Etusivu · Valmistellut asiat · PuVL 10/2026 vp
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta
PuVL 10/2026 vp · Valiokunnan lausunto
Tiedot
| Tunnus | PuVL 10/2026 vp |
|---|---|
| Tyyppi | Valiokunnan lausunto |
| Kuvaus | Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama lausunto käsiteltävänä olevasta asiasta. |
| Päivämäärä | 3.6.2026 |
| Kieli | Suomi |
| Alkuperäinen | PDF eduskunnan arkistosta ↗ |
Aiheet
ulkopolitiikkaturvallisuuspolitiikkasodatsotilasliitotVenäjän hyökkäys Ukrainaan 2022varautuminenvarustautuminenkansainvälinen oikeusriskienhallintakansainvälinen yhteistyöYhdysvallat (USA)IranUkrainaNatoEuroopan unioniYhdistyneet kansakunnat
Henkilöt ja roolit
| Nimi | Rooli | Asema |
|---|---|---|
| Petteri Orpo | esittelijä | pääministeri |
| Elina Valtonen | esittelijä | ulkoministeri |
| Antti Häkkänen | esittelijä | puolustusministeri |
| Mika Kari | allekirjoittaja | — |
| Paula Werning | allekirjoittaja | — |
| Riitta Kaarisalo | allekirjoittaja | — |
| Jani Kokko | allekirjoittaja | — |
| Hanna Holopainen | allekirjoittaja | — |
| Timo Furuholm | allekirjoittaja | — |
| Janne Salminen | mainittu | oikeuskansleri |
| Janne Jaakkola | mainittu | Puolustusvoimain komentaja, kenraali |
| Outi Holopainen | mainittu | alivaltiosihteeri |
| Antti Helanterä | mainittu | strategiajohtaja |
| Kaija Suvanto | mainittu | oikeuspäällikkö |
| Heli Hyypiä | mainittu | lähetystöneuvos |
| Heikki Karhu | mainittu | lähetystöneuvos |
| Piritta Asunmaa | mainittu | suurlähettiläs |
| Marja Liivala | mainittu | suurlähettiläs |
| Matilda af Hällström | mainittu | erityisavustaja |
| Otto Saxén | mainittu | ylijohtaja |
| Hanna Nyholm | mainittu | lainsäädäntöjohtaja |
| Tiina Raijas | mainittu | neuvotteleva virkamies |
| Peppi Heinikainen | mainittu | erityisasiantuntija |
| Dani Niskanen | mainittu | erityisavustaja |
| Marja Koskela | mainittu | diplomaattiavustaja |
| Mikko Hautala | mainittu | geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja |
| Hiski Haukkala | mainittu | johtaja |
| Harri Mikkola | mainittu | ohjelmajohtaja |
| Kristi Raik | mainittu | Director |
| Tuomas Forsberg | mainittu | professori |
| Matti Pesu | mainittu | vanhempi tutkija |
| Jyri Lavikainen | mainittu | tutkija |
| Tapio Juntunen | mainittu | yliopisto-opettaja |
| Dr Tarja Cronberg | mainittu | Distinguished Associate Fellow |
| Tytti Erästö | mainittu | vanhempi tutkija |
| Katri Pynnöniemi | mainittu | professori |
| Juha Vuori | mainittu | vanhempi yliopistonlehtori |
| Mikko Savola | mainittu | — |
| Timo Furuholm | mainittu | — |
| Hanna Holopainen | mainittu | — |
| Tomi Immonen | mainittu | — |
| Riitta Kaarisalo | mainittu | — |
| Mika Kari | mainittu | — |
| Pauli Kiuru | mainittu | — |
| Jani Kokko | mainittu | — |
| Jari Ronkainen | mainittu | — |
| Paula Werning | mainittu | — |
| Petri Huru | mainittu | — |
| Tuomas Kettunen | mainittu | — |
| Sari Tanus | mainittu | — |
| Heikki Savola | mainittu | — |
Valiokunnat
ICAN FinlandInternational Centre for Defence and SecurityNokia OyjOikeuskanslerinvirastoPuolustusvaliokuntaPuolustusvoimatStockholm International Peace Research InstituteSuomen Punainen RistiTurun yliopistoUlkopoliittinen instituuttipuolustusministeriöpuolustusvaliokuntaulkoministeriövaltioneuvoston kanslia
Teksti
