Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 17 h 11 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · TaVL 30/2026 vp

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös)

TaVL 30/2026 vp · Valiokunnan lausunto

Tiedot

TunnusTaVL 30/2026 vp
TyyppiValiokunnan lausunto
KuvausValiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta.
Päivämäärä15.10.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

pilvipalvelutsuvereniteettitekoälytutkimustoimintapalvelinkeskuksetjulkiset hankinnatinvestoinnitinfrastruktuuritEU-asetuksetEuroopan unioni

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Johannes Yrttiaho allekirjoittaja —
Lasse Laitinen mainittu erityisasiantuntija
Kirsi Janhunen mainittu erityisasiantuntija
Pauliina Penttilä mainittu erityisasiantuntija
Satu Haapaniemi mainittu yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija
Markus Hongisto mainittu maajohtaja, Google Cloud
Hanna Laurén mainittu Head of GGR
Jenny Hasu mainittu johtaja, Digital Systems
Peter Sund mainittu toimitusjohtaja, Kyberala ry
Vilhelm Junnila mainittu —
Pauli Aalto-Setälä mainittu —
Lotta Hamari mainittu —
Pertti Hemmilä mainittu —
Antti Kangas mainittu —
Hilkka Kemppi mainittu —
Timo Mehtälä mainittu —
Mikko Ollikainen mainittu —
Merja Rasinkangas mainittu —
Oras Tynkkynen mainittu —
Heikki Vestman mainittu —
Johannes Yrttiaho mainittu —
Ville Kaunisto mainittu —
Johanna Rihto-Kekkonen mainittu —

Valiokunnat

Business Finland OyCSC – Tieteen tietotekniikan keskus OyElinkeinoelämän keskusliitto ryFiCom ryGoogle Finland OyLupa- ja valvontavirastoNokia OyjSuomen ELLIS-instituuttiSuomen tekoälykeskus FCAITalousvaliokuntaTeknologian tutkimuskeskus VTT OyTeknologiateollisuus rytalousvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriövaltiovarainministeriö

Teksti

Näytä koko teksti (51 618 merkkiä)
Valiokunnan lausunto
TaVL
30
2026 vp
U 54/2026 vp
Talousvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös)
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös) (
U 54/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
erityisasiantuntija
Lasse
Laitinen
työ- ja elinkeinoministeriö
erityisasiantuntija
Kirsi
Janhunen
valtiovarainministeriö
erityisasiantuntija
Pauliina
Penttilä
valtiovarainministeriö
yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija
Satu
Haapaniemi
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
maajohtaja, Google Cloud
Markus
Hongisto
Google Finland Oy
Head of GGR
Hanna
Laurén
Nokia Oyj
johtaja, Digital Systems
Jenny
Hasu
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
toimitusjohtaja, Kyberala ry
Peter
Sund
Teknologiateollisuus ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Lupa- ja valvontavirasto
Suomen ELLIS-instituutti
Business Finland Oy
Elinkeinoelämän keskusliitto ry
FiCom ry
Suomen tekoälykeskus FCAI
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Ehdotus on annettu 3.6. osana teknologisen suvereniteetin pakettia. Asetus koostuisi kolmesta pilarista: 1) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimet, 2) datakeskuskapasiteetti ja 3) autonomia (pilvipalvelujen suvereniteettikehys). Asetuksella säädettäisiin erityisesti TKI-toiminnasta, tekoälyn kokemus- ja kiihdyttämiskeskuksista, jäsenvaltioiden pilvi- ja tekoälystrategioista, datakeskusten nopean kehittämisen alueista ja niihin liittyvistä tietopisteistä, strategisten datakeskushankkeiden nimeämisestä, pilvipalvelujen suvereniteettikehyksestä (neljä varmuustasoa), kansallisista viranomaisista, ja julkisen sektorin toimijoiden velvoitteista pilvipalveluja hankittaessa, kuten toimintojen edellyttämän vaatimustenmukaisuuden tason määrittämisestä.
Valtioneuvoston kanta
Yleisesti ehdotuksen osalta
Ehdotuksen ennakkovaikuttamiskannat muodostettiin E-kirjelmässä
E 52/2025 vp
Valtioneuvosto pitää tärkeänä asetusehdotuksen tavoitteita vahvistaa EU:n teknologista suvereniteettia sekä hallita julkisen sektorin riippuvuutta kolmansista maista pilvi- ja tekoälypalveluissa haavoittuvuuden vähentämiseksi.
Valtioneuvosto pitää yleisesti kannatettavana komission tavoitteita yhtenäisen eurooppalaisen lähestymistavan luomiseksi suhteessa teknologiseen suvereniteettiin sekä tekoälyn tarvitsemien kyvykkyyksien järjestämiseen. Yhtenäinen ja ennakoitava toimintaympäristö on tarpeen EU:n laajuiselle toiminnalliselle ja teknologiselle yhteentoimivuudelle sekä kilpailukykyisten palvelujen ja markkinan skaalautuvuudelle, joka on keskeinen tekijä suvereniteetin kasvattamiseksi.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksella, yritysten kasvu- ja investointirahoituksella sekä julkisilla hankinnoilla tavoiteltaisiin yhteistä strategista vaikuttavuutta. Rahoitus- ja hankintavälineiden tulisi muodostaa jatkumo teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. TKI-rahoituksella tulisi kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja, kasvu- ja investointirahoituksella rakentaa tuotanto- ja kaupallistamisvalmiuksia sekä innovatiivisilla hankinnoilla synnyttää ensimmäisiä asiakkuuksia ja kansainvälisesti hyödynnettäviä referenssejä. Toimien yhteisenä strategisena tavoitteena tulisi olla, että lupaavimmilla eurooppalaisilla yrityksillä olisi edellytykset kasvaa maailmanlaajuisesti johtaviksi ja omilla markkinasegmenteillään kärkikolmikkoon kuuluviksi toimijoiksi. Toimien kohdentamisen tulisi perustua erinomaisuuteen, skaalautumispotentiaaliin, vaikuttavuuteen, markkinaehtoisuuteen ja avoimeen kilpailuun.
EU:n vahvistaessa teknologista suvereniteettiaan sen tulisi edelleen säilyä avoimena strategiselle yhteistyölle samanmielisten ja luotettavien kumppanimaiden kanssa. Tavoitteena tulisi erityisesti olla markkinalähtöisten ja luotettavien ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä siten, että ne ovat sekä sääntelyn että teknologian näkökulmasta yhteensopivia ja että ne vahvistavat toimitusketjujen turvallisuutta ja häiriönsietokykyä ehdotetun lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. EU:n toimien tulisi olla yhteensopivia unionin kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että asetusehdotuksesta seuraisi useita uusia viranomaistehtäviä. Julkisen talouden tila huomioiden valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetusehdotuksesta seuraavat viranomaistehtävät ovat aidosti sääntelyn soveltamisen kannalta välttämättömiä. Neuvotteluissa tulee saada lisäselvitystä toimivaltaisten viranomaisten rooleista ja tehtävistä ja niiden suhteesta kansallisesti säädettyihin toimivaltuuksiin. Valmistelussa tulisi pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia viranomaistehtäviä ja niiden rakenteita mahdollisimman pitkälle sekä selvittämään, miltä osin yhteinen EU-tason ohjeistus ja yhtenäiset käytännöt vähentäisivät viranomaisille sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Myös EU:n toimielinten ja virastojen hallintomenojen taso sekä henkilöstömäärä on pidettävä maltillisena.
Valtioneuvosto pitää tarpeellisena, että asetusehdotuksessa säädetään muutoksenhakuoikeudesta pilvipalvelujen tarjoajien tunnustamista ja sen peruuttamista koskeviin päätöksiin sekä tarvittavilta osin asetuksen mukaan nimettyjen strategisten datakeskushankkeiden nimeämistä koskeviin päätöksiin.
Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta.
Pilvi- ja tekoälyekosysteemin tutkimus-, kehittämis- ja soveltamishankkeet (3–9 artiklat)
Suomi katsoo, että osaajapulaan vastaamiseksi on EU:n tasolla viime vuosina syntynyt jo hyviä yhteistyömalleja, joihin käytettyjä resursseja ja tehtyä työtä on tarpeen edelleen hyödyntää. Uusia rakenteita koulutustarjonnan kehittämiseksi ja tarjoamiseksi tulisi harkita tarveperusteisesti. Osaamiseen kehittämiseen keskittyvien rakenteiden tulisi olla kestävällä pohjalla toimivia mutta tarpeiden mukaan ketteriä, ja niiden olemassaolon tulisi nojata riittäviin vaikutusarvioihin. (
E 56/2025 vp
Valtioneuvosto pitää kannatettavana toiminnallisia tavoitteita, jotka tukevat EU:n teknologista suvereniteettia kriittisissä digiteknologioissa, kuten tekoäly- ja pilviteknologiat. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteet ovat riittävän täsmällisiä suhteessa tavoitteisiin, että toimenpiteet johtavat tavoiteltuihin vaikutuksiin, ja että jälkiseuranta on riittävää.
Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tekoälyn kokemus- ja kiihdytyskeskusten perustamiseen nykyisten eurooppalaisten innovointikeskittymien eli innovaatiohubien (EDIH) pohjalta. Valtioneuvosto korostaa, että epäselviä ja monimutkaisia rakenteita tulisi välttää. Päällekkäisten julkisvetoisten rakenteiden luomista tulee välttää ja varmistaa, että keskusten toiminta voidaan organisoida elinkeinoelämän tarpeista käsin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä tavoitetta varmistaa riittävät tekoälylaskentaresurssit prioriteettiprojekteille, sillä laskentakapasiteetin saatavuus on edellytys johtajuudelle avainteknologioissa. Laskentaresurssit tulisi ensisijaisesti hankkia markkinaehtoisesti yksityisiltä luotettavilta toimijoilta suvereniteettitekijät huomioon ottaen. Valtioneuvosto katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden välistä vastuunjakoa laskentaresurssien osoittamisessa tulisi jatkovalmistelussa selkeyttää.
Pilvi- ja tekoälystrategian laatimisvelvoitteen tulisi pysyä jäsenvaltiolle ja julkishallinnolle tarkoituksenmukaisena. Valmistelussa tulisi vielä arvioida, tuoko tällainen strategia lisäarvoa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eurooppalaisen pilvi- ja tekoälyekosysteemin kehittämisessä huomioidaan osaajatarpeet, tutkimus ja innovaatioiden käyttöönotto johdonmukaisena kokonaisuutena. Tekoälyn käyttöönotto ja kehittäminen edellyttävät laajaa osaamispohjaa, joka ulottuu korkeatasoisesta tutkimuksesta työelämän jatkuvaan oppimiseen.
Datakeskusten nopean kehittämisen alueet (artiklat 10–13)
Suomi korostaa, että pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisessä riittävä datakeskuskapasiteetti on vain yksi elementti. EU:n olisi edistettävä myös ohjelmistojen ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä niin, että saatavilla olisi toimivia, tehokkaita ja kilpailukykyisiä ratkaisuja. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät datakeskuskapasiteetin rakentamisesta syntyvät hyödyt valu pääosin EU:n ulkopuolisille toimijoille. (
E 52/2025 vp
Valtioneuvosto korostaa, että nopean kehittämisen alueen nimeämisen tulisi olla jäsenvaltioille vapaaehtoista.
