Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 17 h 31 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · PuVM 4/2026 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta

PuVM 4/2026 vp · Valiokunnan mietintö

Tiedot

TunnusPuVM 4/2026 vp
TyyppiValiokunnan mietintö
KuvausValiokunnan mietintö eli sen kannanotto asiasta, jonka eduskunta on lähettänyt sille valmisteltavaksi.
Päivämäärä9.6.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

ydinaseetydinenergiaräjähdysaineetmaanpuolustussotilaallinen yhteistyösotilasliitottuontikuljetushallussapitokiellotterrorisminvastainen toimintapuolustuspolitiikkarikoksetNato

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Petteri Orpo esittelijä pääministeri
Elina Valtonen esittelijä ulkoministeri
Antti Häkkänen esittelijä puolustusministeri
Mika Kari allekirjoittaja —
Paula Werning allekirjoittaja —
Riitta Kaarisalo allekirjoittaja —
Timo Furuholm allekirjoittaja —
Hanna Holopainen allekirjoittaja —
Janne Salminen mainittu oikeuskansleri
Janne Jaakkola mainittu Puolustusvoimain komentaja, kenraali
Joona Lapinlampi mainittu hallitussihteeri
Otto Saxén mainittu ylijohtaja
Hanna Nyholm mainittu lainsäädäntöjohtaja
Anna Korhola mainittu vanhempi hallitussihteeri
Tiina Raijas mainittu neuvotteleva virkamies
Peppi Heinikainen mainittu erityisasiantuntija
Dani Niskanen mainittu erityisavustaja
Outi Holopainen mainittu alivaltiosihteeri
Antti Helanterä mainittu strategiajohtaja
Kaija Suvanto mainittu oikeuspäällikkö
Heli Hyypiä mainittu lähetystöneuvos
Matilda af Hällström mainittu erityisavustaja
Heikki Karhu mainittu lähetystöneuvos
Piritta Asunmaa mainittu suurlähettiläs
Janne Kanerva mainittu lainsäädäntöneuvos
Anja Liukko mainittu hallitusneuvos
Marja Koskela mainittu diplomaattiavustaja
Mikko Hautala mainittu geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja
Hiski Haukkala mainittu johtaja
Kristi Raik mainittu Director
Tuomas Forsberg mainittu professori
Matti Pesu mainittu vanhempi tutkija
Jyri Lavikainen mainittu tutkija
Harri Mikkola mainittu ohjelmajohtaja
Tapio Juntunen mainittu yliopisto-opettaja
Antero Kuusi mainittu ylitarkastaja
Outi Slant mainittu juristi
Dr Tarja Cronberg mainittu Distinguished Associate Fellow
Tytti Erästö mainittu vanhempi tutkija
Katri Pynnöniemi mainittu professori
Juha Vuori mainittu vanhempi yliopistonlehtori
Heikki Autto mainittu —
Mikko Savola mainittu —
Otto Andersson mainittu —
Miko Bergbom mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Hanna Holopainen mainittu —
Tomi Immonen mainittu —
Riitta Kaarisalo mainittu —
Mika Kari mainittu —
Pauli Kiuru mainittu —
Jarno Limnell mainittu —
Hanna Räsänen kesk mainittu —
Paula Werning mainittu —
Janne Heikkinen kok (osittain) mainittu —
Sheikki Laakso mainittu —
Sari Tanus mainittu —
Heikki Savola mainittu —

Valiokunnat

ICAN FinlandInternational Centre for Defence and SecurityNokia OyjOikeuskanslerinvirastoPuolustusvaliokuntaPuolustusvoimatStockholm International Peace Research InstituteSuomen Punainen RistiSäteilyturvakeskusTurun yliopistoUlkopoliittinen instituuttilakivaliokuntaoikeusministeriöperustuslakivaliokuntapuolustusministeriöpuolustusvaliokuntatyö- ja elinkeinoministeriöulkoasiainvaliokuntaulkoministeriövaltioneuvoston kanslia

Käsittely täysistunnossa

Liittyvät äänestykset:

Puheenvuorot täysistunnossa

Puhujat asian käsittelyn yhteydessä (35 ensimmäistä, vanhimmasta alkaen).

