Etusivu · Valmistellut asiat · SuVP 50/2026 vp
Keskiviikko 21.10.2026 klo 12.30—13.25
SuVP 50/2026 vp · Pöytäkirja
Tiedot
| Tunnus | SuVP 50/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Pöytäkirja |
| Kuvaus | Täysistunnon virallinen pöytäkirja: mitä istunnossa on käsitelty ja päätetty. |
| Päivämäärä | 21.10.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Petteri Orpo | esittelijä | pääministeri |
| Laura Aho | allekirjoittaja | Valiokuntaneuvos |
| Sinuhe Wallinheimo | mainittu | — |
| Laura Huhtasaari | mainittu | — |
| Pinja Perholehto | mainittu | — |
| Sanna Antikainen | mainittu | — |
| Juho Eerola | mainittu | — |
| Ritva Elomaa | mainittu | — |
| Elisa Gebhard | mainittu | — |
| Timo Harakka | mainittu | — |
| Pertti Hemmilä | mainittu | — |
| Ville Kaunisto | mainittu | — |
| Teemu Keskisarja | mainittu | — |
| Mai Kivelä | mainittu | — |
| Mika Lintilä | mainittu | — |
| Helena Marttila | mainittu | — |
| Jouni Ovaska | mainittu | — |
| Susanne Päivärinta | mainittu | — |
| Antti Rinne | mainittu | — |
| Onni Rostila | mainittu | — |
| Arto Satonen | mainittu | — |
| Eerikki Viljanen | mainittu | — |
| Aleksi Jäntti | mainittu | — |
| Antti Kangas | mainittu | — |
| Kimmo Kiljunen | mainittu | — |
| Ari Koponen | mainittu | — |
| Jani Mäkelä | mainittu | — |
| Anders Norrback | mainittu | — |
| Mika Riipi | mainittu | — |
| Laura Aho | mainittu | — |
| Kaisa Männistö | mainittu | — |
| Tommi Laanti | mainittu | asuntoneuvos |
| Jaana Junnila | mainittu | hallitusneuvos |
| Minna Kivimäki | mainittu | EU-asioiden valtiosihteeri |
Valiokunnat
Suuri valiokuntasuuri valiokuntavaltioneuvoston kansliaympäristöministeriö
Teksti
Pöytäkirja SuVP 50 2026 vp Suuri valiokunta Keskiviikko 21.10.2026 klo 12.30—13.25 Läsnä puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo kok 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ps (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 14, 15, 16) (13 osittain) 2. varapuheenjohtaja Pinja Perholehto sd jäsen Sanna Antikainen ps (15, 16) (14 osittain) jäsen Juho Eerola ps jäsen Ritva Elomaa ps jäsen Elisa Gebhard sd () (13 osittain) jäsen Timo Harakka sd () (14 osittain) jäsen Pertti Hemmilä kok (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13) (14 osittain) jäsen Ville Kaunisto kok (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13) (14 osittain) jäsen Teemu Keskisarja ps (1, 2, 3, 4, 5, 6) (7 osittain) jäsen Mai Kivelä vas (10, 11, 12, 13, 14, 15, 16) (9 osittain) jäsen Mika Lintilä kesk jäsen Helena Marttila sd jäsen Jouni Ovaska kesk (14, 15, 16) (13 osittain) jäsen Susanne Päivärinta kok jäsen Antti Rinne sd jäsen Onni Rostila ps jäsen Arto Satonen kok (4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13) (3, 14 osittain) jäsen Eerikki Viljanen kesk (4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13) (3, 14 osittain) varajäsen Aleksi Jäntti kok (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13) (14 osittain) varajäsen Antti Kangas ps varajäsen Kimmo Kiljunen sd () (13 osittain) varajäsen Ari Koponen ps (15, 16) (14 osittain) varajäsen Jani Mäkelä ps varajäsen Anders Norrback r (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13) (14 osittain) varajäsen Mika Riipi kesk (4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13) (3, 14 osittain) Sihteerit valiokuntaneuvos Laura Aho valiokuntaneuvos Kaisa Männistö 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 3 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2019/943 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavista sähkölaskuista unionissa vähentämällä järjestelmäkustannuksia ja edistämällä sähköistämistä ja digitalisaatiota Toissijaisuusasia TS 44/2026 vp Valiokunnan mietintöluonnos Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2019/943 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavista sähkölaskuista unionissa vähentämällä järjestelmäkustannuksia ja edistämällä sähköistämistä ja digitalisaatiota (A 3) Sihteeri esitteli mietintöluonnoksen. Valiokunta kävi yleiskeskustelun. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi mietintöluonnoksen sellaisenaan. Asian käsittely valiokunnassa on päättynyt. 4 Valtioneuvoston selvitys: Komission suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Euroopan komissiolle osallistua Euroopan unionin puolesta Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa käytäviin neuvotteluihin ihmisten suojelua katastrofitilanteissa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta Valtioneuvoston E-selvitys E 57/2026 vp (A 4) Liiteasiakirja Komission suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Euroopan komissiolle osallistua Euroopan unionin puolesta Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa käytäviin neuvotteluihin ihmisten suojelua katastrofitilanteissa koskevasta kansainvälisestä sopimu Asia on saapunut eduskuntaan. Valiokunta lähetti asian mahdollisia toimenpiteitä varten ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. 5 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 2027 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä komission ennakkoarviosta vuodelle 2027 (budjetti; Euroopan unioni) Valtioneuvoston U-kirjelmä U 48/2026 vp U-jatkokirjelmä UJ 19/2026 vp (A 5) Liiteasiakirja Euroopan komission esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2027; oikaisukirjelmä 1/2027 Jatkokirjelmä UJ 19/2026 vp - U 48/2026 vp on saapunut eduskuntaan. Valiokunta päätti lähettää mahdollisia toimenpiteitä varten valtiovarainvaliokuntaan jatkokirjelmän UJ 19/2026 vp - U 48/2026 vp. 6 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 2026 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä komission ennakkoarviosta vuodelle 2026 (budjetti; Euroopan unioni). Valtioneuvoston U-kirjelmä U 34/2025 vp U-jatkokirjelmä UJ 25/2025 vp U-jatkokirjelmä UJ 6/2026 vp U-jatkokirjelmä UJ 10/2026 vp U-jatkokirjelmä UJ 18/2026 vp (A 6) Liiteasiakirja Perusmuistio: Komission lisätalousarvioesitys nro 3 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2026 Jatkokirjelmä UJ 18/2026 vp - U 34/2025 vp on saapunut eduskuntaan. Valiokunta päätti lähettää mahdollisia toimenpiteitä varten valtiovarainvaliokuntaan jatkokirjelmän UJ 18/2026 vp - U 34/2025 vp. 7 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös) Valtioneuvoston U-kirjelmä U 54/2026 vp Valiokunnan lausunto YmVL 26/2026 vp Valiokunnan lausunto TaVL 30/2026 vp Talousvaliokunnan lausunto TaVL 30/2026 vp on saapunut valiokuntaan. Valiokunta merkitsi saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta kuuli asiantuntijoita EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin kehittämisen pitkän aikavälin näkökulmasta ja polkuriippuvuuksista. Kuulemisten perusteella asiantuntijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotukseen sekä valtioneuvoston kantaan siitä. Asiantuntijalausunnoissa korostuivat ekosysteemiajattelu sekä korkean arvonlisän tekoälytehtaat. Vaikka EU:n teknologisen suvereniteetin tavoitteena tulee toisaalta olla teknologisen infrastruktuurin turvaaminen kaikissa olosuhteissa, suvereniteetti ei toisaalta tarkoita täydellistä omavaraisuutta tai eristäytymistä. Päinvastoin haasteena on kehittää EU:n ja sen jäsenmaiden kilpailukykyä ja asemaa kansainvälisissä arvoketjuissa. Siksi olennaista ei ole pelkästään datakeskuskapasiteetin ja pilvipalveluiden määrä, vaan erityisesti se lisäarvo, jota dataa prosessoimalla saadaan aikaan taloudessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tämän lisäarvon synnyttämiseksi Euroopan tulee vahvistaa kykyään kehittää, ymmärtää ja hallita kriittisiä digitaalisia teknologioita eikä keskittyä vain niiden käyttöönottoon. Teknologiakehitys tulee ymmärtää toisiinsa kytkeytyvien toimijoiden ekosysteemeinä, panostaen niissä tapahtuvaan suunnitteluun, kehittämiseen ja tutkimukseen. Asiantuntijakuulemisessa