Etusivu · Valmistellut asiat · TaVL 31/2026 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0)
TaVL 31/2026 vp · Valiokunnan lausunto
Tiedot
| Tunnus | TaVL 31/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan lausunto |
| Kuvaus | Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta. |
| Päivämäärä | 16.10.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
puolijohteetpuolijohdetekniikkainnovaatiopolitiikkaluvathuoltovarmuusvarautuminenEU-asetuksetEuroopan unioni
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Simo Välke | mainittu | erityisasiantuntija |
| Hanna Laurén | mainittu | Head of GGR |
| Jenny Hasu | mainittu | johtaja, Digital Systems |
| Joonas Mikkilä | mainittu | johtava asiantuntija |
| Pauli Kuosmanen | mainittu | professori |
| Vilhelm Junnila | mainittu | — |
| Pauli Aalto-Setälä | mainittu | — |
| Noora Fagerström | mainittu | — |
| Lotta Hamari | mainittu | — |
| Timo Harakka | mainittu | — |
| Pertti Hemmilä | mainittu | — |
| Riitta Kaarisalo | mainittu | — |
| Antti Kangas | mainittu | — |
| Hilkka Kemppi | mainittu | — |
| Timo Mehtälä | mainittu | — |
| Mikko Ollikainen | mainittu | — |
| Merja Rasinkangas | mainittu | — |
| Oras Tynkkynen | mainittu | — |
| Heikki Vestman | mainittu | — |
| Johannes Yrttiaho | mainittu | — |
| Johanna Rihto-Kekkonen | mainittu | valiokuntaneuvos |
Valiokunnat
Business Finland OyElinkeinoelämän keskusliitto ryKeskuskauppakamariLupa- ja valvontavirastoNokia OyjTalousvaliokuntaTeknologian tutkimuskeskus VTT OyTeknologiateollisuus rytalousvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriö
Teksti
Näytä koko teksti (31 273 merkkiä)
Valiokunnan lausunto TaVL 31 2026 vp U 55/2026 vp Talousvaliokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) ( U 55/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: erityisasiantuntija Simo Välke työ- ja elinkeinoministeriö Head of GGR Hanna Laurén Nokia Oyj johtaja, Digital Systems Jenny Hasu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry professori Pauli Kuosmanen Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Lupa- ja valvontavirasto Business Finland Oy Elinkeinoelämän keskusliitto ry Keskuskauppakamari VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Euroopan komissio on julkaissut 3.6.2026 englanninkielisen luonnoksen uudeksi sirusäädökseksi. Ehdotettu asetus korvaisi voimassa olevan sirusäädöksen (EU) 2023/1781. Asetus rakentuisi kolmesta pilarista, jotka olisivat 1) Siruja Euroopalle 2.0 -aloite, 2) Toimitusvarmuus ja kysyntä sekä 3) Seuranta ja kriisitoimet. Asetuksella nopeutettaisiin lupamenettelyjä, vahvistettaisiin osaamiskeskuksia ja tuettaisiin erityisesti fotoniikan, kvanttiteknologioiden ja edistyneiden puolijohdeteknologioiden kehittämistä. Ehdotus sisältää uusia kysyntäpuolen toimia ja toimitusvarmuutta koskevia järjestelyjä julkisissa hankinnoissa. Valtioneuvoston kanta Yleisesti Tulevaa monivuotista rahoituskehikkoa koskevia kantoja on muodostettu E 73/2025 vp E 73/2025 vp Valtioneuvosto pitää ehdotuksen tavoitetta vahvistaa Euroopan puolijohde-ekosysteemin kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta lähtökohtaisesti kannatettavana. Puolijohteet ovat keskeisiä teknologioita Euroopan strategisen kilpailukyvyn, kokonaisturvallisuuden, digitaalisen siirtymän, tekoälyn, puhtaan siirtymän, teollisuuden uudistumisen ja kriittisen infrastruktuurin kannalta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että puolijohdealan julkisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksella, yritysten kasvu- ja investointirahoituksella sekä julkisilla hankinnoilla tavoiteltaisiin yhteistä strategista vaikuttavuutta. Rahoitus- ja hankintavälineiden tulisi muodostaa jatkumo teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. TKI-rahoituksella tulisi kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja, kasvu- ja investointirahoituksella rakentaa tuotanto- ja kaupallistamisvalmiuksia sekä innovatiivisilla hankinnoilla synnyttää ensimmäisiä asiakkuuksia ja kansainvälisesti hyödynnettäviä referenssejä. Toimien yhteisenä strategisena tavoitteena tulisi olla, että lupaavimmilla eurooppalaisilla yrityksillä olisi edellytykset kasvaa maailmanlaajuisesti johtaviksi ja omilla markkinasegmenteillään kärkikolmikkoon kuuluviksi toimijoiksi. Toimien kohdentamisen tulisi perustua erinomaisuuteen, skaalautumispotentiaaliin, vaikuttavuuteen, markkinaehtoisuuteen ja avoimeen kilpailuun. Suomi korostaa, että sääntelyn yksinkertaistamisessa tulisi keskittyä yrityksille kohtuuttoman raskaiden velvoitteiden karsimiseen, suhteettomien raportointivelvoitteiden määrän ja raportointitiheyden karsimiseen ja taakan keventämiseen erityisesti pk-yritysten osalta. Päällekkäisiin raportointivelvoitteisiin ja eri säädöksistä johtuvien velvoitteiden johdonmukaisuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös yksinkertaistamistyössä. Raportointivelvoitteiden valumista arvoketjussa isommilta yrityksiltä pienemmille tulisi mahdollisuuksien mukaan rajoittaa. ( E 23/2025 vp Valtioneuvosto korostaa, että puolijohdepolitiikan tulisi perustua toimiviin sisämarkkinoihin, markkinaehtoisiin ratkaisuihin, teknologianeutraalisuuteen, osaamiseen, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä yksityisiä investointeja houkuttelevaan toimintaympäristöön. EU:n toimien tulisi vahvistaa Euroopan strategista kilpailukykyä ja vähentää haitallisia riippuvuuksia tavalla, joka ei johda protektionismiin, sisämarkkinoiden pirstoutumiseen tai haitalliseen valtiontukikilpailuun. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sirusäädös 2.0:n jatkovalmistelussa turvataan avoimet ja toimivat sisämarkkinat, reilu kilpailu, teknologianeutraalisuus ja kansainvälisten sitoumusten noudattaminen. Unionin teknologisen omavaraisuuden vahvistamisen tulisi perustua eurooppalaisten vahvuuksien kehittämiseen ja yhteistyöhön samanmielisten kumppaneiden kanssa. Ehdotuksella ei tulisi heikentää toimivia kansainvälisiä kumppanuuksia tai eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia toimia globaaleissa puolijohdearvoketjuissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotuksessa kunnioitetaan unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa. Jäsenvaltioiden tulisi voida jatkossakin kehittää ja toteuttaa omiin toimivaltuuksiinsa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Siruja Euroopalle, kysyntä ja osaaminen Valtioneuvosto pitää myönteisenä, että ehdotus kattaisi puolijohdearvoketjun sekä erikoistuneet puolijohteet laajasti eikä keskittyisi yksinomaan kehittyneimpään siruvalmistukseen. Sääntelyssä ja rahoituksen kohdentamisessa tulisi huomioida tarkoituksenmukaisesti myös puolijohdesuunnittelu, fotoniikka, kvanttiteknologiat, MEMS- ja sensoriteknologiat ja muut Suomen kannalta tärkeät puolijohteisiin kytkeytyvät teknologiat, kuten valmistusprosessit ja materiaalit. Kvanttisirujen sisällyttämisestä ”ensimmäinen laatuaan” -määritelmän soveltamisalaan olisi varmistuttava neuvotteluissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä periaatetta, että EU-rahoitusta allokoidaan unionille strategisesti tärkeisiin siruhankkeisiin niiden meriittien, erinomaisuuden, ja eurooppalaisen lisäarvon perusteella, ei ennalta määritellyn alue- tai muun jaon tai kiintiön perusteella. Rahoituksen kohdentamisen tulisi perustua avoimiin, läpinäkyviin ja kilpailullisiin menettelyihin. Samalla tulisi pyrkiä välttämään tilanne, jossa puolijohdeinvestoinnit keskittyisivät vain muutamiin jäsenvaltioihin tai jossa sääntely lisäisi haitallista valtiontukikilpailua jäsenvaltioiden välillä. Valtioneuvosto pitää osaamisen saatavuutta yhtenä puolijohdealan keskeisimmistä kehitysedellytyksistä. Ehdotuksen osaamiskeskuksia ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Huippuosaamisen alueiden tunnus avaa suomalaisille, osaamiseltaan vahvoille ekosysteemeille kuten kaupunkien innovaatioverkostoille hyviä mahdollisuuksia. Eurooppalaisten toimien tulisi tukea laajasti puolijohdealan osaamispohjaa sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemeihin perustuvaa yhteistyötä. Samalla Suomen tavoitteena olisi pitää kiinni huippuosaamisen alueiden perustumisesta vahvaan teolliseen ja tutkimukselliseen osaamiseen sekä periaatteesta kansalliseksi joustovaraksi ko. alueiden määrittelyssä. Valtioneuvosto korostaa kuitenkin, ettei huippuosaamisalueen tunnuksesta tulisi muodostua EU-rahoituksen aluepoliittista jakoperustetta tai ennalta määriteltyä alueellista kiintiöjärjestelmää. Tunnus voisi olla yksi ekosysteemin kyvykkyyttä kuvaava taustatekijä, mutta sen ei tulisi syrjäyttää ohjelmakohtaisia arviointiperusteita. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotetut komission, puolijohdeneuvoston ja puolijohdealan teollisuusallianssin roolit ovat selkeät ja tarkoituksenmukaiset. Toimijoiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön olisi edistettävä Euroopan puolijohdeteollisuuden kilpailukykyä ja mahdollistettava johtavien yritysten syntyminen. Suomi katsoo, että osaajapulaan vastaamiseksi on EU:n tasolla viime vuosina syntynyt jo hyviä yhteistyömalleja, joihin käytettyjä resursseja ja tehtyä työtä on tarpeen edelleen hyödyntää. Uusia rakenteita koulutustarjonnan kehittämiseksi ja tarjoamiseksi tulisi harkita tarveperusteisesti. Osaamiseen kehittämiseen keskittyvien rakenteiden tulisi olla kestävällä pohjalla toimivia mutta tarpeiden mukaan ketteriä, ja niiden olemassaolon tulisi nojata riittäviin vaikutusarvioihin. ( E 56/2025 vp Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotuksen määritelmät ovat johdonmukaisia sekä asetuksen sisällä että mahdollisuuksien mukaan myös suhteessa muuhun EU:n sääntelyyn. Määritelmien tulisi olla ennakoitavia ja välttää päällekkäisiä tai toisistaan poikkeavia sektorikohtaisia käsitteitä, jotka vaikeuttaisivat kansallista soveltamista. Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, että ehdotuksella pyrittäisiin nopeuttamaan tutkimus- ja innovaatiotulosten siirtymistä teolliseen käyttöön. Siruja Euroopalle 2.0 -aloitteen, osaamiskeskusten, pilottituotantolinjojen, suunnittelualustan, sirurahaston ja kysyntäpuolen välineiden tulisi tukea erityisesti yritysten kasvua, startup- ja scale-up-yritysten rahoitusta sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Valtioneuvosto pitää perusteltuna, että ehdotuksessa vahvistettaisiin kysyntäpuolen toimenpiteitä. Kysyntäfoorumi, kysynnän vauhdittajat ja innovatiivisten hankintojen tukeminen voisivat parantaa puolijohdeteknologioiden kehittäjien ja käyttäjäteollisuuden välistä yhteistyötä. Näiden toimien tulisi olla markkinaehtoisia, teknologianeutraaleja, oikeasuhtaisia ja sisämarkkinoiden periaatteiden mukaisia. Kysyntäpuolen toimenpiteillä tulisi erityisesti tukea innovatiivisten eurooppalaisten ratkaisujen ensimmäisiä käyttökohteita ja referenssejä sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Välineiden tulisi palvella myös erikoistuneita teknologia-alueita, kuten kvantti-, MEMS-, tehopuolijohde- ja fotoniikkateknologiat sekä pk-yrityksiä. Valtioneuvosto katsoo, että julkisilla hankinnoilla voitaisiin luoda innovatiivisille eurooppalaisille puolijohderatkaisuille ensimmäisiä käyttökohteita, asiakasreferenssejä ja kysyntää sekä tukea yritysten skaalautumista kansainvälisiksi toimijoiksi. Toimien tulisi säilyä markkinaehtoisina, kilpailua edistävinä ja oikeasuhtaisina. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisia hankintoja koskevat toimitusvarmuuselementit rajataan täsmällisesti. Toimitusvarmuusilmoitus voisi olla hyödyllinen väline kriittisten järjestelmien toimitusketjuriskien arvioinnissa, mutta sen käyttö ei saisi muodostua tarpeettoman raskaaksi hankintayksiköille tai tarjoajille. Mikäli komissiolle annettaisiin toimivalta tehdä toimitusvarmuusilmoituksesta tietyissä hankinnoissa pakollinen, toimivallan tulisi olla tarkkarajainen, perustua todettuihin toimitusketjuriskeihin ja sisältää riittävät jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuudet. Tarkkarajaisuudesta olisi varmistuttava myös komissiolle ehdotetun toimivallan nimetä riskialttiita toimialoja suhteen. Riskinhallintavelvoitteiden olisi perustuttava todennettuihin toimitusketjuhäiriöihin ja niitä olisi ensisijaisesti sovellettava pienimmän haitan mukaisesti. Valtioneuvosto pitää strategisia hankkeita koskevaa lähestymistapaa lähtökohtaisesti kannatettavana, tavoitteenaan vahvistaa Euroopan kannalta keskeisiä puolijohdealan investointeja ja teollista käyttöönottoa. Jatkovalmistelussa olisi syytä varmistaa, että strategisten hankkeiden kriteerit ovat selkeitä, läpinäkyviä ja koko arvoketjun huomioivia. Strategisen hankkeen aseman ei tulisi sellaisenaan merkitä automaattista rahoituspäätöstä. Valtioneuvosto toteaa, että kotimaisen yrityksen määritelmä vaikuttaisi mahdollistavan yhteistyön strategisissa projekteissa useimpien samanmielisten maiden kanssa. Olisi tärkeää varmistua siitä, että hakijat ymmärtävät strategisen hankkeen aseman oikeusvaikutukset ja että aseman peruuttamista, muuttamista ja velvoitteiden jatkumista koskevat säännökset ovat selkeitä. Luvitus Ympäristölupamenettelyjä ja ympäristöarviointeja koskevia kantoja on muodostettu kirjelmissä U 15/2026 vp U 16/2026 vp U 13/2026 vp U 31/2026 vp Komissio on viime vuosina antanut useita eri sektoreiden lupamenettelyitä koskevia ehdotuksia, joissa määritellään omat määräaikansa ja sääntönsä menettelyille, mikä monimutkaistaa sääntelykokonaisuutta. Ympäristöarviointeja ja lupamenettelyjä koskevissa muutoksissa tulisi pyrkiä yhtenäiseen ja johdonmukaiseen sääntelykokonaisuuteen. ( U 13/2026 vp U 31/2026 vp U 15/2026 vp U 16/2026 vp U 31/2026 vp U 31/2026 vp U 31/2026 vp U 31/2026 vp Valtioneuvosto toteaa, että eurooppalaisia yrityslompakoita koskevat Suomen kannat on muodostettu kirjelmässä U 77/2025 vp U 31/2026 vp Kriisivalmius ja toimitusketjujen seuranta Valtioneuvosto pitää tärkeänä unionin puolijohdearvoketjun seurannan ja kriisivalmiuden vahvistamista. Tietojen keräämisen tulisi perustua välttämättömyyteen ja sen olisi oltava tarkoitukseensa rajattua ja oikeasuhtaista. Yritysten liikesalaisuuksien, kaupallisesti arkaluonteisten tietojen ja immateriaalioikeuksien suoja tulisi turvata kaikissa tiedonkeruu-, seuranta- ja kriisimenettelyissä. Valtioneuvosto korostaa, että keskitetty toimitusketjutieto voi itsessään muodostaa turvallisuusriskin. Puolijohteiden toimitusketjuja koskevien tietopyyntöjen tulisi olla tarkkarajaisia, välttämättömiä ja niiden menettelyjen ja tietojen käsittelyn olisi oltava korkean tietoturvatason mukaisia. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jäsenvaltioiden osallistumismahdollisuudet turvataan komission yksittäisiin yrityksiin kohdistuvissa ennalta ehkäisevissä tietopyynnöissä. Jatkovalmistelussa tulisi selvittää, voisiko jäsenvaltiolle tehtävää ilmoitusta täsmentää esimerkiksi siten, että se annetaan ennen tietopyynnön tekemistä taikka ilman aiheetonta viivytystä ja että jäsenvaltio voisi tarvittaessa tuoda esiin tietopyyntöön liittyviä turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtia. Alustan pääsyoikeuksista, tietoturvasta, teknisistä ratkaisuista ja kilpailuoikeudellisesta yhteensopivuudesta olisi varmistuttava ennen käyttöönottoa. Valtioneuvosto toteaa, että ensisijaisiksi luokiteltuja tilauksia koskeva mekanismi sisältyy jo voimassa olevaan sirusäädökseen, mutta sitä ei ole käytännössä testattu. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, ettei mekanismia laajennettaisi ilman selkeää tarvearviointia ja että sen käyttö säilyisi viimesijaisena, tarkkarajaisena ja oikeasuhtaisena kriisivälineenä. Yritysten oikeus tulla kuulluksi, mahdollisuus vedota tilauksen toteuttamiskelvottomuuteen tai kohtuuttomaan taloudelliseen rasitukseen sekä riittävä oikeusturva tulisi turvata. Valtioneuvosto pitää myönteisenä, että kriisivaiheen aktivointi perustuisi ehdotuksessa komission ehdotukseen ja neuvoston määräenemmistöpäätökseen Euroopan puolijohdeneuvoston kuulemisen jälkeen. Jatkovalmistelussa tulisi varmistaa jäsenvaltioiden riittävät vaikutusmahdollisuudet myös kriisivaiheen jatkamista, päättämistä ja kriisitoimien käyttöä koskevissa menettelyissä. Rahoitus, täytäntöönpano ja toimivallan siirrot Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotuksen rahoitusvaikutukset arvioidaan huolellisesti sekä nykyisen että tulevan monivuotisen rahoituskehyksen näkökulmasta. Uusien rahoitustarpeiden tulisi ensisijaisesti perustua olemassa olevien välineiden tehokkaaseen käyttöön, uudelleenkohdentamiseen ja selkeään eurooppalaiseen lisäarvoon. Mahdolliset kansalliset rahoitustarpeet käsiteltäisiin valtiontalouden menokehyksen, valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komissiolle mahdollisesti siirrettävä säädösvalta ja täytäntöönpanovalta on minimaalinen, rajataan täsmällisesti ja että niiden käyttö olisi tarpeellista, oikeasuhtaista ja jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuudet huomioon ottavaa. Delegoidut säädökset voivat olla perusteltuja teknisten liitteiden ja indikaattorien päivittämiseksi nopeasti kehittyvällä alalla. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota kriisitoimiin, toimitusvarmuusilmoituksiin, riskinhallintatoimiin ja ensisijaisiksi luokiteltuihin tilauksiin liittyvien täytäntöönpanovaltuuksien laajuuteen ja tarkkarajaisuuteen. Valtioneuvosto voi tukea ehdotusta jatkovalmistelun pohjana edellyttäen, että neuvotteluissa kiinnitetään huomiota sisämarkkinoiden toimivuuteen, kilpailuneutraliteettiin, EU-rahoituksen erinomaisuuteen perustuvaan kohdentumiseen, kansainvälisen yhteistyön jatkumiseen, yritysten oikeusturvaan ja liikesalaisuuksien suojaan sekä kriisivälineiden ja tiedonkeruun täsmälliseen ja oikeasuhtaiseen rajaukseen. Valtioneuvosto tunnistaa tarpeen saada ehdotuksen keskeiset toimenpiteet voimaan nopeasti ja tukee neuvottelujen ripeää edistämistä, mutta pitää tärkeänä, että toimeenpanolle varataan riittävät ja käytännössä toteuttamiskelpoiset siirtymäajat. Uusien velvoitteiden käyttöönotossa tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vaiheittaista etenemistä, keskeisten käyttötapausten tunnistamista ja olemassa olevia kansallisia järjestelmiä. Lisäksi valtioneuvosto pitää keskeisenä, että jäsenvaltioiden määräajoissa huomioidaan komission täytäntöönpanosäädösten valmisteluaikataulu. VALIOKUNNAN PERUSTELUT Ehdotuksen tausta ja tavoitteet Euroopan komissio antoi 3.6.2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (Sirusäädös 2.0). Ehdotus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan teknologista suvereniteettia. Nyt käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen ohella EU:n teknologista suvereniteetin vahvistamista koskevaan kokonaisuuteen kuuluvat komission ehdotus pilvipalveluiden ja -tekoälyn kehittämiseksi Euroopassa, avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva etenemissuunnitelma. Talousvaliokunta on lausunut aiemmin ehdotuksesta pilvipalveluiden ja -tekoälyn kehittämiseksi Euroopassa ( TaVL 30/2026 vp U 54/2026 vp Sirusäädös 2.0 korvaisi EU:n nykyisen sirusäädöksen ja laajentaisi sääntelyn koskemaan puolijohteiden teollista käyttöönottoa, kysyntäpuolen toimenpiteitä ja strategisia hankkeita. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolijohde-ekosysteemin kilpailu- ja häiriönsietokykyä sekä kykyä varautua puolijohteiden saatavuushäiriöihin ja kriiseihin. Lisäksi pyrkimyksenä on parantaa Euroopan mahdollisuuksia kehittää ja hyödyntää teollisesti tekoälyn kannalta keskeisiä puolijohdeteknologioita, fotonisia integroituja piirejä, kvanttisiruja sekä muita strategisia puolijohdeteknologioita. Ehdotuksen taustalla ovat puolijohteiden kova kysyntä, epävakaa geopoliittinen tilanne ja valmistuksen maantieteellisesti keskittyneet markkinat. Puolijohteiden ominaisuudet, saatavuus ja hinta vaikuttavat olennaisesti Euroopan kilpailukykyyn ja kokonaisturvallisuuteen, koska puolijohteet mahdollistavat muun muassa tekoälyn, tietoliikenteen, puolustuksen, robotiikan sekä monet puhtaan energian ja liikenteen ratkaisut. Vaikka Euroopassa on arvoketjun eri osiin liittyvää huippuosaamista, se valmistaa vain alle kymmenen prosenttia maailman siruista, mikä kattaa noin viidenneksen sen omasta kulutuksesta. Euroopan riippuvuus kolmansista maista erityisesti kehittyneiden puolijohteiden suunnittelussa ja valmistuksessa altistaa Euroopan toimitushäiriöille sekä talouteen ja turvallisuuteen liittyville riskeille. Talousvaliokunta toteaa, että EU:n tulee kehittää puolijohdealaa kunnianhimoisesti ja pitää ehdotuksen tavoitteita lähtökohtaisesti kannatetavina. Valiokunta katsoo, että sekä EU:lle että Suomelle on etua siitä, että ehdotus kattaa lähes koko puolijohteiden arvoketjun, mukaan lukien suunnittelun, valmistuksen, materiaalit, tuotantolaitteet, kehittyneen pakkaamisen, testauksen, fotoniikan, kvanttisirut sekä puolijohteita käyttävät strategiset teollisuudenalat. Suomessa on puolijohteiden suunnitteluun, fyysiseen tekoälyyn sekä murrosteknologioihin, kuten kvanttiteknologiaan, fotoniikkaan ja mikroelektroniikkaan liittyvää erikoistunutta huippuosaamista. Jatkoneuvotteluissa tuleekin vaikuttaa aktiivisesti siihen, että Suomen kannalta keskeiset arvoketjun osat, teknologiat ja toimialat tulevat sääntelyssä kattavasti huomioiduiksi. Keskeisten ehdotusten arviointia Sirusuunnittelua koskevat ehdotukset Sirusäädös 2.0 -ehdotuksessa korostetaan sirusuunnittelun merkitystä, ja suunnittelu kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi puolijohteiden arvoketjua. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan tämä on omiaan synnyttämään teollista kysyntää myös Eurooppaan sijoittuville sirujen valmistusinvestoinneille. Lisäksi ehdotus luo yleisen sirusuunnittelun ohella vahvaa perustaa myös fotoniikan ja kvanttiteknologian sirujen sekä tekoälysirujen suunnittelulle ja valmistukselle. Talousvaliokunta pitää asetusehdotuksessa valittua lähestymistapaa kannatettavana sekä EU:n että Suomen puolijohdealan kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta. Talousvaliokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että Euroopan on panostettava sirujen suunnitteluun huomattavasti nykyistä enemmän, kehitettävä tarvittavaa osaamista ja luotava Eurooppaan sirujen suunnitteluun kohdistuvaa kysyntää. Vahvat puolijohteiden suunnittelukyvykkyydet ja niiden aktiivinen kehittäminen tekoälyä hyödyntäen ovat välttämätön edellytys sille, että Eurooppaan saadaan merkittäviä tuotantolaitoksia. Suurten valmistusinvestointien houkutteleminen Eurooppaan edellyttää ekosysteemiä, jossa yhdistyvät pitkäjänteinen tutkimus ja tuotekehitys, kilpailukykyiset suunnittelutiimit, osaava työvoima ja ennustettava kysyntä. Asetusehdotuksessa ehdotetaan myös välineitä eurooppalaisen sirusuunnittelun kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Siinä ehdotetaan suunnitteluvalmiuksiltaan aiempaa laajempaa virtuaalista suunnittelualustaa yritysten käyttöön, strategisten suunnitteluhankkeiden suosiollisempaa kohtelua esimerkiksi rahoituksen ja lupamenettelyiden osalta sekä poikkeuksellisen vahvoille puolijohdesuunnittelun eurooppalaisille keskittymille myönnettävää suunnittelun huippuosaamisalue -laatumerkkiä. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston ja asiantuntijalausuntojen tavoin ehdotuksia suurelta osin kannatettavina. Pilottilinjat ja teollinen skaalaaminen Euroopassa keskeisenä ongelmana on vaikeus kaupallistaa innovaatioita ja skaalata niitä teolliseksi tuotannoksi. Sirusäädös 2.0 -asetusehdotuksessa pilottituotantolinjojen rinnalle tuodaan pilottitestausalustoja, joiden avulla nykyisten pilottilinjojen tuottamat teknologiat kehitetään teolliseksi tuotannoksi. Uudet pilottilinjat toimisivat yrityksille alustoina ja kokeiluympäristöinä, joissa uusia teknologioita voidaan kehittää markkinalähtöisesti ja teollisuuden tarpeista käsin. Talousvaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana. Jatkoneuvotteluissa tulisi kuitenkin varmistua siitä, että osaamiskeskusten perustamisesta, pilottituotantolinjoista, suunnittelualustasta, sirurahastosta ja kysyntää tukevista toimista rakentuva kokonaisuus tosiasiallisesti edistää tutkimus- ja innovaatiotulosten siirtymistä teolliseksi tuotannoksi. Lisäksi esimerkiksi rahoitusmalleja kehittämällä tulee huolehtia siitä, että kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää pilottilinjoja. Valiokunta toteaa, että pilottilinjojen ja niitä koskevan sääntelyn kehittämisellä on Suomelle tärkeä merkitys. Suomalaiset toimijat ovat mukana kaikissa merkittävissä pilottilinjoissa, ja VTT:n yhteydessä sijaitsevassa Micronovassa sijaitsevat Pohjoismaiden suurimmat tutkimuskäyttöön tarkoitetut puhdastilat. Micronovassa ja tulevaisuudessa Kvanttinovassa olevia laitteita hyödyntävät myös useat yritykset. Keskeiset teknologiat, toimialat ja kysyntää vahvistavat toimet Sirusäädös 2.0 -ehdotuksessa korostuu pyrkimys vastata puolijohteiden kysyntään eri teknologioissa ja toimialoilla. Valiokunta pitää valtioneuvoston ja asiantuntijalausuntojen tavoin valittua lähestymistapaa lähtökohtaisesti kannatettavana. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tiettyjä toimialoja ei perusteettomasti suosita muiden alojen kustannuksella. Erityisesti tulee varmistaa, ettei puolijohteiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta kohdenneta jatkossakin liiaksi autoteollisuuteen. Valiokunta korostaa, että kysyntälähtöinen toimintatapa edellyttää, että eri teollisuuden alojen näkemykset ja tarpeet huomioidaan sirusäädöksen painopisteitä määritettäessä. Samoin on varmistettava, että sääntely ja rahoitus huomioivat myös pienten sarjojen komponenttitarpeet, kuten esimerkiksi avaruusteknologiassa, eikä niitä mitoiteta yksinomaan suurten sirumäärien mukaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tietoliikenne on ehdotuksessa valikoitunut yhdeksi keskeiseksi toimialaksi, jonka tarvitsemiin puolijohteisiin eurooppalaisessa sirusuunnittelussa ja valmistuksessa tulee erityisesti panostaa. Tämä on Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeä linjaus, koska Suomi on tietoliikenteen puolijohteiden suunnittelun edelläkävijä. Jatkoneuvotteluissa onkin varmistuttava siitä, että lopullisessa asetuksessa tietoliikennesektorin ja muiden Suomelle tärkeiden toimialojen tarpeet huomioidaan kattavasti. Muita keskeisiä sektoreita ovat muun muassa tekoäly, pilvipalvelut ja datakeskukset, puolustus, turvallisuus ja avaruus, robotiikka sekä energia-, elintarvike- ja terveyssektori. Tietoliikennesektorin valinnalla keskeiseksi puolijohteita tarvitsevaksi markkinaksi on myös laajempia vaikutuksia, koska se lisää myös tietoliikenteen ratkaisuja tukevien teknologioiden, laskentamenetelmien ja tekoälyratkaisujen kysyntää. Suomalaisilla toimijoilla on erityisosaamista esimerkiksi reunalaskennassa, reunatekoälyn ja fyysisen tekoälyn kehittäjinä, ASIC- ja SOC-teknologioissa sekä sirujen suunnittelussa ja kehittämisessä kriittisten infrastruktuurien tarpeisiin. Lisäksi tulee varmistua siitä, että tietoliikennesektori asetuksessa tarkoitettuna keskeisenä sektorina kattaa myös fotoniset integroidut piirit, optiset verkkoteknologiat ja tietoliikenteen kannalta muut kriittiset komponentit. Ehdotuksessa korostuvat aiempaa enemmän fotoniikkaan ja kvanttisiruihin liittyvät teknologiat, koska ne nähdään Euroopan puolijohdealan kehityksen keskeisinä ajureina. Myös nämä painotukset parantavat suomalaisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Sirusäädöksen mukainen sääntely tuleekin sovittaa yhteen tulevan EU:n kvanttisäädöksen kanssa niin, että ne muodostavat Eurooppaan toimivan kvanttisääntelyn kokonaisuuden. Asetusehdotuksessa ehdotetaan useita erilaisia mekanismeja ja menettelyjä puolijohdemarkkinoiden kysyntävetoisuuden vauhdittamiseksi, kuten toimialat ylittävät suurhaasteet, yrityksiä palveleva erityinen kysyntäfoorumi ja siruinnovaatioiden julkiset hankinnat. Valiokunta pitää ehdotettuja menetelmiä pääosin kannatettavina ja yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan näiden mekanismien tulee palvella myös pk-yrityksiä ja niitä sirusuunnitteluyrityksiä, jotka eivät ole mukana sirujen tuotannossa. Lupamenettelyt Asetusehdotus sisältää muun muassa strategisia hankkeita koskevia erityisiä lupamenettelyjä, joiden kesto saisi olla enintään 12 kuukautta. Valiokunta korostaa, että hankkeiden tulee kaikissa tilanteissa täyttää EU:n ympäristölainsäädännön vaatimukset. Valiokunta toteaa valtioneuvoston tavoin, että siruasetukseen ei tule sisällyttää ympäristömenettelyjen nopeuttamista koskevan asetusehdotuksen (RSEA) mukaista sääntelyä hiljaisesta hyväksynnästä. Lisäksi asetusehdotuksen vaikutuksia kansalliseen alueidenkäytön suunnitteluun tulee selventää ja varmistaa, että ehdotuksella ei puututa jäsenvaltioiden sisäiseen alueidenkäyttöä koskevaan toimivallanjakoon. Rahoitus Valiokunta toteaa, että ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuus edellyttää myös mittavia rahoituspanostuksia ja rahoituksen jatkumoa teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. Erityisen tärkeä merkitys on EU-rahoituksella, jonka tulisi perustua laadullisiin kriteereihin niin, että sen avulla saadaan vivutettua mahdollisimman paljon yksityistä pääomaa. Lisäksi pitää varmistaa, että suomalaisilla toimijoilla on jatkossakin hyvät edellytykset saada EU-rahoitusta. Tämä edellyttää riittävän EU-vastinrahoituksen varaamista hankkeita varten. Puolijohteiden toimitusvarmuus ja tarjontahäiriöihin varautuminen Ehdotuksessa on myös säännökset puolijohteiden arvoketjun seurannasta ja kriisitoimista. Ehdotus lähtökohtaisesti vastaa voimassa olevan sirusäädöksen mukaista sääntelyä, mutta sääntelyn soveltamista laajennettaisiin ja täsmennettäisiin. Tavoitteena on luoda nykyistä parempi näkymä puolijohteiden toimitusketjuihin, kyetä tunnistamaan haavoittuvuuksia aikaisemmin, parantamaan häiriönsietokykyä ja tehostamaan yhteistä reagointia kriisitilanteissa. Talousvaliokunta toteaa, että unionin puolijohdearvoketjun seuranta ja toimet kriisivalmiuksien parantamiseksi ovat tärkeä osa sirusäädöksen keinovalikoimaa. Komission tulisi kuitenkin varmistua siitä, että yksittäisissä kriisitilanteissa tehtävät tietopyynnöt ovat välttämättömiä, tarkkarajaisia ja oikeasuhtaisia sekä siitä, että liikesalaisuuksien, arkaluonteisen tiedon ja immateriaalioikeuksien suoja turvataan kaikissa olosuhteissa. Talousvaliokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa mainitaan yhtenä keskeisenä rakenteellisena haavoittuvuutena muistipiirimarkkinoiden keskittyminen. Tämä koskee erityisesti teollisuusluokan ja vanhempien DRAM-sukupolvien muistipiirejä, jotka ovat edelleen välttämättömiä pitkäikäisissä verkkolaitteissa. Tällaisissa tilanteissa korostuvat samanmielisten maiden kanssa solmittavien strategisten kumppanuuksien keskeinen merkitys. Tavoitteena ei tule olla täydellinen omavaraisuus, vaan arvoketjut on pidettävä avoimina, luotettavina ja ennakoitavina toimitushäiriöiden ja kriisien ehkäisemiseksi. Lopuksi Puolijohdealan kehityksellä on keskeinen merkitys Euroopan kilpailukyvyn ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, koska monet keskeiset yhteiskunnan toiminnot ja teknologiat perustuvat puolijohdeteknologioiden hyödyntämiseen. EU:n tulee panostaa puolijohteiden koko arvoketjun kehittämiseen niin, että eurooppalainen tutkimus ja teknologinen osaaminen muuntuvat uusiksi tuotteiksi, yritysten kasvuksi, teollisiksi investoinneiksi ja kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Suomessa on erittäin merkittävää puolijohteiden suunnitteluun, fyysiseen tekoälyyn sekä murrosteknologioihin, kuten kvanttiteknologiaan, fotoniikkaan ja mikroelektroniikkaan liittyvää huippuosaamista. Suomen kilpailukyvyn ja talouden tuottavuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että nämä kyvykkyydet saadaan kaupallistettua ja skaalattua teolliseen käyttöön. Esimerkkinä Suomen puolijohdealan onnistumisista voidaan mainita älykkäät työkoneet. Työtä pitää jatkaa kunnianhimoisesti ja suunnitelmallisesti sekä pyrkiä hyödyntämään laajasti EU:n rahoitusta ja EU-sääntelyn keinovalikoimaa. VALIOKUNNAN LAUSUNTO Talousvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. Helsingissä 16.10.