Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 17 h 06 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · TaVL 29/2026 vp

Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2026

TaVL 29/2026 vp · Valiokunnan lausunto

Tiedot

TunnusTaVL 29/2026 vp
TyyppiValiokunnan lausunto
KuvausValiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta.
Päivämäärä15.10.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

ilmastopolitiikkapäästötilmastonmuutoksetympäristönsuojelupäästökauppa

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Riikka Siljander mainittu erityisasiantuntija
Petteri Kuuva mainittu teollisuusneuvos
Juha Mikola mainittu tutkimuspäällikkö, erikoistutkija
Jyri Seppälä mainittu puheenjohtaja
Sampo Soimakallio mainittu kehittämispäällikkö
Tiina Koljonen mainittu Principal Scientist, Energy Transition
Janne Peljo mainittu johtava asiantuntija
Petteri Haveri mainittu ekonomisti, ilmastopolitiikan asiantuntija
Pauli Aalto-Setälä mainittu —
Lotta Hamari mainittu —
Pertti Hemmilä mainittu —
Antti Kangas mainittu —
Hilkka Kemppi mainittu —
Timo Mehtälä mainittu —
Mikko Ollikainen mainittu —
Merja Rasinkangas mainittu —
Oras Tynkkynen mainittu —
Heikki Vestman mainittu —
Johannes Yrttiaho mainittu —
Ville Kaunisto mainittu —
Lauri Tenhunen mainittu —

Valiokunnat

Bioenergia ryClimate Leadership Coalition ryElinkeinoelämän keskusliitto ryEnergiateollisuus ryLuonnonvarakeskusMetsäteollisuus rySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK rySuomen ilmastopaneeliSuomen ympäristökeskusTalousvaliokuntaTeknologian tutkimuskeskus VTT OyTeknologiateollisuus ryliikenne- ja viestintäministeriömaa- ja metsätalousministeriötalousvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriöympäristöministeriö

Teksti

Valiokunnan lausunto
TaVL
29
2026 vp
K 19/2026 vp
Talousvaliokunta
Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2026
Ympäristövaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2026 (
K 19/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
erityisasiantuntija
Riikka
Siljander
ympäristöministeriö
teollisuusneuvos
Petteri
Kuuva
työ- ja elinkeinoministeriö
tutkimuspäällikkö, erikoistutkija
Juha
Mikola
Luonnonvarakeskus
puheenjohtaja
Jyri
Seppälä
Suomen ilmastopaneeli
kehittämispäällikkö
Sampo
Soimakallio
Suomen ympäristökeskus
Principal Scientist, Energy Transition
Tiina
Koljonen
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
johtava asiantuntija
Janne
Peljo
Elinkeinoelämän keskusliitto ry
ekonomisti, ilmastopolitiikan asiantuntija
Petteri
Haveri
Energiateollisuus ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
maa- ja metsätalousministeriö
liikenne- ja viestintäministeriö
Bioenergia ry
Climate Leadership Coalition ry
Metsäteollisuus ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Teknologiateollisuus ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Tausta ja arvioinnin lähtökohdat
Ilmastolain (423/2022) mukaisessa ilmastovuosikertomuksessa raportoidaan eduskunnalle vuosittain tiedot kasvihuonekaasujen päästö- ja nielukehityksestä ja arvioidaan toimien riittävyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä lisätoimien tarvetta. Ilmastovuosikertomuksen tehtäviin ei kuitenkaan kuulu tarvittavien lisätoimien yksilöinti. Ilmastovuosikertomuksen tulee sisältää tiedot keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toteutumisesta. Lisäksi ilmastovuosikertomuksessa raportoidaan sopeutumissuunnitelmaan sisältyvien toimien riittävyydestä ja toteutumisesta.
Ilmastovuosikertomus on annettu vuodesta 2019 lähtien. Vuoden 2026 ilmastovuosikertomus on annettu valtioneuvostosta eduskunnalle kesäkuussa ja kuvaa ilmastopolitiikan tilannetta siten kuin toimeenpano oli edennyt keväällä 2026. Talousvaliokunta on arvioinut ilmastovuosikertomusta vuosittain antamassaan lausunnossa, jossa valiokunta on tarkastellut kertomusta toimialansa kannalta ja tehnyt lisäksi kertomusta koskevia kehittämisehdotuksia. Myös tässä lausunnossaan talousvaliokunnan tarkastelu keskittyy näihin näkökulmiin eikä kata eri sektorien ilmastotoimia yksityiskohtaisesti.
Tilannekuva päästöjen ja nielujen kehityksestä ja lisätoimien tarve
Ilmastovuosikertomuksessa raportoitavat tiedot toteutuneista päästöistä ja nieluista perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin tietoihin, ja vuoden 2025 osalta pikaennakkotietoihin. Niiden mukaan Suomen nettopäästöt, mukaan lukien maankäyttösektori, laskivat vuonna 2025 noin 6 %. Ilman maankäyttösektoria päästöt laskivat 7 %, josta päästökauppasektorilla laskua oli 11 % ja taakanjakosektorilla 5 %. Maankäyttösektori on aiemmin ollut Suomessa merkittävä nettonielu, mutta viime vuosina sektori on ollut nettopäästölähde. Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että tämä on johtunut erityisesti metsien hiilinielun pienemisestä, johon ovat vaikuttaneet pääosin hakkuumäärien kasvu, puuston kasvun hidastuminen ja maaperäpäästöjen kasvu.
Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilmastolain tavoitteiden arvioinnin mukaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii lisätoimia kaikilla sektoreilla, ja erityisesti maankäyttösektorilla. Käytettävissä olevan nykytoimiskenaarion mukaan ilmastolain vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet jäävät nykytoimilla saavuttamatta. Lisätoimien tarve on noin 0,5 Mt CO2 vuodelle 2030 ja 2,2 Mt CO2 vuodelle 2040. Käytettävissä olevan politiikkatoimiskenaarion mukaan vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa, kun otetaan huomioon hiilen talteenottoon perustuvat ratkaisut. Talousvaliokunta jakaa ilmastovuosikertomuksen ja asiantuntijakuulemisen tilannekuvan siitä, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia.
Vuoden 2025 ilmastovuosikertomuksessa oli mukana erillinen luku lisätoimien tarpeesta ja valmistelusta. Vastaavaa lukua ei sisälly tämänvuotiseen kertomukseen siitä huolimatta, että lisätoimien tarvetta kaikilla sektoreilla korostetaan kertomuksessa. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon siitä, että tällainen luku olisi hyvä olla kaikissa ilmastovuosikertomuksissa, vaikka lisätoimien yksilöinti ei sinänsä ole kertomuksen tehtävä. Tämä tukisi eduskunnan roolia ilmastolain mukaisen seurannan arvioijana. Suomen ilmastolain mukaisen seurannan ja suunnittelun suhteen vahvistamisen kannalta olisi tärkeää, että ilmastovuosikertomuksessa kuvattaisiin, milloin ja miten lisätoimista päätetään.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös tietopohjan ja laskentamenetelmien täsmentämisen merkitykseen erityisesti maankäyttösektorin osalta. LULUCF-sektorin laskentamenetelmiin liittyy EU-jäsenvaltioiden välillä eroavaisuuksia. Ensimmäisen LULUCF-velvoitekauden tulokseen vaikuttaa merkittävästi hoidetun metsämaan laskentaluokka, jossa käytettävään vertailutasoon LULUCF-asetuksen mukaan on mahdollista tehdä niin sanottuja teknisiä korjauksia, jotka vaikuttavat merkittävästi lopulliseen tulokseen. Luonnonvarakeskus valmistelee maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta vuoden 2026 aikana ehdotuksen metsien vertailutason päivittämiseksi. Päivitettyjen laskelmien mukaan näyttäisi mahdolliselta, että Suomi voisi saavuttaa EU:n LULUCF-asetuksessa määritellyt velvoitteensa kaudella 2021—2025, riippuen metsien vertailutasoon hyväksyttävistä korjauksista. Lopullisesti tilanne selviää vuonna 2027. Kauden 2026—2030 velvoitteiden saavuttaminen on epävarmaa toimien nykytasolla ja nykytiedon pohjalta skenaarioissa arvioidulla kehityksellä.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitys ja rooli kansallisessa ilmastopolitiikassa kasvaa jatkuvasti. Huoltovarmuuden ja ilmastoriskien hallinnan merkitys korostuu. Yritysten näkökulmasta tarvitaan nykyistä systemaattisempaa riskiarviointia, käyttökelpoista tietoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus ja hiilikädenjälki