Teksti

Valiokunnan mietintö
PuVM
4
2026 vp
HE 72/2026 vp
Puolustusvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta  (
HE 72/2026 vp
Lausunnot
Asiasta on annettu seuraavat lausunnot:
perustuslakivaliokunta
PeVL 38/2026 vp
ulkoasiainvaliokunta
UaVL 4/2026 vp
lakivaliokunta
LaVL 5/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
pääministeri
Petteri
Orpo
valtioneuvoston kanslia
ulkoministeri
Elina
Valtonen
ulkoministeriö
puolustusministeri
Antti
Häkkänen
puolustusministeriö
oikeuskansleri
Janne
Salminen
Oikeuskanslerinvirasto
Puolustusvoimain komentaja, kenraali
Janne
Jaakkola
Puolustusvoimat
hallitussihteeri
Joona
Lapinlampi
puolustusministeriö
ylijohtaja
Otto
Saxén
puolustusministeriö
lainsäädäntöjohtaja
Hanna
Nyholm
puolustusministeriö
vanhempi hallitussihteeri
Anna
Korhola
puolustusministeriö
neuvotteleva virkamies
Tiina
Raijas
puolustusministeriö
erityisasiantuntija
Peppi
Heinikainen
puolustusministeriö
erityisavustaja
Dani
Niskanen
puolustusministeriö
alivaltiosihteeri
Outi
Holopainen
ulkoministeriö
strategiajohtaja
Antti
Helanterä
ulkoministeriö
oikeuspäällikkö
Kaija
Suvanto
ulkoministeriö
lähetystöneuvos
Heli
Hyypiä
ulkoministeriö
erityisavustaja
Matilda
af Hällström
ulkoministeriö
lähetystöneuvos
Heikki
Karhu
ulkoministeriö
suurlähettiläs
Piritta
Asunmaa
ulkoministeriö
lainsäädäntöneuvos
Janne
Kanerva
oikeusministeriö
hallitusneuvos
Anja
Liukko
työ- ja elinkeinoministeriö
diplomaattiavustaja
Marja
Koskela
valtioneuvoston kanslia
geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja
Mikko
Hautala
Nokia Oyj
johtaja
Hiski
Haukkala
Ulkopoliittinen instituutti
Director
Kristi
Raik
International Centre for Defence and Security
professori
Tuomas
Forsberg
vanhempi tutkija
Matti
Pesu
Ulkopoliittinen instituutti
tutkija
Jyri
Lavikainen
Ulkopoliittinen instituutti
ohjelmajohtaja
Harri
Mikkola
Ulkopoliittinen instituutti
yliopisto-opettaja
Tapio
Juntunen
ylitarkastaja
Antero
Kuusi
Säteilyturvakeskus
juristi
Outi
Slant
Säteilyturvakeskus
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
puolustusministeriö
Distinguished Associate Fellow
Dr Tarja
Cronberg
Stockholm International Peace Research Institute
vanhempi tutkija
Tytti
Erästö
Stockholm International Peace Research Institute
professori
Katri
Pynnöniemi
vanhempi yliopistonlehtori
Juha
Vuori
Turun yliopisto
ICAN Finland
Suomen Punainen Risti
HALLITUKSEN ESITYS
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia ja rikoslakia.
Esityksen mukaan ydinenergialain ydinräjähteiden kieltoa koskeva säännös kumottaisiin. Jatkossa ydinenergialakiin ei sisältyisi enää kansallista ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen kieltoa. Lisäksi ydinenergialain ydinräjähderikosta koskevaa viittaussäännöstä rikoslakiin muutettaisiin tämän mukaisesti.
Ydinräjähteiden kieltoa koskeva kansallinen sääntely perustuisi jatkossa rikoslakiin. Rikoslain ydinräjähderikosta koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin niistä poikkeusperusteista, jotka oikeuttaisivat ydinräjähteen tuomisen Suomeen taikka sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa. Teon tulisi tällöin perustua joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Lisäksi edellytettäisiin, että kunkin kohdan mukainen toiminta tapahtuu sitä koskevan päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmän mukaisesti. Muissa kuin poikkeusperusteen mukaisissa tilanteissa toiminta säilyisi jatkossakin Suomessa kriminalisoitua ydinräjähderikoksena.
Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.