Komissio on viime vuosina antanut useita eri sektoreiden lupamenettelyitä koskevia ehdotuksia, joissa määritellään omat määräaikansa ja sääntönsä menettelyille, mikä monimutkaistaa sääntelykokonaisuutta. Ympäristöarviointeja ja lupamenettelyjä, mukaan lukien sähköverkon lupamenettelyjä, koskevissa muutoksissa tulisi pyrkiä yhtenäiseen ja johdonmukaiseen sääntelykokonaisuuteen. (
U 13/2026 vp
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto korostaa tarvetta huomioida kansalliset erityispiirteet asianmukaisella tavalla jättämällä jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa lupamenettelyjen ja muita ympäristöasioita koskevien menettelyiden kehittämiseen ja nopeuttamiseen. Sääntelyssä tulisi varmistaa ympäristön- ja luonnonsuojelun korkea taso ja johdonmukaisuus unionin muihin ympäristötoimiin ja -tavoitteisiin sekä yleisön osallistumiseen nähden. Samalla olisi huomioitava kilpailukyvyn parantaminen ja talouskasvun aikaansaamisen kokonaishyödyt suhteessa ympäristön ja luonnonsuojeluun. (
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto pitää esillä, että strategisia aloja ja sektoreita määriteltäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että priorisoinnin hyödyt saavutetaan. Valtioneuvosto katsoo, että ympäristöarviointien nopeuttamisesta annetun asetusehdotuksen liitteen säännösten soveltamisen tulisi olla tarkoituksenmukaisesti rajattua. (
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto huomauttaa, että hiljaiseen hyväksyntään tulee kiinnittää huomiota perustuslain näkökulmasta. Valtioneuvosto katsoo, että ensisijaisesti hiljainen hyväksyntä olisi pyrittävä poistamaan asetusehdotuksesta tai tavoiteltava muotoa, jossa jäsenvaltiot voivat itse päättää sen käyttöönotosta. (
U 15/2026 vp
U 16/2026 vp
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto pitää ongelmallisena ehdotusta, jossa nopean kehittämisen alueille luotaisiin peruslupa, johon sisällytettäisiin etukäteisluvitusta. Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen vaikutuksia kansalliseen alueidenkäytön suunnitteluun tulee selventää ja pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa varmistetaan se, ettei asetuksella puututa jäsenvaltioiden kaavoitusvaltaan. Valtioneuvosto yhtyy komission ehdotukseen, jossa etukäteislupa ei koske laitoskohtaisesti tarvittavia lupia. (
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetusehdotuksesta seuraavien säännösten ja velvoitteiden täytäntöönpanolle varataan riittävä siirtymäaika. Jatkovalmistelussa tulee varmistaa nopean kehittämisen alueiden toimintaa koskeva selkeä sääntelykehys, jotta on selvää, miten datakeskusten ja muiden kiihdytysalueilla toimivien tai alueille sijoittuvien toimijoiden tarpeet yhteensovitetaan. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että nopean kehittämisen alueilla käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan tehokkaasti, erityisesti koskien sähköverkkokapasiteettia. Valtioneuvosto korostaa, että verkkokapasiteetin kohdentamisen tulee perustua sähkömarkkinasäädöksiin ja näin ollen sen ei tule johtaa muiden investointien perusteettomaan syrjäyttämiseen tai mahdollistaa verkkokapasiteetin spekulatiivista varaamista.
Valtioneuvosto katsoo, että jatkovalmistelussa vaikutustenarviointien oikeellisuuteen tulee vielä kiinnittää huomiota ainakin datakeskusten energiankulutuksen suhteen.
Autonomia (16–40 artiklat)
Valtioneuvosto korostaa, että toimitusketjujen turvallisuus, resilienssi ja palveluiden jatkuvuus ovat keskeisiä huolenaiheita. On varmistettava, että kriittiset palvelut toimivat kaikissa olosuhteissa ja että niille on vaihtoehtoisia toteutustapoja. Tämä edellyttää ennakoivaa riskienhallintaa ja varautumista.
Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti EU-tasolla asetettavaan riskinarviointivelvoitteeseen positiivisesti. Pilvipalveluiden riskinarvioinnin tulee tukea julkisen hallinnon kriittisten toimintojen tunnistamista. Riskinarviointivelvoitteiden valmistelussa olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että menettely ja siitä seuraavat ratkaisut ovat oikeasuhtaisia. On tärkeä varmistaa, ettei sääntelystä seuraa ennakoimattomia taloudellisia vaikutuksia tai ylimitoitettuja toimenpiteitä tavoitteeseensa nähden. Yleisesti valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetusehdotus jättää riittävästi kansallista liikkumavaraa riskiarvioinnin perusteella toteutettaviin toimenpiteisiin ja että asetuksessa pitäydytään siinä, mikä on sisämarkkinan toiminnan ja yhtenäisyyden kannalta ja komission toimivalta huomioiden perusteltua.
Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että pilvipalveluihin sovellettava lainsäädäntö muodostaa selkeän ja eheän kokonaisuuden, jossa velvoitteet ovat selkeitä ja oikeasuhtaisia. Asetusehdotuksen neuvotteluissa tulisi huomioida etenkin muun sääntelyn nojalla jo sovellettavat vaatimukset ja tehdyt auditoinnit tietosuojan ja tietoturvan alalla.
Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti asetusehdotuksen mukaisten pilvipalveluiden varmuustasojen huomioimiseen julkisissa hankinnoissa. Etenkin varmuustasojen arviointiin osana uusien hankintojen ja investointien hankintaprosessia voidaan suhtautua myönteisesti. Valtioneuvosto suhtautuu kuitenkin varauksella velvoitteisiin soveltaa nyt luotavaa kriteeristöä jo olemassa oleviin järjestelmiin ja palveluihin. Velvoite vaihtaa jo olemassa olevia järjestelmiä ja palveluita kesken sopimuskauden voi johtaa merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin. Velvoitteiden taannehtivasta soveltamisesta aiheutuvia vaikutuksia tulee arvioida neuvottelujen edetessä tarkemmin. Muutosten ei tule johtaa kohtuuttomiin taloudellisiin seurauksiin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisia hankintoja koskeva sääntely muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden. Jatkovalmistelussa on vielä arvioitava asetusehdotuksen hankintakriteerien tarkoituksenmukaisuutta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisten hankintojen edistämissä avoimen lähdekoodin ratkaisuissa ja pilvi-infrastruktuurin kehittämisessä huomioidaan riittävällä tavalla teknologinen yhteentoimivuus. Valtioneuvosto korostaa, että kansallinen turvallisuus ei kuulu EU:n toimivaltaan, eikä sääntelyn tulisi siltä osin olla velvoittavaa. Neuvottelujen kuluessa on syytä tarkastella, tulisiko soveltamisalaa selventää turvallisuusviranomaisten toiminnan osalta. Jäsenvaltioiden ja kansallisten turvallisuusviranomaisten päätösvalta tulee turvata etenkin kansalliseen turvallisuuteen, lainvalvontaan ja muuhun turvallisuuskriittiseen toimintaan liittyvissä ratkaisuissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sääntely mahdollistaa kansallisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden viranomaisten toiminnan jatkuvuuden edellyttämät paikalliset, hybridi- ja varajärjestelyt. Varmuustasojen, riskiarviointien sekä auditointi- ja tunnustamismenettelyjen tulee olla selkeitä, riskiperusteisia ja oikeasuhtaisia sekä yhteensopivia kansallisten turvallisuusvaatimusten ja muun sääntelyn kanssa. Riskiarvioinnissa tulisi säilyttää organisaatiolähtöisyys ja tarkoituksenmukaisuus.
Neuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota asetusehdotuksessa esitettävien määräaikojen asianmukaisuuteen. Neuvotteluissa tulee varmistaa jäsenmaille riittävä siirtymäaika, jotta velvoitteista ei muodostu jäsenmaille kohtuuttomia. Siirtymäajoissa tulee huomioida palvelun elinkaari, sopimuskausi ja turvallisen siirtymisen tosiasialliset edellytykset. Lisäksi valtioneuvosto pitää keskeisenä, että jäsenmaiden määräajoissa huomioidaan erityisesti komission täytäntöönpanosäädösten valmisteluaikataulu.
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että pilvipalveluiden suvereniteettivaatimukset asetettaisiin yhteisesti EU-tasolla. EU-tasolla asetetut vaatimukset tuovat lisäarvoa myös laajemminkin EU:n sisämarkkinan kehittymiselle. Valmistelussa olisi turvattava, ettei asetusehdotus vaaranna digitaalisten palveluiden saatavuutta silloinkaan, kun markkinat eivät tarjoa riittäviä tai soveltuvia vaihtoehtoja. Valtioneuvosto kannattaa lähestymistapaa, jossa suvereniteettivaatimukset sisältyvät lainsäädäntöön ja kyberturvallisuusasetuksen mukaiset sertifiointijärjestelmät rajoittuvat teknisiin kysymyksiin. Päällekkäisiä ja epäselviä arviointi- ja todentamisvelvoitteita on vältettävä.
Neuvotteluissa on varmistettava, että komissiolle siirrettävä toimivalta ei tosiasiassa rajoita kansallista päätösvaltaa riskiarvioinnissa ja sitä seuraavissa toimenpiteissä. Lisäksi neuvotteluissa tulee varmistaa, että komission valtuudet liitteiden II ja III muuttamiseen on tarkoituksenmukaisesti rajattu, sillä kriteeristöillä on suuri vaikutus käytettäviin palveluihin.
Valtioneuvoston näkemyksen mukaan jatkovalmistelussa tulisi huolellisesti arvioida, onko lainsäädäntövallan siirto komissiolle riskiarviointivelvoitteen ulottamiseksi NIS2-direktiivin soveltamisalaan kuuluviin yksityisiin yrityksiin tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksella menettelyihin, joissa henkilöstön luotettavuuden arviointi perustuu kansalaisuuteen tai muihin kuin objektiivisiin ja kaikille yhtenäisiin kriteereihin.
Valtioneuvosto suhtautuu avoimesti ehdotukseen eurooppalaisen julkishallinnon pilvifederaation perustamisesta, kunhan se tarjoaa lisäarvoa, etenkin järjestelmien ja datan yhteentoimivuuden suhteen eikä siitä aiheudu liiallisia kustannuksia. Jatkovalmistelussa on tärkeää täsmentää yhteisen federoidun pilvikapasiteetin toteutusmallia, jotta myös suomalaiset toimijat voivat toimia kapasiteetin tarjoajana ja jotta malli palvelee myös pienempien jäsenmaiden etua ja kapasiteetin tasaustarpeita. Sääntelyn ei tule johtaa markkinan vääristymiseen.
Valtioneuvosto pitää lähtökohtana, että pilvipalveluiden asiakkuudet ja kapasiteetin rakentaminen määrittyvät mahdollisimman markkinaehtoisesti huomioiden sähkömarkkinoiden toimivuuden ja sähkön kustannusten nousun maltillisena pitämisen.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti EU:n kahdenvälisillä sopimuksilla vahvistettuihin teknologiakumppanuuksiin sekä mekanismeihin, joilla edistetään tietosuojan, tietoturvan ja pilvipalvelujen luotettavuutta koskevien vaatimusten, sertifiointien ja arviointien vastavuoroista tunnustamista näiden niin sanottujen luotettujen kumppanien kesken. Tavoitteena tulisi olla sellaisten kansainvälisten pilvipalvelumarkkinoiden kehittäminen, joilla palvelun käyttäjä voi palvelun tuottamismaasta riippumatta luottaa siihen, että data ja palvelu ovat oikeudellisesti ja teknisesti sen hallittavissa, niitä suojataan riittävän ja vastaavan oikeudellisen suojan nojalla ja palveluun kohdistuvat ulkopuoliset pääsy- ja määräysvaltariskit on asianmukaisesti hallittu. Tällaiset järjestelyt voivat samalla edistää turvallisia kansainvälisiä tietovirtoja ja eurooppalaiset vaatimukset täyttävien pilvipalvelujen pääsyä kansainvälisille markkinoille.
