpanojäsenvaltion viranomaisen roolia sekä sitä, missä määrin menettelyissä noudatetaan määräyksen antavan jäsenvaltion ja missä määrin täytäntöönpanojäsenvaltion lakia.
Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota etäosallistumismääräystä koskevaan ehdotettuun 47 artiklaan, joka koskee tilannetta, jossa etäosallistumismääräyksen kohteena ollut vastaaja tuomitaan rangaistukseen ja määräyksen antanut jäsenvaltio aikoo antaa hänestä eurooppalaisen pidätysmääräyksen. Täytäntöönpanojäsenvaltion tulee tällaisen ilmoituksen perusteella ryhtyä toimiin varmistaakseen, että henkilö ei poistu täytäntöönpanovaltion alueelta ennen pidätysmääräyksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Myös vapaudenmenetyksen tulisi olla mahdollinen. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että neuvotteluissa tulee pyrkiä selventämään sääntelyä ja sen suhdetta rikoksen johdosta tapahtuvaan luovuttamiseen.
Rajat ylittävät tutkintatoimenpiteet
Ehdotus sisältää uutta sääntelyä rajat ylittävistä tutkintatoimenpiteistä. Lakivaliokunta katsoo, että valtioneuvoston kannassa on aiheellisesti kiinnitetty huomiota ehdotettuja rajat ylittäviä pakkokeinoja koskevaan sääntelyyn. Neuvotteluissa tulee pyrkiä siihen, että sääntely on tältä osin riittävän täsmällistä, tarkkarajaista ja ennakoitavaa. Valiokunta pitää tärkeänä myös sen selvittämistä, mitä uuden televiestinnän määritelmän lisääminen direktiiviehdotukseen tarkoittaa direktiivin soveltamisalan kannalta sekä suhteessa kansalliseen sääntelyyn.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä ehdotuksen periaatetta, jonka mukaan pakkokeinon sallittavuudesta päättää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella telekuuntelun kohde tai teknistä seurantaa suorittava tallennusväline on. Tärkeänä voidaan pitää myös ehdotuksen periaatetta, jonka mukaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltää toisen jäsenvaltion sen alueella suorittaman tutkintatoimenpiteen, jos kyseinen toimenpide ei ole vastaavassa kansallisessa tilanteessa sallittu. Huomiota on syytä kiinnittää siihen, että ehdotus sisältää voimassa olevasta sääntelystä poikkeavia menettelyjä, jotka liittyvät erityisesti rajat ylittävää tarkkailua koskeviin kiiretilanteisiin sekä tiettyjen tutkintatoimenpiteiden väliaikaiseen täytäntöönpanoon ennen tutkintamääräyksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Merkityksellisenä voidaan pitää myös sitä, että ehdotetun sääntelyn mukaan telekuuntelua ja teknisen tallennusvälineen käyttöä koskevissa ilmoitusmenettelyissä vastaanottavan jäsenvaltion on vastustettava toimenpidettä säädetyssä määräajassa. Muutoin toimenpidettä voidaan jatkaa tutkintaa suorittavan jäsenvaltion ilmoittaman ajan loppuun asti.
Valtioneuvoston tavoin valiokunta korostaa, että jatkoneuvotteluissa tulee vielä arvioida määräaikoja, joiden kuluessa jäsenvaltion on reagoitava ilmoitukseen telekuuntelusta ja teknisen tallennusvälineen käyttämisestä ilman, että jäsenvaltio menettää mahdollisuuden arvioida tai vaikuttaa näihin toisen jäsenvaltion suorittamiin toimenpiteisiin alueellaan. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo väliaikaista täytäntöönpanoa koskevien menettelyjen osalta, että neuvotteluissa on perusteltua pyrkiä siihen, etteivät menettelyt poikkea vastaavista kansallisista menettelyistä. Lisäksi valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin keskeisenä, että neuvotteluissa pyritään selventämään rajat ylittävää tarkkailua koskevan uuden sääntelyn suhdetta Schengenin yleissopimuksen 40 artiklaan sekä ehdotettuun 34 artiklaan.
Tutkintamääräyksen vahvistaminen
Direktiiviehdotuksen 2 artiklan mukaiset toimivaltaisia viranomaisia koskevat määritelmät vastaavat lähtökohtaisesti voimassa olevaa sääntelyä. Myös jatkossa määräyksen antava viranomainen voi olla tuomarin, tuomioistuimen, tutkintatuomarin tai syyttäjän lisäksi mikä tahansa kansallisesti toimivaltainen viranomainen, kuten esitutkintaviranomainen. Muiden kuin oikeusviranomaisten osalta edellytetään, että tutkintamääräys vahvistetaan jatkossakin oikeusviranomaisen toimesta. Voimassa olevan kansallisen sääntelyn mukaan esitutkintaviranomaisen antaman tutkintamääräyksen vahvistaa syyttäjä. Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin kysymys siitä, tulisiko neuvotteluissa tarkastella mahdollisuutta keventää vahvistamismenettelyä siten, että esitutkintaviranomaisen voisi antaa tutkintamääräyksen ilman oikeusviranomaisen vahvistusta.
Lakivaliokunta toteaa, että kysymys oli esillä myös eurooppalaista tutkintamääräystä koskevan, voimassa olevan direktiivin neuvotteluvaiheessa. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan voimassa olevan direktiivin neuvotteluissa saavutettua ratkaisua, jonka mukaan myös muiden rikostutkinnassa toimivaltaisten viranomaisten asema tunnustettiin siten, että ne voivat muun muassa esittää tutkintamääräyksen, jonka oikeusviranomainen vahvistaa, voidaan Suomen järjestelmän näkökulmasta pitää hyvänä. Oikeusministeriön valiokunnalle esittämän arvion mukaan Suomella ei olisi menestymisen mahdollisuuksia, jos vahvistamismenettelyä koskeva kysymys pyrittäisiin avaamaan neuvotteluissa uudelleen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että tältä osin merkitystä on myös sillä, että EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella poliisiviranomaista ei EU-oikeudessa voida pitää oikeusviranomaisena.
Lakivaliokunta piti voimassa olevan direktiivin neuvotteluvaiheessa parhaimpana vaihtoehtona sitä, että toimivalta antaa tutkintamääräys rajoitetaan oikeusviranomaisiin eli tuomioistuimeen ja syyttäjään. Valiokunnan mukaan tällaista ratkaisua puolsivat niin johdonmukaisuus- ja selkeyssyyt kuin myös jäsenvaltioiden välisen luottamuksen vahvistaminen (ks.
LaVL 15/2010 vp
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Lakivaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa edellä esitetyin täydennyksin valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 22.10.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Juho
Eerola
ps
varapuheenjohtaja
Sandra
Bergqvist
r
jäsen
Pekka
Aittakumpu
ps
jäsen
Elisa
Gebhard
sd
jäsen
Pia
Hiltunen
sd
jäsen
Aleksi
Jäntti
kok
jäsen
Anette
Karlsson
sd
jäsen
Pihla
Keto-Huovinen
kok
jäsen
Rami
Lehtinen
ps
jäsen
Timo
Mehtälä
kesk
jäsen
Susanne
Päivärinta
kok
jäsen
Juha
Viitala
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Julia
Höyhtyä