Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 21 h 18 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · TuVL 3/2026 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

TuVL 3/2026 vp · Valiokunnan lausunto

Tiedot

TunnusTuVL 3/2026 vp
TyyppiValiokunnan lausunto
KuvausValiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta.
Päivämäärä21.10.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

valtion talousarviotvaltiontalousfinanssipolitiikka

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Johanna von Knorring mainittu budjettineuvos
Suvi Kangasrääsiö mainittu erityisasiantuntija
Aleksi Kopponen mainittu johtava asiantuntija
Elina Kiiski-Kataja mainittu johtava asiantuntija
Sari Tuori mainittu johtava asiantuntija
Anna Kontula mainittu —
Timo Harakka mainittu —
Eeva-Johanna Eloranta mainittu —
Kaisa Garedew mainittu —
Lotta Hamari mainittu —
Ville Kaunisto mainittu —
Krista Mikkonen mainittu —
Mikko Ollikainen mainittu —
Mikko Polvinen mainittu —
Ville Vähämäki mainittu —
Sinuhe Wallinheimo mainittu —
Marko Kilpi mainittu —
Olga Oinas-Panuma mainittu —
Olli Hietanen mainittu —
Maria Höyssä mainittu —

Valiokunnat

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SitraTulevaisuusvaliokuntaValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTValtiontalouden tarkastusvirastoerityisasiantuntija Markku Malkamäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)tulevaisuusvaliokuntavaltiovarainministeriö

Teksti

Valiokunnan lausunto
TuVL
3
2026 vp
HE 175/2026 vp
Tulevaisuusvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027 (
HE 175/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
budjettineuvos
Johanna
von Knorring
valtiovarainministeriö
erityisasiantuntija
Suvi
Kangasrääsiö
valtiovarainministeriö
johtava asiantuntija
Aleksi
Kopponen
valtiovarainministeriö
johtava asiantuntija
Elina
Kiiski-Kataja
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
johtava asiantuntija
Sari
Tuori
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
erityisasiantuntija Markku Malkamäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Valtiontalouden tarkastusvirasto
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Lausuntoa tehdessään valiokunta kuuli asiantuntijoita siitä:
mahdollistaako budjetti pitkän aikavälin hyvinvointi- ja kestävyystavoitteiden toteutumisen ja niiden edistämiseksi allokoitujen määrärahojen kehityksen sekä T&K-rahoituksen ja ilmastotoimien vaikuttavuuden seurannan ylivaalikautisesti, ja
voiko talousarvioiden tarkasteluun luoda tekoälypohjaisen käyttöliittymän, joka mahdollistaisi 1) tulojen ja menojen määrien ja kohdentumisen hahmottamisen ja vertailun eri vuosien välillä ja 2) tekstipohjaisen tarkastelun esimerkiksi talousarvion perusteluista, ja
minkälaisia esteitä tällaisella kehityksellä on, minkälaista tiedon rakenteistamista tarvitaan ja onko tätä mahdollista pilotoida ilmiöpohjaisesti?
Tulevaisuusvaliokunta on jo useina vuosina lausunut siitä, miten talousarvio voisi paremmin palvella kansanedustajien seurannan ja päätöksenteon välineenä: esimerkiksi
TuVL 6/2017 vp
HE 106/2017 vp
TuVL 1/2018 vp
VNS 1/2018 vp
TuVL 4/2018 vp
HE 123/2018 vp
TuVL 2/2019 vp
HE 29/2019 vp
TuVL 5/2021 vp
VNS 3/2021 vp
TuVL 7/2021 vp
HE 146/2021 vp
TuVL 2/2025 vp
HE 99/2025 vp
Myös valtiovarainvaliokunta on mietinnössään (
VaVM 29/2025 vp
Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että politiikkatavoitteiden ylivaalikautinen toteutumisen seuranta ja vaikutusten arviointi on yleisen maailmantilanteen ja julkisen talouden sopeuttamistarpeen vuoksi entistäkin tärkeämpää. Tietoon perustuvan päätöksenteon kehittäminen on myös yksi niistä harvoista asioista, joka on Suomen omissa käsissä. Täsmällisempi vaikutustenarviointi, joka perustuu harkittuun mittarointiin, antaa aiheen voimistaa onnistuneita, muuttaa osittain onnistuneita ja peruuttaa epäonnistuneita toimenpiteitä, jolloin hyvinvointivaikutukset paranevat ja tehostaminen tuo julkisen talouden säästöä.