Valiokunnan lausunto PuVL 10 2026 vp VNS 2/2026 vp Puolustusvaliokunta Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta ( VNS 2/2026 vp Asiantuntijat Valiokunta on kuullut: pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston kanslia ulkoministeri Elina Valtonen ulkoministeriö puolustusministeri Antti Häkkänen puolustusministeriö oikeuskansleri Janne Salminen Oikeuskanslerinvirasto Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola Puolustusvoimat alivaltiosihteeri Outi Holopainen ulkoministeriö strategiajohtaja Antti Helanterä ulkoministeriö oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriö lähetystöneuvos Heli Hyypiä ulkoministeriö lähetystöneuvos Heikki Karhu ulkoministeriö suurlähettiläs Piritta Asunmaa ulkoministeriö suurlähettiläs Marja Liivala ulkoministeriö erityisavustaja Matilda af Hällström ulkoministeriö ylijohtaja Otto Saxén puolustusministeriö lainsäädäntöjohtaja Hanna Nyholm puolustusministeriö neuvotteleva virkamies Tiina Raijas puolustusministeriö erityisasiantuntija Peppi Heinikainen puolustusministeriö erityisavustaja Dani Niskanen puolustusministeriö diplomaattiavustaja Marja Koskela valtioneuvoston kanslia geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Mikko Hautala Nokia Oyj johtaja Hiski Haukkala Ulkopoliittinen instituutti ohjelmajohtaja Harri Mikkola Ulkopoliittinen instituutti Director Kristi Raik International Centre for Defence and Security professori Tuomas Forsberg vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittinen instituutti tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittinen instituutti yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: Distinguished Associate Fellow Dr Tarja Cronberg Stockholm International Peace Research Institute vanhempi tutkija Tytti Erästö Stockholm International Peace Research Institute professori Katri Pynnöniemi vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopisto ICAN Finland Suomen Punainen Risti VALIOKUNNAN PERUSTELUT Yleistä (1) VNS 3/2024 vp (2) VNS 2/2026 vp PuVL 10/2024 vp (3) (4) (5) (6) (7) Transatlanttinen suhde murroksessa (8) (9) (10) (11) (12) (13) Suomi liittokunnan jäsenenä (14) (15) (16) (17) (18) Arktisen alueen kasvava merkitys (19) (20) (21) (22) (23) Syvenevä pohjoismainen ja alueellinen yhteistyö (24) (25) (26) (27) (28) (29) (30) Euroopan unionin merkitys (31) (32) (33) Tuki Ukrainalle (34) (35) (36) Ydinasekirjaukset selonteossa (37) (38) (39) (40) (41) (42) (43) (44) Digitalisaation ja tekoälyn merkityksestä (45) (46) (47) (48) Muuta (49) (50) (51) (52) (53) Yhteenveto (54) (55) (56) (57) (58) (59) (60) (61) VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS Puolustusvaliokunta esittää, että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon Helsingissä 3.6.2026 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa varapuheenjohtaja Mikko Savola kesk jäsen Timo Furuholm vas jäsen Hanna Holopainen vihr jäsen Tomi Immonen ps jäsen Riitta Kaarisalo sd jäsen Mika Kari sd jäsen Pauli Kiuru kok jäsen Jani Kokko sd jäsen Jari Ronkainen ps jäsen Paula Werning sd varajäsen Petri Huru ps varajäsen Tuomas Kettunen kesk varajäsen Sari Tanus kd Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Heikki Savola Eriävä mielipide 1. Perustelut Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta liittyy eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen HE 72/2026 vp, jossa ehdotetaan ydin-energialain 4 § kumoamista. Kyseisessä pykälässä säädetään kiellosta tuoda ydinaseita Suomeen. Sa-malla selonteossa linjataan, miten Naton ydinaseisiin Suomessa suhtaudutaan rauhan aikana. Ydin-aseita koskeva kirjaus selonteossa kuuluu seuraavasti: ”Suomi on täysimääräisesti sitoutunut Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen sekä osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen (NPT) ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa, eikä Suomesta siten tule ydinasevaltiota.” Suomessa on vuosikymmeniä jatkunut perinne siitä, että keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä keskustellaan ennalta puolueiden kesken yli hallitus-oppositiorajojen. Tätä historiallista taustaa vasten on valitettavaa, että ydinenergialakia koskevien kirjausten osalta