Suomi on sitoutunut useaan ydinaseita rajoittavaan tai kieltävään kansainväliseen sopimukseen. Ehdotetuilla lainsäädännön muutoksilla ei olisi vaikutusta näistä kansainvälisistä velvoitteista johtuviin Suomea sitoviin ydinräjähteitä koskeviin kieltoihin ja rajoitteisiin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Hallituksen esityksen tausta
(1)
(2)
(3)
(4)
HE 315/2022 vp
(5)
PuVM 5/2025 vp
(6)
(7)
(8)
(9)
(10)
Nykysääntelyn ongelmat Naton pelotteelle ja puolustukselle
(11)
(12)
PuVM 5/2025 vp
(13)
UaVL 4/2026 vp
(14)
(15)
VNS 2/2026 vp
Naton ydinasepelotteen merkityksestä ja käytännön toteutuksesta
(16)
(17)
VNS 3/2022 vp
(18)
(19)
(20)
(21)
(22)
(23)
(24)
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus
(25)
(26)
(27)
HE 58/2024 vp
(28)
(29)
(30)
(31)
(32)
UaVM 5/2024 vp
PuVL 7/2024 vp
(33)
PuVL 7/2024 vp
(34)
LaVL 5/2026 vp
PeVL 38/2026 vp
(35)
(36)
HE 58/2024 vp
Ydinasekirjaukset ajankohtaisselonteossa
(37)
VNS 4/2026 vp
(38)
PuVL 10/2026 vp
(39)
(40)
(41)
(42)
(43)
Kohti yhteispohjoismaista linjaa
(44)
(45)
(46)
Ydinsulkusopimus, asevalvonta ja -riisunta sekä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan jatkuvuus
(47)
(48)
(49)
(50)
(51)
(52)
(53)
(54)
Kansallisesta päätöksenteosta ydinaseisiin liittyen
(55)
HE 315/2022 vp
(56)
(57)
(58)
(59)
(60)
(61)
(62)
(63)
(64)
(65)
Erikoisvaliokuntien muita huomioita hallituksen esityksestä
(66)
PeVL 38/2026 vp
UaVL 4/2026 vp
LaVL 5/2026 vp
(67)
(68)
(69)
(70)
HE 1/1998 vp
PeVL 28/2024 vp
(71)
LaVL 5/2026 vp
(72)
(73)
Yhteys muihin esityksiin
(74)
HE 24/2026 vp
(75)
(76)
(77)
Yhteenveto
(78)
(79)
(80)
(81)
(82)
(83)
(84)
(85)
(86)
(87)
(88)
(89)
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2. Laki rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta
6 §. Ydinräjähderikos.
Perustuslakivaliokunnan mukaan valtiosääntöoikeudellisesti keskeisintä on arvioida ehdotettua sääntelyä ja erityisesti rikoslain 34 luvun 6 §:ään lisättäväksi ehdotettavaa 4 momenttia perustuslain 8 §:ssä turvatun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ydinsisällön mukaan rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, ettei hallituksen esityksessä ehdoteta muutettavaksi rikoslain 34 luvun 6 §:n 1 momentissa säädettyä ydinräjähderikoksen perussäännöstä. Sen sijaan säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan rajattavaksi uudella 4 momentilla. Momentti rajaisi kriminalisoinnin ulkopuolelle ydinräjähteen tuomisen Suomeen sekä sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa, jos teko perustuu sotilaalliseen puolustukseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön.
Poikkeussäännösten soveltaminen on 4 momentissa edelleen kytketty asianomaisten päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmien noudattamiseen. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta ainakin jossain määrin epäselväksi jää, mitä ehdotetun 4 momentin tätä koskeva ilmaisu "niitä koskevan päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmän mukaisesti" tarkoittaa ydinräjähderikosta koskevan teon mahdollisen rangaistavuuden tai rankaisemattomuuden kannalta.
Hallituksen esityksen perustelujen (s. 49) mukaan kuhunkin tilanteeseen sovellettaisiin asiakokonaisuuden perusteella asianmukaisinta kansallista päätöksenteko- ja kannanmuodostustapaa. Perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna, että ehdotettua säännöstä täsmennetään siten, että siinä todetaan nimenomaisesti kyse olevan kansallisista päätöksentekojärjestelmistä.
Puolustusvaliokunta ehdottaa 6 §:n 4 momentin täsmentämistä perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla lisäämällä viittauksen kansalliseen päätöksentekojärjestelmään. Valiokunta huomauttaa, ettei sanalla kansallinen kuitenkaan tule viitata sopimusjärjestelmään (esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus).