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Vilhelm Junnila ps varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä kok (osittain) jäsen Noora Fagerström kok jäsen Lotta Hamari sd jäsen Timo Harakka sd jäsen Pertti Hemmilä kok jäsen Riitta Kaarisalo sd jäsen Antti Kangas ps jäsen Hilkka Kemppi kesk jäsen Timo Mehtälä kesk jäsen Mikko Ollikainen r jäsen Merja Rasinkangas ps jäsen Oras Tynkkynen vihr jäsen Heikki Vestman kok jäsen Johannes Yrttiaho vas Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Johanna Rihto-Kekkonen
Valiokunnan lausunto TaVL 31 2026 vp U 55/2026 vp Talousvaliokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2023/1781 (sirusäädös) kumoamisesta (sirusäädös 2.0) ( U 55/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: erityisasiantuntija Simo Välke työ- ja elinkeinoministeriö Head of GGR Hanna Laurén Nokia Oyj johtaja, Digital Systems Jenny Hasu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry professori Pauli Kuosmanen Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Lupa- ja valvontavirasto Business Finland Oy Elinkeinoelämän keskusliitto ry Keskuskauppakamari VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Euroopan komissio on julkaissut 3.6.2026 englanninkielisen luonnoksen uudeksi sirusäädökseksi. Ehdotettu asetus korvaisi voimassa olevan sirusäädöksen (EU) 2023/1781. Asetus rakentuisi kolmesta pilarista, jotka olisivat 1) Siruja Euroopalle 2.0 -aloite, 2) Toimitusvarmuus ja kysyntä sekä 3) Seuranta ja kriisitoimet. Asetuksella nopeutettaisiin lupamenettelyjä, vahvistettaisiin osaamiskeskuksia ja tuettaisiin erityisesti fotoniikan, kvanttiteknologioiden ja edistyneiden puolijohdeteknologioiden kehittämistä. Ehdotus sisältää uusia kysyntäpuolen toimia ja toimitusvarmuutta koskevia järjestelyjä julkisissa hankinnoissa. Valtioneuvoston kanta Yleisesti Tulevaa monivuotista rahoituskehikkoa koskevia kantoja on muodostettu E 73/2025 vp E 73/2025 vp Valtioneuvosto pitää ehdotuksen tavoitetta vahvistaa Euroopan puolijohde-ekosysteemin kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta lähtökohtaisesti kannatettavana. Puolijohteet ovat keskeisiä teknologioita Euroopan strategisen kilpailukyvyn, kokonaisturvallisuuden, digitaalisen siirtymän, tekoälyn, puhtaan siirtymän, teollisuuden uudistumisen ja kriittisen infrastruktuurin kannalta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että puolijohdealan julkisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksella, yritysten kasvu- ja investointirahoituksella sekä julkisilla hankinnoilla tavoiteltaisiin yhteistä strategista vaikuttavuutta. Rahoitus- ja hankintavälineiden tulisi muodostaa jatkumo teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. TKI-rahoituksella tulisi kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja, kasvu- ja investointirahoituksella rakentaa tuotanto- ja kaupallistamisvalmiuksia sekä innovatiivisilla hankinnoilla synnyttää ensimmäisiä asiakkuuksia ja kansainvälisesti hyödynnettäviä referenssejä. Toimien yhteisenä strategisena tavoitteena tulisi olla, että lupaavimmilla eurooppalaisilla yrityksillä olisi edellytykset kasvaa maailmanlaajuisesti johtaviksi ja omilla markkinasegmenteillään kärkikolmikkoon kuuluviksi toimijoiksi. Toimien kohdentamisen tulisi perustua erinomaisuuteen, skaalautumispotentiaaliin, vaikuttavuuteen, markkinaehtoisuuteen ja avoimeen kilpailuun. Suomi korostaa, että sääntelyn yksinkertaistamisessa tulisi keskittyä yrityksille kohtuuttoman raskaiden velvoitteiden karsimiseen, suhteettomien raportointivelvoitteiden määrän ja raportointitiheyden karsimiseen ja taakan keventämiseen erityisesti pk-yritysten osalta. Päällekkäisiin raportointivelvoitteisiin ja eri säädöksistä johtuvien velvoitteiden johdonmukaisuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös yksinkertaistamistyössä. Raportointivelvoitteiden valumista arvoketjussa isommilta yrityksiltä pienemmille tulisi mahdollisuuksien mukaan rajoittaa. ( E 23/2025 vp Valtioneuvosto korostaa, että puolijohdepolitiikan tulisi perustua toimiviin sisämarkkinoihin, markkinaehtoisiin ratkaisuihin, teknologianeutraalisuuteen, osaamiseen, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä yksityisiä investointeja houkuttelevaan toimintaympäristöön. EU:n toimien tulisi vahvistaa Euroopan strategista kilpailukykyä ja vähentää haitallisia riippuvuuksia tavalla, joka ei johda protektionismiin, sisämarkkinoiden pirstoutumiseen tai haitalliseen valtiontukikilpailuun. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sirusäädös 2.0:n jatkovalmistelussa turvataan avoimet ja toimivat sisämarkkinat, reilu kilpailu, teknologianeutraalisuus ja kansainvälisten sitoumusten noudattaminen. Unionin teknologisen omavaraisuuden vahvistamisen tulisi perustua eurooppalaisten vahvuuksien kehittämiseen ja yhteistyöhön samanmielisten kumppaneiden kanssa. Ehdotuksella ei tulisi heikentää toimivia kansainvälisiä kumppanuuksia tai eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia toimia globaaleissa puolijohdearvoketjuissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotuksessa kunnioitetaan unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa. Jäsenvaltioiden tulisi voida jatkossakin kehittää ja toteuttaa omiin toimivaltuuksiinsa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Siruja Euroopalle, kysyntä ja osaaminen Valtioneuvosto pitää myönteisenä, että ehdotus kattaisi puolijohdearvoketjun sekä erikoistuneet puolijohteet laajasti eikä keskittyisi yksinomaan kehittyneimpään siruvalmistukseen. Sääntelyssä ja rahoituksen kohdentamisessa tulisi huomioida tarkoituksenmukaisesti myös puolijohdesuunnittelu, fotoniikka, kvanttiteknologiat, MEMS- ja sensoriteknologiat ja muut Suomen kannalta tärkeät puolijohteisiin kytkeytyvät teknologiat, kuten valmistusprosessit ja materiaalit. Kvanttisirujen sisällyttämisestä ”ensimmäinen laatuaan” -määritelmän soveltamisalaan olisi varmistuttava neuvotteluissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä periaatetta, että EU-rahoitusta allokoidaan unionille strategisesti tärkeisiin siruhankkeisiin niiden meriittien, erinomaisuuden, ja eurooppalaisen lisäarvon perusteella, ei ennalta määritellyn alue- tai muun jaon tai kiintiön perusteella. Rahoituksen kohdentamisen tulisi perustua avoimiin, läpinäkyviin ja kilpailullisiin menettelyihin. Samalla tulisi pyrkiä välttämään tilanne, jossa puolijohdeinvestoinnit keskittyisivät vain muutamiin jäsenvaltioihin tai jossa sääntely lisäisi haitallista valtiontukikilpailua jäsenvaltioiden välillä. Valtioneuvosto pitää osaamisen saatavuutta yhtenä puolijohdealan keskeisimmistä kehitysedellytyksistä. Ehdotuksen osaamiskeskuksia ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Huippuosaamisen alueiden tunnus avaa suomalaisille, osaamiseltaan vahvoille ekosysteemeille kuten kaupunkien innovaatioverkostoille hyviä mahdollisuuksia. Eurooppalaisten toimien tulisi tukea laajasti puolijohdealan osaamispohjaa sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemeihin perustuvaa yhteistyötä. Samalla Suomen tavoitteena olisi pitää kiinni huippuosaamisen alueiden perustumisesta vahvaan teolliseen ja tutkimukselliseen osaamiseen sekä periaatteesta kansalliseksi joustovaraksi ko. alueiden määrittelyssä. Valtioneuvosto korostaa kuitenkin, ettei huippuosaamisalueen tunnuksesta tulisi muodostua EU-rahoituksen aluepoliittista jakoperustetta tai ennalta määriteltyä alueellista kiintiöjärjestelmää. Tunnus voisi olla yksi ekosysteemin kyvykkyyttä kuvaava taustatekijä, mutta sen ei tulisi syrjäyttää ohjelmakohtaisia arviointiperusteita. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotetut komission, puolijohdeneuvoston ja puolijohdealan teollisuusallianssin roolit ovat selkeät ja tarkoituksenmukaiset. Toimijoiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön olisi edistettävä Euroopan puolijohdeteollisuuden kilpailukykyä ja mahdollistettava johtavien yritysten syntyminen. Suomi katsoo, että osaajapulaan vastaamiseksi on EU:n tasolla viime vuosina syntynyt jo hyviä yhteistyömalleja, joihin käytettyjä resursseja ja tehtyä työtä on tarpeen edelleen hyödyntää. Uusia rakenteita koulutustarjonnan kehittämiseksi ja tarjoamiseksi tulisi harkita tarveperusteisesti. Osaamiseen kehittämiseen keskittyvien rakenteiden tulisi olla kestävällä pohjalla toimivia mutta tarpeiden mukaan ketteriä, ja niiden olemassaolon tulisi nojata riittäviin vaikutusarvioihin. ( E 56/2025 vp Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotuksen määritelmät ovat johdonmukaisia sekä asetuksen sisällä että mahdollisuuksien mukaan myös suhteessa muuhun EU:n sääntelyyn. Määritelmien tulisi olla ennakoitavia ja välttää päällekkäisiä tai toisistaan poikkeavia sektorikohtaisia käsitteitä, jotka vaikeuttaisivat kansallista soveltamista. Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, että ehdotuksella pyrittäisiin nopeuttamaan tutkimus- ja innovaatiotulosten siirtymistä teolliseen käyttöön. Siruja Euroopalle 2.0 -aloitteen, osaamiskeskusten, pilottituotantolinjojen, suunnittelualustan, sirurahaston ja kysyntäpuolen välineiden tulisi tukea erityisesti yritysten kasvua, startup- ja scale-up-yritysten rahoitusta sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Valtioneuvosto pitää perusteltuna, että ehdotuksessa vahvistettaisiin kysyntäpuolen toimenpiteitä. Kysyntäfoorumi, kysynnän vauhdittajat ja innovatiivisten hankintojen tukeminen voisivat parantaa puolijohdeteknologioiden kehittäjien ja käyttäjäteollisuuden välistä yhteistyötä. Näiden toimien tulisi olla markkinaehtoisia, teknologianeutraaleja, oikeasuhtaisia ja sisämarkkinoiden periaatteiden mukaisia. Kysyntäpuolen toimenpiteillä tulisi erityisesti tukea innovatiivisten eurooppalaisten ratkaisujen ensimmäisiä käyttökohteita ja referenssejä sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Välineiden tulisi palvella myös erikoistuneita teknologia-alueita, kuten kvantti-, MEMS-, tehopuolijohde- ja fotoniikkateknologiat sekä pk-yrityksiä. Valtioneuvosto katsoo, että julkisilla hankinnoilla voitaisiin luoda innovatiivisille eurooppalaisille puolijohderatkaisuille ensimmäisiä käyttökohteita, asiakasreferenssejä ja kysyntää sekä tukea yritysten skaalautumista kansainvälisiksi toimijoiksi. Toimien tulisi säilyä markkinaehtoisina, kilpailua edistävinä ja oikeasuhtaisina. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisia hankintoja koskevat toimitusvarmuuselementit rajataan täsmällisesti. Toimitusvarmuusilmoitus voisi olla hyödyllinen väline kriittisten järjestelmien toimitusketjuriskien arvioinnissa, mutta sen käyttö ei saisi muodostua tarpeettoman raskaaksi hankintayksiköille tai tarjoajille. Mikäli komissiolle annettaisiin toimivalta tehdä toimitusvarmuusilmoituksesta tietyissä hankinnoissa pakollinen, toimivallan tulisi olla tarkkarajainen, perustua todettuihin toimitusketjuriskeihin ja sisältää riittävät jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuudet. Tarkkarajaisuudesta olisi varmistuttava myös komissiolle ehdotetun toimivallan nimetä riskialttiita toimialoja suhteen. Riskinhallintavelvoitteiden olisi perustuttava todennettuihin toimitusketjuhäiriöihin ja niitä olisi ensisijaisesti sovellettava pienimmän haitan mukaisesti. Valtioneuvosto pitää strategisia hankkeita koskevaa lähestymistapaa lähtökohtaisesti kannatettavana, tavoitteenaan vahvistaa Euroopan kannalta keskeisiä puolijohdealan investointeja ja teollista käyttöönottoa. Jatkovalmistelussa olisi syytä varmistaa, että strategisten hankkeiden kriteerit ovat selkeitä, läpinäkyviä ja koko arvoketjun huomioivia. Strategisen hankkeen aseman ei tulisi sellaisenaan merkitä automaattista rahoituspäätöstä. Valtioneuvosto toteaa, että kotimaisen yrityksen määritelmä vaikuttaisi mahdollistavan yhteistyön strategisissa projekteissa useimpien samanmielisten maiden kanssa. Olisi tärkeää varmistua siitä, että hakijat ymmärtävät strategisen hankkeen aseman oikeusvaikutukset ja että aseman peruuttamista, muuttamista ja velvoitteiden jatkumista koskevat säännökset ovat selkeitä. Luvitus Ympäristölupamenettelyjä ja ympäristöarviointeja koskevia kantoja on muodostettu kirjelmissä U 15/2026 vp U 16/2026 vp U 13/2026 vp U 31/2026 vp Komissio on viime vuosina antanut useita eri sektoreiden lupamenettelyitä koskevia ehdotuksia, joissa määritellään omat määräaikansa ja sääntönsä menettelyille, mikä monimutkaistaa sääntelykokonaisuutta. Ympäristöarviointeja ja lupamenettelyjä koskevissa muutoksissa tulisi pyrkiä yhtenäiseen ja johdonmukaiseen sääntelykokonaisuuteen. ( U 13/2026 vp U 31/2026 vp U 15/2026 vp U 16/2026 vp U 31/2026 vp U 31/2026 vp U 31/2026 vp U 31/2026 vp Valtioneuvosto toteaa, että eurooppalaisia yrityslompakoita koskevat Suomen kannat on muodostettu kirjelmässä U 77/2025 vp U 31/2026 vp Kriisivalmius ja toimitusketjujen seuranta Valtioneuvosto pitää tärkeänä unionin puolijohdearvoketjun seurannan ja kriisivalmiuden vahvistamista. Tietojen keräämisen tulisi perustua välttämättömyyteen ja sen olisi oltava tarkoitukseensa rajattua ja oikeasuhtaista. Yritysten liikesalaisuuksien, kaupallisesti arkaluonteisten tietojen ja immateriaalioikeuksien suoja tulisi turvata kaikissa tiedonkeruu-, seuranta- ja kriisimenettelyissä. Valtioneuvosto korostaa, että keskitetty toimitusketjutieto voi itsessään muodostaa turvallisuusriskin. Puolijohteiden toimitusketjuja koskevien tietopyyntöjen tulisi olla tarkkarajaisia, välttämättömiä ja niiden menettelyjen ja tietojen käsittelyn olisi oltava korkean tietoturvatason mukaisia. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jäsenvaltioiden osallistumismahdollisuudet turvataan komission yksittäisiin yrityksiin kohdistuvissa ennalta ehkäisevissä tietopyynnöissä. Jatkovalmistelussa tulisi selvittää, voisiko jäsenvaltiolle tehtävää ilmoitusta täsmentää esimerkiksi siten, että se annetaan ennen tietopyynnön tekemistä taikka ilman aiheetonta viivytystä ja että jäsenvaltio voisi tarvittaessa tuoda esiin tietopyyntöön liittyviä turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtia. Alustan pääsyoikeuksista, tietoturvasta, teknisistä ratkaisuista ja kilpailuoikeudellisesta yhteensopivuudesta olisi varmistuttava ennen käyttöönottoa. Valtioneuvosto toteaa, että ensisijaisiksi luokiteltuja tilauksia koskeva mekanismi sisältyy jo voimassa olevaan sirusäädökseen, mutta sitä ei ole käytännössä testattu. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, ettei mekanismia laajennettaisi ilman selkeää tarvearviointia ja että sen käyttö säilyisi viimesijaisena, tarkkarajaisena ja oikeasuhtaisena kriisivälineenä. Yritysten oikeus tulla kuulluksi, mahdollisuus vedota tilauksen toteuttamiskelvottomuuteen tai kohtuuttomaan taloudelliseen rasitukseen sekä riittävä oikeusturva tulisi turvata. Valtioneuvosto pitää myönteisenä, että kriisivaiheen aktivointi perustuisi ehdotuksessa komission ehdotukseen ja neuvoston määräenemmistöpäätökseen Euroopan puolijohdeneuvoston kuulemisen jälkeen. Jatkovalmistelussa tulisi varmistaa jäsenvaltioiden riittävät vaikutusmahdollisuudet myös kriisivaiheen jatkamista, päättämistä ja kriisitoimien käyttöä koskevissa menettelyissä. Rahoitus, täytäntöönpano ja toimivallan siirrot Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotuksen rahoitusvaikutukset arvioidaan huolellisesti sekä nykyisen että tulevan monivuotisen rahoituskehyksen näkökulmasta. Uusien rahoitustarpeiden tulisi ensisijaisesti perustua olemassa olevien välineiden tehokkaaseen käyttöön, uudelleenkohdentamiseen ja selkeään eurooppalaiseen lisäarvoon. Mahdolliset kansalliset rahoitustarpeet käsiteltäisiin valtiontalouden menokehyksen, valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komissiolle mahdollisesti siirrettävä säädösvalta ja täytäntöönpanovalta on minimaalinen, rajataan täsmällisesti ja että niiden käyttö olisi tarpeellista, oikeasuhtaista ja jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuudet huomioon ottavaa. Delegoidut säädökset voivat olla perusteltuja teknisten liitteiden ja indikaattorien päivittämiseksi nopeasti kehittyvällä alalla. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota kriisitoimiin, toimitusvarmuusilmoituksiin, riskinhallintatoimiin ja ensisijaisiksi luokiteltuihin tilauksiin liittyvien täytäntöönpanovaltuuksien laajuuteen ja tarkkarajaisuuteen. Valtioneuvosto voi tukea ehdotusta jatkovalmistelun pohjana edellyttäen, että neuvotteluissa kiinnitetään huomiota sisämarkkinoiden toimivuuteen, kilpailuneutraliteettiin, EU-rahoituksen erinomaisuuteen perustuvaan kohdentumiseen, kansainvälisen yhteistyön jatkumiseen, yritysten oikeusturvaan ja liikesalaisuuksien suojaan sekä kriisivälineiden ja tiedonkeruun täsmälliseen ja oikeasuhtaiseen rajaukseen. Valtioneuvosto tunnistaa tarpeen saada ehdotuksen keskeiset toimenpiteet voimaan nopeasti ja tukee neuvottelujen ripeää edistämistä, mutta pitää tärkeänä, että toimeenpanolle varataan riittävät ja käytännössä toteuttamiskelpoiset siirtymäajat. Uusien velvoitteiden käyttöönotossa tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vaiheittaista etenemistä, keskeisten käyttötapausten tunnistamista ja olemassa olevia kansallisia järjestelmiä. Lisäksi valtioneuvosto pitää keskeisenä, että jäsenvaltioiden määräajoissa huomioidaan komission täytäntöönpanosäädösten valmisteluaikataulu. VALIOKUNNAN PERUSTELUT Ehdotuksen tausta ja tavoitteet Euroopan komissio antoi 3.6.2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (Sirusäädös 2.0). Ehdotus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan teknologista suvereniteettia. Nyt käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen ohella EU:n teknologista suvereniteetin vahvistamista koskevaan kokonaisuuteen kuuluvat komission ehdotus pilvipalveluiden ja -tekoälyn kehittämiseksi Euroopassa, avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva etenemissuunnitelma. Talousvaliokunta on lausunut aiemmin ehdotuksesta pilvipalveluiden ja -tekoälyn kehittämiseksi Euroopassa ( TaVL 30/2026 vp U 54/2026 vp Sirusäädös 2.0 korvaisi EU:n nykyisen sirusäädöksen ja laajentaisi sääntelyn koskemaan puolijohteiden teollista käyttöönottoa, kysyntäpuolen toimenpiteitä ja strategisia hankkeita. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolijohde-ekosysteemin kilpailu- ja häiriönsietokykyä sekä kykyä varautua puolijohteiden saatavuushäiriöihin ja kriiseihin. Lisäksi pyrkimyksenä on parantaa Euroopan mahdollisuuksia kehittää ja hyödyntää teollisesti tekoälyn kannalta keskeisiä puolijohdeteknologioita, fotonisia integroituja piirejä, kvanttisiruja sekä muita strategisia puolijohdeteknologioita. Ehdotuksen taustalla ovat puolijohteiden kova kysyntä, epävakaa geopoliittinen tilanne ja valmistuksen maantieteellisesti keskittyneet markkinat. Puolijohteiden ominaisuudet, saatavuus ja hinta vaikuttavat olennaisesti Euroopan kilpailukykyyn ja kokonaisturvallisuuteen, koska puolijohteet mahdollistavat muun muassa tekoälyn, tietoliikenteen, puolustuksen, robotiikan sekä monet puhtaan energian ja liikenteen ratkaisut. Vaikka Euroopassa on arvoketjun eri osiin liittyvää huippuosaamista, se valmistaa vain alle kymmenen prosenttia maailman siruista, mikä kattaa noin viidenneksen sen omasta kulutuksesta. Euroopan riippuvuus kolmansista maista erityisesti kehittyneiden puolijohteiden suunnittelussa ja valmistuksessa altistaa Euroopan toimitushäiriöille sekä talouteen ja turvallisuuteen liittyville riskeille. Talousvaliokunta toteaa, että EU:n tulee kehittää puolijohdealaa kunnianhimoisesti ja pitää ehdotuksen tavoitteita lähtökohtaisesti kannatetavina. Valiokunta katsoo, että sekä EU:lle että Suomelle on etua siitä, että ehdotus kattaa lähes koko puolijohteiden arvoketjun, mukaan lukien suunnittelun, valmistuksen, materiaalit, tuotantolaitteet, kehittyneen pakkaamisen, testauksen, fotoniikan, kvanttisirut sekä puolijohteita käyttävät strategiset teollisuudenalat. Suomessa on puolijohteiden suunnitteluun, fyysiseen tekoälyyn sekä murrosteknologioihin, kuten kvanttiteknologiaan, fotoniikkaan ja mikroelektroniikkaan liittyvää erikoistunutta huippuosaamista. Jatkoneuvotteluissa tuleekin vaikuttaa aktiivisesti siihen, että Suomen kannalta keskeiset arvoketjun osat, teknologiat ja toimialat tulevat sääntelyssä kattavasti huomioiduiksi. Keskeisten ehdotusten arviointia Sirusuunnittelua koskevat ehdotukset Sirusäädös 2.0 -ehdotuksessa korostetaan sirusuunnittelun merkitystä, ja suunnittelu kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi puolijohteiden arvoketjua. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan tämä on omiaan synnyttämään teollista kysyntää myös Eurooppaan sijoittuville sirujen valmistusinvestoinneille. Lisäksi ehdotus luo yleisen sirusuunnittelun ohella vahvaa perustaa myös fotoniikan ja kvanttiteknologian sirujen sekä tekoälysirujen suunnittelulle ja valmistukselle. Talousvaliokunta pitää asetusehdotuksessa valittua lähestymistapaa kannatettavana sekä EU:n että Suomen puolijohdealan kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta. Talousvaliokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että Euroopan on panostettava sirujen suunnitteluun huomattavasti nykyistä enemmän, kehitettävä tarvittavaa osaamista ja luotava Eurooppaan sirujen suunnitteluun kohdistuvaa kysyntää. Vahvat puolijohteiden suunnittelukyvykkyydet ja niiden aktiivinen kehittäminen tekoälyä hyödyntäen ovat välttämätön edellytys sille, että Eurooppaan saadaan merkittäviä tuotantolaitoksia. Suurten valmistusinvestointien houkutteleminen Eurooppaan edellyttää ekosysteemiä, jossa yhdistyvät pitkäjänteinen tutkimus ja tuotekehitys, kilpailukykyiset suunnittelutiimit, osaava työvoima ja ennustettava kysyntä. Asetusehdotuksessa ehdotetaan myös välineitä eurooppalaisen sirusuunnittelun kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Siinä ehdotetaan suunnitteluvalmiuksiltaan aiempaa laajempaa virtuaalista suunnittelualustaa yritysten käyttöön, strategisten suunnitteluhankkeiden suosiollisempaa kohtelua esimerkiksi rahoituksen ja lupamenettelyiden osalta sekä poikkeuksellisen vahvoille puolijohdesuunnittelun eurooppalaisille keskittymille myönnettävää suunnittelun huippuosaamisalue -laatumerkkiä. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston ja asiantuntijalausuntojen tavoin ehdotuksia suurelta osin kannatettavina. Pilottilinjat ja teollinen skaalaaminen Euroopassa keskeisenä ongelmana on vaikeus kaupallistaa innovaatioita ja skaalata niitä teolliseksi tuotannoksi. Sirusäädös 2.0 -asetusehdotuksessa pilottituotantolinjojen rinnalle tuodaan pilottitestausalustoja, joiden avulla nykyisten pilottilinjojen tuottamat teknologiat kehitetään teolliseksi tuotannoksi. Uudet pilottilinjat toimisivat yrityksille alustoina ja kokeiluympäristöinä, joissa uusia teknologioita voidaan kehittää markkinalähtöisesti ja teollisuuden tarpeista käsin. Talousvaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana. Jatkoneuvotteluissa tulisi kuitenkin varmistua siitä, että osaamiskeskusten perustamisesta, pilottituotantolinjoista, suunnittelualustasta, sirurahastosta ja kysyntää tukevista toimista rakentuva kokonaisuus tosiasiallisesti edistää tutkimus- ja innovaatiotulosten siirtymistä teolliseksi tuotannoksi. Lisäksi esimerkiksi rahoitusmalleja kehittämällä tulee huolehtia siitä, että kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää pilottilinjoja. Valiokunta toteaa, että pilottilinjojen ja niitä koskevan sääntelyn kehittämisellä on Suomelle tärkeä merkitys. Suomalaiset toimijat ovat mukana kaikissa merkittävissä pilottilinjoissa, ja VTT:n yhteydessä sijaitsevassa Micronovassa sijaitsevat Pohjoismaiden suurimmat tutkimuskäyttöön tarkoitetut puhdastilat. Micronovassa ja tulevaisuudessa Kvanttinovassa olevia laitteita hyödyntävät myös useat yritykset. Keskeiset teknologiat, toimialat ja kysyntää vahvistavat toimet Sirusäädös 2.0 -ehdotuksessa korostuu pyrkimys vastata puolijohteiden kysyntään eri teknologioissa ja toimialoilla. Valiokunta pitää valtioneuvoston ja asiantuntijalausuntojen tavoin valittua lähestymistapaa lähtökohtaisesti kannatettavana. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tiettyjä toimialoja ei perusteettomasti suosita muiden alojen kustannuksella. Erityisesti tulee varmistaa, ettei puolijohteiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta kohdenneta jatkossakin liiaksi autoteollisuuteen. Valiokunta korostaa, että kysyntälähtöinen toimintatapa edellyttää, että eri teollisuuden alojen näkemykset ja tarpeet huomioidaan sirusäädöksen painopisteitä määritettäessä. Samoin on varmistettava, että sääntely ja rahoitus huomioivat myös pienten sarjojen komponenttitarpeet, kuten esimerkiksi avaruusteknologiassa, eikä niitä mitoiteta yksinomaan suurten sirumäärien mukaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tietoliikenne on ehdotuksessa valikoitunut yhdeksi keskeiseksi toimialaksi, jonka tarvitsemiin puolijohteisiin eurooppalaisessa sirusuunnittelussa ja valmistuksessa tulee erityisesti panostaa. Tämä on Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeä linjaus, koska Suomi on tietoliikenteen puolijohteiden suunnittelun edelläkävijä. Jatkoneuvotteluissa onkin varmistuttava siitä, että lopullisessa asetuksessa tietoliikennesektorin ja muiden Suomelle tärkeiden toimialojen tarpeet huomioidaan kattavasti. Muita keskeisiä sektoreita ovat muun muassa tekoäly, pilvipalvelut ja datakeskukset, puolustus, turvallisuus ja avaruus, robotiikka sekä energia-, elintarvike- ja terveyssektori. Tietoliikennesektorin valinnalla keskeiseksi puolijohteita tarvitsevaksi markkinaksi on myös laajempia vaikutuksia, koska se lisää myös tietoliikenteen ratkaisuja tukevien teknologioiden, laskentamenetelmien ja tekoälyratkaisujen kysyntää. Suomalaisilla toimijoilla on erityisosaamista esimerkiksi reunalaskennassa, reunatekoälyn ja fyysisen tekoälyn kehittäjinä, ASIC- ja SOC-teknologioissa sekä sirujen suunnittelussa ja kehittämisessä kriittisten infrastruktuurien tarpeisiin. Lisäksi tulee varmistua siitä, että tietoliikennesektori asetuksessa tarkoitettuna keskeisenä sektorina kattaa myös fotoniset integroidut piirit, optiset verkkoteknologiat ja tietoliikenteen kannalta muut kriittiset komponentit. Ehdotuksessa korostuvat aiempaa enemmän fotoniikkaan ja kvanttisiruihin liittyvät teknologiat, koska ne nähdään Euroopan puolijohdealan kehityksen keskeisinä ajureina. Myös nämä painotukset parantavat suomalaisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Sirusäädöksen mukainen sääntely tuleekin sovittaa yhteen tulevan EU:n kvanttisäädöksen kanssa niin, että ne muodostavat Eurooppaan toimivan kvanttisääntelyn kokonaisuuden. Asetusehdotuksessa ehdotetaan useita erilaisia mekanismeja ja menettelyjä puolijohdemarkkinoiden kysyntävetoisuuden vauhdittamiseksi, kuten toimialat ylittävät suurhaasteet, yrityksiä palveleva erityinen kysyntäfoorumi ja siruinnovaatioiden julkiset hankinnat. Valiokunta pitää ehdotettuja menetelmiä pääosin kannatettavina ja yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan näiden mekanismien tulee palvella myös pk-yrityksiä ja niitä sirusuunnitteluyrityksiä, jotka eivät ole mukana sirujen tuotannossa. Lupamenettelyt Asetusehdotus sisältää muun muassa strategisia hankkeita koskevia erityisiä lupamenettelyjä, joiden kesto saisi olla enintään 12 kuukautta. Valiokunta korostaa, että hankkeiden tulee kaikissa tilanteissa täyttää EU:n ympäristölainsäädännön vaatimukset. Valiokunta toteaa valtioneuvoston tavoin, että siruasetukseen ei tule sisällyttää ympäristömenettelyjen nopeuttamista koskevan asetusehdotuksen (RSEA) mukaista sääntelyä hiljaisesta hyväksynnästä. Lisäksi asetusehdotuksen vaikutuksia kansalliseen alueidenkäytön suunnitteluun tulee selventää ja varmistaa, että ehdotuksella ei puututa jäsenvaltioiden sisäiseen alueidenkäyttöä koskevaan toimivallanjakoon. Rahoitus Valiokunta toteaa, että ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuus edellyttää myös mittavia rahoituspanostuksia ja rahoituksen jatkumoa teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. Erityisen tärkeä merkitys on EU-rahoituksella, jonka tulisi perustua laadullisiin kriteereihin niin, että sen avulla saadaan vivutettua mahdollisimman paljon yksityistä pääomaa. Lisäksi pitää varmistaa, että suomalaisilla toimijoilla on jatkossakin hyvät edellytykset saada EU-rahoitusta. Tämä edellyttää riittävän EU-vastinrahoituksen varaamista hankkeita varten. Puolijohteiden toimitusvarmuus ja tarjontahäiriöihin varautuminen Ehdotuksessa on myös säännökset puolijohteiden arvoketjun seurannasta ja kriisitoimista. Ehdotus lähtökohtaisesti vastaa voimassa olevan sirusäädöksen mukaista sääntelyä, mutta sääntelyn soveltamista laajennettaisiin ja täsmennettäisiin. Tavoitteena on luoda nykyistä parempi näkymä puolijohteiden toimitusketjuihin, kyetä tunnistamaan haavoittuvuuksia aikaisemmin, parantamaan häiriönsietokykyä ja tehostamaan yhteistä reagointia kriisitilanteissa. Talousvaliokunta toteaa, että unionin puolijohdearvoketjun seuranta ja toimet kriisivalmiuksien parantamiseksi ovat tärkeä osa sirusäädöksen keinovalikoimaa. Komission tulisi kuitenkin varmistua siitä, että yksittäisissä kriisitilanteissa tehtävät tietopyynnöt ovat välttämättömiä, tarkkarajaisia ja oikeasuhtaisia sekä siitä, että liikesalaisuuksien, arkaluonteisen tiedon ja immateriaalioikeuksien suoja turvataan kaikissa olosuhteissa. Talousvaliokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa mainitaan yhtenä keskeisenä rakenteellisena haavoittuvuutena muistipiirimarkkinoiden keskittyminen. Tämä koskee erityisesti teollisuusluokan ja vanhempien DRAM-sukupolvien muistipiirejä, jotka ovat edelleen välttämättömiä pitkäikäisissä verkkolaitteissa. Tällaisissa tilanteissa korostuvat samanmielisten maiden kanssa solmittavien strategisten kumppanuuksien keskeinen merkitys. Tavoitteena ei tule olla täydellinen omavaraisuus, vaan arvoketjut on pidettävä avoimina, luotettavina ja ennakoitavina toimitushäiriöiden ja kriisien ehkäisemiseksi. Lopuksi Puolijohdealan kehityksellä on keskeinen merkitys Euroopan kilpailukyvyn ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, koska monet keskeiset yhteiskunnan toiminnot ja teknologiat perustuvat puolijohdeteknologioiden hyödyntämiseen. EU:n tulee panostaa puolijohteiden koko arvoketjun kehittämiseen niin, että eurooppalainen tutkimus ja teknologinen osaaminen muuntuvat uusiksi tuotteiksi, yritysten kasvuksi, teollisiksi investoinneiksi ja kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Suomessa on erittäin…