tästä perinteestä on poikettu. Suomen nykyinen lainsäädäntö on mahdollistanut Suomelle täysimääräisen mukanaolon Naton ydin-asepelotteessa ja ydinasesuunnittelussa. Samoin Naton jäsenmaana Suomi kuuluu jo nyt Naton ydin-asepelotteen suojaan. Näistä syistä lainsäädännön rajoitteiden purkaminen ja korvaaminen poliittisella sitoumuksella selonteossa ei ole perusteltu. Rajoitusten poistamista laista ja selonteon tasolla linjattavaa kannanottoa on perusteltu lähentymisellä muiden Pohjoismaiden linjaa. On kuitenkin huomattava, että Suomen lähtökohdat poikkeavat merkit-tävällä tavalla muista Pohjoismaista. Muissa Pohjoismaissa ydinaseita koskevat sitoumukset ovat selontekokirjaukseen verrattuna vahvem-pia. Islannissa on voimassa Suomen nykyistä ydinenergialakia vastaava lainsäädäntö. Tanskalla ja Norjalla on kirjaukset DCA-sopimuksissa, joiden myötä näihin maihin ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Suomen ja Yhdysvaltojen solmimassa DCA-sopimuksessa ei ole kirjauksia ydinaseista, koska DCA-sopimus neuvoteltiin tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ydinaseiden tuominen Suomeen ei ollut laillisesti mahdollista. Mikäli kielto nyt poistetaan, Suomen strateginen asema muuttuu tavalla, joka edellyttäisi ydinasekirjausten lisäämistä DCA-sopimukseen. Lisäksi Suomen maantieteellinen sijainti poikkeaa muista Pohjoismaista ja siksi olisi ollut perusteltua kattavasti analysoida muutoksen vaikutuksia Suomen turvallisuudelle. Kuten valiokunnan saamissa useissa asiantuntijalausunnoissa todetaan, Suomen turvallisuuden lisäämisen sijaan esitetty muutos toisi mukanaan merkittäviä riskejä, joita ei ole selonteossa tai siihen liittyvässä hallituksen esityksessä tuotu esiin. Esityksen taustalla vaikuttavat suunnitelmat ydinaseitten hajauttamisesta kriisiaikoina, joka kuuluu osittain tavanomaiseen ydinasesuunnitteluun. Oletuksena olisi, että Venäjän pidättäytyisi rajoitetusta ydinaseiskusta, koska se pelkää Naton rajoitettua vastaiskua siksi, että hajautus hankaloittaa liittouman taktiseen ydinasekapasiteettiin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää iskua. Venäjän pitäisi siis kuuden eu-rooppalaisen ydinasetukikohdan lisäksi maalittaa paljon useampia kohteita, joiden sijaintia se ei voi varmuudella tietää. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin kyseenalaistetaan hajau-tuksen tuoma turvallisuushyöty ja esitetään hajautussuunnitelmien pikemminkin lisäävän ydinsodan riskiä. Hajautus ei ole lopulta mikään este ennaltaehkäisevälle iskulle, vaan se vain altistaa suuremman osan Euroopasta ydinaseiskuille. Lisäksi taktisiin ydinaseisiin liittyy myös muita erityisiä eskalaa-tioriskejä, sillä niiden käyttökynnys on strategisia alhaisempi ja niiden kantolaitteet ovat yleensä kak-sikäyttöisiä, mihin liittyy virhearvioiden ja väärinymmärryksen vaara. Ajankohtaisselonteossa korostetaan sitä, että ”muuttuvassa tilanteessa Suomelle on yhä tärkeämpää puolustaa ja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.” Onkin huomattava, että mikäli ydinenergialakia muutetaan ydinaseiden Suomeen tuomisen sallivaksi, heikennämme samalla itse sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Suomen ydinaselainsäädännön löyhentäminen ja ydin-aseiden salliminen Suomen alueella toimisi myös Suomen pitkäaikaisen ydinaserajoituksia ja ydinase-riisuntaa edistävän linjan vastaisesti. Mielipide Edellä esitetyn perusteella esitämme, että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon Helsingissä 03.06.2026 Mika Kari sdp. Paula Werning sdp. Riitta Kaarisalo sdp. Jani Kokko sdp. Hanna Holopainen vihr. Eriävä mielipide 2. Perustelut Tämän ajankohtaisselonteon tarkoituksena on ollut täydentää vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, sillä selonteon