Valtioneuvosto katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että tunnustamis- ja itsearviointimenettelyt ovat asianmukaisia oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden näkökulmasta eivätkä muodosta markkinoille pääsyn estettä etenkään uusille ja kasvaville eurooppalaisille pilvipalvelutarjoajille.
Valtioneuvosto pitää riippumattomien auditointien vaatimusta varmuustasoille 2–4 lähtökohtaisesti kannatettavana luottamuksen rakentamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota vaatimusten oikeasuhtaisuuteen erityisesti pk-yritysten osalta. Jatkotyössä tulee myös arvioida tarkoituksenmukaisia käytäntöjä tarkastusorganisaatioiden riippumattomuuden varmistamiseen.
Avoin lähdekoodi (41–45 artiklat)
Valtioneuvosto näkee avoimen lähdekoodin tärkeänä keinona vahvistaa kilpailua, yhteentoimivuutta, siirrettävyyttä ja innovaatioita. Valtioneuvosto kuitenkin korostaa, ettei digitaalisen suvereniteetin saavuttaminen riipu siitä, perustuuko ratkaisu avoimeen vai suljettuun lähdekoodiin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkiset hankinnat ja sääntely säilyvät teknologianeutraaleina ja hankintoja voidaan tehdä markkinaehtoisesti. Vaikka asetusehdotuksen tavoitetta eurooppalaisten vaihtoehtojen vahvistamisesta voidaan pitää kannatettavana, ei julkisen sektorin tulisi kategorisesti olla velvoitettu suosimaan tiettyä ohjelmistokehitysmallia tai lisensointitapaa. Ratkaisujen valinnan tulisi voida perustua toiminnallisuuteen, turvallisuuteen, kustannustehokkuuteen, yhteentoimivuuteen sekä elinkaarivaikutuksiin. EU-sääntelyn ja politiikkatoimien tulisi jatkossakin antavaa riittävän liikkumavaran toteuttaa kansallisia ratkaisuja toimivasti ja kustannustehokkaimmalla tavalla sekä erilaisia niin avoimeen lähdekoodiin kuin yksinoikeuteen pohjautuvia ratkaisuja yhdistäen.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että avoimen lähdekoodin ratkaisuja kehitetään yleensä yritystoiminnassa, vaikka toisinaan läheisessä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Huomiota tulisi siksi kiinnittää myös avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen toimivien liiketoimintamallien mahdollistamiseen, joilla voidaan rahoittaa innovaatioita ja kehitystyötä myös kaupallisista lähtökohdista.
Valtioneuvosto pitää perusteltuna, että avoimen lähdekoodin strategian toimeenpanossa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia rakenteita ja yhteistyömekanismeja, kuten Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksen mukaisia rakenteita. Samalla valtioneuvosto korostaa tarvetta selkeille hallinto-, päätöksenteko- ja vastuurakenteille, jotta avoimen lähdekoodin ratkaisujen kehittämistä, ylläpitoa ja käyttöönottoa voidaan edistää tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko EU:ssa.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Euroopan komissio antoi 3.6.2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pilvipalveluiden ja -tekoälyn kehittämiseksi Euroopassa. Ehdotus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan teknologista suvereniteettia. Nyt käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen ohella tähän kokonaisuuteen kuuluvat komission ehdotus unionin puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi (sirusäädös 2.0), avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva etenemissuunnitelma. Talousvaliokunta lausuu erikseen komission sirusäädös 2.0-ehdotuksesta (U 55/2026 vp) ja toteaa, että kannanmuodostuksessa tulee huomioida näiden samaan teknologista suvereniteettia vahvistavaan kokonaisuuteen kuuluvien ehdotusten väliset yhteydet.
Ehdotuksen tavoitteena on kehittää EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemiä, investointeja ja infrastruktuuria. Siinä ehdotetaan toimia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi ja Euroopan datakeskuskapasiteetin lisäämiseksi. Ehdotuksella pyritään myös parantamaan Euroopassa tarjottavien pilvipalvelujen luotettavuutta sekä lisäämään eurooppalaisten toimijoiden riippumattomuutta kolmansien maiden pilvipalveluntarjoajista.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Aloitteet pilvi- ja tekoälyalan kehittämiseksi
Eurooppalaiset pilvipalvelumarkkinat ovat keskittyneet, niissä ilmenee toimittajalukkoja ja palveluntarjoajilla on vaikeuksia tarjota palvelujaan rajat ylittävästi. Komission mukaan palveluntarjoajien kyvyttömyys hyödyntää sisämarkkinoita sekä palvelujen yhdistämiseen ja pilviresurssien yhteiskäyttöön tarvittavien tehokkaiden yhteistoimintamekanismien puuttuminen muodostavat keskeisen esteen eurooppalaisten pilvipalveluntarjoajien kasvulle.
Komissio ehdottaa useita toimia pilvi- ja tekoälyteknologioiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi muun muassa perustaa tekoälyn kokemus- ja kiihdyttämiskeskukset, joiden tehtävänä on tukea tekoälyn käyttöönottoa ja skaalaamista strategisilla teollisuudenaloilla ja julkisella sektorilla sekä nopeuttaa pilvi- ja tekoälyteknologioiden omaksumista alueellisesti ja paikallisesti. Uudet tekoälykeskukset myös auttaisivat organisaatioita solmimaan yhteyksiä eurooppalaisiin pilvi- ja tekoälyteknologioiden tarjoajiin, edistäisivät asiantuntemuksen leviämistä alueiden välillä sekä tukisivat yliopistoissa ja kiihdyttämöissä syntyvien spinoff- ja startup- yritysten skaalautumista. Tekoälykeskukset toimisivat unionin laajuisena verkostona ja ne muodostettaisiin laajentamalla nykyisten eurooppalaisten digitaalisten innovaatiohubien (EDIH) toimintaa.
Talousvaliokunta pitää tekoälyn käyttöönoton nopeuttamista yrityksissä tärkeänä Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta ja suhtautuu valtioneuvoston tavoin lähtökohtaisen myönteisesti tekoälyn kokemus- ja kiihdyttämiskeskusten perustamiseen. Monimutkaisten ja päällekkäisten julkisvetoisten rakenteiden luomista tulisi kuitenkin välttää ja varmistua siitä, että perustettavat tekoälykeskukset myös tosiasiallisesti palvelevat elinkeinoelämän tarpeita.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi myös laatia kansalliset pilvi- ja tekoälystrategiat, joissa määritellään pilvi- ja tekoälyteknologioiden käyttöönottoa koskevat keskeiset tavoitteet ja painopisteet sekä esitetään toimenpiteitä pilvi- ja tekoälyratkaisujen käyttöönoton vauhdittamiseksi erityisesti julkisella sektorilla, pk-yrityksissä ja strategisesti tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, energia-alalla ja liikenteessä. Lisäksi strategioissa käsiteltäisiin datakeskuskapasiteetin sekä suurteholaskenta-, tekoäly- ja kvanttilaskentainfrastruktuurien kehittämistä. Valiokunta toteaa, että ehdotetut strategiat ovat perusteltuja vain siinä tapauksessa, että ne tuovat toimintaan lisäarvoa. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja toteaa, että strategiaan liittyvät velvoitteet tulee mitoittaa niin, että ne eivät muodostu jäsenvaltioille kohtuuttoman raskaiksi.
Talousvaliokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että kommunikaatioinfrastruktuuri ei kuulu asetusehdotuksen soveltamisalaan. Valiokunta toteaa, että verkkoinfrastruktuuri on erittäin keskeinen ja välttämätön elementti Euroopan teknologisen suvereniteetin näkökulmasta ja pitää tärkeänä, että verkkolaitteet lisätään asetuksen soveltamisalan piiriin. Asetusehdotuksen tavoitteiden kannalta keskeisiä ovat erityisesti suvereeneja pilvi- ja tekoälypalveluja tukevat verkkolaitteet. Talousvaliokunta toteaa, että verkkolaitteiden sisällyttäminen asetusehdotuksen soveltamisalaan on tärkeää myös Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta, koska Suomessa on verkkolaitteita koskevaa laajapohjaista huippuosaamista, ja Suomesta viedään globaaleille markkinoille korkeimman turvallisuustason verkkolaitteita.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asetusehdotus ei ole johdonmukainen suhteessa valmisteilla olevaan EU:n kyberturvallisuutta koskevan asetusehdotukseen (CSA2-asetus). Asetusehdotuksen mukaan korkeariskisiksi luokiteltujen toimittajien on mahdollista toimittaa laitteita datakeskuksiin ja osallistua suvereeniksi tarkoitetun pilvipalvelun tuottamiseen, vaikka niiden hallitsemien laitteiden käyttöä on rajoitettu televerkossa. Tämän estämiseksi valiokunta pitää välttämättömänä huolehtia siitä, että asetusehdotuksen määritelmä on EU:n kyberturvallisuusasetukseen sisältyvän määritelmän kanssa yhdenmukainen. Valiokunta korostaa, että jatkoneuvotteluissa tulee varmistua myös siitä, että nyt käsiteltävänä oleva asetusehdotus ja muut pilvipalveluja, tekoälyä ja dataa koskevat sääntelyt muodostavat toimivan ja johdonmukaisen kokonaisuuden.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että toiminta on mahdollisimman markkinaehtoista, teknologianeutraalia ja kustannustehokasta ja yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan ehdotuksen tulee kohdella omistusoikeudellista ja avointa lähdekoodia teknologianeutraalisti. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tarvittavat tekoälylaskentaresurssit pyritään ensisijaisesti hankkimaan markkinaehtoisesti luotettavilta toimijoilta, ja että EU jatkaa teknologiayhteistyötä luotettavien kumppanimaiden kanssa, joilla on samankaltaiset laillisuutta, turvallisuutta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista koskevat standardit.
Kilpailukykyisen eurooppalaisen pilvi- ja tekoälyalan kehittäminen vaatii kyvykkyyksiä, laajapohjaista huippuosaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osaajia ei ole riittävästi tulevaisuuden tarpeita varten, joten tarvittavaan koulutukseen, osaamiseen ja kyvykkyyksiin tulee panostaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Valiokunta toteaa vielä, että ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuus edellyttää myös mittavia rahoituspanostuksia ja rahoituksen jatkumoa teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. Erityisesti EU-rahoituksen rooli on merkittävä, ja sen tulisi perustua laadullisiin kriteereihin niin, että julkisen rahoituksen avulla saadaan vivutettua mahdollisimman paljon yksityistä pääomaa. Lisäksi pitää varmistaa, että suomalaisilla toimijoilla on jatkossakin hyvät edellytykset hakea EU-rahoitusta. Tämä edellyttää riittävän EU-vastinrahoituksen varaamista hankkeita varten.
Euroopan datakeskuskapasiteetin vahvistaminen
Yhtenä ehdotuksen tavoitteena on lisätä datakeskusten määrää ja datakeskuskapasiteettia EU:n alueella nopeuttamalla datakeskusten rakentamista, laajentamista ja modernisointia. Ehdotuksen taustalla on komission arvio, jonka mukaan Euroopassa tarvitaan nykyistä enemmän datakeskuskapasiteettia. Tulevina vuosina kysyntä kasvaa merkittävästi niin, että komission ehdottamien politiikkatoimien ja investointien jälkeenkin kysyntä ylittäisi tarjonnan yli 30 prosentilla.
Ehdotuksen mukaisen tavoitteen edistämiseksi kunkin jäsenvaltion tulisi nimetä vähintään yksi datakeskusten nopean kehittämisen alue ja varmistaa, että nämä alueet ovat riittävän suuria ja soveltuvat datakeskusten tarpeisiin. Lisäksi jäsenmaiden tulisi huolehtia siitä, että datakeskusten toiminta alueella voidaan toteuttaa ympäristöllisesti kestävällä tavalla EU:n lainsäädännön kestävyysvaatimusten mukaisesti.
