Etusivu · Valmistellut asiat · UaVM 7/2026 vp
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta
UaVM 7/2026 vp · Valiokunnan mietintö
Tiedot
| Tunnus | UaVM 7/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan mietintö |
| Kuvaus | Valiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi. |
| Päivämäärä | 10.6.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
ulkopolitiikkaturvallisuuspolitiikkasodatsotilasliitotVenäjän hyökkäys Ukrainaan 2022varautuminenvarustautuminenkansainvälinen oikeusriskienhallintakansainvälinen yhteistyöYhdysvallat (USA)IranUkrainaNatoEuroopan unioniYhdistyneet kansakunnat
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Petteri Orpo | esittelijä | pääministeri |
| Elina Valtonen | esittelijä | ulkoministeri |
| Antti Häkkänen | esittelijä | puolustusministeri |
| Johannes Koskinen | allekirjoittaja | ed. |
| Ville Skinnari | allekirjoittaja | ed. |
| Tytti Tuppurainen | allekirjoittaja | ed. |
| Antti Lindtman | allekirjoittaja | ed. |
| Veronika Honkasalo | allekirjoittaja | ed. |
| Inka Hopsu | allekirjoittaja | ed. |
| Minna Kivimäki | mainittu | EU-asioiden valtiosihteeri |
| Elisa Tarkiainen | mainittu | EU-asioiden erityisavustaja |
| Marja Koskela | mainittu | diplomaattiavustaja |
| Matilda af Hällström | mainittu | erityisavustaja |
| Outi Holopainen | mainittu | alivaltiosihteeri |
| Petri Hakkarainen | mainittu | osastopäällikkö |
| Tuomas Tapio | mainittu | osastopäällikkö |
| Piritta Asunmaa | mainittu | suurlähettiläs |
| Jori Arvonen | mainittu | edustuston päällikkö, suurlähettiläs |
| Elina Kalkku | mainittu | suurlähettiläs, pysyvä edustaja |
| Kalle Kankaanpää | mainittu | arktinen suurlähettiläs |
| Marja Liivala | mainittu | suurlähettiläs |
| Antti Helanterä | mainittu | strategiajohtaja |
| Dani Niskanen | mainittu | erityisavustaja |
| Hanna Nyholm | mainittu | lainsäädäntöjohtaja |
| Tiina Raijas | mainittu | neuvotteleva virkamies |
| Hiski Haukkala | mainittu | johtaja |
| Mikael Mattlin | mainittu | tutkimusprofessori |
| Sinikukka Saari | mainittu | johtava tutkija |
| Maria Lindén | mainittu | tutkija |
| Matti Pesu | mainittu | vanhempi tutkija |
| Teija Tiilikainen | mainittu | johtaja |
| Janne Jaakkola | mainittu | Puolustusvoimain komentaja, kenraali |
| Mikko Hautala | mainittu | geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja |
| Timo Vuori | mainittu | johtaja |
| Iikka Korhonen | mainittu | tutkimuspäällikkö |
| Juhana Aunesluoma | mainittu | professori |
| Tuomas Forsberg | mainittu | professori |
| Benita Heiskanen | mainittu | professori |
| Katri Pynnöniemi | mainittu | professori |
| Markku Ruotsila | mainittu | dosentti |
| Oscar Winberg | mainittu | tutkijatohtori |
| Anna Kronlund | mainittu | YTT, valtio-opin dosentti |
| Rani-Henrik Andersson | mainittu | vanhempi yliopistonlehtori |
| Mikko Porvali | mainittu | tutkija, kirjailija |
| Kari Liuhto | mainittu | professori |
| Henri Vanhanen | mainittu | tietokirjailija |
| Johannes Koskinen | mainittu | — |
| Sofia Vikman | mainittu | — |
| Eva Biaudet | mainittu | — |
| Veronika Honkasalo | mainittu | — |
| Inka Hopsu | mainittu | — |
| Antti Kaikkonen | mainittu | — |
| Anne Kalmari | mainittu | — |
| Pia Kauma | mainittu | — |
| Jarmo Lindberg | mainittu | — |
| Antti Lindtman | mainittu | — |
| Jenna Simula | mainittu | — |
| Ville Skinnari | mainittu | — |
| Tytti Tuppurainen | mainittu | — |
| Ville Vähämäki | mainittu | — |
| Sanna Antikainen | mainittu | — |
| Vilhelm Junnila | mainittu | — |
| Sari Sarkomaa | mainittu | — |
| Jonna Savola | mainittu | — |
Valiokunnat
Elinkeinoelämän keskusliitto ryEuroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusNokia OyjPuolustusvoimatSuomalaiset kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs Fingo rySuomen PankkiSuomen Punainen RistiSuomen YK-liittoTurun yliopistoUlkoasiainvaliokuntaUlkopoliittinen instituuttiWWF Suomipuolustusministeriöpuolustusvaliokuntaulkoasiainvaliokuntaulkoministeriövaltioneuvoston kanslia
Käsittely täysistunnossa
Liittyvät äänestykset:
Puheenvuorot täysistunnossa
Puhujat asian käsittelyn yhteydessä (30 ensimmäistä, vanhimmasta alkaen).
