Siirry sisältöön
Vaalipäivä 18.4.2027 · jäljellä 146 pv 17 h 30 min · Ennakkoäänestys 7.–13.4.2027

Etusivu · Valmistellut asiat · PuVL 10/2026 vp

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta

PuVL 10/2026 vp · Valiokunnan lausunto

Tiedot

TunnusPuVL 10/2026 vp
TyyppiValiokunnan lausunto
KuvausValiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta.
Päivämäärä3.6.2026
KieliSuomi
AlkuperäinenPDF eduskunnan arkistosta ↗

Aiheet

ulkopolitiikkaturvallisuuspolitiikkasodatsotilasliitotVenäjän hyökkäys Ukrainaan 2022varautuminenvarustautuminenkansainvälinen oikeusriskienhallintakansainvälinen yhteistyöYhdysvallat (USA)IranUkrainaNatoEuroopan unioniYhdistyneet kansakunnat

Henkilöt ja roolit

NimiRooliAsema
Petteri Orpo esittelijä pääministeri
Elina Valtonen esittelijä ulkoministeri
Antti Häkkänen esittelijä puolustusministeri
Mika Kari allekirjoittaja —
Paula Werning allekirjoittaja —
Riitta Kaarisalo allekirjoittaja —
Jani Kokko allekirjoittaja —
Hanna Holopainen allekirjoittaja —
Timo Furuholm allekirjoittaja —
Janne Salminen mainittu oikeuskansleri
Janne Jaakkola mainittu Puolustusvoimain komentaja, kenraali
Outi Holopainen mainittu alivaltiosihteeri
Antti Helanterä mainittu strategiajohtaja
Kaija Suvanto mainittu oikeuspäällikkö
Heli Hyypiä mainittu lähetystöneuvos
Heikki Karhu mainittu lähetystöneuvos
Piritta Asunmaa mainittu suurlähettiläs
Marja Liivala mainittu suurlähettiläs
Matilda af Hällström mainittu erityisavustaja
Otto Saxén mainittu ylijohtaja
Hanna Nyholm mainittu lainsäädäntöjohtaja
Tiina Raijas mainittu neuvotteleva virkamies
Peppi Heinikainen mainittu erityisasiantuntija
Dani Niskanen mainittu erityisavustaja
Marja Koskela mainittu diplomaattiavustaja
Mikko Hautala mainittu geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja
Hiski Haukkala mainittu johtaja
Harri Mikkola mainittu ohjelmajohtaja
Kristi Raik mainittu Director
Tuomas Forsberg mainittu professori
Matti Pesu mainittu vanhempi tutkija
Jyri Lavikainen mainittu tutkija
Tapio Juntunen mainittu yliopisto-opettaja
Dr Tarja Cronberg mainittu Distinguished Associate Fellow
Tytti Erästö mainittu vanhempi tutkija
Katri Pynnöniemi mainittu professori
Juha Vuori mainittu vanhempi yliopistonlehtori
Mikko Savola mainittu —
Timo Furuholm mainittu —
Hanna Holopainen mainittu —
Tomi Immonen mainittu —
Riitta Kaarisalo mainittu —
Mika Kari mainittu —
Pauli Kiuru mainittu —
Jani Kokko mainittu —
Jari Ronkainen mainittu —
Paula Werning mainittu —
Petri Huru mainittu —
Tuomas Kettunen mainittu —
Sari Tanus mainittu —
Heikki Savola mainittu —

Valiokunnat

ICAN FinlandInternational Centre for Defence and SecurityNokia OyjOikeuskanslerinvirastoPuolustusvaliokuntaPuolustusvoimatStockholm International Peace Research InstituteSuomen Punainen RistiTurun yliopistoUlkopoliittinen instituuttipuolustusministeriöpuolustusvaliokuntaulkoministeriövaltioneuvoston kanslia