Lausunnossaan valiokunta keskittyy:
talousarviosta luettavissa olevaan tietoon,
tietopohjan hajautuneisuuteen,
tavoitteiden seurannan haasteisiin,
tiedon rakenteistamisen tarpeeseen,
meneillään olevaan kehitystyöhön,
kehityksen institutionaalisen tuen tarpeeseen,
tekoälyn käyttöön määrärahaseurannassa,
tekoälyn mahdollisuuksiin ja riskeihin ylivaalikautisessa seurannassa sekä
ilmiöpohjaiseen pilotointiin.
Talousarviosta luettavissa oleva tieto.
Raportointi on asiantuntijan mukaan vakiomuotoista ja mahdollistaa seurannan yli ajan. Vastaava esitystapa on jo käytössä OECD:ssa ja joissain EU:n jäsenvaltioissa. Myös VTV:n tarkastuksen (
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 7/2026
Useissa asiantuntijalausunnoissa korostettiin talousarvion luonnetta ennen kaikkea eduskunnan vuotuisena päätösasiakirjana valtion tuloista, menoista ja määrärahojen käyttötarkoituksista: talousarvio antaa perustan julkisten voimavarojen kohdentamiselle ja parlamentaariselle ohjaukselle, mutta ei sellaisenaan ole varsinainen seurannan työväline tai mielekäs tapa kerätä laajasti eri ilmiöitä koskevaa tietoa ymmärrettävään muotoon.
Tietopohjan hajautuneisuus.
Ympäristölle haitalliset tuet Suomessa
Määrärahojen kohdentumiseen liittyvää tietoa on saatavilla myös www.tutkihallintoa.fi -rajapinnasta, josta löytyy valtion budjettitalouden tilinpäätösten kirjanpitoaineistoa momenteittain ja liikekirjanpidon tileittäin (vuodesta 1998 lähtien), Valtiokonttorin tuottamia Power BI -seurantaraportteja, hallituksen vuosikertomuksia sekä Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja julkisyhteisöjen menojen kohdentumisesta COFOG-luokittain eli käyttötarkoituksen ja käyttötavan mukaan.
Valtiovarainministeriö on julkaissut talousarvioesitykset koneluettavana avoimena datana jo vuodesta 2014 lähtien ja kestävän kehityksen ja lapsibudjetoinnin tarkastelut on vakiinnutettu osaksi talousarvioesitystä. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden taloustiedot raportoidaan asiantuntijan mukaan yhtenäisessä muodossa.
Asiantuntijatahon mukaan hallituksen vuosikertomus, sen liitteet ja hallinnonalojen tilinpäätökset palvelevat kukin omaa tarkoitustaan, mutta niiden perusteella on työlästä muodostaa hallinnonalat ja hallituskaudet ylittävää kokonaiskuvaa siitä, miten määrärahat ovat edistäneet erilaisia tavoitteita.
Tavoitteiden seurannan haasteet.
Määrärahat eivät välttämättä yksiselitteisesti edistä vain yhtä tiettyä tavoitetta, vaan niiden kohdentumisen arvioinnissa joudutaan tekemään väistämättä subjektiivisia tulkintoja.
Kestävää kehitystä edistävien määrärahojen määrittäminen ei ole yksiselitteistä.
Tavoitteiden toteutumiseen voivat vaikuttaa myös muut asiat ja muu politiikka kuin valtion budjetin menot tai tulot.
Vaikutukset näkyvät usein vasta vaalikausien kuluttua useiden päätösten summana.
Tietyn tavoitteen (kuten oppiminen) määrärahat voivat olla hajallaan eri pääluokissa ja momenteilla.
Yhden hallinnonalan säästö voi kasvattaa menoja toisaalla tai myöhemmin.