- 17.6.2026 — Johanna Ojala-Niemelä (sd)
- 17.6.2026 — Johannes Koskinen (sd)
- 17.6.2026 — Elina Valtonen (kok)
- 17.6.2026 — Sofia Vikman (kok)
- 17.6.2026 — Sanna Antikainen (ps)
- 17.6.2026 — Kimmo Kiljunen (sd)
- 17.6.2026 — Hanna Räsänen (kesk)
- 17.6.2026 — Inka Hopsu (vihr)
- 17.6.2026 — Veronika Honkasalo (vas)
- 17.6.2026 — Pia Kauma (kok)
- 17.6.2026 — Veijo Niemi (ps)
- 17.6.2026 — Paula Werning (sd)
- 17.6.2026 — Hannu Hoskonen (kesk)
- 17.6.2026 — Johannes Yrttiaho (vas)
- 17.6.2026 — Veronika Honkasalo (vas)
- 17.6.2026 — Juha Hänninen (kok)
- 17.6.2026 — Ben Zyskowicz (kok)
- 17.6.2026 — Jessi Jokelainen (vas)
- 17.6.2026 — Inka Hopsu (vihr)
- 17.6.2026 — Saara Hyrkkö (vihr)
- 17.6.2026 — Johannes Yrttiaho (vas)
- 17.6.2026 — Paula Werning (sd)
- 17.6.2026 — Lauri Lyly (sd)
- 17.6.2026 — Mikko Savola (kesk)
- 17.6.2026 — Ville Skinnari (sd)
- 17.6.2026 — Johanna Ojala-Niemelä (sd)
- 17.6.2026 — Ben Zyskowicz (kok)
- 17.6.2026 — Ville Skinnari (sd)
- 17.6.2026 — Johanna Ojala-Niemelä (sd)
- 17.6.2026 — Ville Skinnari (sd)
Teksti
Valiokunnan mietintö UaVM 7 2026 vp VNS 2/2026 vp Ulkoasiainvaliokunta Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta JOHDANTO Vireilletulo Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta ( VNS 2/2026 vp Lausunto Asiasta on annettu seuraava lausunto: puolustusvaliokunta PuVL 10/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston kanslia EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki valtioneuvoston kanslia EU-asioiden erityisavustaja Elisa Tarkiainen valtioneuvoston kanslia diplomaattiavustaja Marja Koskela valtioneuvoston kanslia ulkoministeri Elina Valtonen ulkoministeriö erityisavustaja Matilda af Hällström ulkoministeriö alivaltiosihteeri Outi Holopainen ulkoministeriö osastopäällikkö Petri Hakkarainen ulkoministeriö osastopäällikkö Tuomas Tapio ulkoministeriö suurlähettiläs Piritta Asunmaa ulkoministeriö edustuston päällikkö, suurlähettiläs Jori Arvonen ulkoministeriö suurlähettiläs, pysyvä edustaja Elina Kalkku ulkoministeriö arktinen suurlähettiläs Kalle Kankaanpää ulkoministeriö suurlähettiläs Marja Liivala ulkoministeriö strategiajohtaja Antti Helanterä ulkoministeriö puolustusministeri Antti Häkkänen puolustusministeriö erityisavustaja Dani Niskanen puolustusministeriö lainsäädäntöjohtaja Hanna Nyholm puolustusministeriö neuvotteleva virkamies Tiina Raijas puolustusministeriö johtaja Hiski Haukkala Ulkopoliittinen instituutti tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittinen instituutti johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittinen instituutti tutkija Maria Lindén Ulkopoliittinen instituutti vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittinen instituutti johtaja Teija Tiilikainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola Puolustusvoimat geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Mikko Hautala Nokia Oyj johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitto ry tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankki professori Juhana Aunesluoma professori Tuomas Forsberg professori Benita Heiskanen professori Katri Pynnöniemi dosentti Markku Ruotsila tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopisto YTT, valtio-opin dosentti Anna Kronlund vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson tutkija, kirjailija Mikko Porvali Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Suomalaiset kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs Fingo ry Suomen Punainen Risti Suomen YK-liitto WWF Suomi professori Kari Liuhto tietokirjailija Henri Vanhanen VALIOKUNNAN PERUSTELUT Aluksi (1) VNS 2/2026 vp VNS 3/2024 vp (2) PuVL 10/2026 vp (3) (4) (5) Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö (6) (7) Venäjä (8) (9) (10) (11) (12) (13) Ukraina (14) (15) (16) (17) PuVL 