Teksti

Valiokunnan lausunto
PuVL
10
2026 vp
VNS 2/2026 vp
Puolustusvaliokunta
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta
Ulkoasiainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta (
VNS 2/2026 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
pääministeri
Petteri
Orpo
valtioneuvoston kanslia
ulkoministeri
Elina
Valtonen
ulkoministeriö
puolustusministeri
Antti
Häkkänen
puolustusministeriö
oikeuskansleri
Janne
Salminen
Oikeuskanslerinvirasto
Puolustusvoimain komentaja, kenraali
Janne
Jaakkola
Puolustusvoimat
alivaltiosihteeri
Outi
Holopainen
ulkoministeriö
strategiajohtaja
Antti
Helanterä
ulkoministeriö
oikeuspäällikkö
Kaija
Suvanto
ulkoministeriö
lähetystöneuvos
Heli
Hyypiä
ulkoministeriö
lähetystöneuvos
Heikki
Karhu
ulkoministeriö
suurlähettiläs
Piritta
Asunmaa
ulkoministeriö
suurlähettiläs
Marja
Liivala
ulkoministeriö
erityisavustaja
Matilda
af Hällström
ulkoministeriö
ylijohtaja
Otto
Saxén
puolustusministeriö
lainsäädäntöjohtaja
Hanna
Nyholm
puolustusministeriö
neuvotteleva virkamies
Tiina
Raijas
puolustusministeriö
erityisasiantuntija
Peppi
Heinikainen
puolustusministeriö
erityisavustaja
Dani
Niskanen
puolustusministeriö
diplomaattiavustaja
Marja
Koskela
valtioneuvoston kanslia
geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja
Mikko
Hautala
Nokia Oyj
johtaja
Hiski
Haukkala
Ulkopoliittinen instituutti
ohjelmajohtaja
Harri
Mikkola
Ulkopoliittinen instituutti
Director
Kristi
Raik
International Centre for Defence and Security
professori
Tuomas
Forsberg
vanhempi tutkija
Matti
Pesu
Ulkopoliittinen instituutti
tutkija
Jyri
Lavikainen
Ulkopoliittinen instituutti
yliopisto-opettaja
Tapio
Juntunen
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Distinguished Associate Fellow
Dr Tarja
Cronberg
Stockholm International Peace Research Institute
vanhempi tutkija
Tytti
Erästö
Stockholm International Peace Research Institute
professori
Katri
Pynnöniemi
vanhempi yliopistonlehtori
Juha
Vuori
Turun yliopisto
ICAN Finland
Suomen Punainen Risti
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
(1)
VNS 3/2024 vp
(2)
VNS 2/2026 vp
PuVL 10/2024 vp
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
Transatlanttinen suhde murroksessa
(8)
(9)
(10)
(11)
(12)
(13)
Suomi liittokunnan jäsenenä
(14)
(15)
(16)
(17)
(18)
Arktisen alueen kasvava merkitys
(19)
(20)
(21)
(22)
(23)
Syvenevä pohjoismainen ja alueellinen yhteistyö
(24)
(25)
(26)
(27)
(28)
(29)
(30)
Euroopan unionin merkitys
(31)
(32)
(33)
Tuki Ukrainalle
(34)
(35)
(36)
Ydinasekirjaukset selonteossa
(37)
(38)
(39)
(40)
(41)
(42)
(43)
(44)
Digitalisaation ja tekoälyn merkityksestä
(45)
(46)
(47)
(48)
Muuta
(49)
(50)
(51)
(52)
(53)
Yhteenveto
(54)
(55)
(56)
(57)
(58)
(59)
(60)
(61)
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Puolustusvaliokunta esittää,
että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 3.6.2026
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
varapuheenjohtaja
Mikko
Savola
kesk
jäsen
Timo
Furuholm
vas
jäsen
Hanna
Holopainen
vihr
jäsen
Tomi
Immonen
ps
jäsen
Riitta
Kaarisalo
sd
jäsen
Mika
Kari
sd
jäsen
Pauli
Kiuru
kok
jäsen
Jani
Kokko
sd
jäsen
Jari
Ronkainen
ps
jäsen
Paula
Werning
sd
varajäsen
Petri
Huru
ps
varajäsen
Tuomas
Kettunen
kesk
varajäsen
Sari
Tanus
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Heikki
Savola
Eriävä mielipide 1.
Perustelut
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta liittyy eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen HE 72/2026 vp, jossa ehdotetaan ydin-energialain 4 § kumoamista. Kyseisessä pykälässä säädetään kiellosta tuoda ydinaseita Suomeen. Sa-malla selonteossa linjataan, miten Naton ydinaseisiin Suomessa suhtaudutaan rauhan aikana. Ydin-aseita koskeva kirjaus selonteossa kuuluu seuraavasti: ”Suomi on täysimääräisesti sitoutunut Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen sekä osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen (NPT) ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa, eikä Suomesta siten tule ydinasevaltiota.”