Datakeskusten nopean kehittämisen alueille sijoittuvat datakeskukset katsottaisiin EU-lainsäädännössä tarkoitetuiksi strategisiksi hankkeiksi. Jäsenvaltioiden tulisi ottaa näillä alueilla käyttöön asetusehdotuksessa tarkoitettu peruslupa, joka laitoskohtaisia lupia lukuun ottamatta, kattaisi kaikki luvat ja hyväksynnät, joita datakeskuksilta kyseisellä alueella edellytetään. Lupamenettely saisi kestää enintään kaksitoista kuukautta. Lisäksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä ainakin yksi keskitetty tietopiste, joka pyynnöstä avustaisi datakeskuksen operaattoria datakeskushankettä koskevissa lupamenettelyissä.
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan nopean kehittämisen alueen nimeäminen tulisi olla jäsenmaille vapaaehtoista. Yksittäisten jäsenmaiden houkuttelevuus datakeskusten sijaintipaikkana vaihtelee merkittävästi, ja näin ollen niiden määrä eri jäsenmaissa vaihtelee joka tapauksessa huomattavasti. Esimerkiksi Suomessa toimii ja Suomeen on suunnitteilla ja valmisteilla jopa satoja datakeskushankkeita. Myös toimijoiden tarpeiden yhteensovittaminen nopean kehittämisen alueilla voi osoittautua haasteelliseksi. Erityisesti säästä riippumattoman sähkön riittävyyden varmistaminen ja sähköverkkokapasiteetin jakaminen toimijoille tulee todennäköisesti vaatimaan merkittäviä panostuksia. Talousvaliokunta katsoo, että Suomella ei ole mitään tarvetta nimetä nopean kehittämisen alueita eikä sitä tule Suomelta myöskään edellyttää.
Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin ongelmallisena ehdotusta erityisen peruslupamenettelyn käyttöönottamisesta nopean kehittämisen alueilla. Suomessa lupaprosessien sujuvuuteen on nimenomaan erilaisten investointien helpottamiseksi panostettu viime vuosina voimakkaasti siten, että samalla on huomioitu alueidenkäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät kansalliset toimivaltuudet. Nämä näkökohdat jäävät komission ehdotuksessa epäselviksi. Jatkoneuvotteluissa tuleekin varmistaa, ettei ehdotuksella puututa jäsenvaltioiden sisäiseen alueidenkäyttöä koskevaan toimivallanjakoon, eikä peruslupamenettelyä oteta käyttöön.
Valiokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että Euroopan datakeskuspolitiikan tulisi tavoitella korkeaa lisäarvoa niin, että datakeskuskapasiteetin vahvistamisessa määrän ohella kiinnitetään huomiota myös siihen, missä määrin yksittäiset datakeskushankkeet tuottavat alueelle taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä, lisäävät tietoliikenteen huoltovarmuutta tai noudattavat tiukkoja ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksia. Tätä tavoitetta edistäisi suosiollisemman kohtelun kohdistaminen yhteiskuntaa eniten hyödyttäville ns. korkean arvonlisän datakeskushankkeille sen sijaan, että perustetaan kehittämisalueita, joilla kaikki datakeskukset saavat samat edut.
Valiokunta toteaa, että datakeskusinvestointeihin liittyy myös riskejä ja epävarmuuksia. Ne edellyttävät riittävän sähköntuotannon ja toimivan sähkönjakelun lisäksi muun muassa suurten maa-alueiden osoittamista datakeskusten käyttöön ja näiden alueiden muokkaamista datakeskusten toimintaan sopiviksi, millä on väistämättä ympäristö- ja luontovaikutuksia. Jos datakeskus päättää myöhemmin siirtää sijaintinsa muualle, sen tarpeisiin muokattuja alueita voi olla vaikea hyödyntää muussa toiminnassa.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota myös siihen, että pelkkä datakeskuskapasiteetin lisääminen ei riitä vahvistamaan Euroopan teknologista suvereniteettia, koska suuri osa EU:n alueen datakeskuksista on kolmansien maiden yritysten omistuksessa tai hallinnassa. Näin ollen Eurooppa ei arvonluonnin näkökulmasta hyödy omien kansalaistensa tuottamasta vapaasti internetissä olevasta datasta, ja myös sen mahdollisuudet suojata kansalaisiaan tietovuotojen haitallisilta vaikutuksilta ovat rajalliset. Euroopan teknologisten riippuvuuksien vähentäminen vaatii myös määrätietoista yhteisten eurooppalaisten datainfrastruktuurien, dataosaamisen ja datan omistajuuden vahvistamista.
Euroopan pilvipalvelujen suvereniteetin vahvistaminen
Asetusehdotuksella luotaisiin Euroopassa tarjottaville pilvipalveluille yhteiset suvereniteettikriteerit sekä arviointi- ja tunnustamismenettelyt. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa palvelujen luotettavuutta, riippumattomuutta ja vertailtavuutta sekä vähentää palveluntarjoajien tarvetta vastata toisistaan poikkeaviin vaatimuksiin. Komission laskelmien mukaan näin voitaisiin vähentää päällekkäistä todentamista, alentaa vaatimuksenmukaisuuskustannuksia sekä helpottaa saman auditoidun palvelun tarjoamista useassa jäsenmaassa. Lisäksi yhteiset kriteerit lisäisivät kysynnän ennakoitavuutta ja tukisivat eurooppalaisten palveluntarjoajien innovointikykyä sekä parantaisivat niiden mahdollisuuksia hyödyntää mittakaavaetuja.
Asetusehdotuksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön varmuustasot, joiden mukaiset vaatimukset pilvipalvelujen tarjoajien tulisi täyttää, jotta ne voivat tarjota palvelujaan Euroopan unionin ja julkisen sektorin toimijoille. Ehdotettu varmuusjärjestelmä on nelitasoinen, ja kutakin palvelua koskeva varmuustaso määräytyisi siihen liittyvien riskien perusteella.
Talousvaliokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin myönteisesti ehdotuksen mukaisten pilvipalvelujen varmuustasojen hyödyntämiseen tilanteissa, jossa palveluja tarjotaan julkiselle sektorille. Yhtenäiset kriteerit ja ennakoiva riskienhallinta tukevat riippumattomien pilvipalvelujen kehittymistä Euroopassa sekä toimitusketjujen turvallisuutta ja palvelujen jatkuvuutta. Valiokunta kuitenkin korostaa, että riskiarvioiden perusteiden tulee olla riittävän selkeitä, yhdenmukaisia ja ennakoitavia sekä aidosti riskiperusteisia ja oikeasuhtaisia. Samalla on voitava kontrolloida, ettei yksittäinen jäsenvaltio varmuustasoja asettaessaan perusteettomasti suosi kotimaisia toimittajia. Lisäksi on varmistuttava siitä, ettei pilvipalvelujen tarjoajilta vaadittavista tunnustamis- ja itsearviointimenettelyistä muodostu markkinoille pääsyn estettä uusille ja kasvaville eurooppalaisille pilvipalveluntarjoajille.
Muita huomioita
Komissiolle delegoitu toimivalta.
Ehdotuksessa komissiolle on annettu erittäin laajat valtuudet muuttaa asetuksen strategisia painopisteitä ja soveltamisen kannalta keskeisiä kriteerejä (erityisesti liitteet II ja III). Jatkoneuvotteluissa pitää huolehtia siitä, että komission toimivalta on asianmukaisesti rajattu. Asetusehdotuksen tavoitteiden toteutumisen ja yritysten innovaatiotoiminnan näkökulmasta on olennaista, että keskeiset rahoitus- ja innovaatiopoliittiset linjaukset sisältyvät ennakoitaviin ja tarkkarajaisiin asetustason säännöksiin.
Asetusehdotuksesta seuraavat viranomaistehtävät.
Asetusehdotuksesta seuraisi useita uusia viranomaistehtäviä. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan jatkoneuvotteluissa tulee huolehtia siitä, että ehdotuksesta seuraavat viranomaistehtävät ovat sääntelyn soveltamisen kannalta välttämättömiä ja että uusista tehtävistä aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa.
Lopuksi
Euroopan datatalouden kasvuun ja kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet ovat valtavat, ja Suomi on yksi niistä maista, joissa datatalous kasvaa nopeiten. Lisäksi Suomessa on muun muassa kvantti- ja suurteholaskentaan sekä puolijohteiden ja fyysisen tekoälyn kehittämiseen liittyvää kapasiteettia ja kyvykkyyksiä. Jotta tämä potentiaali saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä, Eurooppaan tarvitaan toimiva digitaalisten kyvykkyyksien ja osaamisen ekosysteemi, joka kykenee hyödyntämään dataa tehokkaasti.
Valiokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että toimivan ja tehokkaan ekosysteemin rakentaminen edellyttää, että laskenta-, data-, tekoäly-, kvantti-, puolijohde-, ohjelmointi- ja tietoliikenneyhteyskyvykkyyksien arvoketjua sekä niihin liittyvää osaamista kehitetään yhtenä yhteentoimivana kokonaisuutena, joka tukee innovaatioita, investointeja, kilpailua ja eurooppalaisten yritysten skaalautumista. Tämän lisäksi lainsäädännön ja päätöksenteon tulee olla ennakoitavaa ja johdonmukaista niin, että ne vahvistavat toimivia sisämarkkinoita ja yritysten kilpailukykyä.
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa edellä esitetyin täsmennyksin valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 15.10.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Vilhelm
Junnila
ps (osittain)
varapuheenjohtaja
Pauli
Aalto-Setälä
kok
jäsen
Lotta
Hamari
sd
jäsen
Pertti
Hemmilä
kok
jäsen
Antti
Kangas
ps
jäsen
Hilkka
Kemppi
kesk
jäsen
Timo
Mehtälä
kesk
jäsen
Mikko
Ollikainen
r
jäsen
Merja
Rasinkangas
ps
jäsen
Oras
Tynkkynen
vihr
jäsen
Heikki
Vestman
kok
jäsen
Johannes
Yrttiaho
vas
varajäsen
Ville
Kaunisto
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Johanna
Rihto-Kekkonen
Eriävä mielipide
Perustelut
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädökseksi on osa niin kutsuttua teknologisen suvereniteetin pakettia. Komission mukaan asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekojärjestelmää, investointeja sekä infrastruktuuria.
Komission ehdottama kokonaisuus sisältää useita ongelmallisia kohtia, joihin valtioneuvosto eikä talousvaliokunta varauksistaan huolimatta suhtaudu tarpeeksi kriittisesti. Datakeskustaloutta on säänneltävä voimakkaammin, mutta monet ehdotuksista vievät päinvastaiseen suuntaan. Komission esityksessä on merkittäviä ongelmia esimerkiksi kansalaisten, ympäristön, talouden sekä kuntien maankäytön monopolin kannalta.
Datakeskusten nopean kehittämisen alueista tulee luopua kokonaan
Komission asetusluonnoksessa esitetään, että jäsenvaltion olisi esitettävä jatkossa vähintään yksi nopean kehittämisen alue datakeskuksille. Datakeskusten nopean kehittämisen alueille sijoittuvat hankkeet olisivat strategisia hankkeita ja niihin sovellettaisiin erityissäännöksiä, mukaan lukien erittäin tärkeän yleisen edun status. Suomessa datakeskusmarkkina on jo ylikuumentunut, joten datakeskusten rakentamisen kiirehtimiseen esimerkiksi nopean toiminnan alueilla ei ole minkäänlaista tarvetta, vaan päinvastoin sääntelyä tulisi vahvistaa.
