Etusivu · Valmistellut asiat · PTK 83/2026/2.4 vp
Torstai 17.9.2026 klo 16.07
PTK 83/2026/2.4 vp · Pöytäkirjan artikla
Tiedot
| Tunnus | PTK 83/2026/2.4 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Pöytäkirjan artikla |
| Kuvaus | Yksittäinen kohta (artikla) täysistunnon pöytäkirjassa. |
| Päivämäärä | 17.9.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Karoliina Partanen | esittelijä | Sosiaaliturvaministeri |
| Matias Marttinen | esittelijä | Työministeri |
| Henrik Wickström | mainittu | — |
| Saku Nikkanen | mainittu | — |
Valiokunnat
Täysistunto
Teksti
Pöytäkirjan asiakohta PTK 83 2026 vp Täysistunto Torstai 17.9.2026 klo 16.07 2.4 Suullinen kysymys työhyvinvoinnista (Henrik Wickström r) Suullinen kysymys SKT 130/2026 vp Suullinen kyselytunti Puhemies Jussi Halla-aho Edustaja, ledamot Wickström, varsågod. Keskustelu 16.43 Henrik Wickström r Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämän kyselytunnin aikana on keskusteltu työelämäkysymyksistä mutta myöskin aikuiskoulutuksesta, ja itse ajattelen, että tähän sopii tärkeäksi teemaksi myöskin työhyvinvointi. Enligt en färsk utredning är arbetsrelaterad stress och depression näst vanligast i Finland av alla europeiska länder. Det här är mycket oroväckande. Stress, oro och ångest påverkar både sömnen och koncentrationsförmågan. Vi vet att psykisk ohälsa redan är en av de största orsakerna till sjukfrånvaro. Det är viktigt att vi tar tag i problemet, och redan i somras föreslog vi från den svenska riksdagsgruppen att det behövs bindande regler för att motverka psykosocial belastning inom arbetslivet. Arvoisa puhemies! Suomalaiset kokevat työssään toiseksi eniten työhön liittyvää stressiä ja masennusta koko Euroopassa. Meidän nykyinen sääntely on soviteltu pitkälti perinteiseen teollisuustyöhön ja fyysisten vammojen ehkäisemiseen. Kyllä se on selvää, että näin me emme voi jatkaa. Tulevaisuudessa työhön liittyvä psykososiaalinen kuormitus pitää huomioida paremmin myöskin säädöstasolla. Arvoisa ministeri Partanen, mihin suuntaan näette, että työelämää tulee kehittää, jotta ihmiset jaksaisivat paremmin töissä ja voisivat siellä hyvin? Puhemies Jussi Halla-aho Kiitoksia. — Sosiaaliturvaministeri Partanen, olkaa hyvä. 16.45 Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Edustaja esitti erittäin tärkeän kysymyksen. Työntekijöiden työhyvinvointi on keskeinen osa Suomen tuottavuudenkin nostamista. Täytyy esittää kiitos edelliselle hallitukselle siitä, että he perustivat ja käynnistivät tämmöisen Työelämän mielenterveysohjelman. Olemme nyt jatkaneet sitä ohjelman täytäntöönpanoa ja toimeenpanoa, ja sen avulla on luotu työpaikoille erilaisia työkaluja, erilaisia materiaaleja, ja ollaan tehty semmoinen kokonaisuus työpaikoille, että he voivat ottaa näitä hyviä käytäntöjä käyttöön. Olemme tavoittaneet todella useita työpaikkoja ympäri Suomen, ja olemme saaneet tästä hyvää palautetta. Tässä näkyy nimenomaan se, että me tarvitsemme tämmöistä jatkuvaa, pitkäaikaista työskentelyä näiden mielenterveyshaasteiden ympärillä. Ei ole työntekijöiden kannalta paras mahdollinen se, että järjestämme erilaisia kampanjoita, vaan tarvitsemme tämmöistä pitkäaikaista tekemistä yhdessä. Nämä käytännöt, mitä olemme nyt luoneet, ja materiaalit, mitä olemme luoneet, ovat kaikille työpaikoille ilmaisia, ja ne ovat kaikkien käytettävissä. Uskon ja toivon, että myös seuraava hallitus tulee jatkamaan tätä tärkeää työtä. Puhemies Jussi Halla-aho Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nikkanen, olkaa hyvä. 16.46 Saku Nikkanen sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Tässä kun hallituksen vastauksia kuuntelee tähän aikuiskoulutustukeen liittyen, niin kyllä siinä hieman kieltämättä kalskahtelee sellainen vähättelevä ilmaisutapa ja tavallaan se ymmärryksen puute ihan tavallisen suomalaisen duunarin arjesta ja siitä, että hän haluaa kehittyä ja kehittää omaa osaamistaan ja ymmärtää hyvin, miten tämä tuleva kasvu, tekoälyn kehitys, kaikki tämä kehityskulku, mitä meillä tässä työelämän murroksessa tällä hetkellä tapahtuu, vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja oppimista. Tämä aikuiskoulutustuki on ollut se tapa turvata sitä omaa toimeentuloa siinä opiskelun aikana ja turvata sitä perheen pärjäämistä, ehkä selvitä niistä asuntolainoista sillä hetkellä, kun se opiskelu on ollut ikään kuin kaikista kriittisimmässä vaiheessa. Edelleen minä haluaisin vastauksen heille, tavallisille suomalaisille duunareille: Mitä teillä on tarjota tällaiseen tilanteeseen, kun tavallinen työntekijä haluaa kouluttautua ja ikään kuin vastata niihin haasteisiin, mitä tulevaisuus on tässä tuomassa? Mitä te olette tuomassa [Puhemies koputtaa] aikuiskoulutuksen tilalle? Puhemies Jussi Halla-aho Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä. 16.47 Työministeri Matias Marttinen (vastauspuheenvuoro) Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Nikkaselle voin vielä kerrata, mitä tässä nyt on tänään käyty läpi kaikkinensa. Elikkä meillä on jo tällä hetkellä... Teidän kotikaupungissa Salossa minulla oli muuten tässä joitakin viikkoja sitten ilo ja kunnia vierailla teidän paikallisessa ammattioppilaitoksessa. Ja myös teillä päin olen saanut yrittäjien kanssa jutella ja vähän kuulla heidän terveisiään siitä, miten niitä osaajia saadaan löydettyä teidän seudulle. Meillä on nimenomaan, kun puhutaan käytännön työtä tekevistä ammattilaisista, jo tällä hetkellä erittäin toimivat koulutuspolut, ja tiedän, että niitä on myös Varsinais-Suomen työllisyysalueella kaikkinensa käytetty. Sen koulutustarpeen pitää perustua siihen, että työmarkkinoilla on kysyntää sille osaamiselle, eikö näin? Näissä tilanteissa meillä on käytössä lukuisia eri väyliä, työvoimakoulutus, ja oppisopimus on myös erittäin hyvä. Toivoisin näkeväni, että suomalaisissa yrityksissä oppisopimuksen kautta voitaisiin kouluttaa vielä paljon laajemminkin suomalaisia, mentäisiin tähän eurooppalaisempaan malliin kaikkinensa. Mutta selvää on se, [Puhemies koputtaa] että tätä työtä täytyy entisestään tästä jatkaa. Kysymyksen käsittely päättyi.