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Puolustusvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 72/2026 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 72/2026 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)
1.
Laki
ydinenergialain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
muutetaan
69 §
Rangaistuksia koskevat viittaussäännökset
Rangaistus ydinräjähderikoksesta, yleisvaaran tuottamuksesta ja törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta säädetään rikoslain 34 luvun 6–8 §:ssä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .
2.
Laki
rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
34 luku
Yleisvaarallisista rikoksista
6 §
Ydinräjähderikos
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta ydinräjähteen tuomiseen Suomeen taikka sen kuljettamiseen, toimittamiseen tai hallussapitoon Suomessa, jos teko perustuu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön, niitä koskevan
kansallisen
järjestelmän
-
kka
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 9.6.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Heikki
Autto
kok
varapuheenjohtaja
Mikko
Savola
kesk
jäsen
Otto
Andersson
r
jäsen
Miko
Bergbom
ps
jäsen
Timo
Furuholm
vas
jäsen
Hanna
Holopainen
vihr
jäsen
Tomi
Immonen
ps
jäsen
Riitta
Kaarisalo
sd
jäsen
Mika
Kari
sd
jäsen
Pauli
Kiuru
kok
jäsen
Jarno
Limnell
kok (osittain)
jäsen
Hanna
Räsänen kesk
jäsen
Paula
Werning
sd
varajäsen
Janne
Heikkinen kok (osittain)
varajäsen
Sheikki
Laakso
ps
varajäsen
Sari
Tanus
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Heikki
Savola
Vastalause
Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksessä (HE 72/2026) ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevaa ydinenergialakia ja rikoslakia. Jatkossa ydinräjähteen tuominen Suomeen taikka sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi mahdollista, mikäli se perustuu joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Samaan aikaan eduskunnan kä-sittelyssä olevaan valtioneuvoston ajankohtaisselontekoon (VNS2/2026) tehdään kirjaus siitä, että Suomi ei aio sijoittaa ydinaseita alueelleen rauhan aikana.
Suomessa on vuosikymmeniä ollut voimassa perinne siitä, että keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä keskustellaan ennalta puolueiden kesken yli hallitus-oppositiorajojen. Tätä historiallista taustaa vasten on valitettavaa, että ydinenergialakiin esitettyjen muutosten valmistelun osalta hallitus on tästä perinteestä poikennut.
Suomi osana Naton ydinpelotetta
Suomen nykyinen lainsäädäntö on mahdollistanut Suomelle täysimääräisen mukanaolon Naton ydinasepelotteessa ja ydinasesuunnittelussa. Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettuna Eurooppaan osana Naton ydinpelotetta. Myös Naton jäsenmaat, joiden alueelle ei ole sijoitettu ydinaseita, kuuluvat niin kutsutun ydinsateenvarjon piiriin. Ydinaseet suojaavat tarvittaessa Suomea riippumatta näiden sijainnista.
Suomi liittyi Natoon Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan myötä. Suomen liittyessä Natoon ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden mukaan Suomen ydinenergialain rajoitukset olisivat olleet este Suomen kuulumiselle ydinpelotteen suojaan taikka Suomen osallistumiselle ydinasepelotteen suunnitteluun. Myöskään Suomen Natoon liittymisen jälkeisinä vuosina ei ole nous-sut esiin perusteita, joiden mukaan Suomen ydinenergialakiin tulisi tehdä tästä syystä muutoksia ydin-aseita koskien. Suomi on Naton jäsenenä myös osallistunut Naton ydinasepelotetta koskevan politiikan muotoilemiseen ydinasepolitiikan suunnitteluryhmässä.