Valtioneuvoston kannassa todetaan, että datakeskusten nopean kehittämisen alueiden nimeämisen tulisi olla vapaaehtoista. Ottaen huomioon, että datakeskusten toiminta on kokonaisuudessaan alisäänneltyä suhteessa sen haittoihin, ehdotuksesta nopean kehittämisen alueista tulisi luopua kokonaan. Nopean kehittämisen alueiden säilyminen ehdotuksessa, vaikka niiden nimeäminen olisi jäsenvaltioille vapaaehtoista, edelleen sisältäisi riskin maiden väliselle deregulaatiokilpailulle ja loisi uusia tarpeettomia erityisetuja datakeskushankkeille. Datakeskuksia tulisi päinvastoin säädellä vahvemmin, myös EU:n tasolla.
Peruslupamalli tulee hylätä — lupamenettelyiden sujuvoittaminen estää haittojen arviointia ja torjumista
Artikla 13 sisältää uuden peruslupamallin (aggregated baseline permit), jossa alueelle tehtäisiin ennakollisesti ympäristöarvioinnit ja muu valmistelu. Peruslupamalli tulee hylätä kokonaan. On merkittävä riski, että lupaprosessien nopeuttaminen ohittaisi niitä mm. kansalaisten oikeuksia taakaavia menettelyprosesseja, joissa kansalaisille ja erityisesti paikallisasukkaille annetaan riittävä aika ymmärtää hankkeiden vaikutukset sekä reagoida niihin. Komission esittämät luvitusprosessia keventävät toimet myös heikentäisivät mahdollisuuksia arvioida datakeskusten ympäristövaikutuksia huolellisesti.
Datakeskusten rakentamisen kiirehtimisen vaarat näkyvät konkreettisesti esimerkiksi Muhoksella ja Kajaanissa. Niissä epäillään massiivisia laittomia hakkuuta, jotka on tehty jo ennen datakeskusten yva-menettelyn valmistumista ja kaavoituksen lainvoimaiseksi tulemista. Kuten valtioneuvosto itsekin toteaa, asetusehdotuksen 13 artiklassa ehdotettu sääntely voi heikentää soveltuvan ympäristö- ja luonnonsuojelusääntelyn tehokkuutta.
Kattava ympäristövaikutusten arviointi, kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen sekä muutenkin asiallinen luvitusprosessi auttavat osaltaan vähentämään ja torjumaan datakeskusten ympäristöllä aiheutuvaa haittaa. Suomen tulee kannassaan puolustaa edellä mainittuja seikkoja.
Artiklaan 13 sisältyisi myös hiljaisen hyväksynnän sääntelyä. Kuten Lupa- ja valvontavirasto toteaa lausunnossaan, vaikka ympäristöarviointeja edellyttävät hankkeet ja lopulliset lupapäätökset on rajattu menettelyn ulkopuolelle, ympäristöosaston näkökulmasta ympäristöasioissa tulee tukeutua nimenomaisiin päätöksiin. Tämä on tärkeää erityisesti muutoksenhaun, päätösten perustelemisen, tiedonsaannin ja yleisön osallistumisoikeuksien näkökulmasta. Hiljaiseen hyväksyntään ja sen käyttöalan laajentamiseen on suhtauduttava kriittisesti ja varauduttava myös neuvottelutilanteeseen, jossa sen lisäämistä ehdotetaan asetukseen tai jossa alun perin prosessinsisäinen hiljainen hyväksyntä haluttaisiin muutettavaksi siten, että se voisi koskea myös esimerkiksi ympäristöllisen luvan lopullista hyväksymistä. Hiljaista hyväksyntää ei tule sisällyttää Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.
Kaavoituspäätökset ovat Suomessa tärkeä osa paikallista itsehallintoa
Pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädösehdotus sisältää ehdotuksia liittyen datakeskusten rakentamista varten osoitettavista alueista, datakeskusten luvittamisesta ja jopa kaavoittamisesta. Suomessa kaavoitus kytkeytyy kunnan talouteen, maapolitiikkaan, maanomistukseen, infrastruktuurin toteuttamiseen, palveluverkkoon, energiaverkkojen sijoittumiseen ja kuntalaisten elinympäristöön. Kaavoitus on yksi keskeisimmistä prosesseista, joissa kuntien paikallinen itsehallinto ja hyväksyttävyys toteutuvat käytännössä. Datakeskusten sijoittaminen on laajoja aluevarauksia, energia- ja verkkoliityntöjä, ympäristöllisiä vaikutuksia sekä yhdyskuntarakenteen kokonaisuutta koskeva maankäyttökysymys. Kaavoitusta ja siten kuntalaisten elinympäristöä koskevien päätösten tulee lähtökohtaisesti tapahtua lähellä asukkaita, mikä on myös läheisyysperiaatteen mukaista.
Jos EU-sääntely pakottaa nimeämään määräajassa konkreettisia alueita ja myöntämään niille ennakollisen luvan, jolla sallitaan datakeskusten käyttöönotto ja sisällyttämään tiettyjä hanketyyppejä alueidenkäyttöä ohjaaviin suunnitelmiin, se vaikuttaa väistämättä alueidenkäytölliseen päätösvaltaan jäsenvaltioissa.
Sääntelyn tulisi kunnioittaa jäsenvaltioiden kunnallista itsehallintoa ja kaavoitusmenettelyjä koskevaa toimivaltaa. EU:n tulee lähtökohtaisesti pidättäytyä jäsenvaltioiden kaavoitusta ja kaavoituksellista harkintaa koskevan ja sitä sitovan sääntelyn laatimisesta. EU-sääntelyssä ei tule voida kiertää toimivaltakysymyksiä sääntelemällä muodollisesti lupamenettelyjen yhdenmukaistamisesta: sääntely, joka tosiasiallisesti ohjaa kaavallista harkintaa tai maankäyttöä taikka vaikuttaa niihin, puuttuu jäsenmaiden kaavoitusta ja maankäyttöä koskevaan toimivaltaan.
Datakeskuksia on säänneltävä voimakkaasti, haitat torjuttava ja riskeihin varauduttava
Komissio on julkisesti todennut tavoitteekseen merkittävästi lisätä EU:n laajuista laskentakapasiteettia. Datakeskusten määrän voimakas kasvattaminen tuo mukanaan merkittäviä ja laajoja, osin hallitsemattomia haitallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat kansalaisten hyvinvointiin ja toimeentuloon, ympäristöön, ilmastoon sekä talouteen. Olisi tärkeää, että kehyksessä Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi tunnistettaisiin myös datakeskuksen riskit ja haitat sekä keskityttäisiin niiden ehkäisemiseen ja minimoimiseen.
Datakeskusten yhteiskunnallisen hyödyllisyyden näkökulmasta on ensinnäkin ratkaisevaa, minkälaisesta toiminnasta tarkemmin ottaen kussakin tapauksessa on kyse. Datakeskusten on oltava hyödyksi suomalaisille ja hyödyn tulee näkyä muun muassa kasvavina verotuloina ja työpaikkoina. Esimerkiksi kryptovaluuttoja louhivat datakeskukset tulisi kieltää kokonaan.
Datakeskustoimialaa tulisi säännellä voimakkaasti ja tietoisesti hidastaa hankkeiden etenemistä vaikutusten paremmaksi arvioimiseksi ja riskeihin varautumiseksi. Hankkeiden määrää tulisi voida rajoittaa ja karsia riittävän voimakkailla kansallisilla toimilla. Tarvitaan myös ehdoton suomalainen maksimikapasiteetti datakeskuksille.
Esimerkiksi Tieteen tietotekniikan keskus CSC korostaa lausunnossaan valiokunnalle, että Eurooppaan tulisi ensisijaisesti tavoitella korkean lisäarvon datakeskuksia, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä noudattaen samalla tiukkoja ympäristö- ja energiatehokkuusnormeja. CSC listaa useita kriteereitä korkean lisäarvon datakeskuksille, kuten datakeskuksen panos tietoliikenteen huoltovarmuuteen, datakeskuksen tuottamat keskeiset palvelut yhteiskunnan hyödyksi ja datakeskuksen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset.
CSC myös nostaa yhdeksi kriteeriksi datakeskuksen vastuullisen toiminnan suhteessa siihen alueeseen, jolle se on sijoittautunut. Myös työlainsäädännön ja työehtojen toteutumisesta on huolehdittava erityisesti datakeskustyömailla. Nämä tulee varmistaa riittävän tiukalla lainsäädännöllä.
Datakeskusten aiheuttama sähkönkulutuksen raju kasvu nostaa arvioiden mukaan sähkön hintaa rajusti ja lisää haasteita sähkön kulutushuippujen hallintaan. Vaadittava sähkön tuotanto- ja verkkokapasiteetin vahvistaminen vaikuttaa osaltaan julkiseen talouden menoja lisäävästi ja kuluttajien maksamiin sähkön hintoihin. Hintojen nousu heikentää ihmisten toimeentuloa ja muiden perusoikeuksien toteutumista sekä lisää eriarvoisuutta erityisesti nykyisissä yhteiskunnissa, jotka ovat voimakkaasti sähköriippuvaisia.
Datakeskuksilta tulisi luvituksen yhteydessä velvoittaa kulutusta vastaavan puhtaan sähköntuotannon lisäämistä sekä vähäpäästöisten varavoimajärjestelmien rakentamista ja joustoa, jotta datakeskusten sähköjärjestelmään kohdistuva kuormitus pienenee sähkön niukkuustilanteissa. Käytännön esimerkit kuitenkin osoittavat, että tuuli- ja aurinkovoima tai akkuteknologia eivät riitä säätövoiman tuottamiseen. Puhtaan sähkön sijaan säätövoima tuotetaan hyvin todennäköisesti fossiilisia polttoaineita käyttävien moottorivoimaloiden avulla, mikä osaltaan lisää haitallisia ilmastovaikutuksia ja estää vihreää siirtymää.
Datakeskusten aiheuttama sähköniukkuus vaikeuttaa paitsi kotitalouskuluttajien toimeentuloa myös teollisuuden ja tuotannon kehittämistä. Se hidastaa vihreän siirtymän teollisia hankkeita, kuten vihreän teräksen, vedyn, lannoitteiden tuotannon kehittämistä.
Tekoäly- ja datakeskustalouden velkakupla uhkana
Tekoäly- ja datakeskustoimialan taloudelliset riskit liittyvät alan voimakkaaseen velkavetoiseen kasvuun, keskeisten globaalien yhtiöiden keskinäisiin yhteyksiin ja alan keskittymiseen sekä yhtiöiden arvostusten ja reaalitalouden, todellisen kysynnän, väliseen ammottavaan kuiluun. Velkaantuminen on seurausta tekoälyinfrastruktuurin rakentamisesta. Alan suuryhtiöt kilpailevat rakentaessaan datakeskuksia ja pilvipalveluja. Japanilainen talouslehti
Nikkei Asia
Wall Street Journal
Tilannetta on verrattu 1920-luvun sähköistysbuumin päättymiseen 1929 pörssiromahdukseen sekä toisaalta 1990-luvun televiestintäbuumin päättymistä it-kuplan puhkeamiseen 2000-luvun alussa.
Muiden muassa Oxford Economicsin tutkija Adam Slater kritisoi julkaisuissaan tekoälytalouden tuotto-odotuksia. ”Suuryritykset, jotka rakentavat valtavia datakeskuksia tekoälyjärjestelmilleen odottavat 15-20 prosentin tuottoa 3,8 biljoonan dollarin investoinneilleen vuosina 2024—2028. Saavuttaakseen nämä tavoitteet yritysten olisi kyettävä kasvattamaan vuotuista tulostaan 570—800 miljardilla dollarilla. Se vastaisi yli kahta kolmasosaa Yhdysvaltain bruttokansantuotteen ennustetusta kasvusta vuoteen 2032 mennessä.”