Suomessa on vuosikymmeniä jatkunut perinne siitä, että keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä keskustellaan ennalta puolueiden kesken yli hallitus-oppositiorajojen. Tätä historiallista taustaa vasten on valitettavaa, että ydinenergialakia koskevien kirjausten osalta tästä perinteestä on poikettu.
Suomen nykyinen lainsäädäntö on mahdollistanut Suomelle täysimääräisen mukanaolon Naton ydin-asepelotteessa ja ydinasesuunnittelussa. Samoin Naton jäsenmaana Suomi kuuluu jo nyt Naton ydin-asepelotteen suojaan. Näistä syistä lainsäädännön rajoitteiden purkaminen ja korvaaminen poliittisella sitoumuksella selonteossa ei ole perusteltu.
Rajoitusten poistamista laista ja selonteon tasolla linjattavaa kannanottoa on perusteltu lähentymisellä muiden Pohjoismaiden linjaa. On kuitenkin huomattava, että Suomen lähtökohdat poikkeavat merkit-tävällä tavalla muista Pohjoismaista.
Muissa Pohjoismaissa ydinaseita koskevat sitoumukset ovat selontekokirjaukseen verrattuna vahvem-pia. Islannissa on voimassa Suomen nykyistä ydinenergialakia vastaava lainsäädäntö. Tanskalla ja Norjalla on kirjaukset DCA-sopimuksissa, joiden myötä näihin maihin ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Suomen ja Yhdysvaltojen solmimassa DCA-sopimuksessa ei ole kirjauksia ydinaseista, koska DCA-sopimus neuvoteltiin tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ydinaseiden tuominen Suomeen ei ollut laillisesti mahdollista. Mikäli kielto nyt poistetaan, Suomen strateginen asema muuttuu tavalla, joka edellyttäisi ydinasekirjausten lisäämistä DCA-sopimukseen.
Lisäksi Suomen maantieteellinen sijainti poikkeaa muista Pohjoismaista ja siksi olisi ollut perusteltua kattavasti analysoida muutoksen vaikutuksia Suomen turvallisuudelle. Kuten valiokunnan saamissa useissa asiantuntijalausunnoissa todetaan, Suomen turvallisuuden lisäämisen sijaan esitetty muutos toisi mukanaan merkittäviä riskejä, joita ei ole selonteossa tai siihen liittyvässä hallituksen esityksessä tuotu esiin.
Esityksen taustalla vaikuttavat suunnitelmat ydinaseitten hajauttamisesta kriisiaikoina, joka kuuluu osittain tavanomaiseen ydinasesuunnitteluun. Oletuksena olisi, että Venäjän pidättäytyisi rajoitetusta ydinaseiskusta, koska se pelkää Naton rajoitettua vastaiskua siksi, että hajautus hankaloittaa liittouman taktiseen ydinasekapasiteettiin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää iskua. Venäjän pitäisi siis kuuden eu-rooppalaisen ydinasetukikohdan lisäksi maalittaa paljon useampia kohteita, joiden sijaintia se ei voi varmuudella tietää. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin kyseenalaistetaan hajau-tuksen tuoma turvallisuushyöty ja esitetään hajautussuunnitelmien pikemminkin lisäävän ydinsodan riskiä. Hajautus ei ole lopulta mikään este ennaltaehkäisevälle iskulle, vaan se vain altistaa suuremman osan Euroopasta ydinaseiskuille. Lisäksi taktisiin ydinaseisiin liittyy myös muita erityisiä eskalaa-tioriskejä, sillä niiden käyttökynnys on strategisia alhaisempi ja niiden kantolaitteet ovat yleensä kak-sikäyttöisiä, mihin liittyy virhearvioiden ja väärinymmärryksen vaara.
Ajankohtaisselonteossa korostetaan sitä, että ”muuttuvassa tilanteessa Suomelle on yhä tärkeämpää puolustaa ja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.” Onkin huomattava, että mikäli ydinenergialakia muutetaan ydinaseiden Suomeen tuomisen sallivaksi, heikennämme samalla itse sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Suomen ydinaselainsäädännön löyhentäminen ja ydin-aseiden salliminen Suomen alueella toimisi myös Suomen pitkäaikaisen ydinaserajoituksia ja ydinase-riisuntaa edistävän linjan vastaisesti.
Mielipide
Edellä esitetyn perusteella esitämme,
että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 03.06.2026
Mika
Kari