esimerkkinä mainittiin Suomessa ja Euroopassa vahva, datan liikuttamisen mahdollistava verkkoinfrastruktuuriosaaminen ja suositeltiin myös verkkolaitteiden tunnustamista strategiseksi suvereniteettia mahdollistavaksi teknologiaksi sekä verkkojen erottamista laskentarautaa koskevista poikkeuksista. Tällaisella systeemisellä lähestymistavalla Suomella ja Euroopalla on mahdollisuus ottaa haltuun teknologiasuvereniteettia kasvattavia arvoketjujen kontrollipisteitä. Tärkeää on myös EU:n sisäinen kyky omistaa ja hyödyntää eurooppalaista dataa, jotta sitä käyttävien yritysten ja palveluiden tuottama lisäarvo kehittäisi nimenomaan Euroopan omaa taloutta ja hyvinvointia. Uuden teknologian kehittämisestä ja käyttämisestä syntyvän lisäarvon kohdentumiseen liittyen kuulemisessa keskusteltiin tarpeesta jatkaa EU:n edelleen hajanaisten pääomamarkkinoiden harmonisointia liiketoiminnan skaalauksen ja riskirahoituksen edistämiseksi Euroopassa. Erityisenä pitkän aikavälin näkökulmana tulevaisuusvaliokunnan kuulemisessa nousivat esille myös yhteiskunnan dataistumisen ympäristövaikutukset, kiertotalous ja vastuullisuus. Mitä esimerkiksi datakeskusten teknologialle ja rakennuksille tapahtuu, kun ne vanhenevat ja poistetaan käytöstä? Digitaalinen infrastruktuuri tulisi suunnitella alusta pitäen rakentamisen ympäristövaikutukset minimoiden sekä tilojen ja laitteiden jatkokäyttö ja kierrätys huomioiden. Vastuulliseen datatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat myös kestävä energiantuotanto, datakeskusten oman hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä sekä esimerkiksi monimuotoisuuden suojelu ja mahdolliset kompensaatiot rakennustyömailla sekä sosiaalisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Suomella on jo nyt merkittävää osaamista ja kilpailukykyä myös tällä osa-alueella. Asiantuntijakuulemisessa mainittiin hyvinä esimerkkeinä muun muassa supertietokone LUMIn sijoittaminen entiseen paperikonehalliin sekä suomalainen huippuluokan osaaminen metallien talteenotossa teollisuuden sivuvirroista. Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus datakeskusten nopean kehittämisen alueisiin liittyvien lupahakemusten hiljaisesta hyväksynnästä ja perusluvasta, johon sisällytettäisiin etukäteisluvitusta, voi olla ongelmallinen tästä vastuullisuusnäkökulmasta. Asiantuntijalausunnossa nostettiinkin esiin, että suosiollista kohtelua olisi järkevämpää kohdistaa selvin kriteerein arvioitua yhteiskunnallista hyötyä ja lisäarvoa tuottaville datakeskuksille eikä perustaa kehittämisalueita, joilla kaikki datakeskukset saavat samat edut.Toisena pitkän aikavälin näkökulmana tulevaisuusvaliokunta keskusteli yhteiskunnan kasvavasta riippuvuudesta digitaalisesta infrastruktuurista ja riskeistä, joita tähän kehitykseen rakentuu esimerkiksi logistiikkaketjuissa. Teknologista suvereniteettia tavoiteltaessa on samalla huolehdittava myös yhteiskunnan infrastruktuurin ja toimintojen kestävyydestä, huoltovarmuudesta ja häiriönsietokyvystä. Teknologiaympäristön strategisen kehittämisen tulisi tapahtua tiiviissä kytköksessä laajempaan yhteiskunnalliseen ennakointiin ja tulevaisuudentutkimukseen. Tulevaisuusvaliokunta muistuttaa, että eduskunta on tulevaisuusmietinnössään (TuVM 1/2026) edellyttänyt varautumaan myös tekoälyn negatiivisiin seurauksiin sekä jatkuviin monikriiseihin ja epävarmuuteen ja turvaamaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus myös erilaisten ekokriisien edellyttämillä sopeutumistoimilla. Tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa sekä valtioneuvoston kannassa korostui myös osaamisen merkitys. Asiantuntija muistutti, että olennaista on paitsi teknologisen osaamisen vahvistaminen myös se, että koko yhteiskunnassa luodaan ymmärrystä teknologiasta horisontaalisena osaamisalueena. Valiokunta painottaa, että on huolehdittava laajemminkin koulutusjärjestelmän ja työelämän kyvystä vastata muuttuviin