Kysymys on tiivistetysti siitä, että tekoälyn tuottavuushyötyjen realisoituminen kestää vähintäänkin luvattua ja ennakoitua paljon kauemmin eikä tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden sijoittajille ja rahoittajille lupaamia tuottoja tulla saavuttamaan. Tämä johtaa arvioiden mukaan velkakuplan puhkeamiseen lähivuosina. Uhkana ovat pankkikriisit ja valmiiksi pahoin velkaantuneiden valtioiden velkakriisit.
Vaikutukset Suomen julkiseen talouteen ja kuntatalouteen
Osana velkavetoista tekoäly- ja datakeskustalouden kasvua, on julkisuudessa suurenneltu myös datakeskusten myönteisiä vaikutuksia paikallistalouksiin, kuten Suomen kuntien talouteen. Valtionosuusleikkauksista kärsivissä suomalaisissa kunnissa datakeskukset nähdään keinoina kohentaa taloustilannetta. Arvioissa ei huomioida esimerkiksi sitä, että datakeskusten ympäristölle, kuten metsäluonnolle, vesistöille ja asuinympäristöille, aiheuttamat haitat vaikuttavat mm. maan ja kiinteistöjen arvoon lopulta jopa kuntien taloudellista tilannetta heikentävästi. On selvää, että kuntien odotukset maankäyttötuotoista eivät tule toteutumaan globaalin tekoäly- ja datakeskustalouden voimakkaan korjausliikkeen — tai velkakuplan puhkeamisen — koittaessa. Tämä tarkoittaa pahimmillaan, että mm. infrastruktuuriin tehdyt investoinnit ja niitä varten otettujen velkojen takaisinmaksu vaikeutuvat merkittävästi. Kunnat ajautuvat tällöin entistä pahempiin talousongelmiin. Velkaongelma kiertyy vastaavalla tavalla osaksi myös valtion rahoittamaa datakeskusten edellyttämää mittavaa infrastruktuurirakentamista.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 15.10.2026
Johannes
Yrttiaho
vas
Valiokunnan lausunto
TaVL
30
2026 vp
U 54/2026 vp
Talousvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös)
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös) (
U 54/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
erityisasiantuntija
Lasse
Laitinen
työ- ja elinkeinoministeriö
erityisasiantuntija
Kirsi
Janhunen
valtiovarainministeriö
erityisasiantuntija
Pauliina
Penttilä
valtiovarainministeriö
yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija
Satu
Haapaniemi
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
maajohtaja, Google Cloud
Markus
Hongisto
Google Finland Oy
Head of GGR
Hanna
Laurén
Nokia Oyj
johtaja, Digital Systems
Jenny
Hasu
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
toimitusjohtaja, Kyberala ry
Peter
Sund
Teknologiateollisuus ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Lupa- ja valvontavirasto
Suomen ELLIS-instituutti
Business Finland Oy
Elinkeinoelämän keskusliitto ry
FiCom ry
Suomen tekoälykeskus FCAI
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Ehdotus on annettu 3.6. osana teknologisen suvereniteetin pakettia. Asetus koostuisi kolmesta pilarista: 1) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimet, 2) datakeskuskapasiteetti ja 3) autonomia (pilvipalvelujen suvereniteettikehys). Asetuksella säädettäisiin erityisesti TKI-toiminnasta, tekoälyn kokemus- ja kiihdyttämiskeskuksista, jäsenvaltioiden pilvi- ja tekoälystrategioista, datakeskusten nopean kehittämisen alueista ja niihin liittyvistä tietopisteistä, strategisten datakeskushankkeiden nimeämisestä, pilvipalvelujen suvereniteettikehyksestä (neljä varmuustasoa), kansallisista viranomaisista, ja julkisen sektorin toimijoiden velvoitteista pilvipalveluja hankittaessa, kuten toimintojen edellyttämän vaatimustenmukaisuuden tason määrittämisestä.
Valtioneuvoston kanta
Yleisesti ehdotuksen osalta
Ehdotuksen ennakkovaikuttamiskannat muodostettiin E-kirjelmässä
E 52/2025 vp
Valtioneuvosto pitää tärkeänä asetusehdotuksen tavoitteita vahvistaa EU:n teknologista suvereniteettia sekä hallita julkisen sektorin riippuvuutta kolmansista maista pilvi- ja tekoälypalveluissa haavoittuvuuden vähentämiseksi.
Valtioneuvosto pitää yleisesti kannatettavana komission tavoitteita yhtenäisen eurooppalaisen lähestymistavan luomiseksi suhteessa teknologiseen suvereniteettiin sekä tekoälyn tarvitsemien kyvykkyyksien järjestämiseen. Yhtenäinen ja ennakoitava toimintaympäristö on tarpeen EU:n laajuiselle toiminnalliselle ja teknologiselle yhteentoimivuudelle sekä kilpailukykyisten palvelujen ja markkinan skaalautuvuudelle, joka on keskeinen tekijä suvereniteetin kasvattamiseksi.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksella, yritysten kasvu- ja investointirahoituksella sekä julkisilla hankinnoilla tavoiteltaisiin yhteistä strategista vaikuttavuutta. Rahoitus- ja hankintavälineiden tulisi muodostaa jatkumo teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. TKI-rahoituksella tulisi kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja, kasvu- ja investointirahoituksella rakentaa tuotanto- ja kaupallistamisvalmiuksia sekä innovatiivisilla hankinnoilla synnyttää ensimmäisiä asiakkuuksia ja kansainvälisesti hyödynnettäviä referenssejä. Toimien yhteisenä strategisena tavoitteena tulisi olla, että lupaavimmilla eurooppalaisilla yrityksillä olisi edellytykset kasvaa maailmanlaajuisesti johtaviksi ja omilla markkinasegmenteillään kärkikolmikkoon kuuluviksi toimijoiksi. Toimien kohdentamisen tulisi perustua erinomaisuuteen, skaalautumispotentiaaliin, vaikuttavuuteen, markkinaehtoisuuteen ja avoimeen kilpailuun.
EU:n vahvistaessa teknologista suvereniteettiaan sen tulisi edelleen säilyä avoimena strategiselle yhteistyölle samanmielisten ja luotettavien kumppanimaiden kanssa. Tavoitteena tulisi erityisesti olla markkinalähtöisten ja luotettavien ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä siten, että ne ovat sekä sääntelyn että teknologian näkökulmasta yhteensopivia ja että ne vahvistavat toimitusketjujen turvallisuutta ja häiriönsietokykyä ehdotetun lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. EU:n toimien tulisi olla yhteensopivia unionin kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että asetusehdotuksesta seuraisi useita uusia viranomaistehtäviä. Julkisen talouden tila huomioiden valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetusehdotuksesta seuraavat viranomaistehtävät ovat aidosti sääntelyn soveltamisen kannalta välttämättömiä. Neuvotteluissa tulee saada lisäselvitystä toimivaltaisten viranomaisten rooleista ja tehtävistä ja niiden suhteesta kansallisesti säädettyihin toimivaltuuksiin. Valmistelussa tulisi pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia viranomaistehtäviä ja niiden rakenteita mahdollisimman pitkälle sekä selvittämään, miltä osin yhteinen EU-tason ohjeistus ja yhtenäiset käytännöt vähentäisivät viranomaisille sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Myös EU:n toimielinten ja virastojen hallintomenojen taso sekä henkilöstömäärä on pidettävä maltillisena.
Valtioneuvosto pitää tarpeellisena, että asetusehdotuksessa säädetään muutoksenhakuoikeudesta pilvipalvelujen tarjoajien tunnustamista ja sen peruuttamista koskeviin päätöksiin sekä tarvittavilta osin asetuksen mukaan nimettyjen strategisten datakeskushankkeiden nimeämistä koskeviin päätöksiin.
Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta.
Pilvi- ja tekoälyekosysteemin tutkimus-, kehittämis- ja soveltamishankkeet (3–9 artiklat)
Suomi katsoo, että osaajapulaan vastaamiseksi on EU:n tasolla viime vuosina syntynyt jo hyviä yhteistyömalleja, joihin käytettyjä resursseja ja tehtyä työtä on tarpeen edelleen hyödyntää. Uusia rakenteita koulutustarjonnan kehittämiseksi ja tarjoamiseksi tulisi harkita tarveperusteisesti. Osaamiseen kehittämiseen keskittyvien rakenteiden tulisi olla kestävällä pohjalla toimivia mutta tarpeiden mukaan ketteriä, ja niiden olemassaolon tulisi nojata riittäviin vaikutusarvioihin. (
E 56/2025 vp
Valtioneuvosto pitää kannatettavana toiminnallisia tavoitteita, jotka tukevat EU:n teknologista suvereniteettia kriittisissä digiteknologioissa, kuten tekoäly- ja pilviteknologiat. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteet ovat riittävän täsmällisiä suhteessa tavoitteisiin, että toimenpiteet johtavat tavoiteltuihin vaikutuksiin, ja että jälkiseuranta on riittävää.
Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tekoälyn kokemus- ja kiihdytyskeskusten perustamiseen nykyisten eurooppalaisten innovointikeskittymien eli innovaatiohubien (EDIH) pohjalta. Valtioneuvosto korostaa, että epäselviä ja monimutkaisia rakenteita tulisi välttää. Päällekkäisten julkisvetoisten rakenteiden luomista tulee välttää ja varmistaa, että keskusten toiminta voidaan organisoida elinkeinoelämän tarpeista käsin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä tavoitetta varmistaa riittävät tekoälylaskentaresurssit prioriteettiprojekteille, sillä laskentakapasiteetin saatavuus on edellytys johtajuudelle avainteknologioissa. Laskentaresurssit tulisi ensisijaisesti hankkia markkinaehtoisesti yksityisiltä luotettavilta toimijoilta suvereniteettitekijät huomioon ottaen. Valtioneuvosto katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden välistä vastuunjakoa laskentaresurssien osoittamisessa tulisi jatkovalmistelussa selkeyttää.
Pilvi- ja tekoälystrategian laatimisvelvoitteen tulisi pysyä jäsenvaltiolle ja julkishallinnolle tarkoituksenmukaisena. Valmistelussa tulisi vielä arvioida, tuoko tällainen strategia lisäarvoa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eurooppalaisen pilvi- ja tekoälyekosysteemin kehittämisessä huomioidaan osaajatarpeet, tutkimus ja innovaatioiden käyttöönotto johdonmukaisena kokonaisuutena. Tekoälyn käyttöönotto ja kehittäminen edellyttävät laajaa osaamispohjaa, joka ulottuu korkeatasoisesta tutkimuksesta työelämän jatkuvaan oppimiseen.
Datakeskusten nopean kehittämisen alueet (artiklat 10–13)
Suomi korostaa, että pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisessä riittävä datakeskuskapasiteetti on vain yksi elementti. EU:n olisi edistettävä myös ohjelmistojen ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä niin, että saatavilla olisi toimivia, tehokkaita ja kilpailukykyisiä ratkaisuja. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät datakeskuskapasiteetin rakentamisesta syntyvät hyödyt valu pääosin EU:n ulkopuolisille toimijoille. (
E 52/2025 vp
Valtioneuvosto korostaa, että nopean kehittämisen alueen nimeämisen tulisi olla jäsenvaltioille vapaaehtoista.