Ilmastovuosikertomus on kokonaisuutena arvioiden kehittynyt vuosien mittaan huomattavasti monipuolisempaan ja kattavampaan suuntaan. Kertomuksen kehittämisessä on otettu huomioon aiempien kertomusten eduskuntakäsittelyn yhteydessä esitettyjä kehittämistarpeita. Esimerkiksi talousvaliokunnan aiemmissa lausunnoissaan esittämät havainnot hiilikädenjäljen tarkastelun tarpeesta (ks. esim.
TaVL 1/2024 vp
K 17/2023 vp
TaVL 32/2025 vp
K 16/2025 vp
Ilmastotoimien kustannusvaikuttavuus ja ilmastopolitiikan kustannustehokkuusarviointi on tämänkertaisessa kertomuksessa mukana vaihtuvana teemana. Talousvaliokunta pitää tätä tervetulleena kehityksenä. Kertomuksessa kiinnitetään huomiota myös kustannustehokkuuden arvioinnin vaikeuteen, ja siihen, että kustannusvaikuttavuuden (€/tCO2 -ekv.) arviointi ja määrittely voidaan tehdä usealla eri menetelmällä ja rajauksella, minkä vuoksi tulokset eivät aina ole vertailukelpoisia keskenään. Ilmastopolitiikkatoimien kustannusten ja hyötyjen arviointi edellyttää usean eri lähestymistavan käyttöä sekä systemaattista ja jatkuvaa tietojen ja analyysien päivittämistä. Talousvaliokunta korostaa viimevuotisen lausuntonsa tavoin, että kustannustehokkuuden arvioinnin kannalta kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa myös sektorikohtaisen rakenteen ja tarkastelun ongelma, joka liittyy EU:n ilmastopolitiikan kokonaisuuteen.
Talousvaliokunta yhtyy kertomuksen arvioon siitä, että taloudelliset ohjauskeinot, kuten päästöjen hinnoittelu, ovat yleisesti kustannustehokkaita, sillä yhtenäisen päästöjen hinnoittelun ansiosta päästövähennykset toteutuvat lähtökohtaisesti siellä, missä ne ovat kustannuksiltaan alhaisimpia. EU:n yleinen päästökauppa (ETS1) on esimerkki kustannustehokkaasta ilmastopolitiikasta, sillä päästöjen hinnoittelu on yhtenäistä kaikille sen piiriin kuuluville sektoreille ja yrityksille koko EU:n alueella eikä rajoita tai ohjaa tapaa, joilla nämä sektorit ja yritykset päästövähennyksensä toteuttavat.
Talousvaliokunta korostaa EU:n päästökaupan uudistuksen merkitystä ja Suomen asiaa koskevan vaikuttamisen tarvetta, niin että päästökaupan asema EU:n ilmastopolitiikan kustannustehokkaana ohjauskeinona säilyy ja vahvistuu. Samalla valiokunta kiinnitää huomiota siihen, että päästökauppasektorin tulevat vähennykset edellyttävät mittavia teollisia investointeja sähköistymiseen, vetyyn, energiatehokkuuteen sekä hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen ja varastointiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin toisaalta korostunut näihin hankkeisiin liittyvä epävarmuus ja varsinkin suuren kokoluokan talteenottolaitosten osalta niiden alkuvaiheessa edellyttämä EU:n tai kansallisen rahoituksen tarve. Jotta hiilidioksidin poiston teknologiat olisivat käytössä vuosiin 2035 ja 2040 mennessä, teollisen mittakaavan pilotointia tarvitaan nopeasti.
Talousvaliokunta korostaa ilmastovuosikertomuksen toteamusta siitä, että tulevaisuudessa kustannustehokkuuden merkitys ilmastopolitiikassa korostuu entisestään. Kun siirrytään kohti yhä vaikeammin toteutettavia päästövähennyksiä, on entistä tärkeämpää kohdentaa toimet sinne, missä päästöjä voidaan vähentää alhaisimmin kustannuksin. Myös tavoitteiden, keinojen ja rahoituksen tasapainoa on pidetty tärkeänä seurata nykyistä järjestelmällisemmin. Samalla tulee huomioida eri ohjauskeinojen yhteys toisiinsa.
Talousvaliokunta pitää olennaisena, että toimien kustannustehokkuuden arviointi sisältyisi myös jatkossa ilmastovuosikertomuksen tarkasteluun, ei ainoastaan vaihtuvana teemana, vaan jatkuvana tarkasteluna, koska niin ohjauskeinot kuin toimenpiteiden kustannuksetkin muuttuvat ajan myötä ja teknologian kehittyessä.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että ilmastovuosikertomuksessa käsitellään valiokunnan jo aiemmissa lausunnoissaan tarkastelemaa hiilikädenjäljen teemaa, joka kytkeytyy myös laajempaan Suomen puhtaan siirtymän investointien, markkinoiden ja kilpailukyvyn kehityksen tarkasteluun. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisen arvioon siitä että ilmastovuosikertomuksessa olisi perusteltua tarkastella myös laajemmin tätä kehitystä. Suomalaisella vientiteollisuudella on globaali rooli päästövähennysratkaisujen, kuten teknologioiden, digitaalisten palvelujen ja vähäpäästöisten materiaalien tuottajana. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden hiilikädenjäljen kautta vaikuttavuus päästöjen vähentämisessä maailmanlaajuisesti on kokoamme suurempi. Tämä korostaa tarvetta huolehtia kilpailukyvystä, teknologianeutraliteetista ja toimintaympäristön ennustettavuudesta samalla kun päästöjä vähennetään.
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Talousvaliokunta esittää,
että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 15.10.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
varapuheenjohtaja
Pauli
Aalto-Setälä
kok
jäsen
Lotta
Hamari
sd
jäsen
Pertti
Hemmilä
kok
jäsen
Antti
Kangas
ps
jäsen
Hilkka
Kemppi
kesk
jäsen
Timo
Mehtälä
kesk
jäsen
Mikko
Ollikainen
r
jäsen
Merja
Rasinkangas
ps
jäsen
Oras
Tynkkynen
vihr
jäsen
Heikki
Vestman
kok
jäsen
Johannes
Yrttiaho
vas
varajäsen
Ville
Kaunisto
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Lauri
Tenhunen