valmistumisen jälkeen maailmanpoliittisessa tilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Näitä ovat selonteon mukaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutokset, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jatkumiseen liittyvät sotilaalliset ja poliittiset kehityskulut, sekä Lähi-idän sotilaallisesti kärjistynyt tilanne etenkin Yhdysvaltojen ja Israelin iskettyä Iraniin. Lisäksi muutoksena pidetään arktisen turvallisuuden nousua aiemmin vahvemmin kansainvälisen politiikan asialistalle. Ongelmana on se, että siinä missä Venäjästä puhutaan aivan oikein hyvin suorasukaisesti, ei esimerkiksi Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtuneesta rajusta muutoksesta puhuta suoraan: muutos Yhdysvaltojen politiikassa todetaan ja että se asettaa liittolaiset ja kumppanit uuteen tilanteeseen. Sanotaan, että transatlanttisessa toimintaympäristössä korostuvat nyt ennakoimattomuus, nopeat muutokset ja koventunut retoriikka. Mutta selonteko päätyy kuitenkin ennen kaikkea vakuuttelemaan, miten Suomen ja Yhdysvaltojen välit ovat läheisemmät kuin koskaan ja miten hyödyllinen Suomi Yhdysvalloille pyrkii olemaan. Tavoitteena on jatkossakin sitouttaa Yhdysvallat Euroopan turvallisuuteen. Selonteossa ei todeta ääneen eikä analysoida niitä tosiasioita, joita luemme päivittäin lehdistä. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on Donald Trumpin johdolla muuttunut monella tapaa ennalta-arvaamattomammaksi ja epäluotettavaksi ja sillä on väistämättä vaikutuksia myös Euroopan turvallisuuteen, Ukrainan tilanteeseen ja Naton toimintaan, kuten olemme jo nähneet. Trump on myös toistuvasti uhannut vetää Yhdysvallat pois Natosta: Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ei siis ole enää itsestäänselvyys. Trump on myös esimerkiksi viivästyttänyt kongressin määräämiä tukitoimia Ukrainalle, ilmoittanut asetoimituksien viivästyvän Pohjois-Eurooppaan Iranin sodan takia ja ilmoittanut vetävänsä joukkojaan pois Saksasta. Selonteon Iran-osiossa puhutaan Yhdysvaltojen ja Israelin ”iskuista”, vaikka koko maailma tietää, että maat hyökkäsivät Iraniin konsultoimatta tai edes informoimatta liittolaisiaan ja osoittivat samalla täyttä piittaamattomuutta kansainvälisestä oikeudesta. Siitä, että Israel hyökkäsi myös Libanoniin, jossa yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseuduiltaan Israelin hyökkäysten vuoksi, ei sanota selonteossa yhtään mitään. Israelin sotatoimissa Libanoniin on kuollut tuhansia ihmisiä. Gazan kansanmurhaa tai Länsirannan tilannetta ei myöskään edes mainita selonteossa, vaikka tilanne vain pahenee koko ajan. Iranin sodan alettua Israel on iskenyt Gazaan lähes päivittäin, lääketieteelliset evakuoinnit alueelta ovat seisahtuneet, eikä Trumpin suunnitelman mukainen Israelin joukkojen vetäytyminen Gazasta ole edennyt mihinkään. Länsirannalla siirtokuntaväkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Israelin apartheid-politiikka syvenee, mistä esimerkkinä on järkyttävä uusi laki, joka mahdollistaa kuolemanrangaistuksen langettamisen yksinomaan palestiinalaisille. Grönlanti mainitaan selonteossa kerran ja silloinkin ohimennen sivulauseessa. On käsittämätöntä, että selonteko ei ota vahvemmin kantaa Tanskan ja grönlantilaisten puolesta. Selonteossa todetaan, että Pohjoismaat ovat aiempaakin selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita, mutta ei tuoda esiin miten vakavia ovat uhkaukset, joita Trump on omalle liittolaiselleen esittänyt. Selonteossa puhutaan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeydestä, sen puolustamisesta ja vahvistamisesta. Valitettavasti käytännössä Suomi ei kuitenkaan johdonmukaisesti tätä linjaa noudata. Esimerkiksi Suomen irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta toimii kansainvälisten sääntöjen ja sopimusten vahvistamista vastaan. Mikäli ydinaserajoitteet puretaan, kuten hallitus on esittänyt, heikentää myös tämä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee aina olla ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolella. Kaksoisstandardeista on luovuttava Suomen ulkopolitiikassa. Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden vaan aina ja johdonmukaisesti. Suomen pitää pystyä tuomitsemaan niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen ja Israelin ja kaikkien muidenkin maiden kansainvälisen oikeuden vastainen toiminta. Hallituksen strategiana on tahallaan hämärtää sitä, onko Suomessa ydinaseita vai ei. Tämä strategia ei lisää Suomen turvallisuutta, sillä asiantuntijalausuntojenkin mukaan ydinaseiden tuomisen salliminen tarkoittaisi Suomen kohteiden päätymistä Venäjän puolelta iskettävien kohteiden joukkoon. Lisäksi se tarkoittaa myös väärintulkintojen ja siten vahingossa alkavan ydinsodan todennäköisyyden riskin kasvamista, riippumatta siitä onko ydinaseita Suomen alueella vai ei. Vasemmistoliitolle ei riitä tämän selonteon kirjaus siitä, että ”Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana”, sillä se kirjaus ei estä tuomasta Suomeen ydinaseita ainakin väliaikaisesti rauhan aikana, koska hallitus aikoo purkaa kaikki ydinaserajoitukset laista. Ydinaserajoitusten purkaminen ei lisää suomalaisten turvallisuutta, vaan heikentää sitä. Ydinaseuhka ei ole kadonnut maailmasta minnekään. Päinvastoin uudet maat pyrkivät saamaan itselleen ydinaseen ja suurvallat modernisoivat omiaan. Ydinaseriisunta on siis tärkeämpää kuin ehkä koskaan ja Suomen on oltava siinä aktiivinen. Vasemmistoliitolle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeä prioriteetti. Suomi on pitänyt huolta omasta puolustuksestaan ja niin meidän on tehtävä jatkossakin. On selvää, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen ja Euroopan on panostettava puolustukseen ja korjattava vallitsevia puutteita. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan sitoudu Naton Haagin huippukokouksessa asettamaan puolustusmenositoumukseen ja on tuonut tämän kannan esiin myös puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. Prosentteihin lukkiutumisen sijaan oleellisempaa on se, miten rahat käytetään, mihin meillä on varaa ja mikä on kulloistenkin panostusten yhteiskunnallinen vaikutus. Naton Haagin huippukokouksessa uudeksi puolustusmenositoumukseksi asetettiin 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sitoumuksesta 3,5 prosenttia on niin sanottuja suoria puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia muita puolustukseen liittyviä menoja. Sitoumuksen takarajaksi asetettiin vuosi 2035. Maamme hallitus on aiemmin linjannut kansallisten puolustusmenojen kasvattamisesta 3 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt julkisen talouden suunnitelmassa hallitus nosti samaista tavoitetta 0,2 prosentilla 3,2 prosenttiin. Tämä kasvattaa puolustusmenoja käynnissä olevan vuoden tasosta vuoteen 2030 mennessä yhteensä 2,7 miljardilla eurolla. Julkisen talouden suunnitelma osoittaa myös sen, että Orpon hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan täydellisesti ja valtiontalouden vuosittainen alijäämä vain kasvaa tulevina vuosina aiheuttaen suuria haasteita tulevalle hallitukselle. Heikko taloudellinen tilanne ja hallituksen epäonnistunut talouspolitiikka eivät luo perusteita hallituksen omaehtoiselle ratkaisulle kiihdyttää puolustusmenotason nostoa aiemmin linjatusta. Suomessa olisikin välttämätöntä käydä avointa parlamentaarista keskustelua puolustusmenojen rahoittamisesta. Mielipide Edellä olevan perusteella esitän, että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 03.06.2026 Timo Furuholm /Vas.