Etusivu · Valmistellut asiat · TaVL 28/2026 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta komission yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi (valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 korvaava asetus)
TaVL 28/2026 vp · Valiokunnan lausunto
Tiedot
| Tunnus | TaVL 28/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan lausunto |
| Kuvaus | Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta. |
| Päivämäärä | 13.10.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
valtiontukiEU-maatyritystuetilmoitusvelvollisuuskilpailu (ilmiö)yrityksetEU-asetuksetEuroopan unioni
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Samuli Miettinen | mainittu | johtava asiantuntija |
| Aino Vehkavaara | mainittu | erityisasiantuntija |
| Matti Hiltunen | mainittu | kehityspäällikkö |
| Sanna-Maria Bertell | mainittu | johtava asiantuntija |
| Satu Grekin | mainittu | asiantuntija, talous ja verotus, |
| Sampo Seppänen | mainittu | asiantuntija |
| Vilhelm Junnila | mainittu | — |
| Pauli Aalto-Setälä | mainittu | — |
| Kaisa Garedew | mainittu | — |
| Lotta Hamari | mainittu | — |
| Riitta Kaarisalo | mainittu | — |
| Hilkka Kemppi | mainittu | — |
| Timo Mehtälä | mainittu | — |
| Mikko Ollikainen | mainittu | — |
| Merja Rasinkangas | mainittu | — |
| Oras Tynkkynen | mainittu | — |
| Heikki Vestman | mainittu | — |
| Johannes Yrttiaho | mainittu | — |
| Johanna Rihto-Kekkonen | mainittu | — |
Valiokunnat
Business Finland OyElinkeinoelämän keskusliitto ryEnergiateollisuus ryFinnvera OyjSuomen Yrittäjät ryTalousvaliokuntaTeknologiateollisuus ryliikenne- ja viestintäministeriötalousvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriövaltiovarainministeriöympäristöministeriö
Teksti
Valiokunnan lausunto TaVL 28 2026 vp U 27/2026 vp Talousvaliokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta komission yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi (valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 korvaava asetus) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta komission yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi (valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 korvaava asetus) ( U 27/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: johtava asiantuntija Samuli Miettinen työ- ja elinkeinoministeriö erityisasiantuntija Aino Vehkavaara työ- ja elinkeinoministeriö kehityspäällikkö Matti Hiltunen Business Finland Oy johtava asiantuntija Sanna-Maria Bertell Elinkeinoelämän keskusliitto ry asiantuntija, talous ja verotus, Satu Grekin Teknologiateollisuus ry asiantuntija Sampo Seppänen Energiateollisuus ry Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: valtiovarainministeriö ympäristöministeriö liikenne- ja viestintäministeriö Finnvera Oyj Suomen Yrittäjät ry Viitetiedot Talousvaliokunta on aiemmin antanut asiassa U 27/2026 vp TaVL 22/2026 vp VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jatkossa SEUT) 107–108 artiklojen mukaan EU:n valtiontukisääntely kuuluu komission toimivaltaan. Sääntelyn tavoitteena on taata EU:ssa toimiville yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja minimoida jäsenvaltioiden välistä tukikilpailua. EU:n valtiontukivalvonnan perusperiaate on, että tuista tulee tehdä ilmoitus Euroopan komissiolle. Komissiolla on yksinomainen toimivalta päättää, soveltuuko tuki sisämarkkinoille. Tukiohjelmia tai yksittäisiä tukia ei saa laittaa täytäntöön ennen komission hyväksyntää. Komissiolle tehtävään ennakkoilmoitusvelvollisuuteen on poikkeuksia. Keskeisin poikkeus on komission antama ns. yleinen ryhmäpoikkeusasetus. Yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään edellytyksistä, joilla jäsenvaltiot