10/2026 vp (18) Transatlanttinen suhde (19) (20) (21) (22) Kiina (23) (24) Lähi-idän tilanteen vaikutus (25) (26) (27) Nato (28) PuVL 10/2026 vp (29) (30) (31) (32) HE 72/2026 vp UaVL 4/2026 vp (33) PuVL 10/2026 vp Asevalvonta, kriisinhallinta (34) (35) (36) Euroopan unioni (37) (38) UaVL 1/2024 vp UaVL 4/2021 vp (39) (40) PuVL 10/2026 vp Arktinen alue (41) PuVL 10/2026 vp (42) (43) (44) (45) Pohjoismainen yhteistyö, muu alueellinen yhteistyö (46) (47) (48) (49) (50) (51) (52) Teknologia, kriittiset riippuvuudet ja kriisinkestävyys (53) (54) (55) (56) PuVL 10/2026 vp (57) (58) Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä (59) (60) (61) (62) (63) (64) Lopuksi (65) VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon VNS 2/2026 vp johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus Eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta. Helsingissä 10.6.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Johannes Koskinen sd varapuheenjohtaja Sofia Vikman kok jäsen Eva Biaudet r jäsen Veronika Honkasalo vas jäsen Inka Hopsu vihr jäsen Antti Kaikkonen kesk jäsen Anne Kalmari kesk jäsen Pia Kauma kok jäsen Jarmo Lindberg kok jäsen Antti Lindtman sd jäsen Jenna Simula ps jäsen Ville Skinnari sd jäsen Tytti Tuppurainen sd jäsen Ville Vähämäki ps varajäsen Sanna Antikainen ps varajäsen Vilhelm Junnila ps varajäsen Sari Sarkomaa kok Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Jonna Savola Vastalause 1 Perustelut Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta täydentää aiempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa vuodelta 2024. Ajankohtais-selonteko käsittelee rajattuja aiheita, joita ovat muutokset Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sodan lopettamiseen liittyvät rauhanponnistelut, tilanne Lähi-idässä Yhdysvaltojen ja Israelin hyökättyä Iraniin sekä arktisen alueen merkityksen kasvu kansainvälisessä politiikassa. Selonteko sisältää myös kirjauksen, että "Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana". Selonteko kytkeytyy siten eduskunnassa samaan aikaan käsiteltävään hallituksen esitykseen (HE 72/2026 vp) ydinenergialain ja rikoslain muuttamisesta niin, että jatkossa ydinräjähteen tuominen Suomeen taikka sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi mahdollista, jos teko perustuu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Ulkoasiainvaliokunta on kuullut asiantuntijoita hallituksen esityksestä ja antanut lausunnon puolustus-valiokunnalle. Sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät ulkoasianvaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen ( UaVL 4/2026 vp HE 72/2026 vp Voimassa olevaa lainsäädäntöä ei ole syytä muuttaa, koska nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa Suo-melle täysimääräisen mukanaolon Naton ydinpelotteessa ja ydinasesuunnittelussa. Suomi kuuluu jo tällä hetkellä Naton ydinpelotteen suojaan. Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Eurooppaan osana Naton ydinpelotetta. Myös Naton jäsenmaat, joiden alueelle ei ole sijoitettu ydinaseita, kuuluvat niin kutsutun ydinsateenvarjon piiriin. Ydinaseet suojaavat tarvittaessa Suomea riippumatta näiden sijainnista. Suomen liittyessä Natoon ei myöskään silloin tullut esille, että Suomen ydinenergialaki olisi ollut este Suomen kuulumiselle ydinpelotteen suojaan taikka Suomen osallistumiselle ydinasepelotteen suunnitteluun. Myöskään ei ole tiedossa, että Natoon liittymisen jälkeen turvallisuusympäristössä olisi tapah-tunut muutoksia, jotka vaatisivat arvioimaan uudelleen voimassa olevaa lainsäädäntöä ydinaseisiin liittyen. Ydinaseiden ihmiskunnalle aiheuttamaa riskiä tulee kaikin keinoin heikentää. Riippuvuutta ydinaseista tulee vähentää, ei lisätä. Kuten eriävässä mielipiteessä ( UaVL 4/2026 vp HE 72/2026 vp Lisäksi ulkoasiainvaliokunnalle toimitetussa