osaamistarpeisiin sekä varmistettava, että teknologinen kehitys tukee ihmisten osaamista, harkintakykyä ja osallisuutta. Tulevaisuusvaliokunta korostaa ylipäätään tekoälyn tarkoituksenmukaista ja vastuullista käyttöönottoa. Tekoälyratkaisujen tulee perustua todellisiin tarpeisiin sekä arvioihin kustannuksista, turvallisuudesta ja hyödyistä. Asiantuntijoiden mukaan myös julkisella sektorilla on paljon rajattuja tehtäviä, joissa tarvelähtöisesti kehitetty tekoälyratkaisu voi olla suurta yleiskäyttöistä mallia turvallisempi, kustannustehokkaampi ja ympäristön kannalta kevyempi. Tekoälyjärjestelmien itsenäisen toiminnan lisääntyessä on myös huolehdittava niiden läpinäkyvyydestä, testauksesta ja selkeistä vastuukysymyksistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tietoliikenneyhteyksien häiriönkestävyyteen, riippuvuuksiin yksittäisistä teknologiatoimittajista sekä kansalaisten datan turvalliseen hallintaan.Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa sivuttiin myös datakeskusten voimakkaasti kasvavaa sähkönkysyntää. Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi edellyttää sähköntuotannon riittävyyden ja sähköverkon kapasiteetin huomioimista. Asiantuntijan mukaan näiden haasteiden ratkaiseminen voi muodostaa Suomelle uuden tutkimuksellisen ja teknologisen kilpailuedun. Datakeskusinvestointien vaikutuksia on arvioitava myös suhteessa kotitalouksien ja muun teollisuuden sähkönsaantiin, sähkön hintakehitykseen sekä tarvittavien verkkoinvestointien kustannuksiin. Lopuksi tulevaisuusvaliokunta muistuttaa, että palvelun tuottajien luotettavuuden arvioinnin kriteerit on määriteltävä huolellisesti. Asiantuntijakuulemisissa nousi esille, että kriteerit voivat suosia suuria kansainvälisiä palveluntuottajia pienempien toimijoiden kustannuksella. Kriittisen digitaalisen infrastruktuurin turvallisuuden varmistaminen edellyttää, että korkean turvallisuusriskin toimittajia koskevat periaatteet ovat yhdenmukaisia tietoliikenneverkoissa, pilvipalveluissa ja tekoälyinfrastruktuurissa. 8 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) Valtioneuvoston U-kirjelmä U 55/2026 vp Valiokunnan lausunto YmVL 27/2026 vp Valiokunnan lausunto TaVL 31/2026 vp Talousvaliokunnan lausunto TaVL 31/2026 vp on saapunut valiokuntaan. Valiokunta merkitsi saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta kuuli asiantuntijoita Euroopan unionin puolijohde-ekosysteemin vahvistamisen pitkän aikavälin näkökulmasta ja polkuriippuvuuksista. Kuulemisten perusteella asiantuntijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotukseen sekä valtioneuvoston kantaan siitä. Asiantuntijoiden mukaan huomiota ei tule kiinnittää vain nykyteknologiaan, kuten generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon ja datakeskuksiin, vaan on otettava huomioon myös tulevaisuuden teknologiset mahdollisuudet. Suomella on erityisosaamista, jolla se voi nousta teollisen ja fyysisen tekoälyn ja seuraavan sukupolven murrosteknologioiden kehittäjien kärkikastiin. Asiantuntijoiden mukaan valtioneuvosto voisi siksi ottaa kannassaan nykyistä vahvemmin esiin Suomen osaamisen esimerkiksi mikroelektroniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologiassa sekä suurteho- ja kvanttilaskentaa yhdistelevässä hybridilaskennassa.Tulevaisuuden teknologiaratkaisuja itse kehittämällä voidaan välttää tulevat riippuvuudet Euroopan ulkopuolisesta teknologiasta. Etenkin EuroHPC:n tekoälytehtaat tulisi asiantuntijoiden mukaan siksi nähdä sirujen käyttäjien ohella myös sirusuunnitteluosaamisen kehittämisen alustoina. Suomen puolijohde- ja siruosaamista korostettiin erityisesti erikoistuneessa mikroelektroniikassa, verkkojen piirisuunnittelussa ja kvanttiteknologiassa. Jos Suomeen saadaan haettu tekoälygigatehdas, se luo valiokunnan kuuleman asiantuntijan mukaan ympärilleen sitä enemmän lisäarvoa tutkimukselle, osaamiselle, yrityksille ja teknologiakehitykselle, mitä paremmin se