sdp.
Paula
Werning
sdp.
Riitta
Kaarisalo
sdp.
Jani
Kokko
sdp.
Hanna
Holopainen
vihr.
Eriävä mielipide 2.
Perustelut
Tämän ajankohtaisselonteon tarkoituksena on ollut täydentää vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, sillä selonteon valmistumisen jälkeen maailmanpoliittisessa tilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Näitä ovat selonteon mukaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutokset, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jatkumiseen liittyvät sotilaalliset ja poliittiset kehityskulut, sekä Lähi-idän sotilaallisesti kärjistynyt tilanne etenkin Yhdysvaltojen ja Israelin iskettyä Iraniin. Lisäksi muutoksena pidetään arktisen turvallisuuden nousua aiemmin vahvemmin kansainvälisen politiikan asialistalle.
Ongelmana on se, että siinä missä Venäjästä puhutaan aivan oikein hyvin suorasukaisesti, ei esimerkiksi Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtuneesta rajusta muutoksesta puhuta suoraan: muutos Yhdysvaltojen politiikassa todetaan ja että se asettaa liittolaiset ja kumppanit uuteen tilanteeseen. Sanotaan, että transatlanttisessa toimintaympäristössä korostuvat nyt ennakoimattomuus, nopeat muutokset ja koventunut retoriikka. Mutta selonteko päätyy kuitenkin ennen kaikkea vakuuttelemaan, miten Suomen ja Yhdysvaltojen välit ovat läheisemmät kuin koskaan ja miten hyödyllinen Suomi Yhdysvalloille pyrkii olemaan. Tavoitteena on jatkossakin sitouttaa Yhdysvallat Euroopan turvallisuuteen.
Selonteossa ei todeta ääneen eikä analysoida niitä tosiasioita, joita luemme päivittäin lehdistä. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on Donald Trumpin johdolla muuttunut monella tapaa ennalta-arvaamattomammaksi ja epäluotettavaksi ja sillä on väistämättä vaikutuksia myös Euroopan turvallisuuteen, Ukrainan tilanteeseen ja Naton toimintaan, kuten olemme jo nähneet. Trump on myös toistuvasti uhannut vetää Yhdysvallat pois Natosta: Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ei siis ole enää itsestäänselvyys. Trump on myös esimerkiksi viivästyttänyt kongressin määräämiä tukitoimia Ukrainalle, ilmoittanut asetoimituksien viivästyvän Pohjois-Eurooppaan Iranin sodan takia ja ilmoittanut vetävänsä joukkojaan pois Saksasta.
Selonteon Iran-osiossa puhutaan Yhdysvaltojen ja Israelin ”iskuista”, vaikka koko maailma tietää, että maat hyökkäsivät Iraniin konsultoimatta tai edes informoimatta liittolaisiaan ja osoittivat samalla täyttä piittaamattomuutta kansainvälisestä oikeudesta. Siitä, että Israel hyökkäsi myös Libanoniin, jossa yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseuduiltaan Israelin hyökkäysten vuoksi, ei sanota selonteossa yhtään mitään. Israelin sotatoimissa Libanoniin on kuollut tuhansia ihmisiä.
Gazan kansanmurhaa tai Länsirannan tilannetta ei myöskään edes mainita selonteossa, vaikka tilanne vain pahenee koko ajan. Iranin sodan alettua Israel on iskenyt Gazaan lähes päivittäin, lääketieteelliset evakuoinnit alueelta ovat seisahtuneet, eikä Trumpin suunnitelman mukainen Israelin joukkojen vetäytyminen Gazasta ole edennyt mihinkään. Länsirannalla siirtokuntaväkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Israelin apartheid-politiikka syvenee, mistä esimerkkinä on järkyttävä uusi laki, joka mahdollistaa kuolemanrangaistuksen langettamisen yksinomaan palestiinalaisille.
Grönlanti mainitaan selonteossa kerran ja silloinkin ohimennen sivulauseessa. On käsittämätöntä, että selonteko ei ota vahvemmin kantaa Tanskan ja grönlantilaisten puolesta. Selonteossa todetaan, että Pohjoismaat ovat aiempaakin selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita, mutta ei tuoda esiin miten vakavia ovat uhkaukset, joita Trump on omalle liittolaiselleen esittänyt.