puolustusvaliokunnan lausuntoon jätetyssä eriävässä mielipiteessä ( PuVL 10/2026 vp VNS 2/2026 vp Suomessa on perinteisesti vaalittu parlamentaarista konsensusta merkittävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Tämä sivuteetiin täysin hallituksen valmistellessa huomattavaa muutosta Suomen ydinasepolitiikkaan ja voimassa olevaan lainsääsäädäntöön ilman, että asiaa olisi käsitelty etukäteen parlamentaarisesti, kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. On Suomen etu, että keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä vallitsee yhteisymmärrys ja sen vuoksi on tärkeää, että parlamentaarista toimintatapaa kunnioitetaan jatkossa. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon VNS 2/2026 vp johdosta Vastalauseen kannanottoehdotus Eduskunta edellyttää, että ydinenergialaissa on myös jatkossa kirjattuna kielto ydinräjähteiden maahantuonnista sekä valmistamisesta, hallussapidosta ja räjäyttämisestä Suomessa. Helsingissä 10.06.2026 ed. Johannes Koskinen sd. ed. Ville Skinnari sd. ed. Tytti Tuppurainen sd. ed. Antti Lindtman sd. Vastalause 2 Perustelut Ajankohtaisselonteon tarkoituksena on ollut täydentää vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, sillä selonteon valmistumisen jälkeen maailmanpoliittisessa tilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Näitä ovat selonteon mukaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutokset, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jatkumiseen liittyvät sotilaalliset ja poliittiset kehityskulut, sekä Lähi-idän sotilaallisesti kärjistynyt tilanne etenkin Yhdysvaltojen ja Israelin hyökättyä Iraniin. Lisäksi muutoksena pidetään arktisen turvallisuuden nousua aiemmin vahvemmin kansainvälisen politiikan asialistalle. Ongelmana on se, että siinä missä Venäjästä puhutaan aivan oikein hyvin suorasukaisesti, ei esimerkiksi Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtuneesta rajusta muutoksesta puhuta suoraan: muutos Yhdysvaltojen politiikassa todetaan ja että se asettaa liittolaiset ja kumppanit uuteen tilanteeseen. Sanotaan, että transatlanttisessa toimintaympäristössä korostuvat nyt ennakoimattomuus, nopeat muutokset ja koventunut retoriikka. Mutta selonteko päätyy kuitenkin ennen kaikkea vakuuttelemaan, miten Suomen ja Yhdysvaltojen välit ovat läheisemmät kuin koskaan ja miten hyödyllinen Suomi Yhdysvalloille pyrkii olemaan. Tavoitteena on jatkossakin sitouttaa Yhdysvallat Euroopan turvallisuuteen. Sama kritiikitön henki toistuu valiokunnan mietinnössä. Selonteossa eikä sitä koskevassa valiokunnan mietinnössä todeta ääneen eikä analysoida niitä tosiasioita, joita luemme päivittäin lehdistä ja joita myös valiokunnan laajassa Yhdysvaltoja koskevassa tutkijakuulemisessa nostettiin esille. Nyt nämä tutkijoiden kriittiset huomiot on ohitettu lähes kokonaan. Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpolitiikka on Donald Trumpin johdolla muuttunut monella tapaa ennalta-arvaamattomammaksi ja epäluotettavaksi ja sillä on väistämättä vaikutuksia myös Euroopan turvallisuuteen, Ukrainan tilanteeseen ja Naton toimintaan, kuten olemme jo nähneet. Nämä paradigmaattiset erot todetaan lisäksi suoraan ja avoimesti Trumpin hallinnon ulkopolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa (mm. Turvallisuusstrategia 2025, Puolustusstrategia 2026). Näiden asiakirjojen mukaan Yhdysvallat ei muun muassa koe jakavansa samoja arvoja eurooppalaisten liittolaisten kanssa eikä tunne näitä kohtaan solidaarisuutta. Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa tämän todetaan olevan dramaattinen muutos Yhdysvaltojen politiikassa. Trump on myös toistuvasti uhannut vetää Yhdysvallat pois Natosta: Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ei siis ole enää itsestäänselvyys. Trump on myös esimerkiksi viivästyttänyt kongressin määräämiä tukitoimia Ukrainalle, ilmoittanut asetoimituksien viivästyvän Pohjois-Eurooppaan Iranin sodan takia ja ilmoittanut vetävänsä joukkojaan pois Saksasta. Yhdysvallat myös äänesti esimerkiksi YK:ssa Venäjän, Pohjois-Korean ja Valko-Venäjän kanssa samassa rintamassa YK:n Ukraina-päätöslauselmaa vastaan. Selonteon Iran-osiossa puhutaan Yhdysvaltojen ja Israelin "iskuista", vaikka koko maailma tietää, että maat hyökkäsivät Iraniin konsultoimatta tai edes informoimatta liittolaisiaan ja osoittivat samalla täyttä piittaamattomuutta kansainvälisestä oikeudesta. Siitä, että Israel hyökkäsi myös Libanoniin, jossa yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseuduiltaan Israelin hyökkäysten vuoksi, ei sanota selonteossa eikä valiokunnan mietinnössä yhtään mitään. Israelin sotatoimissa Libanoniin on kuollut tuhansia ihmisiä. Gazan kansanmurhaa tai Länsirannan tilannetta ei myöskään edes mainita selonteossa ja valiokunnan mietinnössä vain ohimennen, vaikka tilanne vain pahenee koko ajan. Iranin sodan alettua Israel on iskenyt Gazaan lähes päivittäin, lääketieteelliset evakuoinnit alueelta ovat seisahtuneet, eikä Trumpin suunnitelman mukainen Israelin joukkojen vetäytyminen Gazasta ole edennyt mihinkään. Länsirannalla siirtokuntaväkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Israelin apartheid-politiikka syvenee, mistä esimerkkinä on järkyttävä uusi laki, joka mahdollistaa kuolemanrangaistuksen langettamisen yksinomaan palestiinalaisille.Grönlanti mainitaan selonteossa kerran ja silloinkin ohimennen sivulauseessa, vaikka selonteko tuo esiin arktisen turvallisuuden painoarvon kasvua. On käsittämätöntä, että selonteko ei ota vahvemmin kantaa Tanskan ja grönlantilaisten puolesta. Selonteossa todetaan, että Pohjoismaat ovat aiempaakin selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita, mutta ei tuoda esiin miten vakavia ovat uhkaukset, joita Trump on omalle liittolaiselleen esittänyt. Arktisen alueen turvallisuuden käsittely ilman mainintaa alkuperäiskansojen asemasta ja oikeuksista on myös mietinnön osalta vakava puute. Selonteossa puhutaan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeydestä, sen puolustamisesta ja vahvistamisesta. Valitettavasti käytännössä Suomi ei kuitenkaan johdonmukaisesti tätä linjaa noudata. Esimerkiksi Suomen irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta toimii kansainvälisten sääntöjen ja sopimusten vahvistamista vastaan. Mikäli ydinaserajoitteet puretaan, kuten hallitus on esittänyt, heikentää myös tämä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Myös Suomen haluttomuus tuomita niin Yhdysvaltojen kuin Israelin kansainvälisen oikeuden vastaisia iskuja, murentavat sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuutta ja Suomen ulkopoliittisen linjan johdonmukaisuutta. Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee aina olla ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolella. Kaksoisstandardeista on luovuttava Suomen ulkopolitiikassa. Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden vaan aina ja johdonmukaisesti. Suomen pitää pystyä tuomitsemaan niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen ja Israelin ja kaikkien muidenkin maiden kansainvälisen oikeuden vastainen toiminta. Hallituksen strategiana on tahallaan hämärtää sitä, onko Suomessa ydinaseita vai ei. Tämä strategia ei lisää Suomen turvallisuutta, sillä asiantuntijalausuntojenkin mukaan ydinaseiden tuomisen salliminen tarkoittaisi Suomen kohteiden päätymistä Venäjän puolelta iskettävien kohteiden joukkoon. Lisäksi se tarkoittaa myös väärintulkintojen ja siten vahingossa alkavan ydinsodan todennäköisyyden riskin kasvamista, riippumatta siitä onko ydinaseita Suomen alueella vai ei. Vasemmistoliitolle ei riitä tämän selonteon kirjaus siitä, että "Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana", sillä kirjaus ei estä tuomasta Suomeen ydinaseita ainakin väliaikaisesti rauhan aikana, koska hallitus aikoo purkaa kaikki ydinaserajoitukset laista. Ydinaserajoitusten purkaminen ei lisää suomalaisten turvallisuutta, vaan heikentää sitä. Ydinaseuhka ei ole kadonnut maailmasta minnekään. Päinvastoin uudet maat pyrkivät saamaan itselleen ydinaseen ja suurvallat modernisoivat omiaan. Ydinaseriisunta on siis tärkeämpää kuin ehkä koskaan ja Suomen on oltava siinä aktiivinen. Vasemmistoliitolle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeä prioriteetti. Suomi on pitänyt huolta omasta puolustuksestaan ja niin meidän on tehtävä jatkossakin. On selvää, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen ja Euroopan on panostettava puolustukseen ja korjattava vallitsevia puutteita. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan sitoudu Naton Haagin huippukokouksessa asettamaan puolustusmenositoumukseen ja on tuonut tämän kannan esiin myös puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. Prosentteihin lukkiutumisen sijaan oleellisempaa on se, miten rahat käytetään, mihin meillä on varaa ja mikä on kulloistenkin panostusten yhteiskunnallinen vaikutus. Puolustusinvestointien on toisin sanoen aina oltava tarvepohjaisia. Lopuksi on syytä korostaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kiinteä kokonaisuus, johon vaikuttavat oleellisesti myös Suomen asema ja panostus globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen. Nyt esimerkiksi kehityspolitiikka ja siinä tapahtunut iso paradigmaattinen muutos kohti viennin edistämistä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen sijaan samanaikaisesti valtavien rahoitusleikkausten kanssa heikentää myös Suomen ulkopoliittista asemaa ja liikkumatilaa. Lisäksi siihen nähden, kuinka merkittävän uhan ilmaston kuumeminen ja luontokato muodostavat myös globaalien konfliktien näkökulmasta, on hätkähdyttävää, kuinka pienen painoarvon asia on saanut sekä varsinaisessa selonteon päivityksessä että sitä koskevassa mietinnössä. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotan että selonteon johdosta hyväksytään seuraava kannanotto. Vastalauseen kannanottoehdotus 1. Eduskunta edellyttää, että Suomi huomioi ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan sen rajun muutoksen, joka Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on Donald Trumpin johdolla tapahtunut ja joka myös vaikuttaa Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanteeseen ja Naton toimintaan 2. Eduskunta edellyttää, että Suomen on jatkossakin toimittava aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Suomen on allekirjoitettava ja ratifioitava YK:n ydinasekieltosopimus. Suomeen ei tule tuoda ydinaseita. 3. Eduskunta edellyttää, että Suomi puolustaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä aina ja johdonmukaisesti. Kaksoisstandardeista on luovuttava Suomen ulkopolitiikassa. Suomen pitää pystyä tuomitsemaan niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen ja Israelin ja kaikkien muidenkin maiden kansainvälisen oikeuden vastainen toiminta. Helsingissä 10.06.2026 ed. Veronika Honkasalo vas. Vastalause 3 Perustelut Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta käsittelee useita maailmanpoliittisessa tilanteessa tapahtuneita muutoksia. Globaalien kriisien ja konfliktien tunnistamista ja Suomen roolia kriiseihin vastaamisessa tulisi selonteossa vahvistaa. Mittavat kehitysyhteistyön, ulkoasiainhallinnon ja kriisinhallinnan leikkaukset haastavat Suomen mahdollisuutta vastata näihin. Valtioneuvoston näkemys jää Yhdysvaltoja koskevalta osaltaan liian kapeaksi, valiokunnan kuule-mien asiantuntijoiden näkemys transatlanttisen suhteen ja Yhdysvaltojen nykytilasta ja tulevaisuudesta on selontekoa skeptisempi. Yhdysvaltojen liittolaisuuteen sisältyy tällä hetkellä huolestuttavan paljon epävarmuuksia ja ennakoimattomuutta. Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä selonteko kyllä korostaa, mutta aktiivinen sitoutumi-nen ja panostaminen sen puolustamiseen puuttuu valtioneuvoston johtopäätöksistä. Erityisen vähälle käsittelylle selonteko jättää Lähi-idän tilanteen. Myöskään valiokunnan mietintö ei juurikaan käsittele Palestiinan ja Lähi-idän kysymyksiä, vaikka niiden moraalinen, poliittinen ja taloudellinen globaali vaikutus on ilmeinen. Israelin väkivalta palestiinalaisia kohtaan, Palestiinalaisalueen laiton miehittäminen ja Gazaan suunna-tun humanitaarisen avun pääsyn estäminen, laittomat siirtokunnat ja palestiinalaisia epätasa-arvoisesti kohteleva apartheid-politiikka, josta uusi, palestiinalaisten kuolemantuomiot salliva laki on tuorein esimerkki, ovat jatkuneet Israelin Gazaan kohdistamien sotatoimien ja tulitauon jälkeen. Gazaan kohdistettujen sotatoimien mahdolliset sotarikokset sekä rikokset ihmisyyttä vastaan, kuten kansanmurha, ovat vieläkin tutkimatta. Ainoa tie väkivallan lopettamiseksi ja kestävän rauhan saavuttamiseksi on konfliktin juurisyiden selvittäminen. Tämä tarkoittaa Palestiinalaisalueen laittoman miehityksen lopettamista ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden tunnustamista. Suomen ja Euroopan unionin tulee käyttää kaikki mahdolliset poliittiset ja taloudelliset keinot painostaakseen Israelia lopettamaan jo vuosikymmeniä jatkunut Gazan saarto ja palestiinalaisiin kohdistuva apartheid-järjestelmä. Niiden tulee toimia päättäväisemmin painostaakseen osapuolia käynnistämään neuvottelut, joiden tulisi tähdätä kahden valtion malliin alueella. Yhdysvaltojen ja Israelin kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäys Iraniin on aiheuttanut Hormuzinsalmin kriisin. Maat hyökkäsivät Iraniin ilman YK:n turvallisuusneuvoston oikeutusta, konsultoimatta liittolaisia ja välinpitämättöminä kansainvälisen oikeuden edellytyksistä. Hyökkäyksen jälkeen Israel on hyökännyt myös Libanoniin. Israelin hyökkäykset ovat tappaneet tuhansia libanonilaisia sekä ajaneet yli miljoona ihmistä kodeistaan pakoon pommituksia. Libanonin jo alkujaan hauras yhteiskunta on joutunut yhä syvenevään kriisiin. Sen lisäksi, että sotilastoimet niin Gazassa, länsirannalla, Iranissa ja Libanonissa ovat oikeudettomia ja moraalisesti tuomittavia, ne ovat myös räikeästi vastoin kansainvälistä monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää, jonka puolustaminen on Suomen selkeä etu. Suomen tulisi ajankohtaista maailmanpoliittista tilannetta käsittelevässä selonteossa ja sen mietinnössä ottaa kantaa kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Suomi on myös aivan liian kauan pantannut Palestiinan valtion tunnustamista, johon selonteko olisi antanut luontevan tilaisuuden. Selonteon ydinaseita koskevien kirjausten osalta yhdyn vastalauseen 1 perusteluihin ja päätösehdotuksiin. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotan että selonteon johdosta hyväksytään seuraava kannanotto. Vastalauseen kannanotto 1. Eduskunta edellyttää, että puolustaakseen kansainvälistä monenkeskistä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä Suomi tukee YK:n järjestelmää, irtisanoutuu sitä haastavista vaihtoehtoisista elimistä ja tuomitsee kansainvälisen oikeuden vastaiset teot kaikkien niin Venäjän, Yhdysvaltojen kuin Israelinkin tekeminä 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee kiireellisesti Palestiinan valtion tunnustamisen 3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimii EU-vaikuttamisessa aktiivisesti Israelin palestiinalaisiin kohdistuvan kansanmurhan estämiseksi, Länsirannan laittoman miehityksen purkamiseksi sekä kahden valtion mallia haastavien toimien torjumiseksi Helsingissä 10.06.2026 ed. Inka Hopsu vihr.