Etusivu · Valmistellut asiat · PuVM 4/2026 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta
PuVM 4/2026 vp · Valiokunnan mietintö
Tiedot
| Tunnus | PuVM 4/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan mietintö |
| Kuvaus | Valiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi. |
| Päivämäärä | 9.6.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
ydinaseetydinenergiaräjähdysaineetmaanpuolustussotilaallinen yhteistyösotilasliitottuontikuljetushallussapitokiellotterrorisminvastainen toimintapuolustuspolitiikkarikoksetNato
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Petteri Orpo | esittelijä | pääministeri |
| Elina Valtonen | esittelijä | ulkoministeri |
| Antti Häkkänen | esittelijä | puolustusministeri |
| Mika Kari | allekirjoittaja | — |
| Paula Werning | allekirjoittaja | — |
| Riitta Kaarisalo | allekirjoittaja | — |
| Timo Furuholm | allekirjoittaja | — |
| Hanna Holopainen | allekirjoittaja | — |
| Janne Salminen | mainittu | oikeuskansleri |
| Janne Jaakkola | mainittu | Puolustusvoimain komentaja, kenraali |
| Joona Lapinlampi | mainittu | hallitussihteeri |
| Otto Saxén | mainittu | ylijohtaja |
| Hanna Nyholm | mainittu | lainsäädäntöjohtaja |
| Anna Korhola | mainittu | vanhempi hallitussihteeri |
| Tiina Raijas | mainittu | neuvotteleva virkamies |
| Peppi Heinikainen | mainittu | erityisasiantuntija |
| Dani Niskanen | mainittu | erityisavustaja |
| Outi Holopainen | mainittu | alivaltiosihteeri |
| Antti Helanterä | mainittu | strategiajohtaja |
| Kaija Suvanto | mainittu | oikeuspäällikkö |
| Heli Hyypiä | mainittu | lähetystöneuvos |
| Matilda af Hällström | mainittu | erityisavustaja |
| Heikki Karhu | mainittu | lähetystöneuvos |
| Piritta Asunmaa | mainittu | suurlähettiläs |
| Janne Kanerva | mainittu | lainsäädäntöneuvos |
| Anja Liukko | mainittu | hallitusneuvos |
| Marja Koskela | mainittu | diplomaattiavustaja |
| Mikko Hautala | mainittu | geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja |
| Hiski Haukkala | mainittu | johtaja |
| Kristi Raik | mainittu | Director |
| Tuomas Forsberg | mainittu | professori |
| Matti Pesu | mainittu | vanhempi tutkija |
| Jyri Lavikainen | mainittu | tutkija |
| Harri Mikkola | mainittu | ohjelmajohtaja |
| Tapio Juntunen | mainittu | yliopisto-opettaja |
| Antero Kuusi | mainittu | ylitarkastaja |
| Outi Slant | mainittu | juristi |
| Dr Tarja Cronberg | mainittu | Distinguished Associate Fellow |
| Tytti Erästö | mainittu | vanhempi tutkija |
| Katri Pynnöniemi | mainittu | professori |
| Juha Vuori | mainittu | vanhempi yliopistonlehtori |
| Heikki Autto | mainittu | — |
| Mikko Savola | mainittu | — |
| Otto Andersson | mainittu | — |
| Miko Bergbom | mainittu | — |
| Timo Furuholm | mainittu | — |
| Hanna Holopainen | mainittu | — |
| Tomi Immonen | mainittu | — |
| Riitta Kaarisalo | mainittu | — |
| Mika Kari | mainittu | — |
| Pauli Kiuru | mainittu | — |
| Jarno Limnell | mainittu | — |
| Hanna Räsänen kesk | mainittu | — |
| Paula Werning | mainittu | — |
| Janne Heikkinen kok (osittain) | mainittu | — |
| Sheikki Laakso | mainittu | — |
| Sari Tanus | mainittu | — |
| Heikki Savola | mainittu | — |
Valiokunnat
ICAN FinlandInternational Centre for Defence and SecurityNokia OyjOikeuskanslerinvirastoPuolustusvaliokuntaPuolustusvoimatStockholm International Peace Research InstituteSuomen Punainen RistiSäteilyturvakeskusTurun yliopistoUlkopoliittinen instituuttilakivaliokuntaoikeusministeriöperustuslakivaliokuntapuolustusministeriöpuolustusvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriöulkoasiainvaliokuntaulkoministeriövaltioneuvoston kanslia
Käsittely täysistunnossa
Liittyvät äänestykset:
- 16.6.2026 — Lakiehdotusten hyväksyminen JAA / hylkääminen EI (Jaa 125 / Ei 61)
Puheenvuorot täysistunnossa
Puhujat asian käsittelyn yhteydessä (35 ensimmäistä, vanhimmasta alkaen).