Komissio on viime vuosina antanut useita eri sektoreiden lupamenettelyitä koskevia ehdotuksia, joissa määritellään omat määräaikansa ja sääntönsä menettelyille, mikä monimutkaistaa sääntelykokonaisuutta. Ympäristöarviointeja ja lupamenettelyjä, mukaan lukien sähköverkon lupamenettelyjä, koskevissa muutoksissa tulisi pyrkiä yhtenäiseen ja johdonmukaiseen sääntelykokonaisuuteen. (
U 13/2026 vp
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto korostaa tarvetta huomioida kansalliset erityispiirteet asianmukaisella tavalla jättämällä jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa lupamenettelyjen ja muita ympäristöasioita koskevien menettelyiden kehittämiseen ja nopeuttamiseen. Sääntelyssä tulisi varmistaa ympäristön- ja luonnonsuojelun korkea taso ja johdonmukaisuus unionin muihin ympäristötoimiin ja -tavoitteisiin sekä yleisön osallistumiseen nähden. Samalla olisi huomioitava kilpailukyvyn parantaminen ja talouskasvun aikaansaamisen kokonaishyödyt suhteessa ympäristön ja luonnonsuojeluun. (
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto pitää esillä, että strategisia aloja ja sektoreita määriteltäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että priorisoinnin hyödyt saavutetaan. Valtioneuvosto katsoo, että ympäristöarviointien nopeuttamisesta annetun asetusehdotuksen liitteen säännösten soveltamisen tulisi olla tarkoituksenmukaisesti rajattua. (
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto huomauttaa, että hiljaiseen hyväksyntään tulee kiinnittää huomiota perustuslain näkökulmasta. Valtioneuvosto katsoo, että ensisijaisesti hiljainen hyväksyntä olisi pyrittävä poistamaan asetusehdotuksesta tai tavoiteltava muotoa, jossa jäsenvaltiot voivat itse päättää sen käyttöönotosta. (
U 15/2026 vp
U 16/2026 vp
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto pitää ongelmallisena ehdotusta, jossa nopean kehittämisen alueille luotaisiin peruslupa, johon sisällytettäisiin etukäteisluvitusta. Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen vaikutuksia kansalliseen alueidenkäytön suunnitteluun tulee selventää ja pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa varmistetaan se, ettei asetuksella puututa jäsenvaltioiden kaavoitusvaltaan. Valtioneuvosto yhtyy komission ehdotukseen, jossa etukäteislupa ei koske laitoskohtaisesti tarvittavia lupia. (
U 31/2026 vp
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetusehdotuksesta seuraavien säännösten ja velvoitteiden täytäntöönpanolle varataan riittävä siirtymäaika. Jatkovalmistelussa tulee varmistaa nopean kehittämisen alueiden toimintaa koskeva selkeä sääntelykehys, jotta on selvää, miten datakeskusten ja muiden kiihdytysalueilla toimivien tai alueille sijoittuvien toimijoiden tarpeet yhteensovitetaan. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että nopean kehittämisen alueilla käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan tehokkaasti, erityisesti koskien sähköverkkokapasiteettia. Valtioneuvosto korostaa, että verkkokapasiteetin kohdentamisen tulee perustua sähkömarkkinasäädöksiin ja näin ollen sen ei tule johtaa muiden investointien perusteettomaan syrjäyttämiseen tai mahdollistaa verkkokapasiteetin spekulatiivista varaamista.
Valtioneuvosto katsoo, että jatkovalmistelussa vaikutustenarviointien oikeellisuuteen tulee vielä kiinnittää huomiota ainakin datakeskusten energiankulutuksen suhteen.
Autonomia (16–40 artiklat)
Valtioneuvosto korostaa, että toimitusketjujen turvallisuus, resilienssi ja palveluiden jatkuvuus ovat keskeisiä huolenaiheita. On varmistettava, että kriittiset palvelut toimivat kaikissa olosuhteissa ja että niille on vaihtoehtoisia toteutustapoja. Tämä edellyttää ennakoivaa riskienhallintaa ja varautumista.
Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti EU-tasolla asetettavaan riskinarviointivelvoitteeseen positiivisesti. Pilvipalveluiden riskinarvioinnin tulee tukea julkisen hallinnon kriittisten toimintojen tunnistamista. Riskinarviointivelvoitteiden valmistelussa olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että menettely ja siitä seuraavat ratkaisut ovat oikeasuhtaisia. On tärkeä varmistaa, ettei sääntelystä seuraa ennakoimattomia taloudellisia vaikutuksia tai ylimitoitettuja toimenpiteitä tavoitteeseensa nähden. Yleisesti valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetusehdotus jättää riittävästi kansallista liikkumavaraa riskiarvioinnin perusteella toteutettaviin toimenpiteisiin ja että asetuksessa pitäydytään siinä, mikä on sisämarkkinan toiminnan ja yhtenäisyyden kannalta ja komission toimivalta huomioiden perusteltua.
Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että pilvipalveluihin sovellettava lainsäädäntö muodostaa selkeän ja eheän kokonaisuuden, jossa velvoitteet ovat selkeitä ja oikeasuhtaisia. Asetusehdotuksen neuvotteluissa tulisi huomioida etenkin muun sääntelyn nojalla jo sovellettavat vaatimukset ja tehdyt auditoinnit tietosuojan ja tietoturvan alalla.
Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti asetusehdotuksen mukaisten pilvipalveluiden varmuustasojen huomioimiseen julkisissa hankinnoissa. Etenkin varmuustasojen arviointiin osana uusien hankintojen ja investointien hankintaprosessia voidaan suhtautua myönteisesti. Valtioneuvosto suhtautuu kuitenkin varauksella velvoitteisiin soveltaa nyt luotavaa kriteeristöä jo olemassa oleviin järjestelmiin ja palveluihin. Velvoite vaihtaa jo olemassa olevia järjestelmiä ja palveluita kesken sopimuskauden voi johtaa merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin. Velvoitteiden taannehtivasta soveltamisesta aiheutuvia vaikutuksia tulee arvioida neuvottelujen edetessä tarkemmin. Muutosten ei tule johtaa kohtuuttomiin taloudellisiin seurauksiin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisia hankintoja koskeva sääntely muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden. Jatkovalmistelussa on vielä arvioitava asetusehdotuksen hankintakriteerien tarkoituksenmukaisuutta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisten hankintojen edistämissä avoimen lähdekoodin ratkaisuissa ja pilvi-infrastruktuurin kehittämisessä huomioidaan riittävällä tavalla teknologinen yhteentoimivuus. Valtioneuvosto korostaa, että kansallinen turvallisuus ei kuulu EU:n toimivaltaan, eikä sääntelyn tulisi siltä osin olla velvoittavaa. Neuvottelujen kuluessa on syytä tarkastella, tulisiko soveltamisalaa selventää turvallisuusviranomaisten toiminnan osalta. Jäsenvaltioiden ja kansallisten turvallisuusviranomaisten päätösvalta tulee turvata etenkin kansalliseen turvallisuuteen, lainvalvontaan ja muuhun turvallisuuskriittiseen toimintaan liittyvissä ratkaisuissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sääntely mahdollistaa kansallisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden viranomaisten toiminnan jatkuvuuden edellyttämät paikalliset, hybridi- ja varajärjestelyt. Varmuustasojen, riskiarviointien sekä auditointi- ja tunnustamismenettelyjen tulee olla selkeitä, riskiperusteisia ja oikeasuhtaisia sekä yhteensopivia kansallisten turvallisuusvaatimusten ja muun sääntelyn kanssa. Riskiarvioinnissa tulisi säilyttää organisaatiolähtöisyys ja tarkoituksenmukaisuus.
Neuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota asetusehdotuksessa esitettävien määräaikojen asianmukaisuuteen. Neuvotteluissa tulee varmistaa jäsenmaille riittävä siirtymäaika, jotta velvoitteista ei muodostu jäsenmaille kohtuuttomia. Siirtymäajoissa tulee huomioida palvelun elinkaari, sopimuskausi ja turvallisen siirtymisen tosiasialliset edellytykset. Lisäksi valtioneuvosto pitää keskeisenä, että jäsenmaiden määräajoissa huomioidaan erityisesti komission täytäntöönpanosäädösten valmisteluaikataulu.
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että pilvipalveluiden suvereniteettivaatimukset asetettaisiin yhteisesti EU-tasolla. EU-tasolla asetetut vaatimukset tuovat lisäarvoa myös laajemminkin EU:n sisämarkkinan kehittymiselle. Valmistelussa olisi turvattava, ettei asetusehdotus vaaranna digitaalisten palveluiden saatavuutta silloinkaan, kun markkinat eivät tarjoa riittäviä tai soveltuvia vaihtoehtoja. Valtioneuvosto kannattaa lähestymistapaa, jossa suvereniteettivaatimukset sisältyvät lainsäädäntöön ja kyberturvallisuusasetuksen mukaiset sertifiointijärjestelmät rajoittuvat teknisiin kysymyksiin. Päällekkäisiä ja epäselviä arviointi- ja todentamisvelvoitteita on vältettävä.
Neuvotteluissa on varmistettava, että komissiolle siirrettävä toimivalta ei tosiasiassa rajoita kansallista päätösvaltaa riskiarvioinnissa ja sitä seuraavissa toimenpiteissä. Lisäksi neuvotteluissa tulee varmistaa, että komission valtuudet liitteiden II ja III muuttamiseen on tarkoituksenmukaisesti rajattu, sillä kriteeristöillä on suuri vaikutus käytettäviin palveluihin.
Valtioneuvoston näkemyksen mukaan jatkovalmistelussa tulisi huolellisesti arvioida, onko lainsäädäntövallan siirto komissiolle riskiarviointivelvoitteen ulottamiseksi NIS2-direktiivin soveltamisalaan kuuluviin yksityisiin yrityksiin tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksella menettelyihin, joissa henkilöstön luotettavuuden arviointi perustuu kansalaisuuteen tai muihin kuin objektiivisiin ja kaikille yhtenäisiin kriteereihin.
Valtioneuvosto suhtautuu avoimesti ehdotukseen eurooppalaisen julkishallinnon pilvifederaation perustamisesta, kunhan se tarjoaa lisäarvoa, etenkin järjestelmien ja datan yhteentoimivuuden suhteen eikä siitä aiheudu liiallisia kustannuksia. Jatkovalmistelussa on tärkeää täsmentää yhteisen federoidun pilvikapasiteetin toteutusmallia, jotta myös suomalaiset toimijat voivat toimia kapasiteetin tarjoajana ja jotta malli palvelee myös pienempien jäsenmaiden etua ja kapasiteetin tasaustarpeita. Sääntelyn ei tule johtaa markkinan vääristymiseen.
Valtioneuvosto pitää lähtökohtana, että pilvipalveluiden asiakkuudet ja kapasiteetin rakentaminen määrittyvät mahdollisimman markkinaehtoisesti huomioiden sähkömarkkinoiden toimivuuden ja sähkön kustannusten nousun maltillisena pitämisen.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti EU:n kahdenvälisillä sopimuksilla vahvistettuihin teknologiakumppanuuksiin sekä mekanismeihin, joilla edistetään tietosuojan, tietoturvan ja pilvipalvelujen luotettavuutta koskevien vaatimusten, sertifiointien ja arviointien vastavuoroista tunnustamista näiden niin sanottujen luotettujen kumppanien kesken. Tavoitteena tulisi olla sellaisten kansainvälisten pilvipalvelumarkkinoiden kehittäminen, joilla palvelun käyttäjä voi palvelun tuottamismaasta riippumatta luottaa siihen, että data ja palvelu ovat oikeudellisesti ja teknisesti sen hallittavissa, niitä suojataan riittävän ja vastaavan oikeudellisen suojan nojalla ja palveluun kohdistuvat ulkopuoliset pääsy- ja määräysvaltariskit on asianmukaisesti hallittu. Tällaiset järjestelyt voivat samalla edistää turvallisia kansainvälisiä tietovirtoja ja eurooppalaiset vaatimukset täyttävien pilvipalvelujen pääsyä kansainvälisille markkinoille.