Monien momenttien osalta vaikutusketjut tavoitteiden ja määrärahojen käytön välillä eivät ole selviä.
Tavoitteet voivat muuttua vaalikauden sisällä ja hyvin todennäköisesti muuttuvat vaalikausien välillä.
Vertailukohtaa siitä, millainen Suomi olisi ilman päätöstä, ei ole.
Tulevaisuusvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan tiedon hajanaisuus on kuitenkin pohjimmiltaan tekninen ja ratkaistavissa oleva ongelma ja edellä listattujen epävarmuustekijöiden vaikutuksia voi hillitä erottelemalla suorat ja epäsuorat vaikutukset ja tekemällä epävarmuus näkyväksi.
Merkittävämpänä haasteena asiantuntijat näkivät vaikuttavuustutkimuksen pullonkaulat. Vaikuttavuuden ymmärtäminen edellyttää laadukasta vaikuttavuustutkimusta, eikä tutkimus aina edes ole mahdollista, jos esimerkiksi toimenpiteiden toteutustapa ei mahdollista vaikuttavuuden mittaamisen edellyttämää verrokkiasetelmaa.
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä vaikuttavuustutkimuksen kehittäminen on välttämätön edellytys tietoon perustuvalle demokraattiselle päätöksenteolle.
Samalla tulevaisuusvaliokunta muistuttaa, että vaikka tavoitteena olisikin kehittää politiikkatavoitteiden pitkäjänteistä seurantaa ja arviointia, niin se ei saa kaventaa tulevien eduskuntien harkintavaltaa tai eduskunnan budjettivaltaa. Tavoitteiden keskinäinen painottaminen ja muuttaminen perustuu poliittisiin arvovalintoihin, joiden tekeminen kuuluu poliittiselle prosessille.
Tiedon rakenteistamisen tarve.
Tiedon rakenteistamisen keinoina asiantuntijat ehdottivat, että:
tavoitteille, ohjelmille ja määrärahoille annettaisiin tunnus, joka säilyy, vaikka nimet ja rakenteet muuttuvat,
keskeiset käsitteet ja laskutavat määriteltäisiin kerran ja niitä käytetäisiin kaikkialla samalla tavalla,
tiedolle luotaisiin historia tallentamalla mitä tiedettiin ja milloin, jotta voidaan tarkastella myös aiempia arvioita ja tavoitteiden muutoksia,
tieto säilyisi omistajillaan nykyisissä järjestelmissä, ja se liitettäisiin yhteiseen käyttöön kerran ja lähellä tietoa. Lisäksi jokaisen luvun ja tulkinnan lähteen olisi oltava tarkistettavissa.
seurantaa tarkasteltaisiin vaikutusketjuna panoksesta toimintaan, tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, niin että jokaisella tasolla on omat mittarinsa, viiveensä ja tietolähteensä.
Seurantaa suositeltiin kehitettävän nykyisen raportointijärjestelmän varaan eikä sen rinnalle uutena erillisenä raportointikerroksena.
Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että kerätyn tiedon entistä systemaattisempi rakenteistaminen sen hyödyntämisen helpottamiseksi ja paremman kokonaiskuvan saamiseksi on järkevä ja tarpeellinen tavoite. Hyvin rakennettu tietopohja mahdollistaa paremman seurannan riippumatta siitä, millä teknisellä ratkaisulla seuranta toteutetaan.
Tulevaisuusvaliokunta on samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa siitä, että paras tapa edetä on kehittää nykyistä raportointijärjestelmää, eikä kehittää sen rinnalle uusia raportointikerroksia.
Meneillään olevaa kehitystyö.
Tutkibudjettia.fi
Valtiovarainministeriön Buketti 2020 -hanke, jonka tavoitteena on kehys- ja talousarviosuunnittelun ja talousarvioesityksen tarvittava sisällöllinen arviointi ja kehittäminen sekä uuden kehys- ja budjettitietojärjestelmän rakennuttaminen, on kehitys- ja testausvaiheessa. Uudistuksen tavoitteisiin kuuluu myös budjettitietojen käytettävyyden parantaminen sekä nykyisten budjettiverkkopalvelujen kehittäminen yhtenäiseksi, monipuoliseksi ja helppokäyttöiseksi verkkosivustoksi. Uuden Buketti2-järjestelmän käyttöönottoa tavoitellaan vuosien 2028-2031 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä.