- 10.6.2026 — Juha Hänninen (kok)
- 10.6.2026 — Timo Furuholm (vas)
- 10.6.2026 — Veronika Honkasalo (vas)
- 10.6.2026 — Johannes Yrttiaho (vas)
- 10.6.2026 — Heikki Autto (kok)
- 10.6.2026 — Mika Kari (sd)
- 10.6.2026 — Lauri Lyly (sd)
- 10.6.2026 — Heikki Autto (kok)
- 10.6.2026 — Juha Hänninen (kok)
- 10.6.2026 — Timo Furuholm (vas)
- 10.6.2026 — Johannes Yrttiaho (vas)
- 10.6.2026 — Mika Kari (sd)
- 10.6.2026 — Lauri Lyly (sd)
- 10.6.2026 — Heikki Autto (kok)
- 10.6.2026 — Juha Hänninen (kok)
- 10.6.2026 — Mika Kari (sd)
- 10.6.2026 — Johannes Yrttiaho (vas)
- 10.6.2026 — Timo Furuholm (vas)
- 10.6.2026 — Lauri Lyly (sd)
- 10.6.2026 — Heikki Autto (kok)
- 10.6.2026 — Juha Hänninen (kok)
- 10.6.2026 — Timo Furuholm (vas)
- 10.6.2026 — Lauri Lyly (sd)
- 10.6.2026 — Heikki Autto (kok)
- 15.6.2026 — Mika Kari (sd)
- 15.6.2026 — Veronika Honkasalo (vas)
- 15.6.2026 — Tiina Elo (vihr)
- 15.6.2026 — Lauri Lyly (sd)
- 15.6.2026 — Minja Koskela (vas)
- 15.6.2026 — Johannes Koskinen (sd)
- 15.6.2026 — Juha Hänninen (kok)
- 15.6.2026 — Aino-Kaisa Pekonen (vas)
- 15.6.2026 — Heikki Autto (kok)
- 15.6.2026 — Alviina Alametsä (vihr)
- 15.6.2026 — Mika Kari (sd)
Teksti
Valiokunnan mietintö PuVM 4 2026 vp HE 72/2026 vp Puolustusvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta ( HE 72/2026 vp Lausunnot Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: perustuslakivaliokunta PeVL 38/2026 vp ulkoasiainvaliokunta UaVL 4/2026 vp lakivaliokunta LaVL 5/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston kanslia ulkoministeri Elina Valtonen ulkoministeriö puolustusministeri Antti Häkkänen puolustusministeriö oikeuskansleri Janne Salminen Oikeuskanslerinvirasto Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola Puolustusvoimat hallitussihteeri Joona Lapinlampi puolustusministeriö ylijohtaja Otto Saxén puolustusministeriö lainsäädäntöjohtaja Hanna Nyholm puolustusministeriö vanhempi hallitussihteeri Anna Korhola puolustusministeriö neuvotteleva virkamies Tiina Raijas puolustusministeriö erityisasiantuntija Peppi Heinikainen puolustusministeriö erityisavustaja Dani Niskanen puolustusministeriö alivaltiosihteeri Outi Holopainen ulkoministeriö strategiajohtaja Antti Helanterä ulkoministeriö oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriö lähetystöneuvos Heli Hyypiä ulkoministeriö erityisavustaja Matilda af Hällström ulkoministeriö lähetystöneuvos Heikki Karhu ulkoministeriö suurlähettiläs Piritta Asunmaa ulkoministeriö lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriö hallitusneuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriö diplomaattiavustaja Marja Koskela valtioneuvoston kanslia geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Mikko Hautala Nokia Oyj johtaja Hiski Haukkala Ulkopoliittinen instituutti Director Kristi Raik International Centre for Defence and Security professori Tuomas Forsberg vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittinen instituutti tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittinen instituutti ohjelmajohtaja Harri Mikkola Ulkopoliittinen instituutti yliopisto-opettaja Tapio Juntunen ylitarkastaja Antero Kuusi Säteilyturvakeskus juristi Outi Slant Säteilyturvakeskus Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: puolustusministeriö Distinguished Associate Fellow Dr Tarja Cronberg Stockholm International Peace Research Institute vanhempi tutkija Tytti Erästö Stockholm International Peace Research Institute professori Katri Pynnöniemi vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopisto ICAN Finland Suomen Punainen Risti HALLITUKSEN ESITYS Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia ja rikoslakia. Esityksen mukaan ydinenergialain ydinräjähteiden kieltoa koskeva säännös kumottaisiin. Jatkossa ydinenergialakiin ei sisältyisi enää kansallista ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen kieltoa. Lisäksi ydinenergialain ydinräjähderikosta koskevaa viittaussäännöstä rikoslakiin muutettaisiin tämän mukaisesti. Ydinräjähteiden kieltoa koskeva kansallinen sääntely perustuisi jatkossa rikoslakiin. Rikoslain ydinräjähderikosta koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin niistä poikkeusperusteista, jotka oikeuttaisivat ydinräjähteen tuomisen Suomeen taikka sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa. Teon tulisi tällöin perustua joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Lisäksi edellytettäisiin, että kunkin kohdan mukainen toiminta tapahtuu sitä koskevan päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmän mukaisesti. Muissa kuin poikkeusperusteen mukaisissa tilanteissa toiminta säilyisi jatkossakin Suomessa kriminalisoitua ydinräjähderikoksena. Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna. Suomi on sitoutunut useaan ydinaseita rajoittavaan tai kieltävään kansainväliseen sopimukseen. Ehdotetuilla lainsäädännön muutoksilla ei olisi vaikutusta näistä kansainvälisistä velvoitteista johtuviin Suomea sitoviin ydinräjähteitä koskeviin kieltoihin ja rajoitteisiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Hallituksen esityksen tausta (1) (2) (3) (4) HE 315/2022 vp (5) PuVM 5/2025 vp (6) (7) (8) (9) (10) Nykysääntelyn ongelmat Naton pelotteelle ja puolustukselle (11) (12) PuVM 5/2025 vp (13) UaVL 4/2026 vp (14) (15) VNS 2/2026 vp Naton ydinasepelotteen merkityksestä ja käytännön toteutuksesta (16) (17) VNS 3/2022 vp (18) (19) (20) (21) (22) (23) (24) Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (25) (26) (27) HE 58/2024 vp (28) (29) (30) (31) (32) UaVM 5/2024 vp PuVL 7/2024 vp (33) PuVL 7/2024 vp (34) LaVL 5/2026 vp PeVL 38/2026 vp (35) (36) HE 58/2024 vp Ydinasekirjaukset ajankohtaisselonteossa (37) VNS 4/2026 vp (38) PuVL 10/2026 vp (39) (40) (41) (42) (43) Kohti yhteispohjoismaista linjaa (44) (45) (46) Ydinsulkusopimus, asevalvonta ja -riisunta sekä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan jatkuvuus (47) (48) (49) (50) (51) (52) (53) (54) Kansallisesta päätöksenteosta ydinaseisiin liittyen (55) HE 315/2022 vp (56) (57) (58) (59) (60) (61) (62) (63) (64) (65) Erikoisvaliokuntien muita huomioita hallituksen esityksestä (66) PeVL 38/2026 vp UaVL 4/2026 vp LaVL 5/2026 vp (67) (68) (69) (70) HE 1/1998 vp PeVL 28/2024 vp (71) LaVL 5/2026 vp (72) (73) Yhteys muihin esityksiin (74) HE 24/2026 vp (75) (76) (77) Yhteenveto (78) (79) (80) (81) (82) (83) (84) (85) (86) (87) (88) (89) VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 2. Laki rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta 6 §. Ydinräjähderikos. Perustuslakivaliokunnan mukaan valtiosääntöoikeudellisesti keskeisintä on arvioida ehdotettua sääntelyä ja erityisesti rikoslain 34 luvun 6 §:ään lisättäväksi ehdotettavaa 4 momenttia perustuslain 8 §:ssä turvatun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ydinsisällön mukaan rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, ettei hallituksen esityksessä ehdoteta muutettavaksi rikoslain 34 luvun 6 §:n 1 momentissa säädettyä ydinräjähderikoksen perussäännöstä. Sen sijaan säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan rajattavaksi uudella 4 momentilla. Momentti rajaisi kriminalisoinnin ulkopuolelle ydinräjähteen tuomisen Suomeen sekä sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa, jos teko perustuu sotilaalliseen puolustukseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Poikkeussäännösten soveltaminen on 4 momentissa edelleen kytketty asianomaisten päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmien noudattamiseen. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta ainakin jossain määrin epäselväksi jää, mitä ehdotetun 4 momentin tätä koskeva ilmaisu "niitä koskevan päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmän mukaisesti" tarkoittaa ydinräjähderikosta koskevan teon mahdollisen rangaistavuuden tai rankaisemattomuuden kannalta. Hallituksen esityksen perustelujen (s. 49) mukaan kuhunkin tilanteeseen sovellettaisiin asiakokonaisuuden perusteella asianmukaisinta kansallista päätöksenteko- ja kannanmuodostustapaa. Perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna, että ehdotettua säännöstä täsmennetään siten, että siinä todetaan nimenomaisesti kyse olevan kansallisista päätöksentekojärjestelmistä. Puolustusvaliokunta ehdottaa 6 §:n 4 momentin täsmentämistä perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla lisäämällä viittauksen kansalliseen päätöksentekojärjestelmään. Valiokunta huomauttaa, ettei sanalla kansallinen kuitenkaan tule viitata sopimusjärjestelmään (esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus). VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Puolustusvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 72/2026 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 72/2026 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 1. Laki ydinenergialain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan muutetaan 69 § Rangaistuksia koskevat viittaussäännökset Rangaistus ydinräjähderikoksesta, yleisvaaran tuottamuksesta ja törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta säädetään rikoslain 34 luvun 6–8 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 2. Laki rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 34 luku Yleisvaarallisista rikoksista 6 § Ydinräjähderikos Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta ydinräjähteen tuomiseen Suomeen taikka sen kuljettamiseen, toimittamiseen tai hallussapitoon Suomessa, jos teko perustuu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön, niitä koskevan kansallisen järjestelmän - kka Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 Helsingissä 9.6.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Heikki Autto kok varapuheenjohtaja Mikko Savola kesk jäsen Otto Andersson r jäsen Miko Bergbom ps jäsen Timo Furuholm vas jäsen Hanna Holopainen vihr jäsen Tomi Immonen ps jäsen Riitta Kaarisalo sd jäsen Mika Kari sd jäsen Pauli Kiuru kok jäsen Jarno Limnell kok (osittain) jäsen Hanna Räsänen kesk jäsen Paula Werning sd varajäsen Janne Heikkinen kok (osittain) varajäsen Sheikki Laakso ps varajäsen Sari Tanus kd Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Heikki Savola Vastalause Perustelut Yleistä Hallituksen esityksessä (HE 72/2026) ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevaa ydinenergialakia ja rikoslakia. Jatkossa ydinräjähteen tuominen Suomeen taikka sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi mahdollista, mikäli se perustuu joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Samaan aikaan eduskunnan kä-sittelyssä olevaan valtioneuvoston ajankohtaisselontekoon (VNS2/2026) tehdään kirjaus siitä, että Suomi ei aio sijoittaa ydinaseita alueelleen rauhan aikana. Suomessa on vuosikymmeniä ollut voimassa perinne siitä, että keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä keskustellaan ennalta puolueiden kesken yli hallitus-oppositiorajojen. Tätä historiallista taustaa vasten on valitettavaa, että ydinenergialakiin esitettyjen muutosten valmistelun osalta hallitus on tästä perinteestä poikennut. Suomi osana Naton ydinpelotetta Suomen nykyinen lainsäädäntö on mahdollistanut Suomelle täysimääräisen mukanaolon Naton ydinasepelotteessa ja ydinasesuunnittelussa. Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettuna Eurooppaan osana Naton ydinpelotetta. Myös Naton jäsenmaat, joiden alueelle ei ole sijoitettu ydinaseita, kuuluvat niin kutsutun ydinsateenvarjon piiriin. Ydinaseet suojaavat tarvittaessa Suomea riippumatta näiden sijainnista. Suomi liittyi Natoon Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan myötä. Suomen liittyessä Natoon ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden mukaan Suomen ydinenergialain rajoitukset olisivat olleet este Suomen kuulumiselle ydinpelotteen suojaan taikka Suomen osallistumiselle ydinasepelotteen suunnitteluun. Myöskään Suomen Natoon liittymisen jälkeisinä vuosina ei ole nous-sut esiin perusteita, joiden mukaan Suomen ydinenergialakiin tulisi tehdä tästä syystä muutoksia ydin-aseita koskien. Suomi on Naton jäsenenä myös osallistunut Naton ydinasepelotetta koskevan politiikan muotoilemiseen ydinasepolitiikan suunnitteluryhmässä. Vaikutukset Suomen turvallisuuteen Hallituksen esityksessä keskeinen peruste muutokselle on, että ”esityksellä parannetaan pelotetta ja ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea, sen liittolaisia ja koko liittokuntaa vastaan.” Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan ole arvioitu lainsäädäntöön tehtävien muutosten tuomia riskejä tai mahdollisia heikennyksiä Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Puolustusvaliokunnan saamissa useissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin todetaan, että Suomen turvallisuuden lisäämisen sijaan esitetty muutos toisi mukanaan merkittäviä riskejä, joita ei ole hallituksen esityksessä arvioitu lainkaan. Suomen alueen käyttäminen ei vaikuttaisi jo voimassa olevaan Naton ydinasepelotteeseen. Ydinaseiden tuomisen salliminen kuitenkin tarkoittaisi Suomen kohteiden päätymistä Venäjän vastavoimaiskujen listoille ensimmäisten iskettävien kohteiden joukkoon. Ydinaseiden salliminen Suomen alueelle tarkoittaisi väärintulkintojen ja siten vahingossa alkavan ydinsodan todennäköisyyden kasvamista, riippumatta siitä onko ydinaseita tosiasiassa Suomen alueella vaiko ei. Esityksen taustalla vaikuttavat suunnitelmat ydinaseitten hajauttamisesta kriisiaikoina, joka kuuluu osittain tavanomaiseen ydinasesuunnitteluun. Oletuksena olisi, että Venäjän pidättäytyisi rajoitetusta ydinaseiskusta, koska se pelkää Naton rajoitettua vastaiskua siksi, että hajautus hankaloittaa liittouman taktiseen ydinasekapasiteettiin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää iskua. Venäjän pitäisi siis eurooppalaisten ydinasetukikohtien lisäksi maalittaa paljon useampia kohteita, joiden sijaintia se ei voi varmuudella tietää. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin kyseenalaistetaan hajautuksen tuoma turvallisuushyöty ja esitetään hajautussuunnitelmien pikemminkin lisäävän ydinsodan riskiä. Hajautus ei ole lopulta mikään este ennaltaehkäisevälle iskulle, vaan se vain altistaa suuremman osan Euroopas-ta sekä konventionaalisille että ydinaseiskuille. Lisäksi taktisiin ydinaseisiin liittyy myös muita erityisiä eskalaatioriskejä, sillä niiden käyttökynnys on strategisia alhaisempi ja niiden kantolaitteet ovat yleensä kaksikäyttöisiä, mihin liittyy virhearvioiden ja väärinymmärryksen vaara. Lain muutoksella ei siis olisi lisähyötyä Suomen ja liittolaisten turvallisuuden lisäämiselle vaan lain muutos toisi vakavia lisävaaroja niin Suomen kuin liittokunnan turvallisuudelle Muut Pohjoismaat Rajoitusten poistamista laista ja selonteon tasolla linjattavaa kannanottoa on perusteltu hallituksen toi-mesta lähentymisellä muiden Pohjoismaiden linjaa. On kuitenkin huomattava, että Suomen lähtökoh-dat poikkeavat merkittävällä tavalla muista Pohjoismaista. Muissa Pohjoismaissa ydinaseita koskevat sitoumukset ovat Suomen selontekokirjaukseen verrattuna vahvempia. Islannissa on voimassa Suo-men nykyistä ydinenergialakia vastaavaa lainsäädäntöä. Tanskalla ja Norjalla on kirjaukset DCA-sopimuksissa, joiden myötä näihin maihin ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Lisäksi Suomen maan-tieteellinen sijainti poikkeaa muista Pohjoismaista ja siksikin olisi ollut perusteltua