Vaikutukset Suomen turvallisuuteen
Hallituksen esityksessä keskeinen peruste muutokselle on, että ”esityksellä parannetaan pelotetta ja ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea, sen liittolaisia ja koko liittokuntaa vastaan.”
Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan ole arvioitu lainsäädäntöön tehtävien muutosten tuomia riskejä tai mahdollisia heikennyksiä Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Puolustusvaliokunnan saamissa useissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin todetaan, että Suomen turvallisuuden lisäämisen sijaan esitetty muutos toisi mukanaan merkittäviä riskejä, joita ei ole hallituksen esityksessä arvioitu lainkaan.
Suomen alueen käyttäminen ei vaikuttaisi jo voimassa olevaan Naton ydinasepelotteeseen. Ydinaseiden tuomisen salliminen kuitenkin tarkoittaisi Suomen kohteiden päätymistä Venäjän vastavoimaiskujen listoille ensimmäisten iskettävien kohteiden joukkoon. Ydinaseiden salliminen Suomen alueelle tarkoittaisi väärintulkintojen ja siten vahingossa alkavan ydinsodan todennäköisyyden kasvamista, riippumatta siitä onko ydinaseita tosiasiassa Suomen alueella vaiko ei.
Esityksen taustalla vaikuttavat suunnitelmat ydinaseitten hajauttamisesta kriisiaikoina, joka kuuluu osittain tavanomaiseen ydinasesuunnitteluun. Oletuksena olisi, että Venäjän pidättäytyisi rajoitetusta ydinaseiskusta, koska se pelkää Naton rajoitettua vastaiskua siksi, että hajautus hankaloittaa liittouman taktiseen ydinasekapasiteettiin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää iskua. Venäjän pitäisi siis eurooppalaisten ydinasetukikohtien lisäksi maalittaa paljon useampia kohteita, joiden sijaintia se ei voi varmuudella tietää. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin kyseenalaistetaan hajautuksen tuoma turvallisuushyöty ja esitetään hajautussuunnitelmien pikemminkin lisäävän ydinsodan riskiä. Hajautus ei ole lopulta mikään este ennaltaehkäisevälle iskulle, vaan se vain altistaa suuremman osan Euroopas-ta sekä konventionaalisille että ydinaseiskuille. Lisäksi taktisiin ydinaseisiin liittyy myös muita erityisiä eskalaatioriskejä, sillä niiden käyttökynnys on strategisia alhaisempi ja niiden kantolaitteet ovat yleensä kaksikäyttöisiä, mihin liittyy virhearvioiden ja väärinymmärryksen vaara. Lain muutoksella ei siis olisi lisähyötyä Suomen ja liittolaisten turvallisuuden lisäämiselle vaan lain muutos toisi vakavia lisävaaroja niin Suomen kuin liittokunnan turvallisuudelle
Muut Pohjoismaat
Rajoitusten poistamista laista ja selonteon tasolla linjattavaa kannanottoa on perusteltu hallituksen toi-mesta lähentymisellä muiden Pohjoismaiden linjaa. On kuitenkin huomattava, että Suomen lähtökoh-dat poikkeavat merkittävällä tavalla muista Pohjoismaista. Muissa Pohjoismaissa ydinaseita koskevat sitoumukset ovat Suomen selontekokirjaukseen verrattuna vahvempia. Islannissa on voimassa Suo-men nykyistä ydinenergialakia vastaavaa lainsäädäntöä. Tanskalla ja Norjalla on kirjaukset DCA-sopimuksissa, joiden myötä näihin maihin ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Lisäksi Suomen maan-tieteellinen sijainti poikkeaa muista Pohjoismaista ja siksikin olisi ollut perusteltua kattavasti analysoi-da muutoksen vaikutuksia Suomen turvallisuudelle.
Poikkeusedellytykset