Valtiokonttori puolestaan osallistuu OECD:n koordinoimaan ja Euroopan komission rahoittamaan viiden maan hankkeeseen, jossa pilotoidaan tekoälyn hyödyntämistä julkisen talouden raportoinnin, analysoinnin ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Hanke käynnistyi syksyllä 2025. Hankkeessa pyritään selvittämään, miten tekoälyä voidaan hyödyntää julkisten taloustietojen raportoinnissa ja saavutettavuudessa.
Tulevaisuusvaliokunta pyysi erillisen lausunnon myös THL:n
Hyvinvointitietoon perustuva budjetointi
Hankeasiantuntijan mukaan vaikutusketju ei katkea momentin ja tavoitteen väliin, kun raha, tuotostavoite, vaikuttavuustavoite ja mittari kirjataan samalle tasolle. Tavoitteet ja hyvinvoinnin ulottuvuudet on THL:n pilotissa määritelty yhdeksän ministeriön määrärahoille sekä valtiovarainministeriön rahoitukselle hyvinvointialueille ja kunnille. Mittarit on vastaavasti laadittu pilottiministeriöiden momenteille. Kaikille ministeriöille esitettiin sama kysymysrakenne: mitä ongelmaa ratkaistaan, mitä tavoitellaan, mihin hyvinvoinnin ulottuvuuteen momentti kytkeytyy ja mistä onnistuminen tunnistetaan.
THL:n lausunnon mukaan budjettimomenttien kiinnittäminen hyvinvoinnin ulottuvuuksiin auttaisi näkemään mihin raha kohdistuu ja moniko hallinnonala rahoittaa samaa päämäärää. Tavoitteet ja mittarit kertovat myös mitä rahalla tavoitellaan ja saavutetaanko tavoitteet. Varsinaiset vaikutusarvioinnit voidaan tehdä erikseen. Kun jokaiselle momentille on kirjattu tavoite, talousarviosta voi lukea, miksi kukin määräraha on olemassa ja myös sopeutukset voitaisiin tehdä tietoon perustuen: kun menoja on vähennettävä, kehikko näyttää mille hyvinvoinnin ulottuvuuksille vähennys osuu ja kantavatko jotkin muutkin momentit samaa tavoitetta. Asiatuntijan mukaan tällainen lähestymistapa auttaisi luomaan kokonaiskuvaa yli hallinnonalojen ja tekisi budjettia ymmärrettävämmäksi myös kansalaisille. Pilotti osoittaa asiantuntijan mukaan myös sen, että tämä tieto voidaan tuottaa olemassa olevissa rakenteissa ilman uutta tiedonkeruuta ja muuttamatta talousarvion rakennetta tai eduskunnan ja hallituksen työnjakoa.
Tulevaisuusvaliokunta painottaa, että talousarvion päätösten ylivaalikautista seurantaa ja vaikuttavuusarviointia kehittävien hankkeiden tulokset on käytävä huolellisesti läpi ja hyödynnettävä. Valiokunnan mielestä tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät kokeilut voivat tuottaa hyödyllistä oppia tietopohjaisen päätöksenteon tueksi, kun niiden suunnittelussa pidetään määrärahojen raportoinnin lisäksi mukana määrärahojen seurannan ja vaikuttavuuden näkökulmat.
Tekoälyn valtavirtaistuminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että tiedon esittämistavat suunnitellaan ensisijaisesti tekoälyn ehdoilla, vaan talousarviota ja muita vastaavia asiakirjoja pitää kehittää myös yhä paremmin ihmisen luettavaksi.
Institutionaalisen tuen tarve.
Asiantuntijoiden mukaan seurannan kehittämisen luontevin aloitushetki olisi hallitusohjelman laatiminen, sillä kun pitkän aikavälin tavoitteet ja niiden mittarit kirjataan alusta alkaen yhdenmukaisesti, niiden seuraaminen helpottuu koko vaalikauden ajan.