Valtioneuvosto katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että tunnustamis- ja itsearviointimenettelyt ovat asianmukaisia oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden näkökulmasta eivätkä muodosta markkinoille pääsyn estettä etenkään uusille ja kasvaville eurooppalaisille pilvipalvelutarjoajille.
Valtioneuvosto pitää riippumattomien auditointien vaatimusta varmuustasoille 2–4 lähtökohtaisesti kannatettavana luottamuksen rakentamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota vaatimusten oikeasuhtaisuuteen erityisesti pk-yritysten osalta. Jatkotyössä tulee myös arvioida tarkoituksenmukaisia käytäntöjä tarkastusorganisaatioiden riippumattomuuden varmistamiseen.
Avoin lähdekoodi (41–45 artiklat)
Valtioneuvosto näkee avoimen lähdekoodin tärkeänä keinona vahvistaa kilpailua, yhteentoimivuutta, siirrettävyyttä ja innovaatioita. Valtioneuvosto kuitenkin korostaa, ettei digitaalisen suvereniteetin saavuttaminen riipu siitä, perustuuko ratkaisu avoimeen vai suljettuun lähdekoodiin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkiset hankinnat ja sääntely säilyvät teknologianeutraaleina ja hankintoja voidaan tehdä markkinaehtoisesti. Vaikka asetusehdotuksen tavoitetta eurooppalaisten vaihtoehtojen vahvistamisesta voidaan pitää kannatettavana, ei julkisen sektorin tulisi kategorisesti olla velvoitettu suosimaan tiettyä ohjelmistokehitysmallia tai lisensointitapaa. Ratkaisujen valinnan tulisi voida perustua toiminnallisuuteen, turvallisuuteen, kustannustehokkuuteen, yhteentoimivuuteen sekä elinkaarivaikutuksiin. EU-sääntelyn ja politiikkatoimien tulisi jatkossakin antavaa riittävän liikkumavaran toteuttaa kansallisia ratkaisuja toimivasti ja kustannustehokkaimmalla tavalla sekä erilaisia niin avoimeen lähdekoodiin kuin yksinoikeuteen pohjautuvia ratkaisuja yhdistäen.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että avoimen lähdekoodin ratkaisuja kehitetään yleensä yritystoiminnassa, vaikka toisinaan läheisessä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Huomiota tulisi siksi kiinnittää myös avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen toimivien liiketoimintamallien mahdollistamiseen, joilla voidaan rahoittaa innovaatioita ja kehitystyötä myös kaupallisista lähtökohdista.
Valtioneuvosto pitää perusteltuna, että avoimen lähdekoodin strategian toimeenpanossa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia rakenteita ja yhteistyömekanismeja, kuten Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksen mukaisia rakenteita. Samalla valtioneuvosto korostaa tarvetta selkeille hallinto-, päätöksenteko- ja vastuurakenteille, jotta avoimen lähdekoodin ratkaisujen kehittämistä, ylläpitoa ja käyttöönottoa voidaan edistää tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko EU:ssa.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Euroopan komissio antoi 3.6.2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pilvipalveluiden ja -tekoälyn kehittämiseksi Euroopassa. Ehdotus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan teknologista suvereniteettia. Nyt käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen ohella tähän kokonaisuuteen kuuluvat komission ehdotus unionin puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi (sirusäädös 2.0), avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva etenemissuunnitelma. Talousvaliokunta lausuu erikseen komission sirusäädös 2.0-ehdotuksesta (U 55/2026 vp) ja toteaa, että kannanmuodostuksessa tulee huomioida näiden samaan teknologista suvereniteettia vahvistavaan kokonaisuuteen kuuluvien ehdotusten väliset yhteydet.
Ehdotuksen tavoitteena on kehittää EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemiä, investointeja ja infrastruktuuria. Siinä ehdotetaan toimia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi ja Euroopan datakeskuskapasiteetin lisäämiseksi. Ehdotuksella pyritään myös parantamaan Euroopassa tarjottavien pilvipalvelujen luotettavuutta sekä lisäämään eurooppalaisten toimijoiden riippumattomuutta kolmansien maiden pilvipalveluntarjoajista.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Aloitteet pilvi- ja tekoälyalan kehittämiseksi
Eurooppalaiset pilvipalvelumarkkinat ovat keskittyneet, niissä ilmenee toimittajalukkoja ja palveluntarjoajilla on vaikeuksia tarjota palvelujaan rajat ylittävästi. Komission mukaan palveluntarjoajien kyvyttömyys hyödyntää sisämarkkinoita sekä palvelujen yhdistämiseen ja pilviresurssien yhteiskäyttöön tarvittavien tehokkaiden yhteistoimintamekanismien puuttuminen muodostavat keskeisen esteen eurooppalaisten pilvipalveluntarjoajien kasvulle.
Komissio ehdottaa useita toimia pilvi- ja tekoälyteknologioiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi muun muassa perustaa tekoälyn kokemus- ja kiihdyttämiskeskukset, joiden tehtävänä on tukea tekoälyn käyttöönottoa ja skaalaamista strategisilla teollisuudenaloilla ja julkisella sektorilla sekä nopeuttaa pilvi- ja tekoälyteknologioiden omaksumista alueellisesti ja paikallisesti. Uudet tekoälykeskukset myös auttaisivat organisaatioita solmimaan yhteyksiä eurooppalaisiin pilvi- ja tekoälyteknologioiden tarjoajiin, edistäisivät asiantuntemuksen leviämistä alueiden välillä sekä tukisivat yliopistoissa ja kiihdyttämöissä syntyvien spinoff- ja startup- yritysten skaalautumista. Tekoälykeskukset toimisivat unionin laajuisena verkostona ja ne muodostettaisiin laajentamalla nykyisten eurooppalaisten digitaalisten innovaatiohubien (EDIH) toimintaa.
Talousvaliokunta pitää tekoälyn käyttöönoton nopeuttamista yrityksissä tärkeänä Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta ja suhtautuu valtioneuvoston tavoin lähtökohtaisen myönteisesti tekoälyn kokemus- ja kiihdyttämiskeskusten perustamiseen. Monimutkaisten ja päällekkäisten julkisvetoisten rakenteiden luomista tulisi kuitenkin välttää ja varmistua siitä, että perustettavat tekoälykeskukset myös tosiasiallisesti palvelevat elinkeinoelämän tarpeita.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi myös laatia kansalliset pilvi- ja tekoälystrategiat, joissa määritellään pilvi- ja tekoälyteknologioiden käyttöönottoa koskevat keskeiset tavoitteet ja painopisteet sekä esitetään toimenpiteitä pilvi- ja tekoälyratkaisujen käyttöönoton vauhdittamiseksi erityisesti julkisella sektorilla, pk-yrityksissä ja strategisesti tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, energia-alalla ja liikenteessä. Lisäksi strategioissa käsiteltäisiin datakeskuskapasiteetin sekä suurteholaskenta-, tekoäly- ja kvanttilaskentainfrastruktuurien kehittämistä. Valiokunta toteaa, että ehdotetut strategiat ovat perusteltuja vain siinä tapauksessa, että ne tuovat toimintaan lisäarvoa. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja toteaa, että strategiaan liittyvät velvoitteet tulee mitoittaa niin, että ne eivät muodostu jäsenvaltioille kohtuuttoman raskaiksi.
Talousvaliokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että kommunikaatioinfrastruktuuri ei kuulu asetusehdotuksen soveltamisalaan. Valiokunta toteaa, että verkkoinfrastruktuuri on erittäin keskeinen ja välttämätön elementti Euroopan teknologisen suvereniteetin näkökulmasta ja pitää tärkeänä, että verkkolaitteet lisätään asetuksen soveltamisalan piiriin. Asetusehdotuksen tavoitteiden kannalta keskeisiä ovat erityisesti suvereeneja pilvi- ja tekoälypalveluja tukevat verkkolaitteet. Talousvaliokunta toteaa, että verkkolaitteiden sisällyttäminen asetusehdotuksen soveltamisalaan on tärkeää myös Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta, koska Suomessa on verkkolaitteita koskevaa laajapohjaista huippuosaamista, ja Suomesta viedään globaaleille markkinoille korkeimman turvallisuustason verkkolaitteita.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asetusehdotus ei ole johdonmukainen suhteessa valmisteilla olevaan EU:n kyberturvallisuutta koskevan asetusehdotukseen (CSA2-asetus). Asetusehdotuksen mukaan korkeariskisiksi luokiteltujen toimittajien on mahdollista toimittaa laitteita datakeskuksiin ja osallistua suvereeniksi tarkoitetun pilvipalvelun tuottamiseen, vaikka niiden hallitsemien laitteiden käyttöä on rajoitettu televerkossa. Tämän estämiseksi valiokunta pitää välttämättömänä huolehtia siitä, että asetusehdotuksen määritelmä on EU:n kyberturvallisuusasetukseen sisältyvän määritelmän kanssa yhdenmukainen. Valiokunta korostaa, että jatkoneuvotteluissa tulee varmistua myös siitä, että nyt käsiteltävänä oleva asetusehdotus ja muut pilvipalveluja, tekoälyä ja dataa koskevat sääntelyt muodostavat toimivan ja johdonmukaisen kokonaisuuden.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että toiminta on mahdollisimman markkinaehtoista, teknologianeutraalia ja kustannustehokasta ja yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan ehdotuksen tulee kohdella omistusoikeudellista ja avointa lähdekoodia teknologianeutraalisti. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tarvittavat tekoälylaskentaresurssit pyritään ensisijaisesti hankkimaan markkinaehtoisesti luotettavilta toimijoilta, ja että EU jatkaa teknologiayhteistyötä luotettavien kumppanimaiden kanssa, joilla on samankaltaiset laillisuutta, turvallisuutta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista koskevat standardit.
Kilpailukykyisen eurooppalaisen pilvi- ja tekoälyalan kehittäminen vaatii kyvykkyyksiä, laajapohjaista huippuosaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osaajia ei ole riittävästi tulevaisuuden tarpeita varten, joten tarvittavaan koulutukseen, osaamiseen ja kyvykkyyksiin tulee panostaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Valiokunta toteaa vielä, että ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuus edellyttää myös mittavia rahoituspanostuksia ja rahoituksen jatkumoa teknologiakehityksestä kaupallistamiseen, teolliseen skaalaamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn. Erityisesti EU-rahoituksen rooli on merkittävä, ja sen tulisi perustua laadullisiin kriteereihin niin, että julkisen rahoituksen avulla saadaan vivutettua mahdollisimman paljon yksityistä pääomaa. Lisäksi pitää varmistaa, että suomalaisilla toimijoilla on jatkossakin hyvät edellytykset hakea EU-rahoitusta. Tämä edellyttää riittävän EU-vastinrahoituksen varaamista hankkeita varten.
Euroopan datakeskuskapasiteetin vahvistaminen
Yhtenä ehdotuksen tavoitteena on lisätä datakeskusten määrää ja datakeskuskapasiteettia EU:n alueella nopeuttamalla datakeskusten rakentamista, laajentamista ja modernisointia. Ehdotuksen taustalla on komission arvio, jonka mukaan Euroopassa tarvitaan nykyistä enemmän datakeskuskapasiteettia. Tulevina vuosina kysyntä kasvaa merkittävästi niin, että komission ehdottamien politiikkatoimien ja investointien jälkeenkin kysyntä ylittäisi tarjonnan yli 30 prosentilla.
Ehdotuksen mukaisen tavoitteen edistämiseksi kunkin jäsenvaltion tulisi nimetä vähintään yks…