Hallituksen esittämät lainsäädäntömuutokset jättävät useita avoimia kysymyksiä koskien poikkeusedellytyksiä sekä mahdollista päätöksentekomenettelyä, jolla ydinaseita voitaisiin tuoda Suomen alueelle. Hallituksen esityksessä rikoslain ydinräjähderikosta koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin niistä poikkeusperusteista, jotka oikeuttaisivat ydinräjähteen tuomisen Suomeen taikka sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa. Teon tulisi tällöin perustua joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön.
Se, että puolustusyhteistyö ilman tarkempaa määrittelyä ja sitomista nimenomaisesti Suomen puolustamiseen on sisällytetty osaksi lakiesitystä tarkoittaa käytännössä, että lakiesityksellä halutaan mahdollistaa ydinaseiden kuljettaminen Suomen alueella ja maaperällä myös rauhan aikana, mikäli se liittyy puolustusyhteistyöhön. Kyseeseen voi tulla myös tilanne, joka ei olisi suoraan Suomen sotilaallista puolustusta. Lakiesityksessä on myös jätetty spesifioimatta rauhan ajan määrittely. Käytännössä lakiesitys menee siten ydinaseiden sallimisen suhteen pidemmälle kuin on annettu ymmärtää lain tarpeellisuutta perusteltaessa.
Suhde Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen DCA-sopimukseen
Suomen ja Yhdysvaltojen solmimassa DCA-sopimuksessa ei ole kirjauksia ydinaseista, koska DCA-sopimus neuvoteltiin tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ydinaseiden tuominen Suomeen ei ollut laillisesti mahdollista. On huomattava, että DCA-sopimus on kahdenkeskinen puolustusyhteistyösopimus, joka ei rakennu sillä tavoin Suomen suostumusta sekä myötävaikutusta edellyttävän konsensuspäätöksen-teon varaan kuin Nato-jäsenyys.
DCA-sopimus sisältää vastaanottajavaltion lainsäädännön kunnioittamista koskevan velvoitteen, jonka mukaan kaikessa sopimuksen mukaisessa toiminnassa, myös varastoitaessa tietynlaisia aseita Suomen alueelle, kunnioitetaan kaikilta osin Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita. DCA-sopimuksen voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen mukaan tämä kunnioittamisvelvoite ei kuitenkaan ole rajoitukseton, eikä se ”voi kuitenkaan johtaa siihen, että toiminnan toteuttaminen estyisi tai siitä tulisi käytännöllisesti hyvin hankalaa”.
Vaikka Suomen oma kansallinen kannanmuodostus on lähtökohta myös DCA-sopimuksen soveltamisessa, se jättää suuremman tilan myös vaihtoehdolle, jossa Suomen kansallinen päätöksenteko ei ole ratkaisevaa. Ydinaseiden ja DCA-sopimuksen soveltamisen kannalta selkein sekä niitä koskevan kansallisen itsemääräämisoikeuden parhaiten turvaava vaihtoehto on ollut lainsäädännössä oleva täyskielto.
Ottaen huomioon DCA-sopimukseen ja yleisemmin USA:n ja Suomen puolustusyhteistyöhön liittyvät epävarmuustekijät, esitetyt lakimuutokset olisivat omiaan kasvattamaan sitä mahdollisuutta, että joissain tilanteissa Suomen alueelle voitaisiin tuoda ydinase ilman Suomen nimenomaista hyväksyntää.
Muita huomioita
Suomen ydinaselainsäädännön löyhentäminen ja ydinaseiden salliminen Suomen alueella toimisi myös Suomen pitkäaikaisen ydinaserajoituksia ja ydinaseriisuntaa edistävän linjan vastaisesti. Kuten Suomen Punainen Risti toteaa lausunnossaan, ydinaseiden laaja-alaiset, pitkäkestoiset ja hallitsemattomat vaikutukset huomioon ottaen on erittäin epätodennäköistä, että niitä voitaisiin koskaan käyttää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti. Lainmuutos olisi lisä-signaali muille ydinaseettomille maille heikentää omia rajoituksiaan ja jopa harkita ydinaseiden tavoittelemista.
Ehdotus
Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
että lakiehdotukset hylätään
Helsingissä 09.06.2026
Mika
Kari
sdp
Paula
Werning
sdp
Riitta
Kaarisalo
sdp
Timo
Furuholm
vas
Hanna
Holopainen
vihr