Tulevaisuusvaliokunta toteaa, että Suomella on kansainvälisestikin arvioiden hyvä lähtökohta tietoon perustuvan päätöksenteon kehittämiselle ja tekoälyn hyödyntämiselle osana tätä kehitystyötä. Monet asiat edistyisivät jo pelkästään sillä, jos tälle kehityssuunnalle annetaan selkeä poliittinen tuki ja lupa edetä.
Tekoälyn käyttö määrärahaseurannassa.
Lähtökohta on asiantuntijoiden mukaan hyvä, koska valtion talousarvioesitykset ovat koneluettavana avoimena datana ja myös talousarvion toteumatiedot ovat saatavilla avoimen rajapinnan kautta. Määrärahojen kehityksen vertailu, niiden käyttökohteiden havainnollistaminen ja talousarvion perustelutekstien tarkastelu voivat olla osin toteutettavissa hyödyntämällä jo nykyisin käytettäviä ja kehitteillä olevia tietojärjestelmiä. Ratkaisu kannattaisi asiantuntijan mukaan rakentaa osaksi julkisen hallinnon yhteistä tekoälykehitystä, jolloin sen tulisi noudattaa yhteisiä periaatteita esimerkiksi tietolähteiden liittämisessä, tunnistamisessa ja lokitietojen kirjaamisessa.
Asiantuntijat tunnistivat myös mahdollisuuden luoda kielimallipohjainen käyttöliittymä, jossa käyttäjä esittäisi talousarviotietoa koskevan tietotarpeensa luonnollisella kielellä. Jotta tekoälyn hyödyntäminen ei heikentäisi tiedon oikeellisuutta ja jäljitettävyyttä, tekoälyn tulisi tunnistaa käyttäjän kysymyksestä tietotarpeet ja muodostaa niitä vastaava tietokantakysely ennalta määriteltyjen hakutoimintojen ja sääntöjen puitteissa määritellyistä lähteistä ja määritellyillä laskutavoilla, eli kielimalli ei saisi laskea itse vastauksia. Suuria tekstimassoja tehokkaasti ja systemaattisesti käsittelevät kielimallit voisivat kuitenkin asiantuntijan mukaan tukea määrärahojen kohdentumisen arviointia talousarvioiden päätösosien ja selvitysosien sekä muutosrivien tietosisältöjen pohjalta.
Tulevaisuusvaliokunta pilotoi tällä vaalikaudella tekoälyavusteista teknologian ennakointia humanoidirobottien kehitystä arvioineessa raportissaan (TuVJ 1/2025). Pilotin kokemusten perusteella valiokunta päivitti myöhemmin tekoälyavusteisesti myös laajemman katsauksensa teknologian tulevaisuuteen (TuVJ 2/2026). Tämän tuhansien sivujen laajuisen, rakenteistetusta tiedosta koostuvan raportin käytön helpottamiseksi tulevaisuusvaliokunta teetti myös erityisen RTI-GPT-sovelluksen, jonka avulla lukija voi tekoälyavusteisesti keskustelemalla tutustua raportin sisältöön.
Valiokunta pitää määrärahojen kehityksen algoritmista seurantaa ja kielimallipohjaisen vuorovaikutteisen käyttöliittymän kehittämistä talousarviolle niin kansalaisten kuin kansanedustajien tietotarpeita palvelevana hyvänä tavoitteena. Tekoälyllä tulee olemaan suuri merkitys työn ja myös julkisen sektorin tehokkuuden kasvussa niin eduskunnassa, ministeriöissä, erilaisissa virastoissa sekä myös hyvinvointialueilla ja kunnissa, kunhan tietopohja rakennetaan laadukkaaksi. Laadukkaan tietopohjan päälle voidaan hyödyntää kuhunkin käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvaa tekoälyä, ja se helpottaa myös ihmisvoimin tehtävää analyysiä.
Tekoälyn mahdollisuudet ja riskit päätösten ylivaalikautisen vaikuttavuuden seurannassa.