Selonteossa puhutaan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeydestä, sen puolustamisesta ja vahvistamisesta. Valitettavasti käytännössä Suomi ei kuitenkaan johdonmukaisesti tätä linjaa noudata. Esimerkiksi Suomen irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta toimii kansainvälisten sääntöjen ja sopimusten vahvistamista vastaan. Mikäli ydinaserajoitteet puretaan, kuten hallitus on esittänyt, heikentää myös tämä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.
Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee aina olla ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolella. Kaksoisstandardeista on luovuttava Suomen ulkopolitiikassa. Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden vaan aina ja johdonmukaisesti. Suomen pitää pystyä tuomitsemaan niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen ja Israelin ja kaikkien muidenkin maiden kansainvälisen oikeuden vastainen toiminta.
Hallituksen strategiana on tahallaan hämärtää sitä, onko Suomessa ydinaseita vai ei. Tämä strategia ei lisää Suomen turvallisuutta, sillä asiantuntijalausuntojenkin mukaan ydinaseiden tuomisen salliminen tarkoittaisi Suomen kohteiden päätymistä Venäjän puolelta iskettävien kohteiden joukkoon. Lisäksi se tarkoittaa myös väärintulkintojen ja siten vahingossa alkavan ydinsodan todennäköisyyden riskin kasvamista, riippumatta siitä onko ydinaseita Suomen alueella vai ei.
Vasemmistoliitolle ei riitä tämän selonteon kirjaus siitä, että ”Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana”, sillä se kirjaus ei estä tuomasta Suomeen ydinaseita ainakin väliaikaisesti rauhan aikana, koska hallitus aikoo purkaa kaikki ydinaserajoitukset laista. Ydinaserajoitusten purkaminen ei lisää suomalaisten turvallisuutta, vaan heikentää sitä.
Ydinaseuhka ei ole kadonnut maailmasta minnekään. Päinvastoin uudet maat pyrkivät saamaan itselleen ydinaseen ja suurvallat modernisoivat omiaan. Ydinaseriisunta on siis tärkeämpää kuin ehkä koskaan ja Suomen on oltava siinä aktiivinen.
Vasemmistoliitolle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeä prioriteetti. Suomi on pitänyt huolta omasta puolustuksestaan ja niin meidän on tehtävä jatkossakin. On selvää, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen ja Euroopan on panostettava puolustukseen ja korjattava vallitsevia puutteita. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan sitoudu Naton Haagin huippukokouksessa asettamaan puolustusmenositoumukseen ja on tuonut tämän kannan esiin myös puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. Prosentteihin lukkiutumisen sijaan oleellisempaa on se, miten rahat käytetään, mihin meillä on varaa ja mikä on kulloistenkin panostusten yhteiskunnallinen vaikutus.
Naton Haagin huippukokouksessa uudeksi puolustusmenositoumukseksi asetettiin 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sitoumuksesta 3,5 prosenttia on niin sanottuja suoria puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia muita puolustukseen liittyviä menoja. Sitoumuksen takarajaksi asetettiin vuosi 2035. Maamme hallitus on aiemmin linjannut kansallisten puolustusmenojen kasvattamisesta 3 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt julkisen talouden suunnitelmassa hallitus nosti samaista tavoitetta 0,2 prosentilla 3,2 prosenttiin. Tämä kasvattaa puolustusmenoja käynnissä olevan vuoden tasosta vuoteen 2030 mennessä yhteensä 2,7 miljardilla eurolla.
Julkisen talouden suunnitelma osoittaa myös sen, että Orpon hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan täydellisesti ja valtiontalouden vuosittainen alijäämä vain kasvaa tulevina vuosina aiheuttaen suuria haasteita tulevalle hallitukselle. Heikko taloudellinen tilanne ja hallituksen epäonnistunut talouspolitiikka eivät luo perusteita hallituksen omaehtoiselle ratkaisulle kiihdyttää puolustusmenotason nostoa aiemmin linjatusta. Suomessa olisikin välttämätöntä käydä avointa parlamentaarista keskustelua puolustusmenojen rahoittamisesta.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 03.06.2026
Timo
Furuholm
/Vas.