kytkeytyy LUMI AI Factoryyn, yliopistoihin ja tutkimukseen, tekoälyyn tieteessä, teolliseen tekoälyyn, dataan sekä kotimaiseen ohjelmisto- ja teknologiakehitykseen.Kuulemisessa nousi esille myös sirusuunnitteluun liittyvän osaamisen yhteys kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tähän liittyen tulevaisuusvaliokunnan kuulema asiantuntija ehdotti, että ainakin avaruus tulisi mainita sirusäädöksessä puolustuksen rinnalla. Avaruuskomponentteja valmistetaan pieninä sarjoina verrattuna esimerkiksi autoteollisuuden sirumääriin, mutta niiden saatavuus ratkaisee, saadaanko vaikkapa puolustukselle keskeinen järjestelmä toimitettua. Jos politiikka mitoitetaan suurten sirumäärien mukaan, jäävät avaruusteknologiat riippuvaiseksi Euroopan ulkopuolisista toimittajista. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi VTT:n, Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenten yhteisessä Kvanttinova-pilotointiympäristössä kehitetään puolijohdeosaamista, jota voi hyödyntää myös pienen volyymin sirusarjoihin kriittisessä infrastruktuurissa. 9 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen muuttaminen) Valtioneuvoston U-kirjelmä U 60/2026 vp Valiokunnan lausunto LiVL 17/2026 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto LiVL 17/2026 vp on saapunut valiokuntaan. 10 Valtioneuvoston selvitys: E-kirje: komission tiedonanto kyberturvallisuuden ja tekoälyn toimintasuunnitelmasta Valtioneuvoston E-selvitys E 50/2026 vp Merkittiin saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan ilmoitus: ei toimenpiteitä. 11 Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen ja niiden liitteiden I - V muuttamisesta 1.1.2028 - 31.12.2034 aluetukikarttojen osalta Valtioneuvoston E-selvitys E 52/2026 vp Merkittiin saapuneeksi hallintovaliokunnan ilmoitus: ei toimenpiteitä. 12 Valtioneuvoston selvitys: Komission ehdotus yhteisen kalastuspolitiikan asetuksen, yhteisen markkina-järjestelyasetuksen, metsäkatoasetuksen ja menettelyasetuksen muuttamiseksi unionin syrjäisimpien alueiden hallinnollisen taakan keventämiseksi Valtioneuvoston E-selvitys E 54/2026 vp Merkittiin saapuneeksi hallintovaliokunnan ilmoitus: ei toimenpiteitä. 13 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission asetusehdotuksesta kehyksen luomiseksi jäsenvaltioiden toimenpiteille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi (kohtuuhintaista asumista koskeva säädös) Valtioneuvoston U-kirjelmä U 67/2026 vp Asiantuntijalausunto U 67/2026 vp SuV 21.10.2026 asuntoneuvos Tommi Laanti, ympäristöministeriö Asiantuntijalausunto (A 12) Valiokunnassa olivat kuultavina: asuntoneuvos Tommi Laanti ympäristöministeriö liite hallitusneuvos Jaana Junnila ympäristöministeriö Puheenvuoron käyttivät pj. Wallinheimo sekä edustajat Riipi, Päivärinta ja Perholehto. 14 Eurooppa-neuvosto 15.-16.10.2026 Eurooppa-neuvoston ja EUn neuvostojen kokoukset EUN 104/2026 vp EUN-raportti EU_17_2026-VNK-50 Eurooppa-neuvosto 15.-16. lokakuuta 2026 11078440_2860377_0.pdf (A 14) Liiteasiakirja fi Eurooppa-neuvoston päätelmät 15.-16.10.2026.pdf Liiteasiakirja sv Europeiska rådets slutsatser 15-16.10.2026.pdf Raportointi Valiokunnassa oli kuultavana: EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki valtioneuvoston kanslia Estyneenä poissa oli: pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston kanslia avustajanaan: EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki esitteli asian. Puheenvuoron käyttivät edustajat Ovaska, Päivärinta ja Perholehto. Kivimäki vastasi puheenvuoroihin. Merkittiin, että kokous ei enää ollut päätösvaltainen. Merkittiin raportti saapuneeksi. Raportointi valmis. Valiokunta merkitsi selvityksen saaduksi. 15 Muut asiat Seuraava työjaoston etäkokous perjantaina 23.10.2026 klo 9.30-10.30. 16 Seuraava kokous Ilmoitettiin, että valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 23.10.2026 klo 13.30 Pöytäkirjan vakuudeksi Valiokuntaneuvos Laura Aho