Asiantuntijoiden mukaan tekoäly voisi käydä läpi aiempien vuosien talousarvioita, hallitusohjelmia ja kertomuksia, luokitella niitä teemoittain ja ehdottaa kytkentöjä tavoitteiden, määrärahojen ja toimenpiteiden välille. Tekoäly voisi myös esittää vaihtoehtoisia selityksiä ja varoittaa näennäisistä yhteyksistä. Tekoäly voi siis auttaa julkisia instituutioita ja politikkoja kokoamaan hajautuneen tiedon yhteiseksi tilannekuvaksi, siirtymään reagoivasta hallinnosta ennakoivaan päätöksentekoon ja oppimaan toteutuneista vaikutuksista.
Riskeinä asiantuntijat näkivät vastaavasti, että tekoälymallit voivat tulkita käyttäjän tietotarpeen virheellisesti, tulkita käyttämäänsä tietoa väärin tai muodostaa virheellisiä johtopäätöksiä. Siksi käyttöliittymän tulisi mahdollistaa alkuperäisten tietolähteiden tarkastelu ja tunnistaa tilanteet, joissa tietojen puutteellisuus tai tulkinnanvaraisuus estää luotettavan vastauksen muodostamisen. Tekoälyllä voi olla asiantuntijan mukaan haasteita esimerkiksi momenttikohtaisten päätösosien tulkinnassa, varsinkin kun määrärahan käyttökohteet voivat määräytyä usean toisiaan täydentävän tai rajaavan määräyksen perusteella. Myös sääntöpohjaiseen tiedonhakuun yhdistetty tekoäly voi tuottaa virheellisiä tuloksia esimerkiksi valitsemalla väärät hakuehdot, tietolähteet tai vertailuajankohdat. Tietokannasta palautettujen lukujen oikeellisuus ei siten yksin varmista, että vastaus vastaa käyttäjän tosiasiallista tietotarvetta. Järjestelmä, joka toisinaan vastaa oikein ja toisinaan keksii yhteyksiä, on päätöksenteon kannalta vaarallisempi kuin järjestelmä, jonka rajat tunnetaan. Siksi jokaisen vastauksen on viitattava lähteeseensä, ja päättelyketjun on oltava näkyvissä. Ratkaisuun tarvitaan myös ihmisen tekemiä tarkistuspisteitä ja ihmisen on aina tarkistettava ja hyväksyttävä luokittelut.
Eräässä asiantuntijalausunnossa muistutettiin Aurora AI -ohjelmasta, jossa varsinaista kansallista tekoälyä ei mittavasta panostuksesta huolimatta syntynyt. Toisessa lausunnossa pohdittiin käytettäviä ratkaisuja suvereniteettikulmasta: ylivaalikautinen järjestelmä ei saisi olla yksittäisen ulkomaisen toimittajan hinnoittelun, ehtojen tai saatavuuden varassa, mutta parhaat tekoälytyökalut ovat edelleen pääosin yhdysvaltalaisia, eivätkä paikalliset ja itsehallitut mallit vielä yllä täysin samalle laatutasolle.
Ilmiöpohjainen pilotointi.
Kaksi tulevaisuusvaliokunnalle lausunutta asiantuntijatahoa luonnosteli lausunnossaan pilotin toteutusta. Molemmat ehdottivat alkuun esiselvitystä. Toinen täsmensi, että esiselvityksessä määriteltäisiin ensin, mitä työkalun halutaan tekevän: mihin kysymyksiin sen on vastattava, mitkä tietolähteet ovat käytettävissä ja millä mittareilla onnistumista arvioidaan ja ehdotti visualisoidun prototyypin laatimista tältä pohjalta. Tämän jälkeen rakennettaisiin yhteinen tietomalli ja toteutettaisiin ilmiöpilotti, joka arvioitaisiin riippumattomasti tarkkuuden, käytön ja luottamuksen näkökulmista ennen laajentamista uusiin ilmiöihin. Lausunto peräänkuulutti pilotin taakse työnjakoa, jossa eduskunta olisi ratkaisun omistaja ja tilaaja, joka määrittelee käyttötarpeet ja turvaa puolueettomuuden. Esimerkiksi ministeriöt, Valtiokonttori ja Tilastokeskus tuottaisivat talousarvio-, tilinpäätös- ja indikaattoritiedon rakenteisena ja koneluettavana. Toimittaja kehittäisi tietomallin yhdessä tilaajan kanssa ja vastaisi tietoarkkitehtuurista, tekoälyratkaisusta ja käyttöliittymästä dokumentoidusti ja siirrettävästi. Tutkimus toisi vaikuttavuusmallit ja ennakointityöllä tuettaisiin päätöksentekoa. Pilotti tulisi myös arvioida riippumattomasti, koska prosessin aikana joudutaan varautumaan myös yllättäviin ja ennalta arvaamattomiin haasteisiin. Lausunnossa suositeltiin, että:
Tieto pidettäisiin julkisen sektorin omassa hallinnassa avoimissa formaateissa ja rajapinnoissa.