kattavasti analysoi-da muutoksen vaikutuksia Suomen turvallisuudelle. Poikkeusedellytykset Hallituksen esittämät lainsäädäntömuutokset jättävät useita avoimia kysymyksiä koskien poikkeusedellytyksiä sekä mahdollista päätöksentekomenettelyä, jolla ydinaseita voitaisiin tuoda Suomen alueelle. Hallituksen esityksessä rikoslain ydinräjähderikosta koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin niistä poikkeusperusteista, jotka oikeuttaisivat ydinräjähteen tuomisen Suomeen taikka sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa. Teon tulisi tällöin perustua joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Se, että puolustusyhteistyö ilman tarkempaa määrittelyä ja sitomista nimenomaisesti Suomen puolustamiseen on sisällytetty osaksi lakiesitystä tarkoittaa käytännössä, että lakiesityksellä halutaan mahdollistaa ydinaseiden kuljettaminen Suomen alueella ja maaperällä myös rauhan aikana, mikäli se liittyy puolustusyhteistyöhön. Kyseeseen voi tulla myös tilanne, joka ei olisi suoraan Suomen sotilaallista puolustusta. Lakiesityksessä on myös jätetty spesifioimatta rauhan ajan määrittely. Käytännössä lakiesitys menee siten ydinaseiden sallimisen suhteen pidemmälle kuin on annettu ymmärtää lain tarpeellisuutta perusteltaessa. Suhde Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen DCA-sopimukseen Suomen ja Yhdysvaltojen solmimassa DCA-sopimuksessa ei ole kirjauksia ydinaseista, koska DCA-sopimus neuvoteltiin tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ydinaseiden tuominen Suomeen ei ollut laillisesti mahdollista. On huomattava, että DCA-sopimus on kahdenkeskinen puolustusyhteistyösopimus, joka ei rakennu sillä tavoin Suomen suostumusta sekä myötävaikutusta edellyttävän konsensuspäätöksen-teon varaan kuin Nato-jäsenyys. DCA-sopimus sisältää vastaanottajavaltion lainsäädännön kunnioittamista koskevan velvoitteen, jonka mukaan kaikessa sopimuksen mukaisessa toiminnassa, myös varastoitaessa tietynlaisia aseita Suomen alueelle, kunnioitetaan kaikilta osin Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita. DCA-sopimuksen voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen mukaan tämä kunnioittamisvelvoite ei kuitenkaan ole rajoitukseton, eikä se ”voi kuitenkaan johtaa siihen, että toiminnan toteuttaminen estyisi tai siitä tulisi käytännöllisesti hyvin hankalaa”. Vaikka Suomen oma kansallinen kannanmuodostus on lähtökohta myös DCA-sopimuksen soveltamisessa, se jättää suuremman tilan myös vaihtoehdolle, jossa Suomen kansallinen päätöksenteko ei ole ratkaisevaa. Ydinaseiden ja DCA-sopimuksen soveltamisen kannalta selkein sekä niitä koskevan kansallisen itsemääräämisoikeuden parhaiten turvaava vaihtoehto on ollut lainsäädännössä oleva täyskielto. Ottaen huomioon DCA-sopimukseen ja yleisemmin USA:n ja Suomen puolustusyhteistyöhön liittyvät epävarmuustekijät, esitetyt lakimuutokset olisivat omiaan kasvattamaan sitä mahdollisuutta, että joissain tilanteissa Suomen alueelle voitaisiin tuoda ydinase ilman Suomen nimenomaista hyväksyntää. Muita huomioita Suomen ydinaselainsäädännön löyhentäminen ja ydinaseiden salliminen Suomen alueella toimisi myös Suomen pitkäaikaisen ydinaserajoituksia ja ydinaseriisuntaa edistävän linjan vastaisesti. Kuten Suomen Punainen Risti toteaa lausunnossaan, ydinaseiden laaja-alaiset, pitkäkestoiset ja hallitsemattomat vaikutukset huomioon ottaen on erittäin epätodennäköistä, että niitä voitaisiin koskaan käyttää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti. Lainmuutos olisi lisä-signaali muille ydinaseettomille maille heikentää omia rajoituksiaan ja jopa harkita ydinaseiden tavoittelemista. Ehdotus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että lakiehdotukset hylätään Helsingissä 09.06.2026 Mika Kari sdp Paula Werning sdp Riitta Kaarisalo sdp Timo Furuholm vas Hanna Holopainen vihr