voivat ottaa tukitoimenpiteet käyttöön ilman komission ennakkohyväksyntää. Komission ehdotuksessa uudeksi yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi esitetään merkittäviä muutoksia verrattuna voimassa olevaan yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen. Näitä keskeisiä muutosehdotuksia on kuvattu U-kirjelmässä U 27/2026 vp Toisessa luonnoksessaan komissio asemoi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen aiempaa selvemmin välineeksi, jolla pyritään nopeuttamaan julkisen tuen käyttöä EU:n investointi- ja kilpailukykyvajeen korjaamisessa. Ehdotus pyrkii yhä varmistamaan, että tiettyjä vähiten kilpailua vääristäviä valtiontukia voitaisiin jatkossa myöntää ilman komission suorittamaa ennakkoarviointia. Komissiolla on kolmenlaisia tavoitteita ehdotetun kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan asetuksen säännöksiä verrattuna voimassa olevaan asetukseen (EU) 651/2014, jotta sitä olisi helpompi soveltaa. Sääntöjä myös uudistetaan, jotta ne huomioisivat paremmin teknologian, markkinoiden sekä yhteiskunnallisen kehityksen. Asetusta virtaviivaistetaan esimerkiksi siirtämällä määritelmiä ja ennakkoilmoitusta edellyttävien tukimuotojen ja tukiohjelmien kynnysarvoja niitä käyttävien sääntöjen yhteyteen sekä siirtämällä tukia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä asetuksesta erilliseen neuvonta-asiakirjaan. Nykyinen asetus on voimassa vain 31.12.2026 asti, joten ryhmäpoikkeusten säilyttäminenkin edellyttäisi vähintään nykyisen asetuksen muutossäädöstä. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvoston kanta on esitetty eduskunnalle 23.4.2026 toimitetussa kirjelmässä U 27/2026 vp Suomen eduskunnalle huhtikuussa 2026 annetussa U-kirjelmässä määritetyt kannat ( U 27/2026 vp Valtioneuvosto katsoo vakiintuneen kantansa mukaisesti, että vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen voi vääristää kilpailua huomattavasti, minkä vuoksi niiden tukemisen tulee olla sallittua pääsääntöisesti vain tarkkaan rajatuissa tilanteissa. Valtioneuvosto kannattaa objektiivisesti määriteltävien oman pääoman ehtoisten erien huomioimista arvioitaessa yrityksen tasetta. Näiden instrumenttien tulisi olla aidosti oman pääoman ehtoisia tai siihen rinnastettavia sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti, kuten komission nykyinen luonnosteksti ehdottaa. Valtioneuvosto kuitenkin pitää tarkoituksenmukaisena, että vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmässä otetaan huomioon innovatiivisten startup-yritysten alkuvaiheelle tyypillinen kasvumalli, johon voi liittyä oman pääoman nopea väheneminen ilman, että tämä sellaisenaan osoittaa yrityksen olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Tämän vuoksi kyseisiä yrityksiä koskevaa poikkeusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä voidaan pitää perusteltuna. Valtioneuvosto pitää ehdotettua viittä vuotta liian lyhyenä ja katsoo, että innovatiiviseen startup-yritykseen ei tulisi soveltaa pääoman menettämistä koskevaa ehtoa kymmenen vuotta rekisteröinnistä tai toiminnan aloittamisesta. Jäsenvaltiot ovat neuvottelujen aikana kannattaneet jonkin objektiivisen ”töiden alkamisen” tason määrittelemistä, jotta tukien hakuprosessi ei aiheettomasti viivästyttäisi valmisteluja. Valtioneuvosto katsoo, että esitettyä kahden prosentin rajaa voidaan pitää objektiivisesti määriteltävänä ja vähäisenä suhteessa haettuun tukeen. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tarpeellisena saada komissiolta lisäselvitystä ehdotetuista muutoksista seuraavilta osin. Valtioneuvosto katsoo, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan muutosten tulisi perustua riittävään näyttöön siitä, että yleisen ryhmäpoikkeuksen piiriin sisällytettävistä tuista aiheutuva kilpailun ja sisämarkkinoiden toiminnan vääristymisen riski jää vähäiseksi. Komissio ei ole toistaiseksi toteuttanut vaikutusarviota siitä, että kaikkien rahamääräisten kynnysarvojen yleinen korottaminen täyttäisi tämän edellytyksen. Kynnysarvojen korotuksia tulisi arvioida tukimuodoittain ja suhteessa kunkin tukiluokan kilpailu- ja kauppavaikutuksiin. Pelkkä odotettu inflaatiokehitys ei sellaisenaan perustele kaikkien kynnysarvojen kategorista korottamista, jos korotukset ylittävät markkinapuutteen huomioon ottamiseksi tarpeellisen tason. Muutosten tueksi tulisi esittää inflaatiokehityksen lisäksi tukiluokkakohtaista näyttöä siitä, että korkeampien kynnysarvojen piiriin kuuluvista tuista aiheutuvat kilpailuhaitat ovat riittävän vähäisiä. Määrältään pieninä pidettävien tukien määrittelyä ei tulisi väljentää tavalla, joka voisi tosiasiassa mahdollistaa merkittävien tukimäärien myöntämisen ilman komission ennakkoarviointia. Ehdotetut korotukset rahamääräisiin kynnysarvoihin korostavat tarvetta sille, että valtiontukien myöntämiseen liittyvät menettelyt ovat läpinäkyviä ja että jatkossakin seurataan erityisesti suurten tukien vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen. Valtioneuvosto katsoo yhä, että nyt laajennettu digitalisaatiotuki ei ehdotetussa muodossaan ohjaa tukea riittävästi aidosti innovatiiviseen toimintaan. Kun korkeampia tukiprosentteja sovelletaan väljemmin määriteltyihin kustannuksiin, kasvaa riski siitä, ettei tuen määrä vastaa hankkeen tosiasiallista rahoitustarvetta, joten valtioneuvosto katsoo, että tuki-intensiteettien nostoa tulisi edeltää kilpailuvaikutusten arviointi, jolla voidaan varmistua siitä, että ilmoitusvelvollisuudesta vapautetaan vain tukia, joiden kilpailua vääristävät vaikutukset ovat rajalliset. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti siihen, että sallittaisiin 100 % tuki-intensiteetti silloin, kun tuki-intensiteetti lasketaan tukikelpoisista kustannuksista. Yritysten omavastuu on perusteltua, koska se vahvistaa tuensaajan kannustimia arvioida hankkeen taloudellista kannattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä varmistaa, että tuki kohdistuu hankkeisiin, joilla on aitoa markkinaehtoista toteuttamispotentiaalia. Valtioneuvosto pitää ehdotuksessa ehdotettua tukea lehdistön tukemiseen lähtökohtaisesti kannatettavana. Valtioneuvosto katsoo tärkeäksi, että jatkovalmistelussa varmistetaan tukimuodon soveltuvuus myös Suomen lehdistökentän erityispiirteisiin ja toimintaympäristöön sekä arvioidaan tuensaajapiiriä koskevien rajausten tarkoituksenmukaisuutta. Valtioneuvosto edellyttää komissiolta selvitystä siitä, miten uuden 42a artiklan mukainen osake-etuihin perustuva tukimuoto avainhenkilöiden rekrytointiin ja työllistämiseen pk-yrityksissä tulisi rajata tarkoituksenmukaisesti siten, että tuen kohdentuminen ja vaikuttavuus vastaavat sääntelyn tavoitteita. Mahdollisuutta toteuttaa laajennettuun päästökauppaan liittyviä tukitoimenpiteitä myös kansallisen laajennuksen piiriin kuuluvilla sektoreilla voidaan pitää perusteltuna vain, jos komissio voi osoittaa, että tuen haitalliset vaikutukset kilpailulle ovat rajalliset. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotettuun 62a artiklaan, koska vastaavien sääntöjen soveltamisesta ei ole riittävästi kokemusta yksittäisten päätösten tasolla eikä nykyisissä päästökauppakompensaatiota koskevissa suuntaviivoissa. Valtioneuvosto on pitänyt lähtökohtaisesti asianmukaisena, että uudesta tieliikenteen ja rakennusten päästökaupasta tulevia jäsenvaltioiden huutokauppatuloja ohjataan kompensoimaan polttoaineen hinnannousun ja rakennusten lämmityskustannusten nousun vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille. ( U 60/2021 vp Valtioneuvosto pitää vakiintuneen kantansa mukaisesti edelleen huomattavan ongelmallisena sitä, että energiaverotukea voitaisiin myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille. Etenkin nollaverotuksen mahdollistaminen taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen alla olisi energiaverodirektiivin tarkoituksen, ympäristö-, energiasäästö- ja sähköistämistavoitteen sekä Suomen kilpailukyvyn kannalta huolestuttava ja haitallinen kehityssuunta. Valtioneuvosto katsoo, että energiaverotukea koskeviin sääntöihin tulee vähintäänkin sisällyttää kilpailua ja energiaverodirektiivin tarkoituksen toteutumista turvaavat vähimmäisverotasot. Valtioneuvosto katsoo, että yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa tulisi mahdollistaa myös uusiutuvien kaasujen tankkausasemien eli biokaasun sekä vedystä jatkojalostettujen RFNBO-laatuisten tai vähähiilisten kaasujen tankkausinfrastruktuurien tukeminen. Uusiutuvan energian tai polttoaineiden tuotannossa käytettävän biomassaraaka-aineen tukien osalta tukeen tavanomaisemmin käytetyille raaka-aineille, joiden käyttöön liittyy vähäisempiä riskejä ja siten myös vähäisempi tukitarve, on suhtauduttava varauksellisesti. Näiden tukeminen voi vähentää kehittyneiden polttoaineiden suhteellista kannattavuutta ja siten vääristää kilpailua, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että ilmoitusvelvollisuudesta tulisi vapauttaa vain tukia, joiden kilpailua vääristävät vaikutukset ovat rajalliset. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotus sisältää hyödyllisiä ja tilannetta selkeyttäviä muutoksia lentoasemien osalta, mutta pitäisi tarkoituksenmukaisena synteettisen kestävän lentopolttoaineen jakelun tuen lisäämistä ehdotukseen. Valtioneuvosto katsoo lisäksi vakiintuneesti, että vaatimukset meriliikenteen vähäpäästöisyyden edistämiseen tähtääville tuille tulee muotoilla teknologianeutraalisti. VALIOKUNNAN PERUSTELUT Arvioinnin lähtökohdat Komissio julkaisi ensimmäisen luonnoksen uudeksi yleiseksi valtiontukien ryhmäpoikkeusasetukseksi 25.2.2026 ja samaa asiaa koskevan toisen luonnoksen 17.7.2026. Uudessa luonnoksessaan komissio esittää muutamia merkittäviä muutoksia ensimmäiseen luonnokseen verrattuna. Ehdotetut muutokset koskevat muun muassa ennakkoilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien tukien kynnysarvojen korottamista, mahdollisuuksia myöntää tukea vaikeuksissa oleville yrityksille sekä ryhmäpoikkeusasetuksen kattavuutta ympäristö- ja energiatukien osalta. Näiden muutosten myötä yleinen ryhmäpoikkeusasetus näyttäytyy paitsi kilpailua turvaavana sääntelynä, myös teollisuuspolitiikan välineenä, jolla pyritään mahdollistamaan nykyistä laajemmin julkisen tuen käyttäminen muun muassa EU:n investointivajeen korjaamiseen. Talousvaliokunta on ottanut aiemmin kantaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ensimmäiseen luonnokseen 12.6.2026 päivätyssä lausunnossaan TaVL 22/2026 vp Ennakkoilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien tukien kynnysarvojen korottaminen Komissio ehdottaa uudessa luonnoksessaan aiempaa korkeampia rahamääräisiä kynnysarvoja, joita pienemmät tuet voidaan ottaa jäsenmaissa käyttöön ilman komissiolle tehtävää ennakkoilmoitusta, jos ne muutoin täyttävät ryhmäpoikkeusasetuksessa asetut vaatimukset. Ehdotusta perustellaan viime vuosina kiihtyneellä inflaatiolla sekä tulevan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamiskauden aikana odotettavissa olevalla inflaatiokehityksellä. Komission arvion mukaan kynnysarvojen päivittäminen ehdotetulla tavalla säilyttää tältä osin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen reaalisesti muuttumattomana koko asetuksen voimassaoloajan. Talousvaliokunta toteaa, että kynnysarvojen korottaminen komission ehdotuksen mukaisesti merkitsee käytännössä sitä, että ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla voitaisiin myöntää huomattavasti suurempia valtiontukia nykyiseen sääntelyyn ja komission helmikuussa 2026 julkaisemaan luonnokseen verrattuna. Esimerkiksi kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysinvestointeihin myönnettävän tuen osalta ilmoituskynnys on kolme kertaa nykyistä korkeampi. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja useissa asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan kynnysarvojen korottamisen ei tule perustua yksinomaan arvioon odotettavissa olevasta inflaatiokehityksestä, vaan myös riittävään näyttöön siitä, että riski kilpailun ja sisämarkkinoiden toiminnan vääristymisestä on vähäinen. Talousvaliokunta toteaa vielä, että kynnysarvojen merkittävä korottaminen sopii huonosti yhteen komission ehdotuksen kanssa, jonka mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettyjen tukien kilpailuvaikutusten jälkikäteistä seurantaa kevennetään. Tämä heikentää olennaisesti mahdollisuutta seurata rahamääräisesti suurten valtiontukien vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimintaan. Tuki innovatiivisille startup-yrityksille Helmikuussa 2026 julkaistun ensimmäisen ryhmäpoikkeusasetusluonnoksen mukaan TKI-tukia voitaisiin myöntää listaamattomalle alle kymmenen vuotta vanhalle innovatiiviselle yritykselle, vaikka yritys katsottaisiin EU:n valtiontukisäännöissä tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi sillä perusteella, että sen oma pääoma on vähentynyt enemmän kuin vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä sallii. Uudessa luonnoksessa komissio ehdottaa, että kymmenen vuoden sijasta säännöstä sovellettaisiin enintään viisi vuotta vanhoihin innovatiivisiin yrityksiin. Talousvaliokunta viittaa 12.6.2026 päivättyyn lausuntoonsa ja toteaa, että sääntely tulisi ulottaa aiemmassa luonnoksessa ehdotetun mukaisesti alle kymmenen vuotta vanhoihin innovatiivisiin startup-yrityksiin, koska näin voidaan aidosti edistää säännöksen tavoitetta edistää innovatiivisten startup-yritysten kasvua. Valiokunta toteaa, että näiden yritysten toiminnan luonteen vuoksi oma pääoma tyypillisesti vähenee ensimmäisinä vuosina huomattavasti, vaikka yritys ei tosiasiallisesti ole taloudellisissa vaikeuksissa eikä sen maksukyky ole uhattuna. Innovatiivisten startup-yritysten toimintaan liittyy paljon potentiaalia, ja muista EU-sääntelyn perusteella vaikeuksissa oleviksi yrityksiksi katsottavista yrityksistä poiketen, niiden aiheuttama riski kilpailun vääristymiselle on vähäinen. Energia- ja ympäristötukia koskevia huomioita Laajennetun päästökaupan kustannusten kompensaatio rakennus-, tieliikenne- ja lisäsektoreille. Heinäkuussa 2026 julkaistun toisen ryhmäpoikkeusasetusluonnoksen mukaan jäsenvaltio voisi myöntää tukea yrityksille ETS2- järjestelmästä (EU:n päästökauppajärjestelmän laajennus, joka kattaa rakennusten, tieliikenteen ja eräiden muiden alojen polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt) aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi ilman komissiolle tehtävää ennakkoilmoitusta. Ehdotuksen tarkoituksena on suojata toimintoja sellaisilla aloilla, joihin kohdistuu ETS2-järjestelmästä sellaisia lisäkustannuksia, joita ei voida siirtää hintoihin ilman toiminnan sijoittumisen tai kilpailukyvyn vaarantumista. Talousvaliokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin ehdotukseen varauksellisesti, koska sen vaikutuksia kilpailun toimivuuteen ei ole riittävällä tavalla selvitetty. Valiokunta toteaa, että ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin tulisi sisällyttää vain sellaisia tukia, joiden haitalliset vaikutukset kilpailuun voidaan osoittaa vähäisiksi. Jos sääntely sisällytetään ryhmäpoikkeusasetukseen, jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota tuen kohdistumiseen ja huolehtia siitä, ettei tuki ole ylikompensoiva. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tukea voidaan myöntää vain niissä jäsenvaltioissa, joissa päästökauppaa laajentava ETS2 on pantu täytäntöön. Energiaverotuki. Ryhmäpoikkeusasetusluonnoksessa ei edellytetä energiaverodirektiivin vähimmäisverotasojen noudattamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäpoikkeusasetus sallii energiaverotukien myöntämisen ja jopa nollaverotuksen myös vaikeuksissa oleville yrityksille. Talousvaliokunta viittaa 12.6.2026 päivättyyn lausuntoonsa TaVL 22/2026 vp Valtiontukien kumulaatiosäännöt ja EU:n puolustusrahaston tukemat hankkeet Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia valtiontukien kumulaatiosääntöjä on noudatettava EU-rahoitusta ja valtiontukea yhdistettäessä. Ehdotuksessa todetaan, että jos unionin rahoitus, joka ei itsessään muodosta valtiontukea, yhdistettäisiin ehdotuksen mukaiseen valtiontukeen, ilmoituskynnysten sekä tuen enimmäisintensiteettien tai enimmäismäärien noudattamista arvioitaessa otettaisiin huomioon ainoastaan valtiontuen määrä. Samaan tukikelpoiseen kustannukseen kohdistuvan julkisen rahoituksen kokonaismäärä, mukaan lukien valtiontueksi katsomaton unionin rahoitus ja valtiontuki, ei kuitenkaan saisi ylittää unionin oikeuden sovellettavissa säännöksissä, kuten täytäntöönpanosäädöksissä, työohjelmissa tai ehdotuspyynnöissä vahvistettua korkeinta sallittua rahoitusosuutta. Edellä olevasta poiketen Euroopan puolustusrahaston tukemissa hankkeissa julkisen rahoituksen kokonaismäärä voisi kattaa enintään hankkeen kaikki tukikelpoiset kustannukset riippumatta kyseiseen rahastoon sovellettavasta enimmäisrahoitusosuudesta, edellyttäen että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia ilmoituskynnyksiä sekä tuen enimmäisintensiteettejä tai enimmäismääriä noudatetaan. Lopuksi Viime vuosien kriisit, vallitseva geopoliittinen tilanne ja EU:n pyrkimys kilpailla tasaveroisesti erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa globaaleilla markkinoilla ovat vahvistaneet teollisuuspoliittista painotusta EU:n valtiontukipolitiikassa. Nyt käsiteltävänä oleva luonnos yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi jatkaa tätä kehitystä, koska se mahdollistaa aiempaa suuremmat ja enemmän kilpailua vääristävät valtiontuet yrityksille. Suomen kaltaisten pienten jäsenmaiden kannalta suuntaus on haitallinen, koska selvästi aiempaa sallivampi EU:n valtiontukisääntely heikentää Suomen kilpailuetua esimerkiksi puhtaaseen energiaan perustuvien ratkaisujen osalta suhteessa mittavia valtiontukia myöntäviin jäsenmaihin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että EU:n valtiontukipolitiikka turvaa jäsenmaille jatkossakin tasapuoliset kilpailuedellytykset sisämarkkinoilla ja ehkäisee jäsenmaiden välistä tukikilpailua. VALIOKUNNAN LAUSUNTO Talousvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. Helsingissä 13.10.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Vilhelm Junnila ps varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä kok jäsen Kaisa Garedew ps jäsen Lotta Hamari sd jäsen Riitta Kaarisalo sd jäsen Hilkka Kemppi kesk jäsen Timo Mehtälä kesk jäsen Mikko Ollikainen r jäsen Merja Rasinkangas ps jäsen Oras Tynkkynen vihr jäsen Heikki Vestman kok jäsen Johannes Yrttiaho vas Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Johanna Rihto-Kekkonen