Arkkitehtuuri pidettäisiin mallineutraalina, jolloin kielimallin voi vaihtaa ilman, että tietokerros tai käyttöliittymä rakennetaan uudelleen.
Ajoympäristöksi tarkasteltaisiin porrastettuja vaihtoehtoja: EU-alueella toimivaa kaupallista pilveä, kotimaista tai julkista infrastruktuuria (esim. CSC) ja avoimia malleja omassa ympäristössä. Pilotissa vaihtoehtoja voisi verrata rinnakkain laadun, kustannusten ja riippuvuuksien osalta.
EU:n tekoälysäädöksen ja julkisen hallinnon tiedonhallinnan vaatimukset, mukaan lukien lokit ja selitettävyys, huomioitaisiin alusta asti.
Hankinnassa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi innovaatiokumppanuutta, jossa jatkopäätös tehdään jokaisen vaiheen jälkeen, koodi on avointa eikä toimittajalukkoa synny.
Toinen taho korosti, että mahdollinen pilottikokeilu vaatisi poliittisen päätöksen, rahoituksen ja erityisosaamista. Se tulisi toteuttaa olemassa olevan avoimen datan pohjalta ja sen laajuus tulisi mitoittaa käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Se edellyttäisi esiselvitystä myös kustannuksista ja vastuista. Lausunnossa ehdotettiin, että päätös pilotin käynnistämisestä ja voimavaroista voisi kuulua luontevasti seuraavalle hallitukselle, esimerkiksi rajattuna kokeiluna avoimen talousarviodatan pohjalta. Jo ilman erillistä rahoitusta voidaan kuitenkin edistää vähintään sitä, että hallitusohjelman tavoitteet ja mittarit voidaan kirjata alusta alkaen yhdenmukaisesti, mikä luo pohjan myöhemmälle seurannalle.
Tulevaisuusvaliokunta kannattaa pilottia talousarvion tai julkisen talouden suunnitelman tekoälyavusteisuuden kehittämiseksi osana laajempaa julkisen hallinnon yhteistä tekoälykehitystä.
Pilotissa olennaista on kerättävän tiedon käytön tehostaminen tiedon rakenteita kehittämällä niin, että tekoälyä voidaan hyödyntää politiikkatoimenpiteiden toteutumisen seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa ylivaalikautisesti esimerkiksi hallituksen vuosikertomuksen, talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Tulevaisuusvaliokunta esittää harkittavaksi, että myös hallitusohjelmien tavoitteiden kirjaukset tehtäisiin jatkossa siten, että ne paremmin tukisivat tekoälyavusteista seurantaa ja arviointia.
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Tulevaisuusvaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 21.10.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anna
Kontula
vas
varapuheenjohtaja
Timo
Harakka
sd
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Kaisa
Garedew
ps
jäsen
Lotta
Hamari
sd
jäsen
Ville
Kaunisto
kok
jäsen
Krista
Mikkonen
vihr
jäsen
Mikko
Ollikainen
r
jäsen
Mikko
Polvinen
kesk
jäsen
Ville
Vähämäki
ps
jäsen
Sinuhe
Wallinheimo
kok
varajäsen
Marko
Kilpi
kok
varajäsen
Olga
Oinas-Panuma
kesk
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos
Olli
Hietanen
valiokunnan pysyvä asiantuntija
Maria
Höyssä